SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 17
Descargar para leer sin conexión
Kunnostusojituksen
valintaperusteet,kustannukset
ja kannattavuus
Jarkko Koskela
Mhy keskipohja
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Taustaa
• Suomessa on metsätalousmaata kaikkiaan 26,1 miljoonaa hehtaaria. Tästä kangasmaita
on 17,2 ja soita 8,9 miljoonaa hehtaaria. Suoalasta hieman yli puolet eli 4,8 miljoonaa
hehtaaria on ojitettu. Suhteellinen ojitusmäärä vaihtelee niin, että Keski-Suomen soista
on ojitettu 80% ja Lapin soista vajaa 25%.
• Metsien kasvu on hieman yli 100 miljoonaa m3 vuodessa. Turvemaiden metsien kasvu on
25 miljoonaa m3. Soiden ojitus on lisännyt metsien kasvua 15 miljoonaa m3 vuodessa.
• Metsätalousmaa luokitellaan suoksi, jos pintakasvillisuudesta yli 75% on suokasvillisuutta
ja maata peittää turvekerros.
• Ojitetuista soista lähes puolet on turvekankaita, jolloin niiden pintakasvillisuus on
samankaltainen kuin ravinteisuudeltaan vastaavalla kivennäismaalla.
• Ojitusalueiden keski-ikä n.45 vuotta. (Uudisojituksen huippuvuodet 1960-luvun lopussa)
• Vuositasolla kunnostusojituksia on tehty Suomessa 60000-70000 ha. Toteutunut
kunnostusojitusala on selvästi alle arvioidun tarpeen. Kansallisessa metsäohjelmassa
kunnostusojitustarpeeksi on arvioitu n. 100000 ha vuodessa.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Suometsätalouden
erityispiirteitä
• Soilla metsänkasvua rajoittaa yleensä liiallinen veden määrä
• Myös kivennäisravinteiden (fosfori ja kalium) puutos on yleistä
• Puunkorjuun kannalta suometsät ovat tavallista vaativampia kohteita
erityisesti heikon kantavuuden ja usein pitkien kuljetusmatkojen vuoksi
• Tyypillistä kivennäismaita pienempi hakkuukertymä sekä puuston keskijäreys
• Kivennäismaita korkeammat korjuukustannukset
• Edellyttää kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja –
keskimäärin heikompi kannattavuus
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Metsänomistajan kannalta
olennaisia asioita
• Metsäojien kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden
toimenpiteitä
• Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja
hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu
• Merkittävä osa tehokkailla metsätaloustoimenpiteillä saavutetusta puuston
lisäkasvusta sijaitsee ojitetuilla soilla
• Ojitetuille turvemaille syntyneet puustot alkavat olla kiireellisen harvennushakkuun
tarpeessa (keski-ikä n. 50 v.)
• Katse tulee suunnata jopa 20-25 vuoden päähän
• Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus - suometsänhoitohankkeen merkitys
ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojituksen
valintaperusteet
• Turvemaiden ojituksen tavoitteena on laskea pohjaveden pintaa niin, että maan
pinnassa on 30-50 cm hapellinen kerros kasvukauden (touko-elokuu) aikana.
• Kunnostusojitustarve voidaan arvioida tarkastelemalla ojien kuntoa, puuston
kasvua ja pohjaveden korkeutta.
• Kunnostusojitustarvetta ei pääsääntöisesti ole, jos hyväkasvuista puustoa Etelä- ja
Keski-Suomessa on yli 120 m3/ha. Puuston haihdunta pitää pohjaveden riittävän
alhaalla.
• Kunnostusojitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuiden yhteyteen tai siirtää
uudistamisvaiheeseen. Puuston määrä harvennuksen jälkeen ratkaiseva.
• Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu on keskimäärin 1-1,5 m3/v/ha 15-20
vuoden ajan.
• Puuston kasvu hiipuu vähitellen pohjaveden noustessa – äkkikuolemaa ei tapahdu.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitus
Kelpoisuus
• Kunnostusojituskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että toimenpide on
taloudellisesti kannattava.
• Toimenpide on taloudellisesti kannattava,jos Kunnostusojitus ja muut
tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto
kasvatetaan kiertoajan loppuun
• Taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa kunnostusojitushankkeen koko,
maantieteellinen sijainti, yksittäisen hankkeen sijainti suhteessa muihin
hankkeisiin, puunmyyntitulot, haluttu tuotto sijoitukselle, kasvupaikan
hyvyys, olemassa olevan puuston määrä (puustoa vähintään 40 m3/ha) ja
laatu.
• Hyvän metsänhoidon suosituksissa minimitasona 1) kasvu vähintään
1,5m3/ha 2) päätehakkuussa puustossa valtaosa tukkipuuta.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Milloin ei ole
syytä/tarvetta
kunnostaa vaikka
kriteerit täyttyvät
• Eroosioherkät alueet
• Vesiensuojelualueet, esim. pintavalutuskentät
• Vesistöjen reuna- ja tulva-alueet
• Tärkeillä pohjavesialueilla olevat ojat
• Toistuvia lannoituksia vaativat kohteet
• Puusto ei ole ojituksen vaikutuksesta saavuttanut ensiharvennusvaihetta
• Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet
• Kun puustoa on riittävästi ylläpitämään haihdunnallaan suotuisa kuivatustila.
- Vedenpinnan syvyyden taso on suorassa suhteessa puuston määrään.
Puuston tilavuuden ylittäessä 100 m3/ha vaikutus vähenee.
-10 m3/ha lisäys puuston tilavuudessa laskee vedenpintaa 1-1,5 cm.
-Puuston määrä ja sadanta on ojien kuntoa tärkeämpiä tekijöitä.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Kustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät:
• Suunnittelukustannuksia voivat lisätä normaalista poikkeavien
vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja pienestä tilakoosta johtuva
työmäärän lisääntyminen.
• Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat maaperäolosuhteet
(kaivuvaikeustekijät)
• Maanomistajan päättämä ”varustetaso” (rummut, luiskat, piennartiet ym.)
vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin.
• Kustannuksia voivat lisätä myös tavallista vaativammat vesiensuojelutyöt
• Hankkeen koon kasvaessa yksikköhinta yleensä hieman laskee
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Kunnostusojituksen keskikustannukset ovat 400 – 500 €/hehtaari + alv. (280
metriä ojia / ha) (Etelä-Suomi)
• kustannus vaihtelee ”varustelutason” mukaan (piennartiet, rummut ym.)
• suunnittelukustannukset 100 – 150 € / ha + alv.
• ojien perkaus 250 – 300 €/ha + alv. (sis. vesiensuojelurakenteet).
• kulkuyhteyksien parantaminen 50 - € / ha + alv.
• Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 160 – 200 € / ha + alv.
• arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa
• Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 %
vuosipoistoin
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Esimerkkilaskelma yhteishankkeen kustannuksista:
Työlaji Määrä Yksikköhinta Kustannus €/ha
ojan perkaus 280 m/ha 0,65 €/m 182 € / ha
vesiensuojelutyöt ym. 0,15–0,20 €/m 45 € / ha
lisäksi tarvittaessa:
piennartasanne+
ojarummut 0,00 -0,20 €/m 0 - 60€/ha
Suunnittelu- ja toteutustyöt: 0,35 €/m n. 100€/ha
yhteensä €/ha 330€/ha
valtion tuki (60 %) 198€/ha
verovähennys omarahoitusosuudesta 40€/ha
metsänomistajan nettokustannus 95€/ha
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kemera-tuki
suometsän
hoitoon
Suometsänhoito on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji jolla
tarkoitetaan ojitetun alueen kunnostamista kuten:
• ojien perkausta
• täydennysojitusta
• vesiensuojelutyötä
• ojitusalueeseen liittyvää piennartien tekoa
Suometsän hoidossa kuvion koolle ei aseteta rajoitetta, vaan tuettavan kohteen
tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on 60%
kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään viiden hehtaarin
suuruinen yhtenäinen alue. Muutoin tuki on 30%.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Vaatimukset
kasvupaikalle:
• Uudisojituksen jälkeen kasvu selvästi elpynyt.
• Toimenpiteen jälkeen kasvu keskimäärin vähintään 1,5m3/ha/v ilman
toistuvia lannoituksia.
• Kasvupaikkavaatimus: Eteläinen ja keskinen Suomi kuivaa kangasta vastaava
(varputurvekangas)
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Muut
vaatimukset:
• Hankkeen oltava vähintään 2 hehtaarin laajuinen.
• Puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä.
• Uudistuskypsissä metsissä vesitalouden kunnostus uudistamisen yhteydessä.
• Taimikon täytettävä metsälain vaatimukset.
• Koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä
hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana tai
puuston käsittely tehdään suometsänhoidon yhteydessä.
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Suunnitelmaan
tulee sisältyä:
• hankkeen yleiskuvaus
• kartta
• osakastila- ja omistajatieto
• vesiensuojelusuunnitelma
• kustannusten erittely suunnittelu-, työ ja tarvikekustannuksiin ym. Kustannuksiin
• tiloittainen selvitys kustannuksista ja työmääristä
• tukihakemus tiloittain/ojitussopimus
• ojitus ym. luvat.
SUOMETSÄT KASVUUN
KUNNOSTUSOJITUKSELLA
Kunnostusojituksiin on saatavissa valtion
Kemera-tukea. Ojitettavan pinta-alan ollessa
yli 5 ha yhteishanke, tuen määrä on 60 %
kustannuksista.
Koko alueen puuston pitää olla tyydyttävässä
kasvukunnossa, eikä kohteella ole hakkuu- ja
hoitotarvetta lähimmän 5–10 vuoden aikana.
Suometsien hoitohankkeet lähtevät helposti
käyntiin metsänomistajan yhteydenotolla
metsänhoitoyhdistykseen.
Metsänhoitoyhdistys tekee kunnostusojitukset
avaimet käteen -periaatteella. Hintoihin
lisätään voimassa oleva alv.
KUNNOSTUSOJITUSPAKETTI, hinnat alkaen 330€/ha
Kohteen ollessa Kemera-tukikelpoinen 140€/ha
(Verovähennysten jälkeen ojituksen lopulliseksi nettokustannukseksi jää n. 100€/ha)
Hintaan sisältyy:
• Suunnittelu- ja maastomerkinnät
• Mahdollisen rahoituksen selvittäminen ja haku
• Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus
• Hankkeen toteutus, töiden valvonta ja laadun varmistus
Lisäpalveluna kunnostusojituksen yhteydessä
• Ojalinjahakkuut sekä muut alueen hakkuu- ja hoitotyöt
• Piennartien rakentaminen 3-6 €/m (tukikelpoista)
• Ojarummut paikalleen asennettuna (tukikelpoista)
• Tuhkalannoitus
• Riistakosteikot ja muut rakenteet
Ojitushankkeet Perhon- ja Rannikon tiimissä
Jarkko Koskela 040 5045 788
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
kiitos!

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuutMHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuutTAPIO
 
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018Suomen metsäkeskus
 
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko Kumpula
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko KumpulaPoro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko Kumpula
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko KumpulaSuomen metsäkeskus
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019Suomen metsäkeskus
 
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesanto
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesantoMonimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesanto
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesantoSuomen metsäkeskus
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Suomen metsäkeskus
 
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusMHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusTAPIO
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenSuomen metsäkeskus
 
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Suomen metsäkeskus
 
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019Suomen metsäkeskus
 

La actualidad más candente (14)

MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuutMHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
MHSkoulutus: Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
 
Riistaelinympäristöt valtion monikäyttömetsissä - Lauri Karvonen, Metsähallit...
Riistaelinympäristöt valtion monikäyttömetsissä - Lauri Karvonen, Metsähallit...Riistaelinympäristöt valtion monikäyttömetsissä - Lauri Karvonen, Metsähallit...
Riistaelinympäristöt valtion monikäyttömetsissä - Lauri Karvonen, Metsähallit...
 
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 13.6.2018
 
Riistametsänhoito - työohjeet
Riistametsänhoito - työohjeetRiistametsänhoito - työohjeet
Riistametsänhoito - työohjeet
 
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko Kumpula
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko KumpulaPoro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko Kumpula
Poro- ja metsätalous tutukimuksen näkökulmasta Jouko Kumpula
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Rantasalmi 4.9.2019
 
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesanto
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesantoMonimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesanto
Monimetsa toimintamallin kaytto multia timo vesanto
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019
 
Monimetsa toimintamallin kaytto
Monimetsa toimintamallin kayttoMonimetsa toimintamallin kaytto
Monimetsa toimintamallin kaytto
 
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, LukeTurvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
Turvemaiden viljelyn uudet tuulet, Kristiina Regina, Luke
 
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusMHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
MHSkoulutus: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
 
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinenTurvemaametsien hakkuut markku saarinen
Turvemaametsien hakkuut markku saarinen
 
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
Turvemaiden ojitusalueiden jatkuvapeitteinen kasvatus, Hyvinkää 12.4.2018
 
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019
Metsämaisema mieleiseksi, Mäntyharju 29.8.2019
 

Similar a Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus

Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018Suomen metsäkeskus
 
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019Suomen metsäkeskus
 
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinen
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinenMonimetsa multia 7.6.18 markku saarinen
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinenSuomen metsäkeskus
 
Tietoa suomen metsista korj- 19-9-19
Tietoa suomen metsista  korj- 19-9-19Tietoa suomen metsista  korj- 19-9-19
Tietoa suomen metsista korj- 19-9-19Suomen metsäkeskus
 
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenIlmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenSuomen metsäkeskus
 
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuomen metsäkeskus
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysSuomen metsäkeskus
 
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysSuomen metsäkeskus
 
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, Puumala
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaMetsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, Puumala
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaSuomen metsäkeskus
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja Hämäläinen
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja HämäläinenMetsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja Hämäläinen
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja HämäläinenSuomen metsäkeskus
 
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanenSuomen metsäkeskus
 
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 Asikkala
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 AsikkalaEnergia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 Asikkala
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 AsikkalaSuomen metsäkeskus
 
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...Suomen metsäkeskus
 

Similar a Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus (20)

Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018
Monimetsä-koulutus, koulutusmateriaali 3.10.2018
 
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019
Puunkorjuu turvemailla, Pieksämäki 4.9.2019
 
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinen
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinenMonimetsa multia 7.6.18 markku saarinen
Monimetsa multia 7.6.18 markku saarinen
 
Tietoa suomen metsista korj- 19-9-19
Tietoa suomen metsista  korj- 19-9-19Tietoa suomen metsista  korj- 19-9-19
Tietoa suomen metsista korj- 19-9-19
 
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinenIlmastoviisas metsanhoito nissinen
Ilmastoviisas metsanhoito nissinen
 
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
 
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys
 
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitysTurvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
Turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsitys
 
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, Puumala
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaMetsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, Puumala
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, Puumala
 
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja Hämäläinen
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja HämäläinenMetsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja Hämäläinen
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, 30.9.2019, Tarja Hämäläinen
 
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsien hoidossa, Raija Laiho ja Sakari S...
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsien hoidossa, Raija Laiho ja Sakari S...Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsien hoidossa, Raija Laiho ja Sakari S...
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suometsien hoidossa, Raija Laiho ja Sakari S...
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Suometsien haasteita
Suometsien haasteitaSuometsien haasteita
Suometsien haasteita
 
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
 
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, LukeKokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
Kokoava katsaus maanmuokkauksen vaikutuksiin - Timo Saksa, Luke
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
 
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 Asikkala
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 AsikkalaEnergia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 Asikkala
Energia tehokkaasti Hämeessä: Energiapuunkorjuun laatupäivä 26.4.2017 Asikkala
 
Jari Hynynen, LUKE: Lisää puuta biotalouteen
Jari Hynynen, LUKE: Lisää puuta biotalouteenJari Hynynen, LUKE: Lisää puuta biotalouteen
Jari Hynynen, LUKE: Lisää puuta biotalouteen
 
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...
Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen päätösseminaari 16.1.2019 Rovaniemi Ul...
 
Jatkuvapeitteinen vedet jurva
Jatkuvapeitteinen vedet jurvaJatkuvapeitteinen vedet jurva
Jatkuvapeitteinen vedet jurva
 

Más de Suomen metsäkeskus

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinenSuomen metsäkeskus
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annalaSuomen metsäkeskus
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinenSuomen metsäkeskus
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaSuomen metsäkeskus
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaSuomen metsäkeskus
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Suomen metsäkeskus
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaSuomen metsäkeskus
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Suomen metsäkeskus
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiSuomen metsäkeskus
 
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitosSuomen metsäkeskus
 

Más de Suomen metsäkeskus (20)

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
 
3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussa
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
 
Puurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnitteluPuurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnittelu
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
 
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
 

Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus

  • 2. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Taustaa • Suomessa on metsätalousmaata kaikkiaan 26,1 miljoonaa hehtaaria. Tästä kangasmaita on 17,2 ja soita 8,9 miljoonaa hehtaaria. Suoalasta hieman yli puolet eli 4,8 miljoonaa hehtaaria on ojitettu. Suhteellinen ojitusmäärä vaihtelee niin, että Keski-Suomen soista on ojitettu 80% ja Lapin soista vajaa 25%. • Metsien kasvu on hieman yli 100 miljoonaa m3 vuodessa. Turvemaiden metsien kasvu on 25 miljoonaa m3. Soiden ojitus on lisännyt metsien kasvua 15 miljoonaa m3 vuodessa. • Metsätalousmaa luokitellaan suoksi, jos pintakasvillisuudesta yli 75% on suokasvillisuutta ja maata peittää turvekerros. • Ojitetuista soista lähes puolet on turvekankaita, jolloin niiden pintakasvillisuus on samankaltainen kuin ravinteisuudeltaan vastaavalla kivennäismaalla. • Ojitusalueiden keski-ikä n.45 vuotta. (Uudisojituksen huippuvuodet 1960-luvun lopussa) • Vuositasolla kunnostusojituksia on tehty Suomessa 60000-70000 ha. Toteutunut kunnostusojitusala on selvästi alle arvioidun tarpeen. Kansallisessa metsäohjelmassa kunnostusojitustarpeeksi on arvioitu n. 100000 ha vuodessa.
  • 3. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
  • 4. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Suometsätalouden erityispiirteitä • Soilla metsänkasvua rajoittaa yleensä liiallinen veden määrä • Myös kivennäisravinteiden (fosfori ja kalium) puutos on yleistä • Puunkorjuun kannalta suometsät ovat tavallista vaativampia kohteita erityisesti heikon kantavuuden ja usein pitkien kuljetusmatkojen vuoksi • Tyypillistä kivennäismaita pienempi hakkuukertymä sekä puuston keskijäreys • Kivennäismaita korkeammat korjuukustannukset • Edellyttää kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja – keskimäärin heikompi kannattavuus
  • 5. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita • Metsäojien kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden toimenpiteitä • Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu • Merkittävä osa tehokkailla metsätaloustoimenpiteillä saavutetusta puuston lisäkasvusta sijaitsee ojitetuilla soilla • Ojitetuille turvemaille syntyneet puustot alkavat olla kiireellisen harvennushakkuun tarpeessa (keski-ikä n. 50 v.) • Katse tulee suunnata jopa 20-25 vuoden päähän • Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus - suometsänhoitohankkeen merkitys ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle
  • 6. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kunnostusojituksen valintaperusteet • Turvemaiden ojituksen tavoitteena on laskea pohjaveden pintaa niin, että maan pinnassa on 30-50 cm hapellinen kerros kasvukauden (touko-elokuu) aikana. • Kunnostusojitustarve voidaan arvioida tarkastelemalla ojien kuntoa, puuston kasvua ja pohjaveden korkeutta. • Kunnostusojitustarvetta ei pääsääntöisesti ole, jos hyväkasvuista puustoa Etelä- ja Keski-Suomessa on yli 120 m3/ha. Puuston haihdunta pitää pohjaveden riittävän alhaalla. • Kunnostusojitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuiden yhteyteen tai siirtää uudistamisvaiheeseen. Puuston määrä harvennuksen jälkeen ratkaiseva. • Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu on keskimäärin 1-1,5 m3/v/ha 15-20 vuoden ajan. • Puuston kasvu hiipuu vähitellen pohjaveden noustessa – äkkikuolemaa ei tapahdu.
  • 7. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kunnostusojitus Kelpoisuus • Kunnostusojituskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että toimenpide on taloudellisesti kannattava. • Toimenpide on taloudellisesti kannattava,jos Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun • Taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa kunnostusojitushankkeen koko, maantieteellinen sijainti, yksittäisen hankkeen sijainti suhteessa muihin hankkeisiin, puunmyyntitulot, haluttu tuotto sijoitukselle, kasvupaikan hyvyys, olemassa olevan puuston määrä (puustoa vähintään 40 m3/ha) ja laatu. • Hyvän metsänhoidon suosituksissa minimitasona 1) kasvu vähintään 1,5m3/ha 2) päätehakkuussa puustossa valtaosa tukkipuuta.
  • 8. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Milloin ei ole syytä/tarvetta kunnostaa vaikka kriteerit täyttyvät • Eroosioherkät alueet • Vesiensuojelualueet, esim. pintavalutuskentät • Vesistöjen reuna- ja tulva-alueet • Tärkeillä pohjavesialueilla olevat ojat • Toistuvia lannoituksia vaativat kohteet • Puusto ei ole ojituksen vaikutuksesta saavuttanut ensiharvennusvaihetta • Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet • Kun puustoa on riittävästi ylläpitämään haihdunnallaan suotuisa kuivatustila. - Vedenpinnan syvyyden taso on suorassa suhteessa puuston määrään. Puuston tilavuuden ylittäessä 100 m3/ha vaikutus vähenee. -10 m3/ha lisäys puuston tilavuudessa laskee vedenpintaa 1-1,5 cm. -Puuston määrä ja sadanta on ojien kuntoa tärkeämpiä tekijöitä.
  • 9. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kunnostusojitushankkeen kustannukset Kustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät: • Suunnittelukustannuksia voivat lisätä normaalista poikkeavien vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja pienestä tilakoosta johtuva työmäärän lisääntyminen. • Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat maaperäolosuhteet (kaivuvaikeustekijät) • Maanomistajan päättämä ”varustetaso” (rummut, luiskat, piennartiet ym.) vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin. • Kustannuksia voivat lisätä myös tavallista vaativammat vesiensuojelutyöt • Hankkeen koon kasvaessa yksikköhinta yleensä hieman laskee
  • 10. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kunnostusojitushankkeen kustannukset Kunnostusojituksen keskikustannukset ovat 400 – 500 €/hehtaari + alv. (280 metriä ojia / ha) (Etelä-Suomi) • kustannus vaihtelee ”varustelutason” mukaan (piennartiet, rummut ym.) • suunnittelukustannukset 100 – 150 € / ha + alv. • ojien perkaus 250 – 300 €/ha + alv. (sis. vesiensuojelurakenteet). • kulkuyhteyksien parantaminen 50 - € / ha + alv. • Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 160 – 200 € / ha + alv. • arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 % vuosipoistoin
  • 11. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kunnostusojitushankkeen kustannukset Esimerkkilaskelma yhteishankkeen kustannuksista: Työlaji Määrä Yksikköhinta Kustannus €/ha ojan perkaus 280 m/ha 0,65 €/m 182 € / ha vesiensuojelutyöt ym. 0,15–0,20 €/m 45 € / ha lisäksi tarvittaessa: piennartasanne+ ojarummut 0,00 -0,20 €/m 0 - 60€/ha Suunnittelu- ja toteutustyöt: 0,35 €/m n. 100€/ha yhteensä €/ha 330€/ha valtion tuki (60 %) 198€/ha verovähennys omarahoitusosuudesta 40€/ha metsänomistajan nettokustannus 95€/ha
  • 12. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Kemera-tuki suometsän hoitoon Suometsänhoito on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji jolla tarkoitetaan ojitetun alueen kunnostamista kuten: • ojien perkausta • täydennysojitusta • vesiensuojelutyötä • ojitusalueeseen liittyvää piennartien tekoa Suometsän hoidossa kuvion koolle ei aseteta rajoitetta, vaan tuettavan kohteen tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on 60% kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään viiden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Muutoin tuki on 30%.
  • 13. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Vaatimukset kasvupaikalle: • Uudisojituksen jälkeen kasvu selvästi elpynyt. • Toimenpiteen jälkeen kasvu keskimäärin vähintään 1,5m3/ha/v ilman toistuvia lannoituksia. • Kasvupaikkavaatimus: Eteläinen ja keskinen Suomi kuivaa kangasta vastaava (varputurvekangas)
  • 14. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Muut vaatimukset: • Hankkeen oltava vähintään 2 hehtaarin laajuinen. • Puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä. • Uudistuskypsissä metsissä vesitalouden kunnostus uudistamisen yhteydessä. • Taimikon täytettävä metsälain vaatimukset. • Koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana tai puuston käsittely tehdään suometsänhoidon yhteydessä.
  • 15. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Suunnitelmaan tulee sisältyä: • hankkeen yleiskuvaus • kartta • osakastila- ja omistajatieto • vesiensuojelusuunnitelma • kustannusten erittely suunnittelu-, työ ja tarvikekustannuksiin ym. Kustannuksiin • tiloittainen selvitys kustannuksista ja työmääristä • tukihakemus tiloittain/ojitussopimus • ojitus ym. luvat.
  • 16. SUOMETSÄT KASVUUN KUNNOSTUSOJITUKSELLA Kunnostusojituksiin on saatavissa valtion Kemera-tukea. Ojitettavan pinta-alan ollessa yli 5 ha yhteishanke, tuen määrä on 60 % kustannuksista. Koko alueen puuston pitää olla tyydyttävässä kasvukunnossa, eikä kohteella ole hakkuu- ja hoitotarvetta lähimmän 5–10 vuoden aikana. Suometsien hoitohankkeet lähtevät helposti käyntiin metsänomistajan yhteydenotolla metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistys tekee kunnostusojitukset avaimet käteen -periaatteella. Hintoihin lisätään voimassa oleva alv. KUNNOSTUSOJITUSPAKETTI, hinnat alkaen 330€/ha Kohteen ollessa Kemera-tukikelpoinen 140€/ha (Verovähennysten jälkeen ojituksen lopulliseksi nettokustannukseksi jää n. 100€/ha) Hintaan sisältyy: • Suunnittelu- ja maastomerkinnät • Mahdollisen rahoituksen selvittäminen ja haku • Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus • Hankkeen toteutus, töiden valvonta ja laadun varmistus Lisäpalveluna kunnostusojituksen yhteydessä • Ojalinjahakkuut sekä muut alueen hakkuu- ja hoitotyöt • Piennartien rakentaminen 3-6 €/m (tukikelpoista) • Ojarummut paikalleen asennettuna (tukikelpoista) • Tuhkalannoitus • Riistakosteikot ja muut rakenteet Ojitushankkeet Perhon- ja Rannikon tiimissä Jarkko Koskela 040 5045 788
  • 17. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK kiitos!