SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 29
Descargar para leer sin conexión
Eeva	
  Kuuskoski	
  


Onko	
  po�laalla	
  roolia	
  
po�lasturvallisuudessa?	
  
	
  
	
  
SOSTE	
  –	
  valtakunnallisten	
  
sosiaali-­‐	
  ja	
  terveysjärjestöjen	
  
ka�ojärjestö	
  ja	
  vaiku�aja	
  
Mikä	
  on	
  SOSTE?	
  
  Kolme	
  alan	
  vahvaa	
  toimijaa,	
  STKL,	
  Tekry	
  ja	
  YTY	
  oivalsivat	
  
  yhteistyön	
  ja	
  yhdistymisen	
  väl�ämä�ömyyden	
  
  Toiminta	
  aloite�in	
  1.1.2012	
  
  Budje�	
  n	
  6	
  M€	
  (RAY	
  n.	
  5	
  M€)	
  
  54	
  työntekijää	
  (4+2	
  alueilla)	
  
  Jäseniä	
  173	
  varsinaista,	
  63	
  yhteistyöjäsentä	
  	
  
   yhteensä	
  236	
  jäsentä	
  
Toiminnan	
  tarkoitus	
  
       	
  SOSTEn	
  toiminnan	
  tarkoitus	
  on	
  alueellisella,	
  valtakunnallisella	
  
          sekä	
  kansainvälisellä	
  tasolla:	
  
	
  
       1.  olla	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  terveyspolii�nen	
  vaiku�aja	
  ja	
  asiantun�ja,	
  joka	
  
            itsenäises�	
  ja	
  yhteistyössä	
  rakentaa	
  sosiaalisen	
  hyvinvoinnin	
  ja	
  
            terveyden	
  edellytyksiä,	
  ihmisten	
  osallistumismahdollisuuksia	
  sekä	
  
            oikeudenmukaista	
  ja	
  vastuullista	
  yhteiskuntaa	
  
       2.  edistää	
  järjestöjen	
  toimintaedellytyksiä	
  
       3.  edistää	
  sosiaalista	
  hyvinvoin�a	
  ja	
  tervey�ä	
  
       4.  toimia	
  yhdenvertaisuuden,	
  yhteiskunnallisen	
  tasa-­‐arvon	
  ja	
  
            oikeudenmukaisuuden	
  toteutumiseksi	
  
       5.  toimia	
  ihmisten	
  perusoikeuksien	
  ja	
  osallistumismahdollisuuksien	
  
            vahvistamiseksi.	
  
	
  
Tarkoituksensa	
  toteu�amiseksi	
  
SOSTE	
  
         vaiku�aa	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  terveyspoli�ikkaan	
  ja	
  sen	
  näkökulmasta	
  
         muihin	
  yhteiskuntapoli�ikan	
  lohkoihin	
  
         vahvistaa	
  jäsenyhteisöjensä	
  ja	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  terveysalan	
  
         kansalaistoiminnan	
  toimintaedellytyksiä	
  	
  
         kehi�ää	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  terveysjärjestöjen	
  keskinäistä	
  yhteistyötä	
  
         ja	
  niiden	
  yhteistoimintaa	
  muiden	
  tahojen	
  kanssa	
  
         tekee	
  vaiku�amistyönsä	
  tueksi	
  tutkimusta	
  ja	
  
         �edontuotantoa	
  
	
  
Päätöksenteko	
  
  SOSTEn	
  toimielimet	
  ovat	
  yhdistyksen	
  kokous,	
  valtuusto	
  ja	
  
  hallitus	
  
  Yhdistyksen	
  kokous	
  on	
  kolmen	
  vuoden	
  välein,	
  ensimmäinen	
  
  pide�in	
  maaliskuussa	
  2012	
  
  Yhdistyksen	
  kokousten	
  välisenä	
  aikana	
  järjestön	
  ylintä	
  
  päätösvaltaa	
  käy�ää	
  valtuusto,	
  pj.	
  Kris�ina	
  Kumpula,	
  vpj.	
  
  Pirkko	
  Karjalainen	
  ja	
  Marita	
  Ruohonen	
  
  Toimeenpanevana	
  elimenä	
  on	
  valtuuston	
  valitsema	
  12	
  
  jäseninen	
  hallitus,	
  Pj.	
  Tor	
  Jungman,	
  vpj.	
  Leena	
  Rosenberg-­‐
  Ryhänen	
  
  Pääsihteeri	
  	
  Ver�	
  Kiukas	
  
SOSTEssa	
  töissä	
  
  Jäsenpalvelut	
  	
  
             johtaa	
  Janne	
  Juvakka,	
  työskentelee	
  11	
  henkilöä	
  
  Kansalaistoiminta	
  ja	
  järjestöjen	
  toimintaedellytykset	
  	
  
             johtaa	
  Eeva	
  Kuuskoski,	
  työskentelee	
  9	
  henkilöä	
  
  Sosiaali-­‐	
  ja	
  terveyspoli�ikka	
  	
  
             johtaa	
  Rii�a	
  Särkelä,	
  työskentelee	
  17	
  henkilöä	
  
  Talous-­‐,	
  hallinto	
  ja	
  vies�ntäpalvelut,	
  työskentelee	
  17	
  
  henkilöä	
  
SOSTE - kohti
hyvinvointitaloutta
SOSTE	
  rakentaa	
  hyvinvoin�talou�a
  Talouspuhe	
  hallitsee	
  yhteiskunnassa	
  
  Hyvinvoivan	
  yhteiskunnan	
  perusta	
  on	
  hyvinvoiva	
  talous	
  
     Hyvinvoin�	
  synny�ää	
  talouskasvua	
  
     Talouskasvu	
  ei	
  väl�ämä�ä	
  synnytä	
  hyvinvoin�a	
  
  Talous	
  väline,	
  ei	
  itseisarvo	
  
  Hyvinvoin�taloudessa	
  voivat	
  hyvin	
  sekä	
  ihminen	
  e�ä	
  talous	
  
  Hyvinvoin�	
  syntyy	
  osallisuudesta	
  
Investoin�	
  vai	
  kulu?	
  
  Ovatko	
  sijoitukset	
  teihin,	
  ratoihin,	
  koneisiin	
  ja	
  ohjelmistoihin	
  
  kuluja	
  vai	
  investointeja?	
  
  Miten	
  näistä	
  eroavat	
  neuvola,	
  yliopisto,	
  terveyskeskus	
  tai	
  
  katkaisuasema?	
  
  Hyvinvoin�-­‐investoinnit	
  rakentavat	
  inhimillistä	
  pääomaa	
  
  Hyvinvoiva	
  ihminen	
  on	
  itseisarvo	
  ja	
  talouden	
  moo�ori	
  sekä	
  
  sosiaalisen	
  pääoman	
  rakentaja	
  
Hyvinvoinnin	
  �man�	
  
                               Julkinen	
  sektori:	
  
                                     Val�o	
  
                                    Kunnat	
  



 Kansalaistoiminta	
                                      Markkinat	
  	
  
   Kolmas	
  sektori	
  	
                                Yritykset	
  
          Järjestöt	
                                     	
  




                                          Perhe	
  
                                         Läheiset	
  
Järjestö	
  po�laan	
  tukena	
  
SOSTE	
  on	
  50	
  po�las-­‐	
  ja	
  
vammaisjärjestön	
  jäsenten	
  ääni	
  	
  
  SOSTEn	
  jäseninä	
  noin	
  50	
  valtakunnallista	
  po�las-­‐	
  ja	
  
  vammaisjärjestöä,	
  joissa	
  on	
  	
  
  -  Yli	
  60	
  000	
  jäsentä	
  paikallisyhdistyksissä	
  ympäri	
  Suomea	
  
  -  Yli	
  4	
  000	
  palka�ua	
  työntekijää	
  valtakunnallisella	
  tasolla	
  
      	
  
  SOSTEn	
  jäseninä	
  olevat	
  po�las-­‐	
  ja	
  vammaisjärjestöt	
  
  edustavat	
  laajaa	
  po�lasjoukko	
  isoista	
  kansansairauksista	
  
  pieniin	
  erityisryhmiin	
  	
  
ADHD-­‐Lii�o	
  ry,	
  Aivolii�o	
  ry,	
  Aivovammalii�o	
  ry,	
  Allergia-­‐	
  ja	
  astmalii�o	
  ry,	
  
Au�smi-­‐	
  ja	
  Aspergerlii�o	
  ry,	
  Crohn	
  ja	
  Coli�s	
  ry,	
  Epilepsialii�o	
  ry,	
  Finnilco	
  
ry,	
  Förbundet	
  de	
  utvecklingsstördas	
  väl	
  rf,	
  Hengityslii�o	
  Heli	
  ry,	
  Iholii�o	
  
ry,	
  Invalidilii�o	
  ry,	
  Kehitysvammaisten	
  Tukilii�o	
  ry,	
  Keliakialii�o	
  ry,	
  
Kuulolii�o	
  ry,	
  Kuulovammaisten	
  Lasten	
  Vanhempien	
  lii�o	
  ry,	
  Kuurojen	
  
Lii�o	
  ry,	
  Lihastau�lii�o	
  ry,	
  Mielenterveyden	
  keskuslii�o	
  ry,	
  Munuais-­‐	
  ja	
  
maksalii�o	
  ry,	
  Näkövammaiset	
  lapset	
  ry,	
  Näkövammaisten	
  Keskuslii�o	
  ry,	
  
Omaiset	
  mielenterveystyön	
  tukena	
  keskuslii�o	
  ry,	
  Omaishoitajat	
  ja	
  
Läheiset	
  –Lii�o	
  ry,	
  Pieni-­‐	
  ja	
  Isokenkäiset	
  ry,	
  Psoriasislii�o	
  ry,	
  Suomen	
  cp-­‐
lii�o	
  ry,	
  Suomen	
  Diabeteslii�o	
  ry,	
  Suomen	
  Kilpirauhaslii�o	
  ry,	
  Suomen	
  
Kuurosokeat	
  ry,	
  Suomen	
  Migreeniyhdistys	
  ry,	
  Suomen	
  MS-­‐lii�o	
  ry,	
  
Suomen	
  Nivelyhdistys	
  ry,	
  Suomen	
  Osteoporoosilii�o	
  ry,	
  Suomen	
  
Parkinson-­‐lii�o	
  ry,	
  Suomen	
  poliolii�o	
  ry,	
  Suomen	
  Reumalii�o	
  ry,	
  Suomen	
  
Sydänlii�o	
  ry,	
  Suomen	
  Syöpäpo�laat	
  ry,	
  Suomen	
  Syöpäyhdistys	
  ry,	
  
Suomen	
  vammaisten	
  lasten	
  tuki	
  ry,	
  Svenska	
  Hörselforbundet	
  rf,	
  
Syömishäiriölii�o	
  SYLI	
  ry,	
  Tapaturma-­‐	
  ja	
  sairausinvalidien	
  lii�o	
  ry,	
  Tatu	
  ry.	
  	
  
Järjestöjen	
  toiminnan	
  eri	
  tasot	
  




Lähde:	
  SOSTE	
  /	
  ESKO-­‐hanke	
  
Järjestöstä	
  po�las	
  löytää	
  vertaisen	
  
  Sairaus	
  tai	
  vamma	
  voi	
  edelleen	
  syrjäy�ää	
  yhteisöstä	
  ja	
  
  yhteiskunnasta	
  
  Järjestöt	
  tarjoavat	
  
           Tietoa	
  
           Toimintaa	
  
           Vertaistukea	
  
           Palveluita	
  
Kokemuskoulutus	
  -­‐	
  Kokemus�eto	
  
amma�llisen	
  �edon	
  tueksi	
  	
  
  Kokemuskoulutuksella	
  tarkoitetaan	
  toimintaa,	
  jossa	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  
  terveysalan	
  koulutuksessa	
  käytetään	
  kokemus�etoa	
  muuta	
  opetusta	
  
  täydentämässä	
  
  	
  
  Kokemuskoulutus	
  antaa	
  mahdollisuuden	
  oppia	
  pitkäaikaissairailta	
  ja	
  
  vammaisilta,	
  mitä	
  on	
  elää	
  sairauden	
  tai	
  vamman	
  kanssa	
  ja	
  heidän	
  
  läheisiltään,	
  mitä	
  vaikea	
  sairaus	
  tai	
  vamma	
  tuo	
  läheisen	
  ihmisen	
  elämään	
  
  	
  
  www.kokemuskoulutus.fi	
  
Potilaan rooli
terveydenhuollossa
Eurooppalainen	
  po�laan	
  oikeksien	
  
peruskirja	
  1/2	
  
1.  Oikeus	
  ennaltaehkäiseviin	
  toimenpiteisiin	
  
2.  Oikeus	
  (hoidon)	
  saatavuuteen	
  
3.  Oikeus	
  �edon	
  saan�in	
  
4.  Oikeus	
  suostumukseen	
  (oikeus	
  saada	
  �etoa	
  ja	
  osallistua	
  sen	
  
    pohjalta	
  hoitoon)	
  
5.  Oikeus	
  vapaaseen	
  valintaan	
  
6.  Oikeus	
  yksityisyyteen	
  ja	
  luo�amuksellisuuteen	
  
7.  Oikeus	
  po�laan	
  ajan	
  kunnioi�amiseen	
  
Eurooppalainen	
  po�laan	
  
oikeuksien	
  peruskirja	
  2/2	
  
8.  Oikeus	
  laatustandardien	
  nouda�amiseen	
  
9.  Oikeus	
  turvallisuuteen	
  
10. Oikeus	
  innovaa�oon	
  
11. Oikeus	
  väl�ää	
  turhaa	
  kärsimystä	
  ja	
  kipua	
  
12. Oikeus	
  henkilökohtaiseen	
  hoitoon	
  
13. Oikeus	
  vali�aa	
  
14. Oikeus	
  korvaukseen	
  (jos	
  kärsinyt	
  vahinkoa)	
  
Lähde:	
  h�p://www.ac�veci�zenship.net/files/pa�ents_rights/civic_assessment/
european_pa�ents_rights_day_report_light.pdf
Mitkä ovat potilaan
velvollisuudet?
  Huolenpito itsestä
Yhteistyökumppani, ohjeiden
toteuttaja, tapaus, kuluttaja?
  Po�laan	
  oikeudet	
  ja	
  velvollisuudet	
  vs.	
  asiantun�jan	
  
  oikeudet	
  ja	
  velvollisuudet	
  
  Mitä	
  voidaan	
  tehdä	
  yhdessä	
  po�laan	
  kanssa,	
  e�ä	
  
  hoito	
  onnistuu?	
  	
  
  Eh�ikö	
  lääkäri	
  tai	
  hoitaja	
  perehtyä	
  po�lasaineistoon,	
  
  jota	
  kertyy	
  paljon	
  vai	
  odotetaanko	
  po�laan	
  toimivan	
  
  sanansaa�ajana	
  yksiköstä	
  toiseen?	
  	
  
Mitä potilaan valinnanvapaus
tarkoittaa?
  Tarkastellaanko vain teknisenä asiana?
  Millä tiedoin ja mitä potilas valitsee? (sijainti,
  kustannukset, ideologiat)
  Mikä merkitys on hoitosuhteella ja sen jatkuvuudella?
Osallisuuden	
  tasot	
  
       Tieto-­‐osallisuus	
  
        oikeus	
  �edon	
  saamiseen	
  ja	
  tuo�amiseen	
  	
  
       Suunni�eluosallisuus	
  
       	
  osallistuminen	
  itseä	
  koskevan	
  toiminnan	
  suunni�eluun	
  
       Toimintaosallisuus	
  
        konkree�sta	
  osallistumista	
  toimenpiteisiin	
  ja	
  tehtäviin	
  
       Päätösosallisuus	
  
       	
  osallistumista	
  itseä	
  koskevaan	
  päätöksentekoon	
  

Lähde:	
  Rouvinen-­‐Wilenius	
  &	
  Koskinen-­‐Ollonqvist	
  2011
Potilasturvallisuuden
haasteita
Sosiaali-­‐	
  ja	
  terveydenhuollon	
  
rakennemuutos-­‐	
  Hukkuuko	
  po�las,	
  
vahvistuuko	
  osaaminen?	
  
  Heikentävätkö	
  monituo�ajamalli	
  ja	
  uudet	
  hallintomallit	
  
  po�laan	
  hoitokokonaisuuden	
  hallintaa?	
  (esim.	
  keikkalääkärit,	
  
  siirtymävaiheet,	
  sairaalajakson	
  jälkeen	
  ko�u�aminen)	
  

  Toisaalta	
  po�laan	
  valinnanvapaus	
  (parhaisiin	
  palveluihin	
  
  hakeutuminen)	
  ja	
  keskitetymmät	
  palvelut	
  (	
  esim.	
  paremmat	
  
  henkilökuntaresurssit	
  ja	
  yhtenäisemmät	
  hoitopolut)	
  voivat	
  
  parantaa	
  po�lasturvallisuu�a	
  	
  
Teknologian	
  haasteet	
  
  Teknologia	
  muu�aa	
  hoidon	
  käytäntöjä	
  
  Ne�,	
  puhelin,	
  henkilökohtainen	
  kontak�	
  	
  
  -  Osalle	
  po�laista	
  sähköinen	
  asioin�	
  on	
  luontevaa	
  ja	
  
     helpo�aa	
  asioiden	
  hoitoa,	
  osalle	
  sähköinen	
  asioin�a	
  
     ilman	
  apua	
  on	
  mahdotonta	
  	
  
Yhteys�edot	
  
                      	
  
        Johtaja	
  Eeva	
  Kuuskoski	
  
SOSTE	
  Suomen	
  sosiaali-­‐	
  ja	
  terveys	
  ry	
  
     eeva.kuuskoski@soste.fi	
  
         Puhelin	
  040	
  353	
  2432      	
  

Más contenido relacionado

Similar a Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?

5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...
5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...
5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...EHYT
 
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä 2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
 
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki KananojaHyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananojasarilvonen
 
Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina_ 140508
Lääkärit  yhteiskunnallisina  vaikuttajina_ 140508Lääkärit  yhteiskunnallisina  vaikuttajina_ 140508
Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina_ 140508laakariliitto
 
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviin
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviinPekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviin
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviinTHL
 
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?THL
 
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenMarja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenTHL
 
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteet
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteetLan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteet
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteetKuopionkaupunki
 
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...THL
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP
 
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoro
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoroJaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoro
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoroTHL
 
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasollaPia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasollaTHL
 
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV JyväskylässäJuhoMertanen
 
Järjestvuosi 2013 webinaariaineisto
Järjestvuosi 2013 webinaariaineistoJärjestvuosi 2013 webinaariaineisto
Järjestvuosi 2013 webinaariaineistoSDP
 
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)MusicAgainstDrugs
 
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
 Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n... Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...THL
 

Similar a Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa? (20)

5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...
5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...
5. seminaari ehkaisevan paihdetyon ja mielenterveyden edistamisen liitto paih...
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011Talous ja Yhteiskunta 1/2011
Talous ja Yhteiskunta 1/2011
 
Ty12011
Ty12011Ty12011
Ty12011
 
Psykologinen institutionalismi
Psykologinen institutionalismiPsykologinen institutionalismi
Psykologinen institutionalismi
 
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä 2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä
 
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki KananojaHyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
Hyvinvoinnin edistäminen käytännössä Aulikki Kananoja
 
Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina_ 140508
Lääkärit  yhteiskunnallisina  vaikuttajina_ 140508Lääkärit  yhteiskunnallisina  vaikuttajina_ 140508
Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina_ 140508
 
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviin
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviinPekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviin
Pekka Puustinen: Hyvinvointivajeista tehtavankuviin
 
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
Soili Partanen: Miten tästä eteenpäin?
 
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteenMarja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
Marja saarenheimo & Reija Heinola: Eloisa ikä, mielen voimaa vanhuuteen
 
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteet
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteetLan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteet
Lan uosa5tavoitteetmittaritoimenpiteet
 
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
Helka Raivio: Sosiaalinen kuntoutus - enemmän sosiaalista toimintakykyä ja os...
 
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelmaSDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma
 
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoro
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoroJaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoro
Jaana Suvisaari: Mielentilatutkijoiden neuvottelupäivien avauspuheenvuoro
 
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasollaPia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
Pia Solin: Ikääntyneet ja hyvä mielenterveys politiikkatasolla
 
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
2019 11-23 Mielenterveyden edistäminen PSV Jyväskylässä
 
Järjestvuosi 2013 webinaariaineisto
Järjestvuosi 2013 webinaariaineistoJärjestvuosi 2013 webinaariaineisto
Järjestvuosi 2013 webinaariaineisto
 
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)
Nuorten ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen (Music Against Drugs ry)
 
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
 
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
 Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n... Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
Maakunnan tuki kunnille hyvinvointityössä - HYTE-työn yhdyspinnat ja miten n...
 

Más de Lääketietokeskus

Pharmaca Fennica® Lääketunnistus
Pharmaca Fennica® LääketunnistusPharmaca Fennica® Lääketunnistus
Pharmaca Fennica® LääketunnistusLääketietokeskus
 
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaTerveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaLääketietokeskus
 
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaSähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaLääketietokeskus
 
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaReseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaLääketietokeskus
 
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleSalko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleLääketietokeskus
 
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILAApteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILALääketietokeskus
 
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnätLääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnätLääketietokeskus
 
Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Lääketietokeskus
 
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuus
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuusLääketietokeskus ja potilasturvallisuus
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuusLääketietokeskus
 
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaSHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaLääketietokeskus
 

Más de Lääketietokeskus (11)

Pharmaca Fennica® Lääketunnistus
Pharmaca Fennica® LääketunnistusPharmaca Fennica® Lääketunnistus
Pharmaca Fennica® Lääketunnistus
 
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaTerveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
 
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaSähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
 
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaReseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
 
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleSalko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
 
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILAApteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
 
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnätLääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät
Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät
 
Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?
 
Potilasturvallisuus tänään
Potilasturvallisuus tänäänPotilasturvallisuus tänään
Potilasturvallisuus tänään
 
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuus
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuusLääketietokeskus ja potilasturvallisuus
Lääketietokeskus ja potilasturvallisuus
 
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaSHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
 

Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?

  • 1. Eeva  Kuuskoski   Onko  po�laalla  roolia   po�lasturvallisuudessa?      
  • 2. SOSTE  –  valtakunnallisten   sosiaali-­‐  ja  terveysjärjestöjen   ka�ojärjestö  ja  vaiku�aja  
  • 3. Mikä  on  SOSTE?     Kolme  alan  vahvaa  toimijaa,  STKL,  Tekry  ja  YTY  oivalsivat   yhteistyön  ja  yhdistymisen  väl�ämä�ömyyden     Toiminta  aloite�in  1.1.2012     Budje�  n  6  M€  (RAY  n.  5  M€)     54  työntekijää  (4+2  alueilla)     Jäseniä  173  varsinaista,  63  yhteistyöjäsentä     yhteensä  236  jäsentä  
  • 4. Toiminnan  tarkoitus    SOSTEn  toiminnan  tarkoitus  on  alueellisella,  valtakunnallisella   sekä  kansainvälisellä  tasolla:     1.  olla  sosiaali-­‐  ja  terveyspolii�nen  vaiku�aja  ja  asiantun�ja,  joka   itsenäises�  ja  yhteistyössä  rakentaa  sosiaalisen  hyvinvoinnin  ja   terveyden  edellytyksiä,  ihmisten  osallistumismahdollisuuksia  sekä   oikeudenmukaista  ja  vastuullista  yhteiskuntaa   2.  edistää  järjestöjen  toimintaedellytyksiä   3.  edistää  sosiaalista  hyvinvoin�a  ja  tervey�ä   4.  toimia  yhdenvertaisuuden,  yhteiskunnallisen  tasa-­‐arvon  ja   oikeudenmukaisuuden  toteutumiseksi   5.  toimia  ihmisten  perusoikeuksien  ja  osallistumismahdollisuuksien   vahvistamiseksi.    
  • 5. Tarkoituksensa  toteu�amiseksi   SOSTE     vaiku�aa  sosiaali-­‐  ja  terveyspoli�ikkaan  ja  sen  näkökulmasta   muihin  yhteiskuntapoli�ikan  lohkoihin     vahvistaa  jäsenyhteisöjensä  ja  sosiaali-­‐  ja  terveysalan   kansalaistoiminnan  toimintaedellytyksiä       kehi�ää  sosiaali-­‐  ja  terveysjärjestöjen  keskinäistä  yhteistyötä   ja  niiden  yhteistoimintaa  muiden  tahojen  kanssa     tekee  vaiku�amistyönsä  tueksi  tutkimusta  ja   �edontuotantoa    
  • 6. Päätöksenteko     SOSTEn  toimielimet  ovat  yhdistyksen  kokous,  valtuusto  ja   hallitus     Yhdistyksen  kokous  on  kolmen  vuoden  välein,  ensimmäinen   pide�in  maaliskuussa  2012     Yhdistyksen  kokousten  välisenä  aikana  järjestön  ylintä   päätösvaltaa  käy�ää  valtuusto,  pj.  Kris�ina  Kumpula,  vpj.   Pirkko  Karjalainen  ja  Marita  Ruohonen     Toimeenpanevana  elimenä  on  valtuuston  valitsema  12   jäseninen  hallitus,  Pj.  Tor  Jungman,  vpj.  Leena  Rosenberg-­‐ Ryhänen     Pääsihteeri    Ver�  Kiukas  
  • 7. SOSTEssa  töissä     Jäsenpalvelut       johtaa  Janne  Juvakka,  työskentelee  11  henkilöä     Kansalaistoiminta  ja  järjestöjen  toimintaedellytykset       johtaa  Eeva  Kuuskoski,  työskentelee  9  henkilöä     Sosiaali-­‐  ja  terveyspoli�ikka       johtaa  Rii�a  Särkelä,  työskentelee  17  henkilöä     Talous-­‐,  hallinto  ja  vies�ntäpalvelut,  työskentelee  17   henkilöä  
  • 9. SOSTE  rakentaa  hyvinvoin�talou�a   Talouspuhe  hallitsee  yhteiskunnassa     Hyvinvoivan  yhteiskunnan  perusta  on  hyvinvoiva  talous     Hyvinvoin�  synny�ää  talouskasvua     Talouskasvu  ei  väl�ämä�ä  synnytä  hyvinvoin�a     Talous  väline,  ei  itseisarvo     Hyvinvoin�taloudessa  voivat  hyvin  sekä  ihminen  e�ä  talous     Hyvinvoin�  syntyy  osallisuudesta  
  • 10. Investoin�  vai  kulu?     Ovatko  sijoitukset  teihin,  ratoihin,  koneisiin  ja  ohjelmistoihin   kuluja  vai  investointeja?     Miten  näistä  eroavat  neuvola,  yliopisto,  terveyskeskus  tai   katkaisuasema?     Hyvinvoin�-­‐investoinnit  rakentavat  inhimillistä  pääomaa     Hyvinvoiva  ihminen  on  itseisarvo  ja  talouden  moo�ori  sekä   sosiaalisen  pääoman  rakentaja  
  • 11. Hyvinvoinnin  �man�   Julkinen  sektori:   Val�o   Kunnat   Kansalaistoiminta   Markkinat     Kolmas  sektori     Yritykset   Järjestöt     Perhe   Läheiset  
  • 13. SOSTE  on  50  po�las-­‐  ja   vammaisjärjestön  jäsenten  ääni       SOSTEn  jäseninä  noin  50  valtakunnallista  po�las-­‐  ja   vammaisjärjestöä,  joissa  on     -  Yli  60  000  jäsentä  paikallisyhdistyksissä  ympäri  Suomea   -  Yli  4  000  palka�ua  työntekijää  valtakunnallisella  tasolla       SOSTEn  jäseninä  olevat  po�las-­‐  ja  vammaisjärjestöt   edustavat  laajaa  po�lasjoukko  isoista  kansansairauksista   pieniin  erityisryhmiin    
  • 14. ADHD-­‐Lii�o  ry,  Aivolii�o  ry,  Aivovammalii�o  ry,  Allergia-­‐  ja  astmalii�o  ry,   Au�smi-­‐  ja  Aspergerlii�o  ry,  Crohn  ja  Coli�s  ry,  Epilepsialii�o  ry,  Finnilco   ry,  Förbundet  de  utvecklingsstördas  väl  rf,  Hengityslii�o  Heli  ry,  Iholii�o   ry,  Invalidilii�o  ry,  Kehitysvammaisten  Tukilii�o  ry,  Keliakialii�o  ry,   Kuulolii�o  ry,  Kuulovammaisten  Lasten  Vanhempien  lii�o  ry,  Kuurojen   Lii�o  ry,  Lihastau�lii�o  ry,  Mielenterveyden  keskuslii�o  ry,  Munuais-­‐  ja   maksalii�o  ry,  Näkövammaiset  lapset  ry,  Näkövammaisten  Keskuslii�o  ry,   Omaiset  mielenterveystyön  tukena  keskuslii�o  ry,  Omaishoitajat  ja   Läheiset  –Lii�o  ry,  Pieni-­‐  ja  Isokenkäiset  ry,  Psoriasislii�o  ry,  Suomen  cp-­‐ lii�o  ry,  Suomen  Diabeteslii�o  ry,  Suomen  Kilpirauhaslii�o  ry,  Suomen   Kuurosokeat  ry,  Suomen  Migreeniyhdistys  ry,  Suomen  MS-­‐lii�o  ry,   Suomen  Nivelyhdistys  ry,  Suomen  Osteoporoosilii�o  ry,  Suomen   Parkinson-­‐lii�o  ry,  Suomen  poliolii�o  ry,  Suomen  Reumalii�o  ry,  Suomen   Sydänlii�o  ry,  Suomen  Syöpäpo�laat  ry,  Suomen  Syöpäyhdistys  ry,   Suomen  vammaisten  lasten  tuki  ry,  Svenska  Hörselforbundet  rf,   Syömishäiriölii�o  SYLI  ry,  Tapaturma-­‐  ja  sairausinvalidien  lii�o  ry,  Tatu  ry.    
  • 15. Järjestöjen  toiminnan  eri  tasot   Lähde:  SOSTE  /  ESKO-­‐hanke  
  • 16. Järjestöstä  po�las  löytää  vertaisen     Sairaus  tai  vamma  voi  edelleen  syrjäy�ää  yhteisöstä  ja   yhteiskunnasta   Järjestöt  tarjoavat     Tietoa     Toimintaa     Vertaistukea     Palveluita  
  • 17. Kokemuskoulutus  -­‐  Kokemus�eto   amma�llisen  �edon  tueksi       Kokemuskoulutuksella  tarkoitetaan  toimintaa,  jossa  sosiaali-­‐  ja   terveysalan  koulutuksessa  käytetään  kokemus�etoa  muuta  opetusta   täydentämässä       Kokemuskoulutus  antaa  mahdollisuuden  oppia  pitkäaikaissairailta  ja   vammaisilta,  mitä  on  elää  sairauden  tai  vamman  kanssa  ja  heidän   läheisiltään,  mitä  vaikea  sairaus  tai  vamma  tuo  läheisen  ihmisen  elämään       www.kokemuskoulutus.fi  
  • 19. Eurooppalainen  po�laan  oikeksien   peruskirja  1/2   1.  Oikeus  ennaltaehkäiseviin  toimenpiteisiin   2.  Oikeus  (hoidon)  saatavuuteen   3.  Oikeus  �edon  saan�in   4.  Oikeus  suostumukseen  (oikeus  saada  �etoa  ja  osallistua  sen   pohjalta  hoitoon)   5.  Oikeus  vapaaseen  valintaan   6.  Oikeus  yksityisyyteen  ja  luo�amuksellisuuteen   7.  Oikeus  po�laan  ajan  kunnioi�amiseen  
  • 20. Eurooppalainen  po�laan   oikeuksien  peruskirja  2/2   8.  Oikeus  laatustandardien  nouda�amiseen   9.  Oikeus  turvallisuuteen   10. Oikeus  innovaa�oon   11. Oikeus  väl�ää  turhaa  kärsimystä  ja  kipua   12. Oikeus  henkilökohtaiseen  hoitoon   13. Oikeus  vali�aa   14. Oikeus  korvaukseen  (jos  kärsinyt  vahinkoa)  
  • 23. Yhteistyökumppani, ohjeiden toteuttaja, tapaus, kuluttaja?   Po�laan  oikeudet  ja  velvollisuudet  vs.  asiantun�jan   oikeudet  ja  velvollisuudet     Mitä  voidaan  tehdä  yhdessä  po�laan  kanssa,  e�ä   hoito  onnistuu?       Eh�ikö  lääkäri  tai  hoitaja  perehtyä  po�lasaineistoon,   jota  kertyy  paljon  vai  odotetaanko  po�laan  toimivan   sanansaa�ajana  yksiköstä  toiseen?    
  • 24. Mitä potilaan valinnanvapaus tarkoittaa?   Tarkastellaanko vain teknisenä asiana?   Millä tiedoin ja mitä potilas valitsee? (sijainti, kustannukset, ideologiat)   Mikä merkitys on hoitosuhteella ja sen jatkuvuudella?
  • 25. Osallisuuden  tasot     Tieto-­‐osallisuus   oikeus  �edon  saamiseen  ja  tuo�amiseen       Suunni�eluosallisuus    osallistuminen  itseä  koskevan  toiminnan  suunni�eluun     Toimintaosallisuus   konkree�sta  osallistumista  toimenpiteisiin  ja  tehtäviin     Päätösosallisuus    osallistumista  itseä  koskevaan  päätöksentekoon   Lähde:  Rouvinen-­‐Wilenius  &  Koskinen-­‐Ollonqvist  2011
  • 27. Sosiaali-­‐  ja  terveydenhuollon   rakennemuutos-­‐  Hukkuuko  po�las,   vahvistuuko  osaaminen?     Heikentävätkö  monituo�ajamalli  ja  uudet  hallintomallit   po�laan  hoitokokonaisuuden  hallintaa?  (esim.  keikkalääkärit,   siirtymävaiheet,  sairaalajakson  jälkeen  ko�u�aminen)     Toisaalta  po�laan  valinnanvapaus  (parhaisiin  palveluihin   hakeutuminen)  ja  keskitetymmät  palvelut  (  esim.  paremmat   henkilökuntaresurssit  ja  yhtenäisemmät  hoitopolut)  voivat   parantaa  po�lasturvallisuu�a    
  • 28. Teknologian  haasteet     Teknologia  muu�aa  hoidon  käytäntöjä     Ne�,  puhelin,  henkilökohtainen  kontak�     -  Osalle  po�laista  sähköinen  asioin�  on  luontevaa  ja   helpo�aa  asioiden  hoitoa,  osalle  sähköinen  asioin�a   ilman  apua  on  mahdotonta    
  • 29. Yhteys�edot     Johtaja  Eeva  Kuuskoski   SOSTE  Suomen  sosiaali-­‐  ja  terveys  ry   eeva.kuuskoski@soste.fi   Puhelin  040  353  2432