Työpajaan liittyvä blogijulkaisu: http://www.matleenalaakso.fi/2017/03/kohtaaminen-verkossa.html

1. Verkossa tapahtuva
kohtaaminen ja ohjaaminen
Digiosalliseksi-hankkeen workshop 5.
TAMK, Tampere & Tredu, Virrat 22.3.2017
Heli Antila, Kristiina Lahti ja Matleena Laakso
Blogijulkaisu workshopista materiaaleineen:
www.matleenalaakso.fi/2017/03/
kohtaaminen-verkossa.html

2. 22.3.2017Minna Seppälä2

3. Digiosalliseksi verkossa
Digiosalliseksi Hankkeen verkkosivu
Facebookissa bit.ly/digiosalliseksi

4. Keväällä 2017
• Erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuuden
tukeminen
ITK-konferenssi, Hämeenlinna: Chat & foto 7.4. klo 12
• Verkon helpot palvelut:
Workshop: 16.5. klo 12.15-15.00 VAAOssa

5. Ohjelma klo 13-16
• Tervetuloa
• Kohtaaminen verkkoympäristössä ja erityisen tuen tarve,
Heli Antila:
• Tavastian kokemuksia työssäoppimisen ohjaamisesta
verkossa, Kristiina Lahti ( Matleena Laakso)
• Välineitä sähköiseen ohjaamiseen, Matleena Laakso
Kahvitauko sopivassa välissä (30 min)

6. Digisyrjäytymiseen ei ole varaa
Internet on tällä hetkellä vähemmistön saatavilla.
Viiden vuoden kuluessa enemmistö pääsee sinne
ja kymmenessä vuodessa lähes kaikki.
- Matt Brittin, Google

7. padlet.com/matlaakso/digi22317
LINKKI
UUSI JULKAISU
Tervetuloa kommentoimaan
Padletiin ennen, aikana ja
jälkeen workshopin!

8. Kohtaaminen verkkoympäristössä
ja erityisen tuen tarve
Heli Antila

9. Kuka olen?
• Heli Antila
• Päävalmentaja, lehtori, ohjaava opettaja TAMK/TAOK
• Koulutuksellinen tausta: KM, YTM,
erityisopettajaopinnot (toukokuu 2017)
• Ammatillinen tausta: toimittaja, viestintäyrittäjä
• Harrastukset: hiihto, pyöräily, sukututkimus, opiskelu,
kirjoittaminen

10. Erityisen tuen tarve aikuisilla
• Ei aina diagnooseja tai tehtyjä testejä.
• Pitkä aika aiemmista opinnoista.
• Opiskelun itsenäisyys ja omatoimisuus hirvittävät.
• IT-taitojen, vieraiden kielten, matematiikan,
kirjoittamisen pelko.
• Ei tukea yksityiselämästä.
• Heikko motivaatio.
• Kiinnostus suuntautuu muualle kuin opiskeluun.

11. Hiljaisia signaaleja
• Tehtävät myöhästyvät tai tehdään huolimattomasti.
• Selittämättömiä poissaoloja.
• Aktiivinen yhteydenpito vastuuopettajaan:
toistuvia kysymyksiä sähköpostilla.
• Ajanhallinnan ongelmat, ei hahmota työmääriä =>
hankkii esim. LIIKAA tekemistä itselleen.
• Ei vastaa yhteydenottoihin.

12. Suuret muutokset
• Yksityiselämän muutokset heijastuvat opiskeluun
• Perheenlisäys, ero, uusioperhe
• Työpaikan vaihtuminen
• Muutto
• Sairaus tai kuolema lähipiirissä
• Suuret taloudelliset hankinnat
• Muutos työnantajan/perheen/harrastuksen/ ystävän
tuessa opiskelua kohtaan

13. TUKI – Miten? Milloin?
• Tuen tarve täytyy tiedostaa​ ja hyväksyä
• Osaavatko/haluavatko jaksavatko/ehtivätkö kaikki
opettajat tukea?
• Vaaditaanko tukitoimiin diagnoosi?
Onko opiskelija valmis menemään testiin? Myöntääkö
opiskelija tuen tarpeen?

14. Verkko oppimisympäristönä
• Kuka määrittää käytettävän sovelluksen?
• => opelle tuttu ja turvallinen, oppilaalle/opiskelijalle
vaikea ja epämiellyttävä
• Kuka määrittää verkko-ohjauksen ajankohdan?
• => opelle miellyttävä, oppilaalle/opiskelijalle huonosti
sopiva
• Kuka on aktiivinen osapuoli?

15. Mitä on huomioitava verkossa?
• Ilmeet ja eleet eivät aina välity => väärinymmärrysten
mahdollisuus
• Tuntuuko kohtaaminen aidolta?
• Mikä väline toimii ohjauksessa?
• Ollaanko yhteydessä samanaikaisesti vai välitetäänkö
materiaalia?
• Kuinka paljon on opiskelijan oman aktiivisuuden
varassa?
• Verkko on aina auki: 24/7-stressi

16. Vuorovaikutus verkossa
• Luottamus
• Kuuntelu
• Itsetunnon vahvistaminen
• Sosiaalisten taitojen vahvistaminen
• Keinoja?
• Kuka puhuu? Kuka kuuntelee?
• Miten kohdataan aidosti ja saavutetaan dialogisuus?

17. Kohtaaminen ja
vuorovaikutteisuus
Esimerkki: Verkkokurssi Moodlessa: ohjeistus, linkkejä,
ppt-dioja, palautusalustoja
- Onko opettaja tavoitettavissa?
- Kysymykset? Video-ohjaus?
- Työstävätkö opiskelijat tehtäviä yhdessä?
- Vertaistuki? Yhteisöllisyys?
- Ovatko luovat ja monipuoliset tehtäväpalautukset
mahdollisia?
- Onko palaute riittävä?
- Mielikuva helposta - todellisuus työläs.

18. Halu kokeilla ja
oppia uusia sovelluksia
• Ovatko opettajat ja opiskelijat pohjimmiltaan
konservatiivisia ja ennakkoluuloisia?
• Miten poistua omalta mukavuusalueelta?
• Täytyy olla myös valmis kokeilemaan –
epäonnistumisen uhallakin. Vai täytyykö? Mistä aika
kokeiluun?

19. Huonoja selityksiä verkko-
osallistumattomuudelle
• Työnantaja ei anna hyviä laitteita/ohjelmistoja käyttöön
=> VAIKKA monet toimivat käytännöt ovat ilmaisia ja
toteutukseen riittävät yksinkertaiset laitteet.
• Työnantaja ei kouluta ohjelmistojen käyttöön =>
KOKEILE ITSE tai kilauta kaverille, monet sovellukset
ovat hyvin helppoja, ohjeita löytyy netistä kirjallisena ja
videona.

20. Hyviä (?) selityksiä verkko-
osallistumattomuudelle
• Erilaisten laitteiden yhteentoimivuus voi olla
ongelmallista, kaikki sovellukset eivät toimi kaikissa
laitteissa
• Tekniset ongelmat ja esim. sähkökatkot
• Kaikki sovellukset eivät toimi kaikissa tilanteissa
• Epävarmuutta pitäisi kuitenkin sietää….

21. Työssäoppimisen
ohjaamista verkossa
Lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisten
jaksolla toteutettuja ohjaustilanteita
Ammattiopisto Tavastiassa
Kristiina Lahti
(esittäjänä Matleena Laakso)

22. Sote-alalla on kokeiltu ja kehitetty
erilaisia työssäoppimisen
ohjausmenetelmiä
Kehitystä Digivälkky –hankkeen puitteissa
Hankkeen tavoitteena:
”Työpaikalla tapahtuvan oppimisen digitaalisen
tukemisen parhaiden käytänteiden vertaisjakaminen ja
–kehittäminen Välkky-verkoston alueelle juurrutettavaksi
malliksi yhdessä työnantajien ja opiskelijoiden kanssa.”
”Työpaikkojen yhä lisääntyvän työssäoppimisen
sujuvoittaminen ja työyhteisön taakan keventäminen
uusilla digitaalisilla käytänteillä.”

23. Käytetyt digitaaliset välineet
työssäoppimisen ohjauksessa
Kolme ryhmää, kaikilla samat tehtävät
• Facebook ja eTaito-portfolio
• Blogit
• Skype for business -kokoukset

24. Mikä vaikutti valittuun
ohjausvälineeseen?
• Opiskelijoiden omat ajatukset ja toiveet
• Mikä on ”in” juuri nyt
• Opettajien omat valmiudet
• Opiskelijoiden mahdollisuus käyttää valittua välinettä
• Työpaikan valmiudet

25. Facebook ja eTaito
• Opiskelijat tekivät kirjallisia tehtäviä eTaitoon
(digitaalinen portfolio) ja linkittivät valmiit tehtävät
Facebook-ryhmään.
• Facebookissa opiskelijat pääsivät kommentoimaan
toistensa tekstejä.
• Sovittu käytäntö, miten asiat käydään läpi myös
työpaikalla.
• Ennen jakson alkua oli teknistä tukea ohjelmiin,
samoin jakson aikana.

26. Facebookin käyttö opettajan
näkökulmasta
• Opettaja aktiivisessa roolissa koko jakson ajan
• Ohjaus mahdollista opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti
• Mahdollistaa erilaiset ohjausmenetelmät
• Mahdollisuus näkyvään kannustavaan ja positiiviseen
palautteeseen kirjallisesti ja kuvallisin merkein
• Tavoitettavuus paranee
• Vaatii aktiivista Facebookin käyttöä, jos pyrkii
mahdollisimman nopeasti reagoimaan oppilaiden
kysymyksiin

27. Facebookin käyttö opiskelijan
lähtökohdista
• Vaatii aktiivista roolia
• Ilmaista asiat kirjallisesti ja ajoissa
• Mahdollisuus kysyä silloin, kun kysyttävää ilmenee
• Vertaistuki toiselta opiskelijalta tulee näkyväksi
• Motivaatio lisääntyy oman osaamisen esittämisen
myötä
• Rohkaisee kysymään enemmän

28. Blogi
• Jokaisella opiskelijalla oma blogi johon he
työssäoppimisen aikana kirjoittavat
• Blogi salainen, opettajat kutsutaan lukemaan blogia
• Blogeja ei jaettu toisille opiskelijoille
• Ohjausta ja tukea blogin perustamiseen
• Blogin käsittely työpaikalla?

29. Blogin käyttö opettajan
näkökulmasta
• Opettajat antoivat valmiit tehtävät, joista blogiin
viikoittain tuli kirjoittaa
• Opettaja kävi kerran viikossa lukemassa oppilaan
blogitekstin
• Ohjausta pystyi antamaan henkilökohtaisesti, mutta
ohjauksessa oli usein viivettä
• Mitä, jos opiskelija ei kirjoittanut blogiin?

30. Blogin käyttö opiskelijan
näkökulmasta
• Tehtävät ohjasivat tiettyihin asioihin, opettajajohtoista?
• Sai tehdä oman näköisen kirjoitelman
• Mahdollisuus kuvien käyttöön (jos lupa työpaikalta)
• Blogissa eteni oman aikataulun mukaan
• Palautekommentoinnissa viiveitä (kerran viikossa)
• Vaati hyvää kirjallista esittämistä

31. Skype for Business
• Ryhmä jaettiin kolmeen pienempään ryhmään, jotka
sitten pitivät Skype-kokouksen ryhmä kerrallaan
• Kokouksen aikana oli etukäteen annettu
teema/tehtävä, jota käsiteltiin sekä mahdollisuus
keskustella muista esille nousseista asioista
• Vaati sopivan sovelluksen esim. opiskelijan omaan
puhelimeen
• Työelämällä mahdollisuus osallistua kokoukseen

32. Skypen käyttö opettajan
näkökulmasta
• Livekontakti opiskelijoihin
• Pystyi kuulemaan tunnelmat ja tarttumaan sen
hetkisiin ongelmiin heti
• Etukäteen sovitut kokousajat, muina aikoina ei
ohjausta
• Vuorovaikutteista, sekä opettajat että opiskelijat
äänessä
• Ei jäänyt mitään dokumenttia

33. Skypen käyttö opiskelijan
näkökulmasta
• Tiesi, milloin saa yhteyden kysymyksiin vastauksen
• Ei tarvinnut tehdä kirjallisia raportteja
• Vaati välineistöä että myös kuvayhteys onnistui
• Sai vertaispalautetta muilta oppilailta
• Oli sovitettava aikataulu suunniteltuun kokousaikaan
• Suullisesti oli helppo asioita kertoa
• Kuuli toisten työpaikoista ja kokemuksista, jaettu
kokemus

34. Erityisesti erityisen tuen
tarvitsijat…
• Kaikkien eri menetelmien kohdalla nähtiin, että
erityistä tukea tarvitseville muodostuu mahdollisuus
tarpeiden mukaiseen ohjaukseen.
• Blogi välineenä oli kirjallisia menetelmiä kaihtaville
epämiellyttävin, Facebookiin oli helpompi kirjoittaa ja
Skypessä pystyi asioita kertomaan.
• Kuvien käyttö helpotti asioiden esittämistä (mikäli
kuvia sai työpaikalta ottaa).

35. Entä työelämä?
• Miten työpaikkaohjaajat saadaan osallistumaan?
• Millainen osallistuminen tukisi työssäoppijan
oppimista?
• Mitä osallistuminen voisi antaa työpaikkaohjaajalle?

36. Pari näkökulmaa vielä…
Matleena Laakso

37. Nuorten suosituimmat some-palvelut
Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016) jonka tekijä
on ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (CC BY-NC-ND): www.ebrand.fi/somejanuoret2016
1. WhatsApp 88 % - ajallisesti käytetyin
2. YouTube 85 % - vain 7 % tuottaa sisältöä
3. Facebook 81 % - yli 22 v. suosituin palvelu
4. Instagram 72 %
5. Spotify 66 %
6. Snapchat 60 % - suurin nousija, suosituin nuorimmilla
7. Facebook Messenger 56 %
8. Skype 35 %
9. Twitter 25 %
10. Steam 19 %
Mitä palveluita nuoret haluavat opiskelussa käyttää?

38. Team/group messaging apps
• Skype (7)
• WhatsApp (13)
Group Video tools
• Skype (7)
• Google Hangouts (45)
Public social networks
• Twitter (3)
• Facebook (6)
Other collaboration tools
• Google Docs (5)
• Padlet (35)
Top Tools for Learning 2016
Best of Breed: Social Tools
Jane Hart: c4lpt.co.uk/top100tools

39. Tämä diasarja on lisensoitu
Creative Commons
-lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivu: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäisiin tekijöihin ja lähteeseen, tämän
esityksen osalta Heli Antila, Kristiina Lahti ja/tai Matleena Laakso
https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/digiosalliseksiworkshop-22317
Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijöiltä: www.matleenalaakso.fi