2. 1. Tavoitteena tunnistaa ja luokitella tulevat maanmuokkausalueet sen perusteella, kuinka
merkittäviä ne ovat eroosion kannalta
2. Lisäksi tavoitteena tunnistaa maanmuokkauskuvioilta ne osat, joissa kiintoaineen
huuhtoutumista voi tapahtua eniten
• Halutaan siis tietää mitä tapahtuu, kun paljastettu maanpinta altistuu sateen
aikaansaamille eroosiovoimille (ei suojaavaa kasvillisuutta -> tilanne maanmuokkauksen
jälkeen
• Sukua USA:ssa kehitetyille empiirisille malleille
› USLE Wischmeier ja Smith, 1978 ja RUSLE Renard ym., 1997
› Ei käytännön metsätalouden mittakaavan (metsikkökuviotason) aikaisempia sovelluksia
• Eroosio A (Kg/ha/a) lasketaan viiden tekijän tulona R (sadetekijä), K (maaperätekijä), LS
(pinnanmuototekijä), C (kasvipeitteisyys ja maanmuokkaustekniikka) ja P (ihmisen toimet
eroosion estämiseksi).
• A = R × K × LS × C × P
• Ei huomioi uomaeroosiota!
RUSLE2015 tausta ja periaate
3. Sadetekijä R
• Pidemmän ajan
keskiarvo
sadetapahtumien
aikana satavien
vesipisaroiden
liike-energian
summasta
RUSLE2015 lähtöaineistot
(c) Maanmittauslaitos 2015
Sade-tekijä R
Freshabit Life IP alueet
Liike-energian summa
Value
High : 554,039
Low : 66,9793
(c) Maanmittauslaitos 2015
• Maaperätekijä K
• Kuvaa maaperän
eroosioherkkyyttä
(herkkyys kasvaa arvon
kasvaessa)
• Perustuu
maannostietokantaan
(GTK)
• Jokaisella
maannosluokalle oma
K-arvo
Maaperätekijä K
0,008
0,008 - 0,02
0,02 - 0,039
0,039 - 0,057
Pinnanmuototekijä LS
• Kuvaa maanpinnan
muotojen vaikutusta
eroosion suuruuteen
• Rinteen pituus ja
jyrkkyys lisää
eroosiota
• Tunnistaa ne kohdat
rinteessä johon
pintavedet noroutuvat
• Pienipiirteinen
muuttuja kun
käytetään
Laserkeilaukseen
perustuvaa
korkeusmallia
Maanpeitetekijä C kuvaa
eroosion suhdetta peitteisen ja
paljastetun maanpinnan välillä
• Maanpintaa suojaavan
puuston, pintakasvillisuuden
ja muun materiaalin (esim.
hakkuutähteet) tarjoama
suoja sateen liike-energiaa
vastaan
• Eri maanmuokkaustekniikat
paljastavat maanpintaa eri
laajuudessa
• Paljastetun maanpinnan
pinta-ala vaikuttaa C tekijän
suuruuteen ->
eroosioennusteeseen
• Mätästyksen saama
C-tekijän arvo
(eroosio) pienempi
mätästyksellä kuin
äestyksellä ja
laikutuksella
Maanpinnanmuototekijä LS
Value
High : 581,932
Low : 0
5. • Tavoitteena on tunnistaa ne kuviot,
joilla uudistamishakkuuta ja
maanmuokkausta seuraava eroosio
voi olla merkittävää
• Yhdistetään mallinnustulos
metsikkökuviotietoon, josta on poimittu
ne kuviot, jotka mahdollista uudistaa ja
jotka tullaan todennäköisesti uudistamaan
tulevaisuudessa
• Virtausreitin ominaisuuksia ei (vielä ->
retentiotyökalu) huomioitu
RUSLE2015 tulokset
(c) Maanmittauslaitos 2018;
Maanmittauslaitoe
6. • RUSLE2015 –tulosten hyödyntäminen hakkuiden ja
maanmuokkausten suunnittelussa ja toteutuksessa
• Hakkuutavan valinta
• Suojavyöhykkeen leveyden optimointi
• Useita eri tavoitteita vrt. esim. vesiensuojelu vs.
monimuotoisuus vs. maisema
• Toisiaan täydentäviä tavoitteita, joiden painoarvo
vaihtelee kohdekohtaisesti ja jokin muodostaa
minitekijän
• Vesiensuojelullinen tavoite:
• Estetään suojakaistan muuttuminen päästölähteeksi
• Pysäytetään yläpuoliselta käsittelyalueelta
huuhtoutuvaa kiintoainesta ja ravinteita
• > vaihtelevan levyinen suojavyöhyke
• Säästöpuuryhmien sijoittelu
• Maanmuokkauksen toteutus
• Yhtenäisen muokkausuran välttäminen
• Muokkausurien suuntaaminen
• Puutavaran kuljetus tien varteen!
• Eroosioon vaikuttavat tekijät vaihtelevat suuresti myös
kuvion sisällä jo yksistään maaston muotojen vuoksi 1:2 000
RUSLE2015 tulokset
Säästöpuuryhmä
Vaihtelevan
levyinen suojakaista
7. Retentio-työkalu
• RUSLE2015-kartta kuvaa kiintoaineen
huuhtoutumisen määrää ja
kohdistumisuudistamisalalla heti
maanmuokkauksen jälkeen, mutta se
ei kerro paljonko huuhtoutuneesta
kiintoaineesta päätyy vesistöön asti
• Tavoitteena kehittää laskentamenetelmä,
joka mahdollistaa virtausreitille pidättyvän
kiintoaineksen osuuden arvioimisen
virtausreitin kiintoaineen pidättymiseen
vaikuttavien ominaisuuksien perusteella
• Yhdistettäessä RUSLE2015 (kuinka paljon
huuhtoutuu) tulokseen, voidaan laskea
jokaisen solun osalta erikseen, paljonko
siltä huuhtoutuvasta kiintoaineesta päätyy
vesistöön asti
• Auttaa tunnistamaan ne kivennäismaiden
uudistamiskuviot, jotka ovat
vesiensuojelun kannalta merkittäviä
9. • Periaatteena yksinkertaisesta
monimutkaiseen, tässä
vaiheessa virtausreitti
jaetaan pintavalunta- ja
uomasoluihin, joilla on
toisistaan poikkeavat
kiintoaineen
pidätysominaisuudet
• Toteutus python-koodina
• Mahdollisuus lisätä
joustavasti osamalleja
kuvaamaan pidättymisen
suuruutta erilaisissa
olosuhteissa/pinnoilla
• Paketoitu myös ArcGis
toolboxiin -> helppo ottaa
käyttöön
10. • RUSLE2015 tuotettu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen
kanssa ja se kattaa laserkeilatun alueen
• Tulosten jakaminen ja käyttäminen
• Internetselaimessa avattava karttapalvelu:
(RUSLE2015, kosteusindeksi,
korjuukelpoisuuskartta):
httmetsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappvie
wer/index.html?id=644952e90979454aa8bf62805
cf9e4cf
• Aineisto omaan järjestelmään WMS-rajapinnasta:
http://aitta-
aineistot.metsakeskus.fi/metsakeskus/services/Ves
iensuojelu/RUSLE_eroosiomalli/MapServer/WmsS
erver?
• Retentio-työkalun kehitystyötä jatketaan Freshabit Life IP
-hankkeessa sekä muissa siihen integroiduissa
hankkeissa
• Liittymä valtakunnallisen virtaussuunta-gridin
laskemiseen ja julkaisuun osana tulevaisuuden
peruspaikkatietoinfraa!
• Muita kehitysputkessa olevia menetelmiä:
• Suojavyöhykkeiden optimointi (posteri)
• Kokoojaurien optimointi eroosiohaitat ja kantavuus
huomioiden parhaalle varastopaikalle