Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen loppuseminaari 26.11.2019

1. Luonnontuotteiden tuotantoa tukeva
metsien käsittely
Jari Miina & Mikko Kurttila
Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen loppuseminaari
Oulussa 26.11. 2019

2. Sisältö
1. Arvio metsänkäsittelyn vaikutuksesta
luonnontuotteiden tuotantoon metsikkötasolla
2. Alustavia tuloksia koivujen mahlasadoista Pohjois-
Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
3. Johtopäätökset
2

3. Metsän käsittelyt ja luonnontuotteet
• Tällä hetkellä metsänkäsittelystä päätettäessä ei oteta
huomioon vaikutuksia luonnontuotteiden satoihin
– Syitä: puu on usein tärkein tuote, puutteellinen tieto
luonnontuotteista omistajilla ja neuvojilla, jokamiehenoikeudet,
etämetsänomistus, …
• Yhteistuotanto – ei maksimoida yhden käyttömuodon
arvoa vaan kaikkien metsän tuotteiden tuotannon arvoa
yhdessä
Vaikuttaa siihen miten metsiä kannattaa käsitellä
3

4. Metsänkäsittelyn vaikutus luonnontuotteiden tuotantoon
10.12.2019Etunimi Sukunimi4
Luonnontuote Vaikutus Satoja kasvattava metsien hoito Huomioita
Mustikka, kg/ha - - Voimakkaammat harvennukset, pidempi kiertoaika Miina ym. (2016)
Puolukka, kg/ha + Parhaat sadot uudistamisaloilla ja varttuneissa metsissä Turtiainen ym. (2013), Miina ym. (2016)
Hilla, kg/ha - Hillalle sopivia soita ei kuivateta
Herkkutatti ja rouskut ,
kg/ha
++ Synergia nykymetsänhoidon kanssa; parhaat sadot
ennen ensiharvennusta
Tahvanainen ym. (2018)
Mustikan versot, kg/ha - Voimakkaammat harvennukset, pidempi kiertoaika Stark ym. (2010), Turtiainen ym. (2016)
Suopursu, kg/ha + Soiden kuivattaminen voi lisätä peittävyyttä
Männyn versot, kg/ha ++ Nykyiset taimikonhoito-ohjeet
Kuusen kerkät, kg/ha ++ Nykyiset taimikonhoito-ohjeet Kertakeruu taimikoista ei vaikuta puiden
kasvuun (Miina ym. 2018)
Koivun lehdet, kg/ha ++ Taimikonhoidon viivästyttäminen
Katajan versot, kg/ha - Metsien käsittelyssä katajan peittävyys voi pienentyä
(erit. avohakkuut)
Samasta puusta kerätään versoja vain joka
kolmas vuosi (Stark ym. 2010)
Hillan lehdet, kg/ha - Hillalle sopivia soita ei kuivateta
Männyn kuori, kg/ha ++ Synergiassa nykymetsänhoidon kanssa Kuorta kerätään hakatuista ohutkuorisista puista
varastopaikalla
Männyn pihka, kg/ha + Synergiassa nykymetsänhoidon kanssa Pihkaa valutetaan muutama vuosi ennen puiden
hakkuuta (Varmola ym. 2007)
Kuusen pihka, kg/ha + Synergiassa nykymetsänhoidon kanssa Pihkaa valutetaan muutama vuosi ennen puiden
hakkuuta (Varmola ym. 2007)
Pakuri, kg/ha 0 Pakurin viljely ja pakuripuiden hakkuu on sovitettavissa
puuntuotantoon
Merkittäviä vaikutuksia puutavaran laatuun.
Sopii vajaatuottoisten metsien hyödyntämiseen.
Lakkakääpä ja muut
ruoka- ja erikoissienet
++ Synergiassa nykymetsänhoidon kanssa kun sieniä
viljellään harvennuskantoihin
Tarvitsee lehti- ja havupuun kantoja
kasvualustakseen
Mahla, l/ha ++ Hyvän kasvun ja tuuheat latvukset takaava metsien
käsittely
Vaikutuksia puutavaran laatuun (Nevalainen
2006); mahlatulot voivat ylittää puutulot
Palleroporonjäkälä,
m2/ha
- - Karukkokankaan männikön kasvattaminen harvahkona;
hakkuut heikentävät koristejäkälän laatua
Kerätään vain osa kasvustosta, keruuvuosien
väli 5-7 vuotta (Matila & Kubin 1998)
Siirtokuntta, m2/ha 0 Synergiassa nykymetsänhoidon kanssa Kunttaa nostetaan ennen päätehakkuuta

5. Koivikoiden mahlasato – kansalaistieteen keinoin
Metsänomistajia kiinnostaa mahlan valutus
– Haetaan vaihtoehtoja, koska kantohinnat alhaalla
ja paljon huonosti tuottavia hieskoivikoita
– Puuttuu tietoa mahlan satotasoista,
myyntimahdollisuuksista ja ostohinnoista
– Epäselvää on myös valutuksen vaikutus koivujen
laatuun ja hyödyntämismahdollisuuksiin
Keväällä 2019 käynnistettiin mittaukset ’citizen
science’ -otteella kolmen maakunnan alueella
– Mahlasato 193 koivusta 64 koivikossa (74 koivua
Pohjois-Pohjanmaalla)
5

6. Tuloksia keväältä 2019
6

7. Johtopäätöksiä ja varauksia
• Maakuntien väliset erot isoja; pääsyynä voi olla säätekijät.
• Selkeä yhteys läpimitan ja mahlasadon välillä
 Empiirinen satomalli
• Jos mahlasato on keskimäärin 50 litraa/puu 10 vuoden ajan
ja mahlan nettohinta on 10 snt/litra, niin puukohtainen
mahlatulo on noin 50 € (> tukkikoivun kantohinta).
• Metsikön tiheyden ja harvennusten vaikutus mahlasatoon
selvittelyn alla
 Suositus mahlakoivikon hakkuuohjelmasta ja
valutusajankohdasta
Mittauksia jatketaan ainakin keväällä 2020,
tervetuloa mukaan!
7

8. 8
Vajaatuottoisen hieskoivikon hyödyntämismalli
Mahla
Valutus elinvoimaisista hieskoivuista,
tuottoarvio metsänomistajalle 5 000-20 000 €/ha/vuosi
(0,1-0,4 €/litra, 50 litraa/vuosi, 1000 koivua/ha)
Pakuri
Viljely koivuihin mahlanvalutuksen jälkeen,
tuottoarvio metsänomistajalle 6 000-40 000 €/ha
(30-40 €/kg, 0,2-1,0 kg/puu, 1000 koivua/ha)
Lakkakääpä
Viljely koivujen kantoihin ja kaadettuihin runkoihin, joista
valutettu mahlaa ja korjattu pakurisato,
tuottoarvio metsänomistajalle 6 000-50 000 €/ha
(30-50 €/kg, 0,2-1,0 kg/kanto, 1000 koivua/ha) Ruokasienet
Viljely koivujen kantoihin ja kaadettuihin runkoihin,
joista valutettu mahlaa ja korjattu pakurisato,
tuottoarvio metsänomistajalle 1 000-20 000 €/ha
(5-20 €/kg, 0,2-1,0 kg/kanto, 1000 koivua/ha)
Ainespuu

9. Johtopäätökset
Metsikön käsittelysuosituksia
– Moni luonnontuote on synergiassa nykymetsänhoidon kanssa
– Aktiivinen luonnontuotteiden tuotanto edellyttää potentiaalisten
metsien tunnistamista ja käsittelyjä
– Harvennukset ja pidemmät kiertoajat lisäävät marjasatoja
Uusia mahdollisuuksia koivikoiden hyödyntämiseen
– Mahlan valutus vaatii paikallisen, pitkäjänteisesti toimivan ostajan
– Erikoissienien viljelyn tuottamista sadoista vielä vähän kokemusta
Tarvitaan kipeästi tietoa luonnontuotteiden sadoista
(satomalleja), joita tulee hyödyntää enemmän metsänomistajien
päätöksenteon tukena
9