Diat liittyvät blogijulkaisuun: http://www.matleenalaakso.fi/2016/10/verkkokurssin-rakentajan-10-askelta.html

1. Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Verkkokurssin rakentajan
kymmenen askelta
Snellman-kesäyliopisto, DigiOsaava-hanke
Webinaari 7.10.2016
Kuva: Robert Remblance,
pixabay.com, CC0

2. Kuka olen?
• Freelancer-kouluttaja, tvt:n opetuskäytön
asiantuntija, sivutoiminen tuntiopettaja
TAMKin ammatillisessa opettajakorkea-
koulussa, KM (aikuiskasvatus) ja AmO
• Tärkeimmät somepalvelut: Facebook,
Twitter, SlideShare ja blogi
• Koulutan oppilaitosten henkilöstöä
(perusaste, II aste, korkea-aste, vapaa
sivistystyö) sekä yhdistysten, julkis-
hallinnon ja yritysten henkilöstöä,
etenkin koulutus/HR-toimijoita
• Aiemmin töissä Tampereen kaupungin
opetusteknologiakeskuksessa ja
Tampereen yliopistolla www.matleenalaakso.fi

3. Kuva: Robert Remblance, pixabay.com, CC0.

4. 1. Kurssin suunnittelu
1. Mitkä ovat oppimisen tavoitteet?
– Entä kohderyhmä?
– Taustaorganisaation ja rahoittajan reunaehdot?
1. Valitse verkkoympäristö(t)
– Valitse kurssin rakenne
– Muista selkeys, visuaalisuus ja esteettömyys
1. Suunnittele oppimisprosessi
– Pedagoginen malli
– Linjakas opetus
– Selkeät osaamistavoitteet
– Verkko-opiskelun EI tarvitse olla kokonaan aikaan ja
paikkaan sitoutumatonta

5. Autenttinen verkko-oppiminen
Herrington ym. 2010, ks. Hanna Teräs 2016, 36-45
Autenttinen verkko-oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja
työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä.
Seuraavien kohtien huomioiminen edistää oppimista:
1. Autenttinen konteksti
2. Autenttiset tehtävät
3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin
4. Erilaisten näkökulmien, roolien ja tiedon lähteiden hyödyntäminen
5. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
6. Reflektio
7. Opitun sanoittaminen ja jakaminen
8. Ohjaus ja oppimisen tukeminen
9. Autenttinen arviointi

6. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008

7. Koulutuksen tähtimalli

8. Kurssin rakenne kannattaa suunnitella
ennen sen rakentamista

9. 2. Kurssin aloitus
• Tervetuloa
– Perustiedot kurssista, tavoitteet, aikataulut, yhteystiedot,
käyttöehdot,..
– Ja jotain innostavaa heti alkuun 
• Opastus kurssiympäristöön
– Omat asetukset, profiilin muokkaaminen, toimiiko offline,
onko avoin/suljettu, kauanko käytettävissä, tekniset
vaatimukset,..
• Kurssin ja ryhmän pelisäännöt
• Tavoitteet & tutustuminen
– Taustakysely, ennakkotehtävä,..
– Tutustuminen edellytys yhteisölliselle työskentelylle

10. Verkko-opetuksen malli
(Gilly Salmon 2001; kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011)

11. 3. Ryhmän kehitysvaiheet
• Opettajan on hyvä tiedostaa ryhmäprosessien vaikutus
• Ryhmä kehittyy "alkuhämmennyksen ja konfliktien
kautta yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen
yhteistyöhön".
• Usein haastavimmiksi koetaan ryhmän alkuvaihe.
Sen onnistuminen on ratkaisevaa ryhmän
myöhemmälle toiminnalle.

12. Ryhmän kehitysvaiheet
(Tuckman 1966, Tuckman & Jensen 1977)
• Muodostuminen
– Ollaan riippuvaisia ohjaajasta. Toimintatavat ja ilmapiiri rakentuvat
ohjaajan toiminnan kautta.
– Tutustumiselle varattava aikaa.
– Tavoitteet ja pelisäännöt puheeksi (annetut ja omat)
• Kuohunta
• Säännöistä sopiminen
• Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe
• Päättyminen
Lukemista kehitysvaiheista
• Laakso: Ryhmän ohjaajan toiminta koulutusryhmän muodostumisvaiheessa:
www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html
• Öystilä Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa: bit.ly/2dxyPtF

13. 4. Ohjaus
• Aikaa, huomiota ja kunnioitusta
• Ohjaa hyvillä kysymyksillä, antamalla palautetta sekä
neuvomalla ja tukemalla.
• Illuusio, että opettaja on aina läsnä.
– Kerro silti, milloin ja millä välineillä olet tavoitettavissa.
– Rohkaise opiskelijoita tukemaan toisiaan.
Ohjaamisen tavoitteena on itseohjautuvuus.
Sillä tarkoitetaan opiskelijan oma-aloitteista,
vastuullista, suunnitelmallista ja tehokasta toimintaa
erilaisissa oppimistehtävissä ja –tilanteissa.

14. Tarvitaanko ohjausta?
Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011.
Opiskelun tuki- ja ohjaus palveluita tarvitaan, esimerkkinä
Englannin avoin yliopisto
•Opiskelijoista 90 % haluaa ohjausta
•Keskeyttäminen vähenee ohjauksen ansiosta
– Tärkeää myös tehokas tiedotus ja hallinnointi.
– Nämä lisäävät opintojen arvostusta ja luottamusta järjestäjään.
•Oppimista tukee etenkin ohjaus, joka keskittyy palautteen
antamiseen oppimistehtävistä
On myös nonstop- tai yksinopiskelukursseja,
joilla ohjausta on hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Tällöinkin täytyy ohjeistaa, mistä saa sisällöllistä
ja mistä teknistä apua.
Kuva: Concord90, pixabay.com, CC0

15. Opettajan roolista
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
• ”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät
sosiaalisen median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että
erityisesti asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä
huomio” -tasolla – oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan
ja sillä on merkitystä.”
• ”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta, joka
tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin siihen,
että opettaja julistaa totuudet ja oppijat omaksuvat totutun
passiivisen roolinsa... Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat
opettajan olevan läsnä ja välittävän...”

16. 5. Opiskelijan tukeminen
Verkkokursseilla
•Suuret keskeyttäjämäärät
•Osalla haastava opiskelutilanne
•Pidetään usein työläinä
•Suorittaneille usein hyvät arvosanat
•Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi
•Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta
•Opiskelulle varattava kalenterista aikaa
•Osa vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC)

17. Otteita päivän uutisesta
yle.fi/uutiset/3-9212624

18. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan?
Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011.
• Tavoitteenasettelu
• Mitään ei saa, jos ei ole valmis antamaan itsekin
• Ryhmäytyminen keventää oppijan taakkaa
• Työntekoa ei voi välttää
• Tunti päivässä oppimiseen
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0

19. 6. Oppimistehtävät ja
opetusmenetelmät
• Verkossa selkeät ohjeet tärkeitä
• Hyvät oppimistehtävät
– Monipuolisia ja hyödyntävät vaihdellen erilaista mediaa
– Motivoivat ja kannustavat reflektioon, kriittiseen
ajatteluun, kytkeytyvät työelämän tilanteisiin
– Verkossa helppo eriyttää
• Mitä tehdään verkossa, mitä muualla?
– Somessa, omassa luokassa, kokeneempaa työkaveria
haastatellen, tutustumiskäynnillä,..
– Opetusta ei voi vielä sellaisenaan verkkoon, mutta osan
tutuista työskentelytavoista voi sinnekin muokata.
• Digitaalinen tulostaulu voi kannustaa

20. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyviä ovat opetuksen työtavat, joissa oppijat
•Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
•Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia
•Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja
digitaalista teknologiaa
•Luovat yhdessä uutta tietoa ja
laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0

21. Vuorovaikutus verkossa
Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet
viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja
uuden luominen jne.
•Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
•Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki
•Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
•Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut tai
-kommentit,..
•Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,..
•Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia
rakentaen (ajatuskartta, digitarina,
diaesitys, sarjakuva),..
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
Vuorovaikutus koettava sellaiseksi,
että se vie eteenpäin omaa
oppimista tai tehtävien tekemistä.

22. Vaihtoehtoja kirjoittamiselle
• Puhumalla kirjoittaminen, esim. mikrofoni iPadin näppäimistöllä
• Äänitallenne läppärillä: vocaroo.com
• Äänitallenne mobiililaitteella: QuickVoice
(iOS) tai Smart Voice Recorder (Android)
• 2 min. videoviestit, ilman kirjautumista.
Videot tuhoutuvat automaattisesti 30 pv
jälkeen. Vaatimaton kuvan ja äänen laatu.
www.videomessageonline.com
• Videoneuvottelu/-puhelu
• Yhteisöllinen kirjoittaminen tai piirtäminen
valkotaululle: stoodle.ck12.org
• Yhteinen Sway-esitys
• Ryhmän Padlet-seinä
• Ajatuskartat
• Sanapilvet

23. 7. Verkkomateriaalit
• Mitä kannattaa tehdä itse?
Mitä löytyy valmiina verkosta?
Mikä on mielekästä antaa oppijoille tehtäväksi?
• Erillinen (sähköinen) julkaisu tai materiaalipaketti vai
materiaalit suoraan kurssilla?
• Jatkuvasti käytettävät ohjeet kannattaa kerätä yhteen ja
päivittää aina uusien ohjeiden luomisen sijaan.
– Esim. erään lukion kaikkien äidinkielenopettajien yhteinen
sivusto, missä ohjeet lähdeviitteisiin, referaatteihin, kirja-
arvosteluihin jne.
– Täydennyskouluttajan ohjeita SlideSharessa ja blogissa:
www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Verkossa tulee helposti jaettua liikaa materiaalia!

24. Hyödynnä monimediaisuutta
• Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla
– Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ohjeet ThingLinkin interaktiivisilla kuvilla tai videoilla
– www.slideshare.net/MatleenaLaakso/thinglink-opetuksessa
• Ennakkotehtävänä video, mihin on EDpuzzlen avulla upotettu tehtäviä
– www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html
• Nosta keskeinen teksti esiin kuvana
(Notegraphy tai Adobe Spark Post)
• Tervetulotoivotus Tellagamilla

25. 8. Tekijänoikeudet ja
avoin jakaminen
• Opettajan ja opiskelijoiden noudattava
tekijänoikeuslakia.
• Creative Commons –lisenssejä kannattaa hyödyntää.
Niitä suosittelevat mm:
– Opetushallitus
– Moni koulutuksen järjestäjä ja kehittämishanke
– Avoin tiede ja tutkimus –hanke (korkea-aste)
– Julkishallinnon lisenssisuositus

26. • Maailman käytetyin avoin lisenssi
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen
• Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä.
Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä
aineisto avoimella Creative Commons –
lisenssillä eli käyttöluvalla.
Lisätietoja
• creativecommons.fi
• bit.ly/miksijakaa
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY

27. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

28. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Epävirallinen suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA
Avoimempi CC BY käy myös hyvin. Voit toki käyttää muitakin lisenssejä,
mutta suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu.
Oppi-
materiaalit
JHS suosittelee
julkishallinnon
avoimeen dataan

29. CC0-kuvia: pixabay.com
• Ilmaisia valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita.
• Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia
rahoittaakseen palvelun. Maksulliset kuvat merkitty vesileimalla.
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, stocksnap.io, freestocks.org
•
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

30. Mistä löydät jaettua sisältöä?
• Metahakukone, josta pääset kätevästi useisiin suuriin CC-lisensoitujen
aineistojen varantoihin sekä CC-lisenssejä ymmärtäviin hakukoneisiin:
search.creativecommons.org (fi)
• Oppimateriaalia verkosta:
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/oppimateriaalia-verkosta
• Sähköiset kyselytyökalut: Kahoot, Quizizz, Quizlet, Socrative,
Nearpod,..
• OPH: linkkiapaja.edu.fi
• Yle: oppiminen.yle.fi
Kuva: creativecommons.fi/wp-content/uploads/2014/11/CC-Finnish.pdf CC BY

31. 9. Reflektio, palaute ja arviointi
• Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja
analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja
muuttamaan sitä.
• Tarjoa mahdollisuutta jatkuvaan palautteeseen.
• Arviointi ohjaa oppimisprosessia viestimällä
opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista.

32. Oma ja yhteisöllinen reflektio
• Mikä edisti/vaikeutti omaa oppimistasi?
• Mitä jäi askarruttamaan?
• Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla? Miksi?
• Mitä olet valmis tekemään parantaaksesi kurssin ilmapiiriä?
• Arvioi kehittämistehtävääsi asettamiesi tavoitteiden
näkökulmasta.
• Miten osallistujat tukivat toisensa oppimista?
• Mitä opit ryhmätyön aikana opiskelukavereiltasi?
• Mitä olet kurssin aikana oppinut työskentelystä verkossa?
• Missä onnistuimme erityisen hyvin?

33. Palaute
Kurssipalautetta pitkin matkaa
•Nimellisenä!
•Heruta palautetta ja ohjaustarvetta esim. kurssin webinaareissa tai
tekemällä kyselyitä kesken kurssin.
•Kierrokset: ryhmässä kuullaan toisten palaute  suhteellisuus
Vertaispalaute/-arviointi
•Opiskelijat tekevät sitä joka tapauksessa koko ajan.
•Opettajalla tilanteiden organisoijana tärkeä rooli.
•Helpottaa samalla opettajan työtä.
•Etuina palautteen säännöllisyys ja yhteistoiminnallisuuden edistäminen.
•Mahdollistaa opiskelijoiden oppimisen toistensa onnistumisista ja
epäonnistumisista.
•Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja palautetta saamalla.
•Tärkeä työelämätaito.

34. Arviointi
• Arvioinnin kohteet oltava oppijoilla tiedossa tai niistä voidaan
päättää yhdessä.
• Arvioitava sitä, mihin halutaan oppijoiden panostavan.
• Hyödynnä automaattisesti tarkastuvia tehtäviä/kokeita.
• Kokeile: palautettuaan tehtävänsä näkee opettajan
mallivastauksen tai opiskelukavereiden vastaukset.
Arvioinnin näkökulmia
• Itse- ja vertaisarviointi: Suhteessa tavoitteisiin. Mitä ja miten arvioidaan?
Mihin erityisesti haluat palautetta?
• Kokeet ja testit
• Itsenäiset ja ryhmissä tehdyt työt
• Vuorovaikutus
• Arviointikeskustelu
• Oppimisympäristön lokitiedot ja analytiikka

35. 10. Jatkuva kehittäminen
• Kysy palautetta opiskelijoilta, kanssaopettajilta ja pura
ajatuksia kollegan ja kokeneen verkko-opettajan kanssa.
• Hyödynnä arviointityökaluja
– TOMAS-hanke, Johanna Keskitalo:
tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin
– TAMKin digimentorit:
digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu
• Kirjaa kurssin edetessä ylös ensi kerraksi muutettavat asiat
tai korjaa ne saman tien.
• Pidä yllä ammattitaitoasi:
– Opeverkostot (Facebook ja blogit):
opeverkostot.wikispaces.com
– Webinaarit: www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html
• Webinaaritallenne verkko-opetuksen laadusta:
blogs.uta.fi/eoppiminen/koulutukset

36. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi:
•Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
•Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki?
Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja (mm. oppimistulosten parantuminen ja motivaation
lisääntyminen). Kysy itseltäsi:
•Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim.
videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
•Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kysy itseltäsi:
•Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys, kirjoittaminen)?
Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
•Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana? Sovelletaanko
saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

37. Mielekkään oppimisen kriteerit
(Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003)
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden
tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia
toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja
rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten
tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen
elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko
oppimisprosessin ajan?

38. Kuva: Robert Remblance, pixabay.com, CC0.
1. Kurssin suunnittelu
2. Kurssin aloitus
3. Ryhmän kehitysvaiheet
4. Ohjaus
5. Opiskelijan tukeminen
6. Oppimistehtävät ja
opetusmenetelmät
7. Verkkomateriaalit
8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen
9. Reflektio, arviointi ja palaute
10. Jatkuva kehittäminen

40. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Valokuvista ja ruudunkaappauskuvista suurin osa on
Mobie Oy:n luvalla sen verkkosivulta tai eikä niitä ole CC-lisensoitu
• Lisätietoja CC-lisensseistä: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on
sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen:
Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/verkkokurssin-
rakentajan-10-askelta.
– Mahdollinen muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa
www.matleenalaakso.fi