Diasarja Rellun lukio-opettajien vesopäivästä 10 v takaa. ITK-konferenssin retroesityksessa keväällä 2020 (siirtyi koronan vuoksi joulukuulle 2021) esillä tulee olemaan vain yli 10 v. vanhoja materiaaleja. #ITK2020 #ITK2021 #ITK30v #juhlaITK
https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/rellun-veso-1182009-itkretroesitys
Vuonna 2009 en vielä kaikkia sisältöjäni CC-lisensoinut. Minun puolesta tätä saa käyttää CC BY-SA -lisenssillä.
3. Mikä on PAOK?
• Toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta-
ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on
luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan
perustuva oppimiskulttuuri.
• Projekti käynnistää maakunnan laajuisen
koordinoidun toiminnan toisen asteen
koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT)
opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen
toimintakulttuurin edistämiseksi.
4. PAOKin tavoitteet
• Projektissa verkko-opetuksen kehittäminen nähdään
kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin
muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön
osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden
kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen.
• Kaiken toiminnan perustana on yhteisöllinen
oppiminen, jaettu asiantuntijuus sekä avoin ja
luottamuksellinen vuorovaikutus organisaatioiden ja
ihmisten välillä.
• Keskiössä ovat opetuksen tavoitteet, sisällöt ja
pedagoginen kehittäminen eli oppiminen ja
oppijakeskeisen oppimisympäristön luominen ja
kehittäminen.
• Opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvoinnin ja
jaksamisen edistäminen.
5. PAOK:n tavoitteet
• Edistää oppilaitosten verkostomaista kehittämistyötä.
• Edistää tvt:n suunnitelmallista käyttöönottoa
opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä.
• Luoda yhdessä opettajien ja koulutuksen järjestäjien
kanssa opettajan täydennyskoulutukseen
houkuttelevia ja vaikuttavia toimintamalleja.
• Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen luominen ja
levittäminen.
• Lisätä opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, opintojen
saavutettavuutta sekä koulutuksen henkilö-
kohtaistamista ja valinnaisuutta.
• Toteuttaa ja tukea yhteistyöoppilaitoksia Pirkanmaan
toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian
käyttöönottoa.
6. Palvelut
• Kollegavalmentajat (haku marraskuussa)
• Kehittämisprojektityöt (haku marraskuussa)
• Mentorointiohjelmat (haku 4.9.)
• Aine- ja toimialatiimitoiminnan kehittäminen
• Verkostotapaamiset
• TVT-opetuskäytön strategiatyö – konsultointi ja koulutus
• Opettajien TVT-osaamiskartoitukset
• Hanke- ja projektityön konsultointi
• Maakunnallinen verkkokurssitarjotin (seututarjotin.fi)
• Vuosittainen Avoin oppimiskulttuuri –seminaari (5.11.
klo 12), missä palkitaan Vuoden avoin oppimis-
kulttuuriteko (ehdotukset 14.9. – 7.10)
• Koulutukset
7. Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on
tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen
elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä
ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja
soveltuvissa tilanteissa.”
Tavoite:
– Opetuksen mahdollistaminen: uusien opiskelijoiden
tavoittaminen tai yhteyksien ylläpitäminen
– Opetuksen uudistaminen: tvt:n avulla voidaan lisätä mm.
vertaisvuorovaikutusta
– Opetuskäytäntöjen muuttaminen: uudet
koulutusohjelmat vaativat uudenlaista toteutustapaa
8. Sulautuva opetus
(Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
• Integrointi:
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Opetuksen metodit
– Verkko- ja kasvokkainen opetus
– Koulutus ja työssäoppiminen
– Sykroninen ja asykroninen opetus
– Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu
→ Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina
määriteltävä integroinnin tavoite ja aste
9. Sulautuva opetus
Tutkimustuloksia
– ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus
– keskeyttämisprosentit alentuneet
– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
– lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön
ulkopuolella
– antaa tietyt ajalliset puitteet
– opiskelun kontrolloitavuus
– tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta &
Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
10. Miksi oppimista verkossa?
• Opiskelijakeskeinen, konstruktiivinen
kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen
• Työelämän tarpeet
– jatkuva muutos
– kansainvälisyys
– osattava työskennellä itsenäisesti ja
yhteistoiminnallisesti verkossa
– kyettävä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja
jakamaan asiantuntijuutta
• Uudelle sukupolvelle arkipäivää
• Etäopiskelu ja yhteydet oppilaitoksen ulkopuolelle
• Jatko-opintovalmiudet, elinikäinen oppiminen
11. Miksi verkkoympäristöjä?
(Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota
rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttäminen ajattelun tukena,
tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena sekä prosessin
tallentajana.
• Jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin
• Tietomäärän saatavuus verkossa tai verkko oppimisympäristönä
ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa
pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn
ylikuormittumiseen. → Kehittyneiden tietokäytäntöjen
oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin
aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin
12. Sosiaalinen media
• Toikkanen ja Kalliala (2009) ovat tiivistäneet
määritelmän opetukseen rajaten: Sosiaalinen
media on ”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät
rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen,
yhteisöjen ja verkko-teknologioiden avulla”.
• Kuvaa vuorovaikutteista media-ympäristöä, jossa
kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat
informaatiota ja käsittelevät ja tuottavat sitä
muiden käytettäväksi (Kärnä & Kallioniemi 2007).
13. Sosiaalinen media
• Sosiaaliselle medialle keskeisiä ominaisuuksia ovat mm.
– vertaistuotanto
– viestijän ja vastaanottajan välisten roolien
sekoittuminen
– siirtymä ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta
verkostojen toimintalogiikkaan.
• Työvälineet useimmiten Ilmaisia, kohtuullisen
helppokäyttöisiä, eivät vaadi ohjelmien asentamista,
käytetään internet-selaismen kautta, vaativat
rekisteröitymisen eivätkä hajoa käytössä! (Rongas 2008)
14. Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• varastoida aineistoja ja kartuttaa sisältöjä vähän
kerrallaan (esimerkiksi wiki)
• jakaa aineistoja, tiedottaa ja järjestää viestintä
mahdollisimman vaivattomalla tavalla (esimerkiksi
verkostoitumissivusto tai blogi)
• koota verkkoaineistoista harjoituksia ja kokonaisia
kurssipaketteja opiskelun tueksi
• toteuttaa reaaliaikaista ohjausta ja opetusta
(esimerkiksi chat, Skype tai ConnectPro)
• rakentaa oppimisympäristö (esimerkiksi Ning tai wiki)
16. Sosiaalisen median palveluilla on
mahdollista (Rongas 2008)
• tarjota kognitiivisia apuvälineitä oppimiseen (jaetut
kalenterit, verkkosanakirjat, miellekarttaohjelmat,
sosiaaliset kirjanmerkit)
• järjestää ajan ja paikan rajat ylittäviä verkko-
keskusteluita ja ryhmätöitä (esimerkiksi Google-
dokumentit, wikit, blogit, Flickr, Ning)
• tarjota opiskelijoille mahdollisuus tuottaa omaa
ajatteluaan näkyväksi ja nähdä muiden ajattelun
tuotoksia (oppimispäiväkirjat, portfoliot)
• kanavoida opiskelua tukevaa ajankohtaista sisältöä
useasta lähteestä yhteen paikkaan (syötteet,
mashup)
• kerätä ja prosessoida tietoa kollektiivisesti (tutkivan ja
ongelmalähtöisen oppimisen menetelmät)
19. Sosiaalisen median työvälineet (Rongas 2008)
Työvälineet useimmiten
• Ilmaisia
• kohtuullisen helppokäyttöisiä
• eivät vaadi ohjelmien asentamista
• käytetään internet-selaismen kautta
• vaativat rekisteröitymisen
• eivät hajoa käytössä!
Ohje alkutaipaleelle
• tutustu ja katsele, mitä muut tekevät
• kokeile jotakin omalta tuntuvaa
• aloita pienistä ja hyödyllisistä asioista
• kysele ja auta edistymisesi myötä muita
20. Yliopisto-opiskelijat: palautteen ja laadun kehittä-
misen näkökulmasta opiskelijat kokivat mm.
(JY:Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä 2008)
• Oppineensa enemmän ja syvemmin kuin perinteisillä tavoilla
• Toisten tuotosten näkeminen ja kommentoinen jalosti omaa
ajattelua ja oppimista
• Sosiaalinen media rohkaisi omien mielipiteiden ja tuotosten
esittämiseen
• Henkilökunnan palaute kannusti opiskelijoita entisestään
• Kurssien välietapit päivämäärineen jäsensivät työskentelyä
• Erityyppiset internet-lähteet täydensivät ja syvensivät
teoreettista lähteistöä
• Orientaatiojakso sekä läpitapaamiset ovat keskeisiä, vaikka
itse kurssityöskentely tapahtuisi täysin itsenäisesti ja etänä
21. Biggs: Linjakas opetus (constructive
alignment)
• Kaikki opetukseen liittyvät osatekijät – oppimiselle
asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelmatyö,
käytettävät opetusmenetelmät, oppimisen ja
opetuksen arviointi sekä laadun kehittämistyö –
suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat
toisiaan ja edistävät perustehtävää eli oppimista.
• Keskeistä on opiskelijoiden oppimiseen tähtäävä
toiminta
– opiskelijat ”rakentavat merkityksiä”
– opettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita
opiskelemaan syväsuuntautuneesti
22. Opetuksen linjakas toteutus
• Linjakkaan opetuksen lähtökohta = selkeät
oppimistavoitteet, jotka määritellään etukäteen
– tavoiteltavat ymmärryksen tasot voidaan
määritellä: esim. opiskelija ”tunnistaa” vs.
”ymmärtää, pystyy soveltamaan”
• Opetettavan aineksen valinta on olennainen osa
koulutuksen suunnittelua
• Muuttuva oppiaines ja rajalliset resurssit pakottavat
jatkuvaan arviointiin - ydinainesanalyysi
• Sisällön määrä suhteutettava käytettävissä olevaan
aikaan
23. Opetuksen linjakas toteutus
Menetelmät
– tarkoituksenmukaisuus
– opetus- ja työskentelytavat tukevat asetettujen
oppimistavoitteiden saavuttamista
– passiivinen vs. aktivoiva opetus
– tietoa ei voi siirtää
– uusien tietojen työstäminen aikaisempien
tietojen pohjalta
24. Opetuksen linjakas toteutus
Arviointi
– toteutuivatko oppimistavoitteet
– arviointikäytännöt ohjaavat opiskelijan
oppimista
•opiskelustrategian valinta
•jos haluat muuttaa opiskelijan oppimista,
muuta arviointimenetelmiä
•opiskelijoiden tulkinnat – opettajan
tietoisuus niistä