Taustaa Hyönteistutkimus Lukessa Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi? Kuluttajanäkökulma hyönteisiin Mitä hyönteisten kasvatus vaatii? Haasteet ja mahdollisuudet

1. © Luonnonvarakeskus
Hyönteisalan mahdollisuudet
Suomessa
Jarkko Niemi
Luonnonvarakeskus
25.09.2018

2. © Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö
• Taustaa
• Hyönteistutkimus Lukessa
• Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi?
• Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
• Mitä hyönteisten kasvatus vaatii?
• Haasteet ja mahdollisuudet
• Loppusanat
25.9.2018Footer

3. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
• Hyönteisten tuottaminen rehuksi tai elintarvikkeeksi on
varteenotettava keino proteiinin tuonnin vähentämiseksi
– Täydennysproteiinin tuonti 85 %, 70 milj. €
– Korkea proteiinipitoisuus, jopa 50-70 %
• Hyönteisissä on potentiaalia kiertotalouden vauhdittajaksi
– Vähempiarvoisten biomassojen hyödyntäminen?
– Jätehuollon prosessit ja non-food käyttö
• Tarvitaan tietoa mm.
– Mitä elintarviketurvallisuusmääräykset ja lainsäädäntö
edellyttävät?
– Miten hyönteisten kasvatusprosessi kannattaisi toteuttaa?
– Hyönteisten ravintovaatimukset ja hyönteisten suojelu
– Teknologia, automaatio
3 25.9.2018

4. © Luonnonvarakeskus
Hyönteistutkimus Lukessa
4 25.9.2018

5. © Luonnonvarakeskus
Lukessa tutkitaan hyönteisiä
• Useita eri hankkeita, jotka käsittelevät suoraan tai välillisesti
hyönteistuotantoa tai hyönteisten käyttöä
• Hyönteiset elintarvikeketjussa (Turun yliopiston kanssa):
ruokintakokeita, ympäristö, hygienia, lainsäädäntö ja kuluttajat
• Hyönteistuotannon esiselvitys: selvitetty mm. olemassa
olevan teknologian tasoa, lupakäytäntöjä, markkinoita raportti
luettavissa Luken nettisivuilla
• Scenoprot: Hyönteiset uutena proteiinin lähteenä
• ENTOLAB-hanke (ks. seuraava dia)
• Hyvärehu: teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen
soveltuvuus hyönteisten rehuiksi
• Luken InsectLab: kemiallisia ja mikrobiologisia analyyseja,
feno-/genotyypitys, LCA- ja, kannattavuusanalyysit
5

6. © Luonnonvarakeskus6 25.9.2018
ENTOLAB-hankkeen päämääränä on edistää hyönteiskasvatukseen
perustuvan yritystoiminnan käynnistymistä ja
kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla
ENTOLAB-hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-
instituutti ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu vuosina 2016-2018.
Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.
Tuotannonhallinta ja –talousselvitys, jossa
kootaan yhteen olemassa oleva tieto
hyönteisten ravinto- ja
olosuhdevaatimuksista, selvitetään
tuotannon automatisointiprosessia ja
taloudellisia mahdollisuuksia.
Kotisirkkojen kasvatusta testataan
erilaisilla rehuvaihtoehdoilla, jotta
saataisiin selville tuotantotulokset eri
rehuilla ja tietoa tuottavuudesta ja
tuotantokustannusten.
Keskeisimmät hygieniaan ja
tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit
selvitetään (hyönteisten rehu, hyönteiset
rehu- tai ruokakäytössä) sekä laaditaan
hyvän toimintatavan ohje, joka auttaa
täyttämään lakisääteiset vaatimukset.
Hanketyöpajoissa pohditaan ja ratkotaan
erilaisia tapoja käyttää hyönteisiä (ruoka,
rehu, non-food) sekä itse kasvatukseen
liittyviä haasteita.
Lisäksi järjestetään opintomatka.
Menestyvä
hyönteistalous

7. © Luonnonvarakeskus
Hankkeeseen osallistuvia tai sitä rahoittavia
tahoja
Toteuttajat
• Luonnonvarakeskus
• Helsingin yliopisto, Ruralia-
instituutti
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Muut tahot
• Manner-Suomen maaseudun
kehittämisrahasto/Etelä-
Pohjanmaan ELY-keskus
• Lakeuden etappi
• Foodwest
• Pellon
• Seinäjoki activity park
• Finsect
• A-rehu
• Uutelax
• Ari Kujala
• Ylisen broiler
• Matti Kivimäki
• MTY Sippola
• Korpimaan fasaanitila
• Niemi-säätiö
• Etelä-Pohjanmaan
korkeakoulusäätiö
7 25.9.2018

8. © Luonnonvarakeskus
Varteenotettavimmat kasvatushyönteiset
8 25.9.2018

9. © Luonnonvarakeskus
Maailmassa tunnetaan noin 2000 syötäväksi
kelpaavaa hyönteislajia, 2 mrd. ihmistä syö hyönteisiä
9
Kovakuoriaiset;
31 %
Perhosen
toukat; 18 %
Mehiläiset,
ampiaiset,
muurahaiset;
14 %
Heinäsirkat,
sirkat; 13 %
Nivelkärsäiset;
10 %
Termiitit; 3 %
Sudenkorennot;
3 %
Kärpäset; 2 % Muut
hyönteiset; 5 %

10. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteislajeja voidaan kasvattaa
• Uhanalaisia, haitallisia tai vaarallisia lajeja (ml. tunnetut
taudinvälittäjälajit ja tulokaslajit) ei saa kasvattaa tai tuoda
Suomeen
• Kasvatettavat hyönteiset ovat maatalouseläimiä
• Euroopassa päähuomio on noin 10 hyönteislajissa
• Hyvä ratkaisu olisi tunnistaa hyönteislaji, jota voidaan käsitellä
helposti ”massana”
10

11. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteislajeja voidaan syödä
• Suomessa markkinoilla saavat elintarvikkeena
olla siirtymäaikana kaikki sellaiset hyönteislajit, jotka ovat olleet
elintarvikkeena markkinoilla Suomessa tai muussa EU-maassa
ennen 1.1.2018. Näistäkin tulee jättää uuselintarvikelupahakemus
komissiolle, jotta ne saavat olla markkinoilla 1.1.2019 jälkeen.
• Suomessa sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin
– Acheta domesticus (kotisirkka)
– Apis mellifera (mehiläinen, kuhnuritoukka)
– Tenebrio molitor (jauhopukki, jauhomato)
– Gryllodes sigillatus (trooppinen kotisirkka)
– Alphitobius diaperinus (buffalomato)
– Locusta migratoria (idänkulkusirkka)
– Gryllus bimaculatus (kaksitäpläsirkka)
11

12. © Luonnonvarakeskus
Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
12 25.9.2018

13. © Luonnonvarakeskus
Miten suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan?
13 25.9.2018
• Ruoan turvallisuus, oma terveys, ympäristönäkökulma,
eläinten hyvinvointi (ja tuotteen hinta) vaikuttavat siihen, miten
ihminen suhtautuu eläinperäiseen ruokaan (Clark ym. 2018)
• Pihan ym. (2017) Tutkimuksessa 70 % suomalaisista koki
hyönteisruoan kiinnostavana ja puolet oli valmis ostamaan sitä
– Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttavat
• Subjektiivinen ja objektiivinen tieto  Asenteet
• Kokemukset tuotteista
• Ruokaan liittyvät pelot
• Hyönteisruoan käyttöä edistävät tai sitä estävät
– Kokeilunhalu, uuden kokeminen, itsensä ylittäminen
– Negatiiviset tunteet/mielikuvat hyönteisten syömisestä
– Ympäristöön liittyvät motiivit
– Proteiinin tarve

14. © Luonnonvarakeskus14 25.9.2018
Houkuttelevimmiksi koetaan leipä/snacks-tuotteet
Mutta miten paljon hyönteisten tulisi näkyä ruoassa?

15. © Luonnonvarakeskus
Mitä hyönteiskasvatus vaatii?
-
Haasteet ja mahdollisuudet
15 25.9.2018

16. © Luonnonvarakeskus
Hyönteisten kasvatusprosessi yleisellä tasolla
16 25.9.2018
Lähde: Heiska & Huikuri (2017)
Käsittely
Esikäsittely Prosessointi Varastointi Pakkaus
Lopetus
Pakastus Muu käsittely
Kasvatus (1-2 kk)
Ruokinta Juotto
Lopetettavien
keruu
Erottelu Puhtaanapito
Munien tuotanto
Aikuisten tuottaminen Munitus, paritus Inkubaatio Toukkien/nymfien keruu

17. © Luonnonvarakeskus
Kasvatusolosuhteet
• Kotisirkat selviävät ja lisääntyvät huoneenlämmössäkin, mutta
optimaalinen lämpötila on noin 30 C tienoilla
• Ilmankosteus aikuisilla sirkoilla 55 % riittävä, muissa
kehitysvaiheissa 60-75 %
• Mustasotilaskärpäset pärjäävät melko samanlaisissa
olosuhteissa
• Jauhomadoilla hieman alempi lämpötila, ilmankosteus
vaikuttaa jauhomadon kasvuun merkittävässä määrin
• Hygienia tärkeää
17 25.9.2018

18. © Luonnonvarakeskus
Mahdollisia ravinnonlähteitä
• Vettä (sellaisenaan tai hedelmistä/kasviksista)
• Ravinnoksi soveltuvat mm. normaalit rehut (jos sallittu
hyönteisille) ja rehunvalmistuksessa käytettävät aineet (kuten
vilja, soija), sivuvirrat (kuten perunan kuoret, siementen
”lajittelujäte”, muotonsa tai kokonsa puolesta
kauppakelvottomat kasvikset)
• Rehupartikkelien on oltava pieniä, max. 0,8 mm.
• Valmis rehusekoitus parempi kuin komponentit erillisinä
• Optimaalinen sirkan rehu: 20-30% proteiinia, 32-47 %
hiilihydraatteja ja 3,2-5,2 % rasvoja (Patton, 1967)
• 8-10 välttämätöntä aminohappoa, aminohappotasapaino on
todettu (toistaiseksi) tärkeäksi vain muutamilla eläinlajeilla
• Kivennäisten ja vitamiinien tarpeesta tiedetään melko vähän,
muutamia tärkeitä kivennäisaineista
• Hiilihydraatteja rakennus- ja polttoaineeksi, streroleja
18 25.9.2018

19. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiset voivat hyödyntää rehua tehokkaasti
Kotisirkan, jauhomadon ja broilerin tuotannon tunnuslukuja
19
Kotisirkka
(PF-FW1) Jauhomato Broileri
Rehuhyötysuhde (elopaino) 1,3-1,8 2,2 1,7-2,3
Rehuhyötysuhde (syötävä paino) 1,7-2,3 2,4-4,2
Proteiinimuuntosuhde 35-23 33-25
Lähde: Lundy ja Parrella (2015), Oonincx ym. (2015)
• Esimerkiksi sirkoista jopa 80 % voidaan hyödyntää ruoaksi
• Rehun laadulla on selvä vaikutus kasvuun

20. © Luonnonvarakeskus
• Entolab testasi kotisirkkojen kasvatusta eri rehuilla  Sirkat
pystyvät muuntamaan kasvibiomassaa melko tehokkaasti. Rehun
hävikkiin ja kuolleisuuden minimointiin kiinnitettävä huomiota.
• Rehun laadulla ja koostumuksella voi olla suuri vaikutus
hyönteisten elinvoimaan. Tämä on havaittu myös jauhomadoilla,
agrentiinantorakalla ja kotisirkoilla (Oonincx ym. 2015)
Kotisirkkojen rehumuuntosuhde
Teollinen
rehu
Peruna-
härkäpapu-
pohjainen rehu
Peruna-
härkäpapu-
pohjainen rehu
(vähproteiininn)
Rehua, kg/kg sirkkoja 1.23a 1.20a 1.78b
Kurkkua, kg/kg sirkkoja 2.73c 4.31d 5.81e
Lanta, rehu, kuolleet sirkat, kg/kg
sirkkoja 2.13f 3.19g 3.46h
20 25.9.2018
Ero on tilastollisesti merkitsevä, jos sarakkeissa on yläindeksinä eri kirjaimet, p<0.05.
N=6 kasvatuslaatikkoa per käsittely.

21. © Luonnonvarakeskus
Lähde: Lundy ME, Parrella MP (2015) Crickets Are Not a Free Lunch: Protein Capture from Scalable Organic Side-Streams via High-Density
Populations of Acheta domesticus. PLOS ONE 10(4): e0118785. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0118785
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0118785
Yhdensirkan(IA.Domesticus)paino
(mg/yksilö)30päiväniässä
Rehun laatuindeksi (N / ADF) + CF
Rehun laadun vaikutus kotisirkan biomassaan

22. © Luonnonvarakeskus
Pääosa hyönteisistä on tuotettu pienimuotoisesti
Esimerkkejä maailmalla olevista ”kasvatusautomaateista”
22 25.9.2018

23. © Luonnonvarakeskus23
Kuva. Heiska & Huikuri (2017)
Merkittävän tuotannon mahdollistaa vasta
tuotannon automatisointi ja maatilamittakaava!
Hyönteistuotteiden saatavuus
Tuotantokustannukset

24. © Luonnonvarakeskus
Ympäristö- ja talousnäkökulma
24 25.9.2018
Lähde: Jansson & Berggren (2015)
• Esim. Jauhomadot käyttävät vähemmän viljelysmaata ja tuottavat
vähemmän CO2 kuin perinteinen karja, mutta energian menekki voi olla
suurempi (Oonincx ja de Boer, 2012).  Rehu ja lämmitys aiheuttavat
jopa 95 % ilmastovaikutuksesta (Joensuu & Silvenius 2017).
• Trooppinen lämpötila: vaihtolämpöisillä hyönteisillä kasvu ja
lisääntyminen edellyttää riittävää lämpötilaa energiankulutus
• Myös käytettävä rehu on tärkeä

25. © Luonnonvarakeskus
Ympäristö- ja talousnäkökulma
25 25.9.2018
Joensuu & Silvenius (2017) Journal of Insects as Food Aand Feed
• Ympäristövaikutusten pienuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se
edellyttää onnistunutta ja tehokasta tuotantoa.

26. © Luonnonvarakeskus
Ympäristö- ja talousnäkökulma
• Ympäristön ja talouden näkökulmasta olisi tärkeää löytää rehuja, joita ei
vielä hyödynnetä muuten
• Suurimmat tuotantokustannuserät ovat työ, rakennus, rehu ja energia
– Työn osuus tuotantokustannuksista laskee merkittävästi tuotannon
mittakaavan kasvaessa
– Esim. Caraballon selvityksessä työn osuus kotisirkkojen
tuotantokustannuksesta (81,51 €/kg) oli noin puolet
– Muuttuvista kustannuksista suurimmat kustannuserät ovat rehu ja
energia
• Ala kehittyy nopeasti ja samalla kustannustaso laskee (on jo laskenut)
• Kannattavuuden kannalta ratkaisevaa on
– Tuotteistaminen
– Myyntihinta
– Tuotannon tehokkuus
26 25.9.2018

27. © Luonnonvarakeskus
Hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksia
• Tehokkuus- ja ekologisuus-näkökulman korostuminen,
ekologisuus on todennettava.
• Ruokakulttuurin muutos, uudet tuoteinnovaatiot. Suomalaiset
suhtautuvat melko avoimesti hyönteisruokakokeiluihin.
• Energia: Hukkalämpö esim. kotieläinrakennuksesta tai
hyönteisten tuottaman metabolisen lämmön hyödyntäminen
• Kasvatus maatilan sivuelinkeinona
• Sopivien, muualla käyttämättömien rehulähteiden löytäminen
• Hyönteisten perimän jalostaminen
• Hyönteiset jätteenkäsittelyn prosesseissa
• Non-food-käyttö
• Teknologia- ja tuotekehityksessä paljon mahdollisuuksia
27 25.9.2018

28. © Luonnonvarakeskus
Hyönteisalan haasteita
• Automaation vähäisyys ja käsityön määrä
• Energian menekki lämmityksessä
 Näiden seurauksena korkea kustannustaso, mikä on
haaste rehukäytössä ja elintarviketeollisuudessa
 Nykytilanteessa tuotantokustannustaso on korkeahko ja
volyymi pieni rehukäyttöön, mutta tuotannon tehokkuuden
ja mittakaavan noustessa tilanne muuttunee
• Sopivien, muualla käyttämättömien rehujen tunnistaminen
• Kuluttajat: asenteet ja epäluulot sekä kulutuksen
vakiinnuttaminen kokeilun jälkeen
• Tuotanto- ja hygieniariskit on hallittava (taudit ja tuholaiset;
sienet, bakteerit, virukset; tulokaslajit)
• Ruokakäytössä elintarviketurvallisuus on etusijalla
– Rehun puhtaus on olennainen osa sen varmistamista
– Allergeenit, patogeenit HACCP, omavalvonta,
jäljitettävyys28 25.9.2018

29. © Luonnonvarakeskus
Lopuksi
• Hyönteiskasvatuksessa on monia
mahdollisuuksia
• Haasteena on lainsäädännön lisäksi tuotannon
automatisointi, kustannusten pitäminen kurissa ja
tuotteistaminen
• Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on
todennäköisesti saatavissa vielä merkittäviä
parannuksia
• Mietittävä, mikä on yrityksen tuotevalikoima ja
ydinbisnes – Ruoka, rehu vai joku muu?
 Entolab-hankkeen Slidesharessa:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboa
rds/entolab
 Facebook: https://www.facebook.com/entolab
29 25.9.2018

30. © Luonnonvarakeskus
Lisää hyönteistuotannosta
• Niemi, J. & Karhula, T. (2018). Hyönteisistä uusi suunta maatilojen
tuotantoon? Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2018-
julkaisun erityisteema. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-600-1
• Mäki, M. (2018) Hyönteiset ruokaketjussa : Hygieniariskien
hallinta rehuntuotannon kannalta https://jukuri.luke.fi/handle/10024/541780
• Heiska, S. & Huikuri, N. (2018). Hyönteistuotannon esiselvitys:
Hankkeen loppuraportti http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540921
• ENTOLAB-hanketilaisuuksien materiaalia SlideSharessa:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/clipboards/entolab
• Facebook: https://www.facebook.com/entolab
• Hyönteiskasvatusopas tulossa tämän vuoden lopussa
• Entolab-hankkeen tapahtumia
– Hyönteiskasvatus-työpaja Ilmajoella 26.9
– Hyönteisalan markkinat ja kuluttajat, opintomatka pk-seudulle 7.11
– Opintomatka Belgiaan 30-31.10 (ohjelma ja ilmoittautumisohje)
– Päätösseminaari ja hyönteistapaaminen Seinäjoella 4-5.12.2018
30 25.9.2018

31. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
31 25.9.2018