SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 1
Kuitu A (ylhäällä) ja kuitu B (alhaalla)
Tavoite
Tutkia kahden metsäteollisuuden
kuitulietteen sato-, hiilisyöte- ja
maanparannusvaikutuksia
karkealla kivennäismaalla.
Toteutus
Kenttäkoe Maaningalla, 2020
puitu ohra, 2021 nurmen 2 satoa
Koejäsenet 0 N, 80 N, kuitu A 28
tn/ha + 80 N, kuitu B 21 tn/ha +
80 N
Kuitujen levitys juuri ennen ohran
ja nurmen siemenen kylvöä 2020
Tulokset
Ohran jyväsato (15 % kost.) oli
kuitukoejäsenillä yhtä hyvä kuin
80 N –kontrollilla, n. 3900 kg/ha.
Kuitujen mahdollisesti aikaan
saama typen immobilisaatio ei
alentanut satoa, kun
typpilannoitus oli riittävä.
Seuraavana vuonna
kuitukoejäsen A tuotti 770 ja
kuitukoejäsen B 1200 kg ka/ha
korkeamman nurmisadon kuin 80
N-kontrolli, jonka sato oli 7000
kg ka/ha. Tätä selittää kuitujen
orgaanisen typen mineralisaatio.
Maarit Termonen1, Riikka Keskinen1, Johanna Nikama1, Kirsi Järvenranta1, Helena Soinne1, Mikko
Järvinen1, Kimmo Rasa1, Jaana Uusi-Kämppä1, Harri Auvinen2, Reijo Lappalainen3, Mari Räty1
1 Luonnonvarakeskus 2 Savonia-ammattikorkeakoulu 3 Itä-Suomen yliopisto
Metsäteollisuuden kuitulietteiden
peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Maataloustieteen Päivät 14.–15.6.2022, Helsinki. etunimi.sukunimi@luke.fi / @savonia.fi
/ @uef.fi

Más contenido relacionado

Más de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Más de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
 

Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla

  • 1. Kuitu A (ylhäällä) ja kuitu B (alhaalla) Tavoite Tutkia kahden metsäteollisuuden kuitulietteen sato-, hiilisyöte- ja maanparannusvaikutuksia karkealla kivennäismaalla. Toteutus Kenttäkoe Maaningalla, 2020 puitu ohra, 2021 nurmen 2 satoa Koejäsenet 0 N, 80 N, kuitu A 28 tn/ha + 80 N, kuitu B 21 tn/ha + 80 N Kuitujen levitys juuri ennen ohran ja nurmen siemenen kylvöä 2020 Tulokset Ohran jyväsato (15 % kost.) oli kuitukoejäsenillä yhtä hyvä kuin 80 N –kontrollilla, n. 3900 kg/ha. Kuitujen mahdollisesti aikaan saama typen immobilisaatio ei alentanut satoa, kun typpilannoitus oli riittävä. Seuraavana vuonna kuitukoejäsen A tuotti 770 ja kuitukoejäsen B 1200 kg ka/ha korkeamman nurmisadon kuin 80 N-kontrolli, jonka sato oli 7000 kg ka/ha. Tätä selittää kuitujen orgaanisen typen mineralisaatio. Maarit Termonen1, Riikka Keskinen1, Johanna Nikama1, Kirsi Järvenranta1, Helena Soinne1, Mikko Järvinen1, Kimmo Rasa1, Jaana Uusi-Kämppä1, Harri Auvinen2, Reijo Lappalainen3, Mari Räty1 1 Luonnonvarakeskus 2 Savonia-ammattikorkeakoulu 3 Itä-Suomen yliopisto Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla Maataloustieteen Päivät 14.–15.6.2022, Helsinki. etunimi.sukunimi@luke.fi / @savonia.fi / @uef.fi