1. Kuitu A (ylhäällä) ja kuitu B (alhaalla)
Tavoite
Tutkia kahden metsäteollisuuden
kuitulietteen sato-, hiilisyöte- ja
maanparannusvaikutuksia
karkealla kivennäismaalla.
Toteutus
Kenttäkoe Maaningalla, 2020
puitu ohra, 2021 nurmen 2 satoa
Koejäsenet 0 N, 80 N, kuitu A 28
tn/ha + 80 N, kuitu B 21 tn/ha +
80 N
Kuitujen levitys juuri ennen ohran
ja nurmen siemenen kylvöä 2020
Tulokset
Ohran jyväsato (15 % kost.) oli
kuitukoejäsenillä yhtä hyvä kuin
80 N –kontrollilla, n. 3900 kg/ha.
Kuitujen mahdollisesti aikaan
saama typen immobilisaatio ei
alentanut satoa, kun
typpilannoitus oli riittävä.
Seuraavana vuonna
kuitukoejäsen A tuotti 770 ja
kuitukoejäsen B 1200 kg ka/ha
korkeamman nurmisadon kuin 80
N-kontrolli, jonka sato oli 7000
kg ka/ha. Tätä selittää kuitujen
orgaanisen typen mineralisaatio.
Maarit Termonen1, Riikka Keskinen1, Johanna Nikama1, Kirsi Järvenranta1, Helena Soinne1, Mikko
Järvinen1, Kimmo Rasa1, Jaana Uusi-Kämppä1, Harri Auvinen2, Reijo Lappalainen3, Mari Räty1
1 Luonnonvarakeskus 2 Savonia-ammattikorkeakoulu 3 Itä-Suomen yliopisto
Metsäteollisuuden kuitulietteiden
peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Maataloustieteen Päivät 14.–15.6.2022, Helsinki. etunimi.sukunimi@luke.fi / @savonia.fi
/ @uef.fi