Työn ja amattien muutos
•Descargar como PPTX, PDF•
0 recomendaciones•366 vistas
Työn ja amattien muutoksen tarkastelua tulevaisuustaulukon avulla
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a Työn ja amattien muutos
Similar a Työn ja amattien muutos (20)
Työn ja amattien muutos
- 1. Työn ja ammattien muutos 15.12.2016 Kuntaliitto Tulevaisuuksien tutkija Marja-Liisa Viherä ViheräVerstas oy
- 2. Tulevaisuudentutkimus • Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset, toivottavat tai todennäköiset tulevaisuudet voisivat olla. Näin saatua tietoa hyväksikäyttämällä ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä. Olemme jokainen valinnoillamme omalta osaltamme vastuussa siitä, tuleeko huomispäivästä sellainen, että sitä on hyvä elää. GMO
- 3. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin sisältyvät periaatteessa sen piirissä käytettyjen menetelmien lisäksi myös kaikkien muiden tutkimusten menetelmät. Tulevaisuuden tutkimus ei ole muiden tieteenalojen kattotiede, vaan se hyödyntää muiden tieteiden tuloksia ja metodeja omissa ongelman asetteluissaan, jotka koskevat ihmisyhteisöjen tulevaisuutta ja siitä tietämistä.
- 4. Ajattelun ansat Kykyämme arvioida tulevaa uskottavasti rajoittavat monet seikat, kuten puutteelliset perustiedot ja kehnot menetelmät tai hyvien menetelmien huono käyttö, mutta myös erityiset ajattelun ansat. Niistä yleisimpiä ovat:
- 5. Luovuutta estäviä ajattelun ansoja (Mannermaa)
- 6. Paikallisuuden ja globaalin talouden välinen jännite Lähde: Ari-Veikko AnttiroikoViheräVerstas oy
- 7. • Informaatio tuotannontekijänä • Levy-yhtiö • Informaatio tuotantona • Muusikko • Informaatio kulutuksena • Musiikin kuuntelija ViheräVerstas oy
- 8. • Suorittavan työn siirtyminen halpatyömaihin • Tietotyön lisääntyminen • Syntyy uusia pieniä verkostoituneita yrityksiä ViheräVerstas oy
- 9. • Ymmärrys • mitä tehdään • miksi tehdään • miten tehdään ViheräVerstas oy
- 10. • Paikkaan sidottu työ säilyttää asemansa • Palvelujen kysyntä kasvaa • Personal trainerit • Trait trainerit = persoonallisuuspiirrekuntouttaja ViheräVerstas oy
- 11. • Tuo lisää töitä viranomaisille ViheräVerstas oy
- 12. Tekoäly Rutiinityö häviää Tietotyön rutiinit häviävät ensiksi Ihmisten työ vaikeutuu Palkkatyö häviää -> kansalaispal kka Tekoälyn käyttö helpottuu Robotit Korvaavat työtä Uusia mahdolli suuksia Luovat uutta työtä Digitalisaatio Pienyrityst en digitalisaa- tio synnyttää uusia työpaikkoj a (haaste) Asiantuntija palvelut siirtyvät digitaalisiksi Tarvitaan asiantuntija palveluiden käyttö- opastusta Tarvitaan koodareita Tulevaisuustaulukko: Tekniikan vaikutus tulevaisuuden työn ja ammattien muutokseen ViheräVerstas oy
- 13. ruokailu kotona ravintolassa kadulla pillereinä laitoksissa valmistus kotona lämmitys noutoruoka einekset niukkuus Kehitys Tuotanto Lähi- luomu/villi ruoka Globaali/pi tkät ketjut terveellisyys valvottu Ötökät Geenimani- puloitu Maku- gourme keinoruoka Pakkaus- säilytys Tulevaisuustaulukko: Ruokailun tulevaisuuden työn ja ammattien muutokseen ViheräVerstas oy
- 14. Keskusteltavaa • Ammatteja säilyy • Ammattien sisällä muutos • Taitoa ja osaamista tarvitaan • Kommunikointi tärkeää • Yhteistyö • Verkottuminen • Monialaisuus • Pirstoutuminen • Motivaatio • Intentio • Perustulo
- 15. Linkkejä • https://bambuser.com/channel/tutuseura198 0 ja sieltä TopTen-seminaarin alustukset • www.tutuseura.fi ja sieltä TopTen-seminaarin ohjelma • https://www.facebook.com/groups/TuVRadika alit/ • https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunna sta/julkaisut/
- 16. Lähteitä • Miten tutkimme tulevaisuuksia kirja Tulevaisuuden tutkimuksen seura 2013 • Futura-lehdet, erityisesti – Käsillä tekemisen tulevaisuus 3/2016
Notas del editor
- Tulevaisuuden tutkimus ei ole ennustamista. Nykyään puhutaan paljon ennakoinnista, joka onkin yksi osa tuelvasiuuden tutkimusta - ehkä yritysmaailma ja julkishallinnon piirissä käytettäv tapa. Ennakointi johtaa usein ajatukseen sopeutumisesta vaikak sen vois käsittää myös varautumisena erilasiin mahdollsiuuksiin. Mikä sitetn onkin jo tulevaisuuden tutkimusta laajemminkin. Jokatapauksessa on hyvä katsoa tulevaisuutta mysö vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien avulla, sillä meidän jokapäiväise, arkisetkin valinnat vaikuttavat tuelvaisuutee.
- No, miten sitten tutkimme tulevaisuutta, mistä saamme tietoja? Tulevaisuuden tutkijat käyttävät materiaalina kaikkien muiden tieteiden menetelmiä ja tuloksia. Tulevaisuuden tutkija ei esimerkiksi tutki tekniikkaa sinällään vaan ottaa selville, miten teknikan oletetaan kehittyvän, millaisia keksintöjä on jo laboratorioissa jne. Sen jälkeen tuelvaisuuden tutkija tarastelee, mitä tmä tekniikka vaikuttaa myhteiskuntaan ja sen toimintoihin. Tulevaisuuden tutkija voi myös tarkastella millaisia elämän tapoja tuelvaisuudessa halutaan ja sitetn miettiä, millaista tekniikkaa tällöin tarvitaan - ja antaa nämä tarpeet tekniikantutkijoille! Jos biologi sanoo, että lehmät lentävät tulevaisuudessa, niin tulevaisuuden tukija miettii, mitä tapahtuu jos lehmät lentävät!
- Tulevaisuuden arviointi ei ole itsestään selvää, ei edes sään ennustaminen. Tätä arviointia haittaa vielä puutteelliset teidot - emme ehkä tiedä, että matalapaine on lähetymässä - tai kehnot menetelmät: kysymme etanalta, sataako huomenna ja etanalta, onko huomenna pouta. Toisaalta voimme käyttää hyviä menetelmiä huonosti: syöttää säämalliin väärät tiedot, tulkita tuloksia väärin jne. Tämän lisäksi on vielä yleisiempiä ajattelun ansoja
- Ajattelemme, että täsä tämä on, ei tarvitse muuta miettiä, tehdään niinkuin ennekin. Suljetaan silmät uusilta mahdollisuuksilta ja vältetään vaivaa - vaikka se olis hieno juttu! Paradigmasokeus on meillä kaikilla, luulen. Tämä tarkoittaa, että uskomme johonkin tiettyyn tieteen alaan, oppijärjestelmään, viitekehikkoon. Ja selitämme tämän kautta asiat ja väheksymme muiden selityksiä. Aika helppo nähdä tämä sokeus mm. silloin, kun länsimaisen lääketietten edustaja keskustelee kiinalaisen lääketieteen edustajan kanssa. Trendiajattelu on myös hyvin yleistä, lähtien muotitrendesistä, maailmankaupantrendeihin. On trendkästä sanoa, että maailmankaupan elinvoima ja esimerkki on Kiinassa. Ja sulkea silmät mitä muuta siellä on. Jos yleisessä keskutelussa kyseenalaistaa trendin joutuu helposti vähättelyn kohteeks. Kokeile vaikkapa kyseenalaistamalla kesämuoti... On hyvä havaita, että trendien luojat usein myös pitävät meitä talutusnuorassa. Kulttuurinen ylimielisyys on hyvin yleistä, me ollaan meiltä, muuta aidantakaa tai oma maa mansikka, muu maa mustikka. Samoi tekniikan kulttuurin edustaja väheksyy humanisteja ja päinvastoin. Loputon on kulttuurien taistelukenttä. Erityisesti tekniikassa on nähtävissä yli-into ja uuden vähättely. Löytyy aina niitä, jotka ovat aivan lääpällään uuden ohjelman tai uuden laiteen edessä ja niitä, joita asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Totuus lienee jossain keskivaiheilla. Erityiseti tuelvaisuutta ajatellessa on hyvä nähdä myös ne mahdollisuudet, joita tekniikka suo. Tarvitaan sosiaalista ja teknistä mielikuvitusta - ajatelun ansojen ylittämistä!
- Muutama sana menetelmistä: utopia-ajattelu, kuvitellaan millainen on hyvä yhteiskunta. Mm Thomas Moren kirja: Utopia kuuluu tähän alueeseen. samoin Suomesta vuosisadan alkupuolella muutti ihmisiä Yhdysvaltoihin ja perusti oman Onnelansa, utopiansa, eli teki tutkimusta elämällä sitä itse Dystopia-ajattelu on utopian käänteispuoli. Tätä tuskin kukaan haluaa elää itse, mutta joutuu ehkä elämään jonkin diktaatorin alla. Tutkimalla dystopiaa ja viemällä siitä ilmiöitä tulevaisuuteen, tehdään tulevaisuuden tutkimusta. Usea scifi-kirjat ovat sytopioita. Raideajattelu: ajatellaan, että jokin edelläkävijä maa on tehnyt asiat paremmin ja seurataan sitä. Tai etsitään samanaikaisia maita, joissa asiat ovat hyvin ja peilataan ne omaan maahan. Tässä kohdin tulee olla tarkkaan, onko tuo toinen maa kultuuriltaan esimerkillinen, onko siellä kaikilla hyvä, eli tutkia myös esimerkkimaata tulevaisuuden tietämisestä käsin. Trendiajattelua käytetään paljon, vaikak sillä onkin puutteensa. Trendiajattelu sopi hyvin taloudellisiin ennusteihin ( väärä sana , silloin käytössä olllut) 60-luvulla, kun taloudellinen kasvu oli vakaata. Systeemiajattelu on tulevaisuuden tutkimuksen ydintä. Luodaan simultaanimalleja, taloudellisia malleja , sosiaalisia malleja/pelejä ja tutkitaan jonkin muuttajan vaikutusta koko systeemiin. Rooman klubin taloudelliset mallit olivat systeemimalleja. Niisähän ennakoitiin maailamn raaka-aineiden loppuminen, ympäristön saatuminen jne. Ne eivät sinällään toteutuneet, ei niiden pitänytkään, sillä tarkoituksena oli avartaa ajattelua, entä jos? ja muuttaa sitten käyttäytymistä. Skenaario-ajattelu on se, mitä käytämme tietotaitatalkoiden tuelvaisuustalkoissa luomalla tulevaisuudesta kolme eri skenaariota ja tarkastelemalla niitä sitten syvemmin. Myös delfoi-analyysi eli asiantuntijakysely on myös skenaarioajattelua Kahdeksantena kohtana on tulevaisuuverstaat. Yleensä tulevaissuverstaat lähtevät olemassaolevan yhteisön, paikan ongelmien kartoituksesta ja uusien ideoiden löytämisestä osalslitujien toiveiden kartoituksen jälkeen. Tietotaitalkoissa lähdeme miettimään arkea tulevaisuudesta käsin ottaen huomioon myös makroilmiöt..
- Ehkä jokainen on huomannut arkielämässään, töissä, lehdistä jne , että maailman talousjärjestelmä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana valtavasti. Enne oli tavara ja raha sidottu toisiinsa, niin että tehtaan omistava patruuna oli kaikkien tiedossa. Nykyään tavara vaihtaa omistajaa joka hetki, huhtikuussa 2012 kerrottiin Helsingin Sanomissa, kuinka keski -eurooppalaiset viljelijät myyvät tulevan satonsa pörssiin. Siellä se vaihtaa omistajaa päivittäin! Suomalaiset viljelijät vasta harkitsevat tätä. On syntynyt uudelleenrakenteistunut kapitalismi. Tämän on mahdollistanut samanaikainen informaatio- ja viestintätekniikka. Sillä viljaa ei voida myydä pörsseissä, ellei pörsseillä ole tietoa, informaatiota siitä ja sen ostajista ja niiden rahavirroista jne. Niinpä taloutta hallitsee vaihdon globaalit markkinat, jotka ovat verkostomaisia. Näitä liikuttelee pääoma ja tietovirrat. Kutsumme tätä muutosta uudeksi teknistaloudelliseksi paradigmaksi, talouden ja tekniikan viitekehykseksi. Ihmiset kuitenkin elävät arkeaan paikkaan sidottuna, syövät, nukkuvat, hoitavat lapsiaan ja huolehtiessaan arjesta ja tulevaisuudesta, miettivät työn muutosta, omaa osaamista ja pärjäämistä näillä uusilla markkinoilla. Näiden kahden ilmiön väliin onkin syntynyt perusjännite joka aiheuttaa demokratiavajetta, syrjäytymistä, epävarmuutta, kontrolloimattomuutta, ristiriitoja. Tarvitsemme ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista voidaksemme itse luoda oman tulevaisuutemme.