Outi Hedemäki, Johdatus työpajatoimintaan, Nuori2013

1. Johdatus työpajatoimintaan
Nuori2013
Jyväskylä 8.1.2013
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Outi Hedemäki
Yhteisövalmentaja

2. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
• sosiaalisen työllistämisen toimialan järjestö (1997),
joka edustaa noin 200 työpajaorganisaatiota
– yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä
nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista
• tarkoituksena kehittää ja tukea heikossa
kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien
nuorten ja aikuisten työllistymisen edellytyksiä ja
ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja
sosiaalisen työllistämisen kehitystä
– Vaikuttamistyö: lausunnot, aloitteet ja ehdotukset
– Jäsenpalvelut: Alu- ja teemaverkostot, tapahtumat
– Kehittämistyö: koulutus, hankkeet, julkaisut
15.1.2013

3. Sosiaalisen työllistämisen toimiala
– on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa
olevia henkilöitä työllistäville ja heidän
työllistymismahdollisuuksiaan sekä
toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville
toimijoille
• tarjoaa monialaisessa yhteistyössä
laadukkaita, peruspalveluihin
kuuluvia ja niitä täydentäviä
– työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja
ohjauspalveluja
15.1.2013
– työ- ja toimintapaikkoja

4. Työpaja
• Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien
valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään
– parantamaan yksilön arjen hallintaa
– valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön
Kuntoutus/
valmennus
palvelut
Työ
Yhteisö

5. Työpajatoiminnan historiaa
TOIMINNAN AMMATILLISTUMINEN (2000-)
• sosiaalinen työllistäminen sekä työ- ja yksilövalmennus
yhdistettynä tilaaja-tuottaja -toimintatapaan
SISÄLTÖJEN KEHITTYMINEN (1997/1998 - 2000)
• asiakasryhmän laajentuminen
• pajakoulut ja valmennuksellisuus
OLEMASSAOLON OIKEUS JA LEVIÄMINEN (1995 - 1999)
• nuorten hätäaputyöllistäminen
- keskeinen suomalaisen työvoimapolitiikan nuoriin suunnattu toimi
• EU-yhteistyön tuomat mahdollisuudet
LAAJENEMINEN (1990-LUVUN ALKU – 1995)
Lähde: Janne Marniemi
• massatyöttömyys
• tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen sekä työpajaohjauksen yhdistäminen
SYNTYMINEN (1983 - 1990-LUVUN ALKU)
• ammattikouluttamattomat nuoret
• nuorisotyön menetelmien ja työhallinnon tavoitteiden yhdistäminen työpajatoiminnaksi

6. Työpajat tilastoina
• Suomessa on n. 200-250
– kuntien
– säätiöiden
– erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa
• Kattaa noin 80% kunnista
• Keskeiset asiakkaita lähettävät tahot
– työvoimahallinto (53%)
– koulutuksen järjestäjät (12%).
– Kela, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset ja rikosseuraamuslaitos
(yht. 15 %)
– Omaehtoinen hakeutuminen (7%)
Lähde: Häggman 2010, Häggman 2011

7. Työpajojen monimuotoisuus
• Hallintomuoto
– Kunta, säätiö, yhdistys, koulutuskuntayhtymä…
• Rahoitus
– Ylläpitäjän osuus, hankerahoitus, tuotot myytävistä
tuotteista, valmennuspalveluista ja
koulutuksista, valtionavustus työpajatoimintaan
• Koko
• Asiakkaat
– Nuoret/ ei ikärajaa…
• Toiminta

8. Asiakkaat = valmentautujat
• Työpajojen valmentautuja-asiakkaina on monenlaisia asiakasryhmiä
– työttömät nuoret ja aikuiset, joita puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus
– pitkäaikaistyöttömät
– työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet työnhakijat
– päihde- ja mielenterveyskuntoutujat
– maahanmuuttajat…
• Keskeisimpiä valmennussopimuksia
– palkkatuki
– työkokeilu
– Kelan kuntoutus
– kuntouttava työtoiminta
– tuettu oppisopimuskoulutus tai muu tuetusti opintojen suorittaminen
• Vuonna 2011 nuorten työpajatoimintaan osallistui yhteensä 12 982 alle 29-vuotiasta
nuorta, joista 64 % oli miehiä ja 36 % naisia.
– Positiivisesti eteenpäin yli 60 % kaikista valmentautujista ja alle 29 -vuotiaista nuorista 72%.
15.1.2013

9. Valmennuspalvelut ja valmennuksen tasot
TYÖHÖN VALMENNUS
•Nivelvaiheen tuki
•Seinätön valmennus
TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN
• Työkokemuksen kartoittaminen, työllistymis-
edellytysten parantuminen
•Palkkatukityö
VALMENTAVA TYÖVALMENNUS
• Kehittää työtaitoja ja –valmiuksia
• Työkokeilu
KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS
• Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen
• Työtaitojen ja työyhteisövalmiuksien kysymykset
• Työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta
STARTTIVALMENNUS
• Toimintakyvyn kartoittaminen
• Arjenhallinnan kysymykset
• Kuntouttava työtoiminta, pajakoulu
ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA

10. Valmennuksen keskeiset elementit
Arjenhallinta
Työelämä-
taidot Pajayhteisö
Työyhteisö-
osaaminen Työn
tekninen
osaaminen
Lahjakkuus
15.1.2013

11. Valmennuksen keskeiset elementit
Arjenhallinta
YKSILÖVALMENNUS
Työelämä-
taidot Pajayhteisö
TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS YHTEISÖLLISYYS
Työyhteisö-
osaaminen Työn
tekninen
osaaminen
TYÖVALMENNUS
Lahjakkuus
15.1.2013

12. Työvalmennus
• Työvalmentaja oman ammattialansa osaaja
• Valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien
mukaan tapahtuvaa yksilön työ- ja toimintakyvyn
edistämistä, joka on
– suunniteltua
– tavoitteellista
– työn avulla tapahtuvaa
• Työvalmennus on lähes päivittäistä tukea
vaikeusasteiltaan erilaisten töiden ja konkreettisten
taitojen opettelussa
– Tukea työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen
hankkimisessa
– Tukea työelämässä tarvittavien pelisääntöjen hankkimisessa

13. Yksilövalmennus
• Pääasiassa Sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan
ammattilainen
• Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa
– perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen
kokonaisvaltaisesti
– tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja
toimintakyvyn parantamiseksi
• Yksilövalmennusta toteutetaan
– Yksilötapaamisina
– Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta)
• Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee
asiakkaan oman tarpeen mukaan
– päivittäisestä → kausittain tarjottavaan tukeen

14. Valmennus työpajoilla
TYÖHÖN VALMENNUS
Työelämätaidot
Työvalmennus
•Nivelvaiheen tuki, seinätön valmennus
TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN
• työkokemuksen kartoittaminen työllistymisedellytysten
parantuminen
VALMENTAVA TYÖVALMENNUS
• kehittää työtaitoja ja -valmiuksia
KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS
Arjenhallinnan tuki,
• Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen
Yksilövalmennus
STARTTIVALMENNUS
• Toimintakyvyn kartoittaminen
ETSIVÄ TYÖPARITOIMINTA

15. Valmennusprosessi
Työpajan valmennusprosessi
Sopimus
Valmennus- Tavoitteiden
suunnitelma mukainen valmennus
Yhteisöllisyys
Arviointi Dokumentointi
Raportointi/
Seuranta Sijoittuminen
15.1.2013

16. Valmennussuunnitelma ja
tavoitteen asettelu
• Taustalla mm. aktivointisuunnitelma
– Valmennussuunnitelmassa tavoitteiden pilkkominen ja
käytännön sopimukset
• Tavoitteen asettelu
– Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen
ja realistinen, saavutettavissa oleva
– Tavoitteen tulee olla mitattavissa, arvioitavissa oleva
15.1.2013

17. Dokumentointi
– on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen
tarkkaa kirjallista kuvaamista
• Dokumentoinnissa pyritään mahdollisimman
suureen tarkkuuteen, jotta päästäisiin lähelle
yksiselitteisyyttä
• Dokumentointi on prosessi
– Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin
pitäminen ajan tasalla
• Dokumentointi on (lähes) välttämätöntä
arvioinnin tueksi
15.1.2013

18. Arviointi ja arvioinnin mittarit?
• Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne
ovat täysin eri asioita
• Mitä arvioidaan?
– Pohjana valmennussuunnitelman mukaiset
tavoitteet
– Keskeistä työpajojen asiakasarvioinnissa:
• Toimintakyky
• Työkyky ja ammatinhallinta
15.1.2013

19. Yhteisöllisyys
• Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen
päämäärä ja mielenkiinnon kohde.
• Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä
yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa
toimitaan.
• Yhteisön toiminta suunnitelmallista, toistuvaa ja
pysyvää, kaksisuuntaista eli sisältää antamisen ja
saamisen periaatteen.

20. Monialainen verkostotyö työpajoilla
• Työpajat sijoittuvat koulutuksen, työelämän, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon
välimaastoon.
• Valmennus edellyttää aina moniammatillista verkostoyhteistyötä
– Pitkään työttömänä ja syrjäytymisuhan alla olevilla valmentautujilla on usein vaikeuksia hakeutua itselleen
sopivien palveluiden piiriin.
• Aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja
parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä välityömarkkinoille tai avoimille
työmarkkinoille siirtymiselle.
• Aktiivinen työvoimapolitiikka on nimitys hallituksen toimenpiteille ja ohjelmille, joilla
pyritään parantamaan työttömien työllistymistä.
• Aktiivinen työvoimapolitiikka voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:
– Julkiset työvoimapalvelut kuten työ- ja elinkeinotoimistot, jotka auttavat työn etsinnässä.
– Koulutusohjelmat joilla pyritään parantamaan osaamista.
– Tukityöllistäminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla.
15.1.2013

21. Työpajojen monialainen yhteistyö
EU
Kansainvälinen Muiden maiden pajatoimijat
Suomen valtio Eduskunta OKM STM
VM YM TEM OM
OPH RISE Sisäasiainministeriö
Valtakunnallinen RAY TPY CIMO
Muut keskusjärjestöt Toiset työpajat
Alueellinen ELYt Oppisopimustoimistot Oppilaitokset
Sairaanhoitopiirit Kuntayhtymät Vakuutusyhtiöt
Työeläkelaitokset Puolustusvoimat Vastaanottokeskukset
Vankilat Maakuntaliitot Työnantajaliitot Ammattiliitot TYP
Yrittäjäjärjestöt Kuntien kehittämisyhtiöt Yhdyskuntaseuraamustoimisto
15.1.2013

22. Paikallinen monialainen yhteistyö
Valmentautujan sosiaalinen verkosto
Kunnan Yritykset / Työvoiman
Oppilaitokset
työllisyyspalvelut työnantajat vuokrausfirmat
Työllisyys- Koulutuspalvelu-
hankkeet Kunnan
TE- toimi jen tuottajat
opetustoimi
Työpankit Teema- Työttömien
yhdistykset yhdistykset
Tuotteiden Kuntoutus-
ostaja- asiakkaat Kansaneläke- laitokset
Työpaja laitos
Työkeskukset
Kunnan Kunnan vapaa-
kulttuuritoimi aikatoimi
Päihdepalvelut
Kunnan
Kunnan
terveystoimi
Mielenterveys- sosiaalitoimi
palvelut Nuorisokodit
Asumispalvelut
Kunnan Velkaneuvonta
Poliisi Seurakunta
nuorisotoimi

23. KIITOS!
outi.hedemaki@tpy.fi
www.tpy.fi
www.tyopajatieto.fi