Osa kolmen päivän yleissivistävän koulutuksen opettajien koulutuspäivän materiaalista.

1. Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso.
Koulutuksen lähipäivä 3/3
eVarikko 24.4.2014
Tampereen seudun Osaava

2. 8.30-9.00 Aamukahvi ja koulutuspäivän aloitus
9.00-11.45 Punainen lanka ja ohjaaminen verkossa
Mobiilioppiminen ja mobiilirata
11.45-12.30 Lounastauko
12.30-15.30 Kehittämistöiden esittely
Kahvit työskentelyn lomassa
Koulutuksen arviointi ja katse eteenpäin
Ohjelma to 24.4.2014

3. Verkko-opetuksen haasteita
• Oppimisympäristön perustaminen on helppoa.
• Haastavampaa on sisällöntuotanto – luoda pedagogisesti
mielekkäitä oppimispolkuja tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen.
– Mitä kannattaa tehdä verkossa, mitä ilman tietotekniikkaa?
– Minkä osan lähiopetuksesta voi tarvittaessa siirtää sellaisenaan
verkkoon - ja mikä ei sellaisenaan toimi verkkoympäristössä?
– Mikä osa opetuksesta on syytä suunnitella aivan uusiksi verkkoa
käytettäessä?
– Miten rakentaa verkkoon hyvä kokonaisuus?

4. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen
keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu
ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

5. Yhteistoiminnallisen oppimisen
tavoitteet
(yto, co-operative learning)
• Sitouttaa osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiin
• Ohjata kantamaan vastuuta omasta ja toisten oppimisesta
• Kannustaa opiskelijoita yhdessä oppimisen toimintakulttuuriin
ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen,
tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaa
• Yhteistyön, sosiaalisten-, vuoro-
vaikutus- ja ongelmanratkaisu-
taitojen ja asenteiden
kehittäminen
• Itsetunnon ja opiskelumotivaation
kohottaminen
• Laadullisesti ja määrällisesti
parempi oppiminen
Kuva: Mikrosoft Clipart

6. Yhteistoiminnallisen oppimisen
periaatteet
1. Positiivinen riippuvuus
2. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus
3. Vastuu omasta ja toisten oppimisesta
4. Yhteistyötaidot
5. Ryhmän ja oman
toiminnan arviointi
KUVA: Netalloy, CC0

7. Yhteisöllinen oppiminen
(collaborative learning; Järvinen & Häkkinen 2002; Dillenbourg 1999)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä (työyhteisö,
koululuokka,..) on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään
jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen
vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Tunnuspiirteet
•yhteiset tavoitteet
•työskentelyprosessin korostaminen
•ongelmalähtöisyys
•jaettu asiantuntijuus
•tiedonrakentaminen
•ajattelun näkyväksi tekeminen
•oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn) ja metakognitiivisten
(oppimaan oppimisen) taitojen kehittäminen
•oppijoiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta
Kuva: Netalloy, CC0

8. Yhteisöllinen oppiminen
Essi Vuopalan väitös 2013: Onnistuneen
yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset : näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja
Yhteisöllistä oppimista edistävät
•sujuva vuorovaikutus
•yhteistä ponnistelua vaativat oppimistehtävät
•opiskelutaidot
•motivaatio
Vaikeuttavia tekijöitä ovat
•viestinnän haasteet vieraalla kielellä opiskeltaessa
•passiiviset ryhmän jäsenet.

9. Verkossa oppimisen malli
(Salmon 2001, ks. esim. Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja 2011)

10. Verkko-opettajan vuorovaikutuskeinot
(Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja 2011)
Kysyminen
Palautteen antaminen
Neuvominen
Tukeminen

11. Opettajan verkkoläsnäolo
(Suominen & Nurmela 2011)
• Ohjeistukset selkeästi ja tarkasti
• Opettajan aktiivinen läsnäolo ja näkyvyys tärkeää
– oma asiantuntijuus ja hiljaisen tiedon jakaminen
– opettaja keskustelee oppijoiden kanssa ja tuottaa
ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä ryhmän kanssa
– erehtyminen sallittua myös opettajalle
– kannustaminen
– ohjaaminen
• Palautteissa usein kiitosta kaikenlaisesta näkyvyydestä –
näkymättömyys koetaan kielteiseksi.

12. Ohjauksen merkitys korostuu
(Nurmela & Suominen 2005)
Ohjauksen merkitys korostuu, kun kyse on tiedon
tuottamisesta ja työskentelytapojen
kehittämisestä yksiselitteisten perustietojen
omaksumisen sijaan.
Ohjaus on tärkeää myös, kun tavoitteena on tiedon
analysointi, arviointi ja oppimaan oppimisen
valmiudet sen sijaan että kyseessä olisi yksinomaan
tietäminen, ymmärtäminen ja soveltaminen.

13. Hahmota kokonaisuus!
Oppimispolun punainen lanka auttaa verkkotoimintaa
hahmottumaan kokonaisuutena. Sellaisena voi verkossa
toimia vaikka laajempi projekti tai kehittämistehtävä.
Esimerkki (Suominen & Nurmela, 2011)
1.Määrittele tavoite, oppimisprosessi ja sitä vastaava tehtävä
2.Viipaloi tehtäväkokonaisuus noin viiteen vaiheeseen
3.Kirjoita eri vaiheille toimeksiannot ja alustukset. Mieti, mikä
toteutetaan verkossa kirjoittamalla ja mikä keskustelemalla.
4.Laadi itsellesi laaja kommentoitu lähdeluettelo, josta tuot sopivat linkit
keskusteluun sen etenemisen mukaan.

14. Suunnittele oppimispolku
Tämä dia on kopio Harto Pönkän diasarjasta:
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet (CC BY-SA)
Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata
oppimispolkuna.
Opettajan tehtävänä on
suunnitella, mitä
vaiheita ja etappeja
polulla on.

15. Suunnittele prosessi
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän diasarjasta:
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet (CC BY-SA)
Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko
•Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu?
Käytätkö valmista oppimismallia?
•Miten toteutat oppimisen vaiheet: Millaisilla tehtävillä ja
työskentelytavoilla? Millaisella ohjauksella?
•Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?
•Missä roolissa oppijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Keillä
on vastuu etenemisestä?
•Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?

16. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)
Sosiaalisen median käytön vaiheet
Tämä dia on kopio Harto Pönkän diasarjasta:
Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet (CC BY-SA)

17. "Do you really listen?
Or do you just wait for
your turn to talk?“
Twitterissä @ptarkkonen tweettaa aforismejä

18. SSDL-MALLI
(Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)

19. Mobiilioppiminen, mPedagogiikka
(ks. esim. sites.google.com/site/avomobiiliopas)
Mobiilioppimisessa oppija on mobiili ja laite on ajattelun
työkalu. Sillä oppimisprosessi saadaan autenttiseen
ympäristöön ja autenttisiin oppimistilanteisiin.
Luokkahuonepedagogiikka
didaktisesti perustunut opettajan
toiminnan ja opetusprosessin
suunnitteluun
Verkko- ja mPedagogiikka
lähtökohta on oppijan
oppimisprosessin suunnittelu

20. Omien laitteiden hyödyntäminen
Mikko Jordman: www.slideshare.net/MikkoJordman/muuttuva-koulu-ja-byod
Lähde siitä millaisia laitteita on käytössä.
Mitä niillä voi ja mitä osaat tehdä?
Voisiko niillä tehdä jotain muutakin?

21. 1:1 muutoksen edellytyksenä?
Tarmo Toikkanen: wiki.eoppimiskeskus.fi/pages/viewpage.action?pageId=22577771
Mikään opetus ei muutu
huonosta hyväksi vaihtamalla
kynät mobiililaitteisiin.
Teknologian hankkiminen tai
uusiminen tuottaa samoin hyvin
vähäisiä tuloksia, elleivät
opetuksen käytännöt
muutu samalla.

22. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon
luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon-
tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan
elämään ja ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen
ja osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.

23. Kuva: gettingsmart.com/wp-content/uploads/2013/08/photo1.png

24. Kokemuksia mobiilioppimisesta
(ks. esim. Lius & Jansson, InnoOmnia, OEB-konferenssi;
Setälä, OTE-hanke: Mobiilioppiminen tänään, kuvaa Meriläisen opinnäytetyötä miniläppäreiden
käytöstä; www.matleenalaakso.fi/2014/01/kouluvierailu-brightonissa.html)
Joustavuus, eriyttäminen
Tehostunut tiedonhaku
Mobiililaite osa identiteettiä, laite edes kurssin ajaksi omaksi
Huomattava ero vuorovaikutuksessa, tutustutaan nopeammin ja laajemmin
Vertaisoppiminen ja ryhmissä työskentely lisääntynyt
Opiskelijakeskeisyyden lisääntyminen
Opiskelijat pääsevät heti tekemään, luennointi vähentynyt
Mahdollisuus oikea-aikaiseen, välittömään ohjaukseen
Aidon työelämän tyyppiset toimintatavat
Usein koko oppimisprosessi/kurssi jaetaan toisten kanssa
Opettajan rooli muuttunut ohjaavammaksi
Hove park
School, UK:
15  56 %
esitteli töitään
kotona
tuntityytyväisyys
31  87 %

25. Tablettien mahdollisuuksia
(Tomi Dufva AppsRuletti-koulutuksessa 2013)
1. Korvaa tietokoneet
- selain, s-posti, some, muistiinpanot,…
2. Tuottamisessa parhaimmillaan
- kuvat, videot, äänet, kartat, piirtäminen,..
- nopea ja helppo, yksin ja ryhmässä
3. Rikastututtavat appsit
- kommunikointiin, tuottamiseen
- tietosisällön täsmäohjelmat, pelilliset ohjelmat,..
- helppoja ja halpoja (vrt. ohjelmat tietokoneelle)

26. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• Lisätietoja CC-lisensseistä: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on
sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän
diasarjan osalta: Matleena Laakso,
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/pedagoginen-piristysruiske-24414
Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa
www.matleenalaakso.fi