Esitys Lasten suojelun kesäpäivillä 2018.

1. ROMANIASIAKAS
SOSIAALIPALVELUISSA
L ASTE NSUOJE LUN NÄKÖKUL MASTA
Romano Missio ry
Lasten suojelun kesäpäivät 2018

2. EVÄITÄ ARKEEN –
ROMANIPERHETYÖN
PROJEKTI
Projektikoordinaattori Pia Kara
Palveluohjaajat Jussi Ärling,
Mirjam Hagert, Jasmin Nyman

3.  Romano Missio ry
 Perustettu 1906
 Romanivähemmistön aseman
tukeminen ja vahvistaminen
 Lastensuojelu
 Stea:n tukemana hankkeet ja
projektit
ROMANO MISSIO RY
 Kaikille eväät elämään –
avustusohjelma eriarvoisuuden
vähentämiseksi – ohjelma
 Eväitä arkeen –
romaniperhetyön projekti
 Tavoitteena kulttuurilähtöinen
romaniperhetyön malli

4. KULTTUURI
Vaikea määritellä
Käsitys vaihtelee yksilön tulkinnan
mukaan

5. KULTTUURI
Tavat
Yhteisöllisyys
Pukeutuminen
Kieli
Musiikki
Ruoka
 Kansainvälinen romanien lippu

6. SUOMALAISET LIHAPULLAT
Yhteinen kulttuuri
Yhdistää
Luo turvallisuuden tunteen

7. ROMANIYHTEISÖ
Tiivis yhteisö
Hyväksytyksi tuleminen
Turvallisuus

8. ROMANIEN LUKUMÄÄRÄ
Euroopassa asuu n. 10 milj. romania ja
maailmassa n. 20 milj.
Suomessa asuu noin 10 000- 12 000 romania

9.  Romanit tulivat Suomeen
1500-luvulla
 500-vuotisen historian taival
on ollut traaginen
 Historian tunteminen auttaa
ymmärtämään nykypäivää
ROMANIEN HISTORIA
 Vainoa
 Vihaa ja sortoa
 Karkottamista
 Eristämistä
 Sulauttamista
 Syrjintää

10. 1500-1800 LUKU
Kiertävä elämäntapa
Riippuvaisuus tilallisista
Vastineena yösijasta ja ruoasta tehtiin talon töitä
Arvostusta käsityö- ja hevostaidoista.

11. 1500-1800 LUKU
Kiertävä elämäntapa ei ollut hyväksyttävää
Erilaisuus nähtiin mystisenä ja vaarallisena
Ikäviä tapahtumia selitettiin romanien
aikaansaamiksi

12. HIRTTOLAKI V. 1736
Hirttolain mukaan romanin
sai tappaa tavattaessa, ilman
oikeudenkäyntiä.
Vuonna 1742 lain lievennys:
saatiin lupa tappaa, jos ”rike
tai tihutyö oli tehty”.

13. VAINO, SORTO
Karkottaminen alueelta
Irtolaisasetuksen myötä pakkotyöhön tai
armeijaan
1800-luvun lopulla alettiin miettiä ratkaisua
”mustalaiskysymykseen” valtiotasolla

14. MUSTALAISONGELMA
Myös Hitler näki romaniväestön
ongelmallisena ryhmänä
Romaneita tapettiin keskitysleireillä
n.0,5-1,0 milj.

15. SULAUTTAMINEN
Ratkaisu ”mustalaiskysymykseen” oli sulauttaminen.
Tavoitteena oli poistaa romaniyhteisöltä oma kulttuuri
ja tavat
Keinoja sulauttamiselle: pakkohuostaanotot, kulttuurin
ja tapojen kieltäminen

16. SYRJINTÄ
 Nykyään lainsäädännöllä on turvattu romanien oikeudet
omaan kulttuuriin
 Myös lastensuojelulaki velvoittaa huomioimaan
kulttuurillisen näkökulman
 Syrjinnän ilmenemismuotoja tänään: vaikeudet työ- ja
koulutuspaikkojen saamisessa, pääväestön suhtautuminen
arjessa

17.  ROMANIT
 PÄÄVÄESTÖ
KULTTUURIEN KOHTAAMISIA
 Ennakkoluulot
 Yleistykset
 Pelko
 Tiedon puute
 Oletukset
 Luottamuspula

18. Asiakas Asiakas, jolla on
vähemmistökulttuuri
-tausta
ROMANIASIAKAS
Ensijaisesti Toissijaisesti

19. ROM. ASIAK K AAN KOK E MUKSIA
KOHTAAMISE STA
 Yhteinen kieli puuttuu
 Vähättely
 Ennakkoluuloisuus
 Yleistykset
 Luottamuksen puute
 Puhutaan ylhäältä alaspäin
 Oikeuksien, etujen ja velvoitteiden kertomatta jättäminen

20.  Selkokielisyys
 Avoimuus
 Rehellisyys
 Joustavuus
 Molemminpuolinen
luottamus
ROM.ASIAKKAAN TOIVEET
KOHTAAMISESSA
 Tasa-arvoisuus kohtaamisessa
 Vaikeista asioista suoraan
puhuminen
 Omiin oikeuksiin liittyvien
tietojen saaminen
 Asiakas on asiantuntija, ei
tarvetta jatkuvalle selittelylle

21. ROM.ASIAKKAAN
KOHTAAMINEN
Hyvä katse
Oikea asenne
KYSY, mitä kulttuuriin liittyvää olisi tarpeen
huomioida
Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta kunnioita
saamaasi tietoa

22. YHTEISÖLLISYYS
 Vahvistaa romani-identiteettiä
 Muodostaa turvaverkon yhteisön jäsenille
 Laaja perhekäsitys, ydinperheen lisänä lähisuku
 ”Koko suku kasvattaa”
 Yhteydenpito romanien kesken on tärkeää
 Yhteisöllisyyttä tukevat tilaisuudet

23. TAPAPERINTEET
Vanhempien kunnioittaminen
Häveliäisyystavat
Puhtaustavat
Pukeutumistavat

24. VANHEMPIEN
KUNNIOITTAMINEN
Romanivanhus
edustaa yhteisön ja
suvun historiaa,
tapakulttuuria ja
perinteitä.

25. VANHEMPIEN
KUNNIOITTAMINEN
 Teitittely
 Arvostetaan elämän tuomaa viisautta ja kokemusta
 Vanhuksista huolehditaan
 Noudatetaan häveliäisyyteen liittyviä käyttäytymis-,
pukeutumis- ja puhetapoja vanhempien läsnäollessa
 Oikeassa romanikulttuurissa kunnioitetaan myös
pääväestöön kuuluvia vanhempia henkilöitä

26. KUNNIAKÄSITYS
Romanihenkilö edustaa kaikissa tilanteissa koko sukua
Väärä teko aiheuttaa häpeää koko suvulle
Ns. väistämisvelvollisuus. Väärän teon tehnyt henkilö
ja hänen lähisukunsa voi muuttaa paikkakuntaa.

27. VÄISTÄMISVELVOLLISUUS
Lastensuojelun näkökulmasta
 Sijaishuoltopaikkaa mietittäessä on hyvä kertoa lapsen
vanhemmalle, että ko. paikassa on toinen romanilapsi
 Vanhemmat pystyvät omien verkostojensa avulla
selvittämään kenestä on kyse
 Vanhempien asiantuntijuuteen tulee luottaa

28. HÄVELIÄISYYSTAVAT
Pitävät sisällään kunnioittamista ja
käyttäytymissääntöjä
Lisäksi häpeäminen sisältää eleitä, joilla osoitetaan
kunnioitusta toista kohtaan

29. PUHTAUSTAVAT
 Em. jaottelu ulottuu vaatetukseen, astioihin, huonekaluihin
liinavaatteisiin, tiloihin.
 Siten esim. keittiö on puhdas tila ja wc taas epäpuhdas tila
 Epäpuhtaita esineitä ei siirretä puhtaisiin paikkoihin
 Juomavesi otetaan vain keittiöstä, keittiörätillä pyyhitään vain
keittiön pöytä ja tasot, ruokakasseja ei lasketa tuolille.

30. PUKEUTUMINEN
 Vaatetus perustuu vanhempien kunnioitukseen ja vartalon
peittämiseen.
 Pukeutuminen on siveää, peittävää ja väljää
 Sekä romaninaisen että –miehen ei ole soveliasta esiintyä
käsivarret paljaana
 Vaatteiden puhtaus ja siisteys on kunnia-asia

31. PUKEUTUMINEN
 Romaninuori pukeutuu romaniasuun noin 17-20-vuotiaana
 Asu on merkki aikuistumisesta ja vahvistaa kulttuuri-
identiteettiä
 Asun kantaminen tuo mukanaan myös velvoitteita, kuten
tapakulttuurin noudattaminen

32. PUKEUTUMINEN ARJESSA
Romaniasu ei ole este opiskelussa, työ-elämässä tai
arjessa
Romaninainen voi käyttää erillistä työasua silloin,
kun hän ei työssään kohtaa muita romaneja

33. LASTENSUOJELUN
TYÖKENTÄLLÄ
Ihaile lapsen kulttuuria

34. LÄHTEET
 Laiti Malla, erikoissuunnittelija, Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Romanilapsen asema ja elämä Suomessa
 Heidi Pynnönen, opinnäytetyö 2014. Romaninuoret lastensuojelun
asiakkaina, opas Romano Missio ry:n lastensuojeluun.
 Pulma Panu/SKS 2014. Suomen romanien historia.