Johtaja Eeva Kuuskoski, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Lääketietokeskus, Apteekkariliitto, Lääkäriliitto: Vale, virhe, väärennös – turvaa potilaalle -seminaari 4.–5. kesäkuuta 2012 Lappeenranta
3. Mikä
on
SOSTE?
Kolme
alan
vahvaa
toimijaa,
STKL,
Tekry
ja
YTY
oivalsivat
yhteistyön
ja
yhdistymisen
väl�ämä�ömyyden
Toiminta
aloite�in
1.1.2012
Budje�
n
6
M€
(RAY
n.
5
M€)
54
työntekijää
(4+2
alueilla)
Jäseniä
173
varsinaista,
63
yhteistyöjäsentä
yhteensä
236
jäsentä
4. Toiminnan
tarkoitus
SOSTEn
toiminnan
tarkoitus
on
alueellisella,
valtakunnallisella
sekä
kansainvälisellä
tasolla:
1. olla
sosiaali-‐
ja
terveyspolii�nen
vaiku�aja
ja
asiantun�ja,
joka
itsenäises�
ja
yhteistyössä
rakentaa
sosiaalisen
hyvinvoinnin
ja
terveyden
edellytyksiä,
ihmisten
osallistumismahdollisuuksia
sekä
oikeudenmukaista
ja
vastuullista
yhteiskuntaa
2. edistää
järjestöjen
toimintaedellytyksiä
3. edistää
sosiaalista
hyvinvoin�a
ja
tervey�ä
4. toimia
yhdenvertaisuuden,
yhteiskunnallisen
tasa-‐arvon
ja
oikeudenmukaisuuden
toteutumiseksi
5. toimia
ihmisten
perusoikeuksien
ja
osallistumismahdollisuuksien
vahvistamiseksi.
5. Tarkoituksensa
toteu�amiseksi
SOSTE
vaiku�aa
sosiaali-‐
ja
terveyspoli�ikkaan
ja
sen
näkökulmasta
muihin
yhteiskuntapoli�ikan
lohkoihin
vahvistaa
jäsenyhteisöjensä
ja
sosiaali-‐
ja
terveysalan
kansalaistoiminnan
toimintaedellytyksiä
kehi�ää
sosiaali-‐
ja
terveysjärjestöjen
keskinäistä
yhteistyötä
ja
niiden
yhteistoimintaa
muiden
tahojen
kanssa
tekee
vaiku�amistyönsä
tueksi
tutkimusta
ja
�edontuotantoa
6. Päätöksenteko
SOSTEn
toimielimet
ovat
yhdistyksen
kokous,
valtuusto
ja
hallitus
Yhdistyksen
kokous
on
kolmen
vuoden
välein,
ensimmäinen
pide�in
maaliskuussa
2012
Yhdistyksen
kokousten
välisenä
aikana
järjestön
ylintä
päätösvaltaa
käy�ää
valtuusto,
pj.
Kris�ina
Kumpula,
vpj.
Pirkko
Karjalainen
ja
Marita
Ruohonen
Toimeenpanevana
elimenä
on
valtuuston
valitsema
12
jäseninen
hallitus,
Pj.
Tor
Jungman,
vpj.
Leena
Rosenberg-‐
Ryhänen
Pääsihteeri
Ver�
Kiukas
7. SOSTEssa
töissä
Jäsenpalvelut
johtaa
Janne
Juvakka,
työskentelee
11
henkilöä
Kansalaistoiminta
ja
järjestöjen
toimintaedellytykset
johtaa
Eeva
Kuuskoski,
työskentelee
9
henkilöä
Sosiaali-‐
ja
terveyspoli�ikka
johtaa
Rii�a
Särkelä,
työskentelee
17
henkilöä
Talous-‐,
hallinto
ja
vies�ntäpalvelut,
työskentelee
17
henkilöä
9. SOSTE
rakentaa
hyvinvoin�talou�a
Talouspuhe
hallitsee
yhteiskunnassa
Hyvinvoivan
yhteiskunnan
perusta
on
hyvinvoiva
talous
Hyvinvoin�
synny�ää
talouskasvua
Talouskasvu
ei
väl�ämä�ä
synnytä
hyvinvoin�a
Talous
väline,
ei
itseisarvo
Hyvinvoin�taloudessa
voivat
hyvin
sekä
ihminen
e�ä
talous
Hyvinvoin�
syntyy
osallisuudesta
10. Investoin�
vai
kulu?
Ovatko
sijoitukset
teihin,
ratoihin,
koneisiin
ja
ohjelmistoihin
kuluja
vai
investointeja?
Miten
näistä
eroavat
neuvola,
yliopisto,
terveyskeskus
tai
katkaisuasema?
Hyvinvoin�-‐investoinnit
rakentavat
inhimillistä
pääomaa
Hyvinvoiva
ihminen
on
itseisarvo
ja
talouden
moo�ori
sekä
sosiaalisen
pääoman
rakentaja
11. Hyvinvoinnin
�man�
Julkinen
sektori:
Val�o
Kunnat
Kansalaistoiminta
Markkinat
Kolmas
sektori
Yritykset
Järjestöt
Perhe
Läheiset
13. SOSTE
on
50
po�las-‐
ja
vammaisjärjestön
jäsenten
ääni
SOSTEn
jäseninä
noin
50
valtakunnallista
po�las-‐
ja
vammaisjärjestöä,
joissa
on
- Yli
60
000
jäsentä
paikallisyhdistyksissä
ympäri
Suomea
- Yli
4
000
palka�ua
työntekijää
valtakunnallisella
tasolla
SOSTEn
jäseninä
olevat
po�las-‐
ja
vammaisjärjestöt
edustavat
laajaa
po�lasjoukko
isoista
kansansairauksista
pieniin
erityisryhmiin
14. ADHD-‐Lii�o
ry,
Aivolii�o
ry,
Aivovammalii�o
ry,
Allergia-‐
ja
astmalii�o
ry,
Au�smi-‐
ja
Aspergerlii�o
ry,
Crohn
ja
Coli�s
ry,
Epilepsialii�o
ry,
Finnilco
ry,
Förbundet
de
utvecklingsstördas
väl
rf,
Hengityslii�o
Heli
ry,
Iholii�o
ry,
Invalidilii�o
ry,
Kehitysvammaisten
Tukilii�o
ry,
Keliakialii�o
ry,
Kuulolii�o
ry,
Kuulovammaisten
Lasten
Vanhempien
lii�o
ry,
Kuurojen
Lii�o
ry,
Lihastau�lii�o
ry,
Mielenterveyden
keskuslii�o
ry,
Munuais-‐
ja
maksalii�o
ry,
Näkövammaiset
lapset
ry,
Näkövammaisten
Keskuslii�o
ry,
Omaiset
mielenterveystyön
tukena
keskuslii�o
ry,
Omaishoitajat
ja
Läheiset
–Lii�o
ry,
Pieni-‐
ja
Isokenkäiset
ry,
Psoriasislii�o
ry,
Suomen
cp-‐
lii�o
ry,
Suomen
Diabeteslii�o
ry,
Suomen
Kilpirauhaslii�o
ry,
Suomen
Kuurosokeat
ry,
Suomen
Migreeniyhdistys
ry,
Suomen
MS-‐lii�o
ry,
Suomen
Nivelyhdistys
ry,
Suomen
Osteoporoosilii�o
ry,
Suomen
Parkinson-‐lii�o
ry,
Suomen
poliolii�o
ry,
Suomen
Reumalii�o
ry,
Suomen
Sydänlii�o
ry,
Suomen
Syöpäpo�laat
ry,
Suomen
Syöpäyhdistys
ry,
Suomen
vammaisten
lasten
tuki
ry,
Svenska
Hörselforbundet
rf,
Syömishäiriölii�o
SYLI
ry,
Tapaturma-‐
ja
sairausinvalidien
lii�o
ry,
Tatu
ry.
16. Järjestöstä
po�las
löytää
vertaisen
Sairaus
tai
vamma
voi
edelleen
syrjäy�ää
yhteisöstä
ja
yhteiskunnasta
Järjestöt
tarjoavat
Tietoa
Toimintaa
Vertaistukea
Palveluita
17. Kokemuskoulutus
-‐
Kokemus�eto
amma�llisen
�edon
tueksi
Kokemuskoulutuksella
tarkoitetaan
toimintaa,
jossa
sosiaali-‐
ja
terveysalan
koulutuksessa
käytetään
kokemus�etoa
muuta
opetusta
täydentämässä
Kokemuskoulutus
antaa
mahdollisuuden
oppia
pitkäaikaissairailta
ja
vammaisilta,
mitä
on
elää
sairauden
tai
vamman
kanssa
ja
heidän
läheisiltään,
mitä
vaikea
sairaus
tai
vamma
tuo
läheisen
ihmisen
elämään
www.kokemuskoulutus.fi
19. Eurooppalainen
po�laan
oikeksien
peruskirja
1/2
1. Oikeus
ennaltaehkäiseviin
toimenpiteisiin
2. Oikeus
(hoidon)
saatavuuteen
3. Oikeus
�edon
saan�in
4. Oikeus
suostumukseen
(oikeus
saada
�etoa
ja
osallistua
sen
pohjalta
hoitoon)
5. Oikeus
vapaaseen
valintaan
6. Oikeus
yksityisyyteen
ja
luo�amuksellisuuteen
7. Oikeus
po�laan
ajan
kunnioi�amiseen
20. Eurooppalainen
po�laan
oikeuksien
peruskirja
2/2
8. Oikeus
laatustandardien
nouda�amiseen
9. Oikeus
turvallisuuteen
10. Oikeus
innovaa�oon
11. Oikeus
väl�ää
turhaa
kärsimystä
ja
kipua
12. Oikeus
henkilökohtaiseen
hoitoon
13. Oikeus
vali�aa
14. Oikeus
korvaukseen
(jos
kärsinyt
vahinkoa)
23. Yhteistyökumppani, ohjeiden
toteuttaja, tapaus, kuluttaja?
Po�laan
oikeudet
ja
velvollisuudet
vs.
asiantun�jan
oikeudet
ja
velvollisuudet
Mitä
voidaan
tehdä
yhdessä
po�laan
kanssa,
e�ä
hoito
onnistuu?
Eh�ikö
lääkäri
tai
hoitaja
perehtyä
po�lasaineistoon,
jota
kertyy
paljon
vai
odotetaanko
po�laan
toimivan
sanansaa�ajana
yksiköstä
toiseen?
24. Mitä potilaan valinnanvapaus
tarkoittaa?
Tarkastellaanko vain teknisenä asiana?
Millä tiedoin ja mitä potilas valitsee? (sijainti,
kustannukset, ideologiat)
Mikä merkitys on hoitosuhteella ja sen jatkuvuudella?
25. Osallisuuden
tasot
Tieto-‐osallisuus
oikeus
�edon
saamiseen
ja
tuo�amiseen
Suunni�eluosallisuus
osallistuminen
itseä
koskevan
toiminnan
suunni�eluun
Toimintaosallisuus
konkree�sta
osallistumista
toimenpiteisiin
ja
tehtäviin
Päätösosallisuus
osallistumista
itseä
koskevaan
päätöksentekoon
Lähde:
Rouvinen-‐Wilenius
&
Koskinen-‐Ollonqvist
2011
27. Sosiaali-‐
ja
terveydenhuollon
rakennemuutos-‐
Hukkuuko
po�las,
vahvistuuko
osaaminen?
Heikentävätkö
monituo�ajamalli
ja
uudet
hallintomallit
po�laan
hoitokokonaisuuden
hallintaa?
(esim.
keikkalääkärit,
siirtymävaiheet,
sairaalajakson
jälkeen
ko�u�aminen)
Toisaalta
po�laan
valinnanvapaus
(parhaisiin
palveluihin
hakeutuminen)
ja
keskitetymmät
palvelut
(
esim.
paremmat
henkilökuntaresurssit
ja
yhtenäisemmät
hoitopolut)
voivat
parantaa
po�lasturvallisuu�a
28. Teknologian
haasteet
Teknologia
muu�aa
hoidon
käytäntöjä
Ne�,
puhelin,
henkilökohtainen
kontak�
- Osalle
po�laista
sähköinen
asioin�
on
luontevaa
ja
helpo�aa
asioiden
hoitoa,
osalle
sähköinen
asioin�a
ilman
apua
on
mahdotonta
29. Yhteys�edot
Johtaja
Eeva
Kuuskoski
SOSTE
Suomen
sosiaali-‐
ja
terveys
ry
eeva.kuuskoski@soste.fi
Puhelin
040
353
2432