2. Kokeilua kohta neljä vuotta
Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja
-tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net
3. 2008 rahoitusta saaneet kokeiluhankkeet
1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
2) Hyria koulutus
3) Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto
4) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU
5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO)
7) Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto
9) Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut
10) Koulutuskeskus Sedu
11) YA! - Yrkesakademin i Österbotten
12) TTS
13) Turun Ammattiopistosäätiö
14) Turun kaupunki
2009 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä
16) Helsingin Kaupunki
17) Koulutuskeskus Tavastia
18) Vantaan kaupunki - Vantaan ammattiopisto Varia
19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä
21) Koulutuskeskus Salpaus
2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
22) Savon ammatti- ja aikuisopisto
23) Oulun seudun ammattiopisto
24) Jyväskylän ammattiopisto
25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto
2012 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
26) Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy
27) Raahen koulutuskuntayhtymä, Lybecker
28) Vaasan kaupunki, Vaasan ammattiopisto
29) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä
4. Mitä sitten kun työssäoppimisen
määrää laajennetaan?
Määrä/
Aika Ohjaus/
Ympäristöt Sisällöt
Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.purot.net/
5. … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt
Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt
Ympäristöt
Aika Tuki
Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut
http://toplaaja.wikispaces.com/
6. Tuloksena malleja työssäoppimisen
laajentamisesta
Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille
Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista
Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku:
enemmän kuin tutkinnon perusteissa Nopeutetut polut
määritelty minimimäärä on Hitaampaan tahtiin etenevät
Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko Erityisesti tuetut polut
opiskeluajalle: Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli
palaajat
Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna
Yritysyhteistyöhön perustuvat polut
Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja
3. lukuvuodelle Kahden tutkinnon suorittajat
Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat
Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa
koulutuksessa opiskelevat
toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien
Muut yksilölliset opintopolut, eli
Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat:
normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen
Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan
työssäoppimisjaksot etenevät
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja Coach/ tutor / mentor –mallit oppijan
oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen
säännöllinen vuorottelu tukena
8. Laajennetun työssäoppimisen etuja
Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit
Realistinen kuva työelämästä ja sen vaatimuksista
Teoria ja käytännöntaitojen integroituminen
Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla
Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten
Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuuksia
Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut
Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä
Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen
Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen
NonStop –valmistuminen -> NonStop -sisäänotto
Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin
oppisopimukseen perustuvissa malleissa)
Opintojen aikainen työkokemus karttuu
Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä
10. Valtiohallinnon ja
valtakunnallisen ohjauksen
näkökulma
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin
tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten
oppisopimuskoulutus)
Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa
joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat,
oppisopimukseen siirtyvät
Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat
osin haasteita
Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä
Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen edelleen
fokuksena
11. Koulutuksen järjestäjän näkökulma
Pedagoginen johtaminen
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen
kehittäminen ja ennakointi
Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi
Epäselvyydet positiivisten keskeyttämisten vaikutuksesta
tuloksellisuusmittariin esim. oppisopimuskoulutukseen siirtyminen
Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja
dokumentointi
Rakenteet ja niiden joustavuus
Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien
Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen
mahdollistaminen
Yksilöllisten opintopolkujen edelleen kehittäminen
12. Opettajan työn näkökulma
Uusi opettajuus
Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden
sijaan
Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen
Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus
Palkkaus ja työehtokysymykset
Työnjako ja työjärjestelyt
13. Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien
osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa
huomioon:
Arviointiosaaminen
Ohjausosaaminen
Työelämäosaaminen
Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen
Verkosto-osaaminen
Opetusmenetelmäkoulutus
14. Työelämän näkökulma
Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön →
työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja
Työssäoppimispaikkojen laatu
Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen
Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen
sekä arviointiosaaminen
Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen
Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen
Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen,
jaksamisesta huolehtiminen
15. Opiskelijan näkökulma
Työelämävalmiudet
Motivaatio ja sitoutuminen
Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys
Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen
varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen
dokumentointi
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen
ohjauksen suunnittelu