Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.

1. 01
innohaukka™
CLEANTECH
© 2010 Dikianti Oy
KUKA
Nimi: Markus Suotunen
Ikä: 40
Koulutus: AMK Agrologi
Ammatti: Maatalousyrittäjä
Erikoistuminen: Munivat kanat (4410 kpl)
Paikkakunta: Kodisjoki
Yritys: Dikianti Oy
(100 % Suotusen omistama)
INNOVAATIO
Mikä:
VERSA. Siirrettävä biosolar-voimaan perustuva design-lämpölaitos
Tehtävä:
Laitos tuottaa lämpöä ja sähköä itsenäisesti koko vuoden tyylikkäässä ja liiku-
teltavissa olevassa muodossa. Hinnaltaan sopiva.
Toimintaperiaate:
Syys-talvi-kevät -aikaan laitos toimii pääosin hakkeella, kesäaikana aurinko-
voimalla. Paikkariippumaton, myös ulkonäöllisesti edustava.
Kohteet:
Koulut (erityisesti haja-asutusalueet), talot, rivitalot, pienkerrostalot, omakotita-
loalueet, maatilat, katastrofialueet (erityisesti sähkön tuotanto).
Liiketoimintaulottuvuus:
Itsenäinen/omavarainen lämpölaitos, tuotanto rajoittuu alle 1 M Watin (1 MW).
Työllistää vähintään yhden lämpölaitoksen hoitajan ja antaa työtä alueensa hak-
keen toimittajille. Lämpölaitoksen tekeminen yksinkertaista ja skaalautuvuus
hyvä. Vientituote kansainvälisille markkinoille, erityisesti katastrofeille alttiille
alueille.
Kimmoke:
Kesäajan vajaakäyttö perinteisessä lämpölaitoksessa > miten saada aurin-
koenergia pyörittämään samaa pienvoimalaa. Myös koko- ja ulkonäköseikat
tarvitsivat kehittämistä.
Eettinen hyöty:
Energiaomavaraisuus, kotimaisuus ja maaseutua virkistävä liiketoiminta.

2. 01
innohaukka™
CLEANTECH
Siirrettävää
designlämpöä
Markus Suotunen Kodisjoelta on kehittänyt
siirrettävän lämpölaitoksen, joka yhdistää hakkeen
ja aurinkovoiman. Lopputuloksen viimeistelee
ennakkoluuloton muotoilu.
Markus Suotunen on mielestään tyypillinen keksijä: hän asuu maalla, on tekemisissä
konkreettisten ja käytännönläheisten asioiden kanssa, ja haluaa parantaa olemassa
olevia ratkaisuja toimivampaan suuntaan. Inspiraattorina innovaatioissa ei kuiten-
kaan toimi raha, yhteisöt eivätkä mahdolliset patenttiratkaisut, vaan raadollisesti
ilmaistuna laiskuus ja mukavuudenhalu. Keksinnöt syntyvät omassa päässä ja tarpee-
seen.
Elantonsa Suotunen saa ylläpitämällä kanalatoimintaa 4410 kanan voimin. Lähes
puolet kanojen munimista munista päätyy Rauman kaupunkiin ja loput lähialueille
maakuntaan. Kanatilan koko on Suotusen mie-
lestä sopiva, mutta ”väärässä” paikassa. Turun
tai Helsingin läheisyys olisi munanmyynnin kan-
nalta aivan eri asia. Viranomaiset ovat ohjaamas-
sa kanaloiden kokoa yhä suuremmiksi, suositus
liikkuu yli 20 000 kanan määrissä. Puhutaankin
jo teollisesta tuotannosta. Pieniä ja keskisuuria
© 2010 Dikianti Oy
toimijoita ei pidetä tehokkaina yksikköinä, joten
suurempien kaupunkien läheisyys ja ostovoima
ovat ainoita helpottavia ja kannustavia tekijöitä.
Maaseudulla pitää olla aktiivinen ja yritteli-
äs. Suotunen on toiminut paitsi kanalayrittäjänä,
Markus Suotusen VERSA-niminen biosolarinnovaatio myös Kodisjoen kylän lämpölaitoksen hakkeen
yhdistää hakkeen ja aurinkovoiman. Hän uskoo toimittajana. Talvisaikoihin asiat ovat sujuneet
innovaation olevan vientihitti. hyvin, mutta kesällä on seurannut ongelmia: ku-
lutus on ollut pientä, eikä laitosta ole saatu pelaa-
maan oikealla tavalla tasaisesti ympäri vuoden. Patalaiskana itseään pitävä Suotunen
alkoi miettiä, miten asioita voisi kehittää niin että rahaa saisi tulemaan mahdollisim-
man pienellä vaivalla. Pelkkä hakkeen myynnin lisääminen ei ollut kiinnostavaa,
vaan kuinka paljon kassavirtaa ja liikevaihtoa pystyisi lisäämään mahdollisimman

3. 01
pienillä kustannuksilla. Eli miten asiat saisi sujumaan paremmin ja helpommin.
Syntyi ajatus aurinkovoiman yhdistämisestä perinteiseen hakkeella käyvään
siirrettävään lämpölaitokseen. Idea tuntui sen verran itsestään selvältä, että Suotunen
jo kuvitteli kyseisen asian olevan olemassa. Tuntui yllättävältä huomata, että kenel-
lekään ei ollut aikaisemmin tullut mieleen yhdistää näitä kahta energian tuotannon
muotoa.
Suomessa on olemassa liuta valmistajia, jotka pyörittävät ja tekevät siirrettäviä
innohaukka™ lämpölaitoksia, mutta heidän intresseissä on usein mahdollisimman suuri hakkeen tai
CLEANTECH
muun biopolttoaineen myynti ja tasainen markkina olemassa olevilla tuotteilla.
Keksimisen luonne ja kipukohdat
Varsinainen idea biosolar-laitoksesta syntyi nopeasti ja käytännön sanelemana.
Suurimpia haasteita on tuottanut idean saaminen ns. paperille; pois keksijän päästä.
Koska rahoittajat ja muut yhteistyötahot vaativat idean esittelyä muutoinkin kuin
suusanallisesti, on kynnys viedä asioita eteenpäin noussut yllättävän korkealle.
Suotusen mukaan itse keksiminen ja innovoiminen on kivaa ja haastavaakin.
Usein se on myös varsin yksinäistä puuhaa ja vaatii periksiantamattomuutta. Koska
innovoiminen tapahtuu usein käytännön työn lomassa, jää innovaatiosta kommuni-
koiminen heti alussa vähälle huomiolle. Suotu-
nen sanoo tuntevansa kaltaisiaan arjen keksijöitä
maaseudulta paljonkin. Ongelmana on, että
keksinnöt jäävät keksijöittensä päähän ja niin
ollen puolitiehen. Siitä seuraa, ettei kukaan ul-
kopuolinen taho pysty niitä työstämään: harvalla
on kyky päästä kenenkään pään sisälle.
Suotusen mielestä ELY-keskukset ja vastaa-
vat toimijat ovat virkamieskoneistoja, joita toki
tarvitaan, mutta näppituntuma keksinnön ja sen
Kuva: Ilona Kangas
perustietojen paperille saattamisesta puuttuu.
Ymmärrystä löytyy, mutta vasta sen jälkeen kun
on jotain teoreettista esitettävää.
Kaupalliset tahot ovat kiinnostavia, kun inno-
Markus Suotunen pitää itseään tyypillisenä keksijänä, vaatiosta päätetään lähteä kertomaan eteenpäin.
jonka voimakkain draiveri on laiskuus. Asiat pitää saada Pelkona on kuitenkin, että idea ryövätään. Jo
sujumaan helpommin ja vähemmällä vaivalla. pelkkä omasta innovaatiosta kertominen koetaan
pelottavana.
Toimintakenttä
Suotusen innovaatio on tekemisissä lämmitystekniikan ja siihen perustuvien lait-
teiden kanssa. Lämmitystekniikka perustuu puolestaan uusiutuville polttoaineille,
kuten pelletti, klapi tai hake. Keksintö positioituu kenttään, jossa on kolme Suotusen
nimeämää aktiivista ja merkittävää toimijaa: Ariterm Oy, Säätötuli Oy ja Veljekset
Ala-Talkkari Oy. Viime mainitun tuotteet tunnetaan MaxiCont -nimellä. Lisää alalla
toimijoita löytyy esim. BioEnergia-lehden numerosta 5 (ilm. 8.10.2009) ja puuenergi-
an kotisivuilta > www.puuenergia.fi > koneet > lämpökeskukset (pdf).
Alan toimijat ovat vakiintuneita ja brändit ovat alan ihmisten kesken tunnettuja.
Käyttökonventiot polttoaineen käytön kannalta ovat kiinni traditioissa ja polttoaineen
myynti on selvä intressi.
Suotusen tuoma aurinkoenergialisä poikkeaa kategoriasta ja luo uudenlaisen
ajattelun lämmityskattila ja –konttisuunnittelulle sekä niiden käyttökohteille.

4. 01
Innovaation väli- ja seuraavat vaiheet
Markus Suotunen on saanut välillistä rahoitusta Versan kahdelle osa-alueelle, au-
rinkovoiman teknologiaratkaisulle ja tuotteen saamiselle paperille. Muutoin Versa
on alkutekijöissään, markkinakartoituksen, aidon kaupallistamisen ja tuotteistami-
sen sekä mahdollisen vientimarkkinoinnin suhteen.
Aurinkovoiman teknologisessa tutkimuksessa apuna toimi satakuntalainen
Prizztech, jonka avulla on tutkittu aurinkokennojen tekniset edellytykset. Varsi-
innohaukka™ naisen tutkimustyön suoritti Solar Simulator Oy, joka on erikoistunut ympäristö- ja
CLEANTECH
auringonsäteilytestaukseen sekä optisiin mittauksiin. Saatu tieto oli lupaava: kun
Versalle löytyy kohde, jossa tarvitaan erityisesti lämmintä vettä (kesälläkin), on
erityisen kannattavaa käyttää biosolar-kombinaatiota energian lähteenä.
Tämän tiedon pohjalta Suotusella on myös jalostunut ajatus, miksei kyseinen
pienyksikkö voisi tuottaa samalla sähköä. Esimerkiksi eteläisimmissä maissa,
joissa aurinkoisia päiviä on keskimääräistä enemmän, olisi laitteelle käyttöä enem-
mänkin.
Suotunen on jo kaavaillut pilottikohtei-
ta Versalle. Hän on alustavasti neuvotellut
toimintavalmiita lämpökeskuksia ja teknisiä
tilaelementtejä valmistavan TT Groupin kanssa
ja saanut vihreätä valoa mahdollisen pilotti-
kohteen löytämisen puolesta.
Versan ilme ja arkkitehtoniset skissi-
piirrokset ovat saaneet apua DesignStartin
muodossa.
Muuten Versa on vielä teoreettisella asteel-
la ja vaiheessa, jossa Suotusen on kehitettävä
kestävä liiketoimintasuunitelma ja löydettävä
aidot kumppanit. Yksin ideaa ei enää kannata
viedä eteenpäin tai on riski, että se kutistuu
olemassa olevien tekijöiden ja toimittajien pai-
© 2010 Dikianti Oy
neeseen tai innovaattorin väsymykseen.
Rahoitusnäkymät
VERSA-kontin kustannukset ovat yhteyksis-
sä tuotettuihin kW-määriin. Tuotannoltaan
400 kW:n laitos maksaa arviolta 100 000-
”Ideat pitää 120 000 € (avaimet käteen hinta ostajalle).
Lisäksi lasketaan alv 23 %.
saada paperille” Teoriassa voimalan valmistaminen on
mahdollista itse. Raaka-aineet ovat yksinker-
–Markus Suotunen taisia, mutta komponenttien kokoonpano tulisi
– ainakin teoreettisesti – edullisemmaksi esim.
Kiinassa. Maaseutuetiikan kannalta on kuitenkin lähdettävä siitä, että valmistus
tehdään kotimaisin voimin.
Siirrettävä lämpölaitos ei sinällään ole keksintö eikä innovaatio, niitä markki-
noilla vaikka kuinka paljon. Innovaation muodostavat (1) aurinkokennon mukaan-
tulo ja (2) rohkea design. Aurinkokennojen yhdistäminen hakkeen käyttöön luo
kokonaan oman kategorian, joka on markkinoinnin kannalta erittäin mielekäs asia.
Designin merkitystä ei tule väheyksyä.
Suurimmat odotettavissa olevat kuluerät ovatkin lähinnä tuotekehitys- ja mark-
kinointikuluja. Jos pilottikohde löytyy, myös sille tulisi budjetoida riittävästi euroja.

5. 01
Yksinkertainen investointinäkymä
Pilottikohde 20.000 €
Tuotekehitys ja kaupallistaminen 15.000 €
Markkinointikonsepti ja www-sivut 15.000 €
Myyntimateriaalit ja vientibudjetti 10.000 €
innohaukka™ Palkat ja muut palkkiot + matkakulut 15.000 €
CLEANTECH
Peruskuluja tämän hetkisestä innovaation vaiheesta > pyörivään liiketoimintaan
arvioidaan tulevan yhteensä noin 75.000 €.
Yhden 400 kW:n tuottava laitoksen tekeminen maksaa materiaaleiltaan ja arvioi-
duilta työtunneiltaan noin 80’-90’ €. Katetasoksi (ilman T&K ja markkinointikuluja)
yhtä myytyä laitosta kohtaan muodostuu noin 20’-40’ €.
SWOT: VERSA - Siirrettävä biosolar-voimaan
perustuva design-lämpölaitos
S W
Auttavat tekijät Haittaavat tekijät
Vahvuudet Heikkoudet
• Yhdistää kaksi yksinkertaista • Kotimaan markkina pieni
energian lähdettä
• Tuotekehitys vielä alkuvai-
Sisäiset tekijät
• Voimalan toiminta tasaista heessa
ympäri vuoden
• Lopullinen design voi mak-
• Työllistää maaseudun ihmisiä saa yllättävän paljon
• Totutusta poikkeava tyylikäs • Aurinkovoima tuo Suomes-
ulkomuoto sa lisä­ rvoa vain lämpimän
a
veden tuottamiseen
• Aito liikuteltavuus ja sulautu-
vuus ympäristöönsä • Tuntematon toimija, uskot-
tavuus vielä ansaitsematta
• Tuotteen skaalautuvuus
O T
Mahdollisuudet Uhat
• Vientimarkkina on iso ja kohteita • Olemassa olevat tekijät ja toimi-
valtavasti jat lyttäävät innovaation
Ulkoiset tekijät
• Viimeaikaiset ilmastovaihtelut tuot- • Tuotekehitys jää puolitiehen,
taneet katastrofialueita yhä enemmän koska pilottikohdetta ei pystytä
hyödyntämään
• Uudisrakentaminen ja krynderin
uudenlainen markkinointiajattelu, • Markkinointi ei kehity
joka huomioi energiaomavaraisuuden
• Ylittäessään Megan tuotannon,
• Eettinen lämmittäminen avaa lisä- isot toimijat kiinnostuvat Versas-
markkinan ta negatiivisella tavalla
• Desginin kaipuu lämpölaitoksissa,
sijoittelun helppous

6. 01
innohaukka™
CLEANTECH
Kotimaisia alan toimijoita
Actorit Oy
Veljekset Ala-Talkkari Oy
Bio Help Oy
Calortec Oy
Enerkon
www.actorit.fi
www.megakone.fi
Alcu-Tuote Oy/Suomen Biolämpö www.biolampo.fi
Ariterm Oy www.ariterm.fi
www.biohelp.fi
www.calortec.fi
www.enerkon.fi
Finnmammut Oy www.finnmammut.fi
Hansa Power Oy www.hansapower.fi
HT Enerco www.htenerco.fi
Kyrön huoltoasennus www.kha.fi
Laatukattila Oy www.laka.fi
Masa-Tuote Ky www.masatuote.fi
MW Power Oy www.mwpower.fi
Nakkila Boilers Oy www.nk.fi
Nordautomation www.nordautomation.fi
Renewa Oy www.renewa.fi
Savonia Power Oy
Sykäke Oy www.sykake.fi
Säätötuli Oy www.saatotuli.fi
Oy Termocal Ab www.termax.fi
TP-Stokeri Oy www.tp-stokeri.fi
Tulostekniikka Oy www.tulostekniikka.com
Vaasan Kuljetuskanavat Oy www.kuljetuskanavat.fi
Vapor Finland Oy www.vapor.fi
Lähde: BioEnergia nro 5 (8.10.2009)
linkit:
http://www.puuenergia.fi/koneet/lampokeskukset_09.pdf
http://www.puuenergia.fi/files/2010_14_4_kansallinen_uusiutuvan_
energian%20toimintasuunnitelma_aimo_aalto.pdf
Suhteet innovaatiojärjestelmään
Markus Suotunen kokee saaneensa innovaatiojärjes- tehtikuvien luomisessa.
telmästä toistaiseksi vähän kokemusta, koska tuotteen Innovaatiojärjestelmää Suotunen pitää byrokraat-
kehitys on vasta alukuvaiheessa. tisena, mutta kokee sen silti ehdottoman tärkeäksi.
Apua hän tarvitsee markkinoinnissa, tuotteistuk- Parasta olisi hänen mukaansa toimia erityisen bisne-
sessa ja rahoituskanavien löytämisessä. senkelin kanssa.
Suotunen on tietoinen olemassa olevista järjes- Seuraavaksi Suotusen suunnitelmissa on ryhtyä
telmistä, mutta käyttänyt niitä rajallisesti: Prizztech kehittämään markkinointia ja työstämään mahdollista
(Solar Simulator) auronkokennojen tutkimuksessa ja pilottikohdetta.
DesignStart-instrumenttia VERSA:n ilmeen ja arkki-
Lisätietoja:
Markus Suotunen, markus.suotunen@kolumbus.fi +358 500 823 147
Rami Kangas, rami.kangas@nikola.fi +358 40 578 4319