Elsa Saarikkomäen esitys käsittelee kohtaamisia nuorten ja poliisien ja järjestyksenvalvojien välillä. Esitys pohjautuu Saarikkomäen väitöskirja tutkimukseen.
Nuorten reviireillä -projekti, Mikkelin seminaari 1.11.2016, Saarikkomäki Elsa: Nuoret ja järjestyksenvalvojat
1. www.helsinki.fi/yliopisto
Nuoret ja järjestyksenvalvojat –
mitä nuoret toivovat kohtaamisilta ja mikä
on nuorisotyön rooli?
1.11.2016 Nuorten reviireillä –projektin päätösseminaari, Työtä ja kohtaamisia siellä missä
nuoret liikkuvat, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Elsa Saarikkomäki
VTM, tohtorikoulutettava
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO)
2.11.2016 1
2. www.helsinki.fi/yliopisto
• Tutkimus nuorten kokemuksista ja näkemyksistä heidän
kohtaamisiin poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa
• Puuttumistoimenpiteet, jotka kohdistuvat nuorten
alkoholinkäyttöön, vapaa-ajan viettoon, näpistysepäilyihin.
• Sosiologian ja kriminologian alaa
• Teoria: luottamus ja leimaamisteoria
• Aineistot: nuorisorikollisuuskysely (N=5826) ja ryhmähaastattelut
(N=31 nuorta)
2.11.2016 2
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Väitöskirjahanke: Nuorten kohtaamisia
poliisin ja yksityisen turvallisuusalan
toimijoiden kanssa
3. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kuinka yleistä alaikäisille nuorille on kokea poliisien ja vartijoiden
puuttumistoimenpiteitä?
• Miten nuoret määrittelevät onnistuneet ja epäonnistuneet
kohtaamiset?
• Mitkä tekijät rakentavat onnistunutta ja hyvää vuorovaikutusta
puuttumistilanteessa?
• Miten kohtaamistilanteet vaikuttavat nuorten luottamukseen
näihin kontrollitoimijoihin?
• Mitä eroja on nuorten luottamuksessa poliisien ja vartijoiden
välillä?
2.11.2016 3
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Tutkimuksen kysymyksiä
4. www.helsinki.fi/yliopisto
1. Kohtaamisten yleisyys ja tyypilliset tilanteet
2. Ajallisia muutoksia nuoriin kohdistuvassa kontrollissa
3. Nuorten haastattelujen tuloksia: mitä nuoret odottavat
kohtaamisilta? Millaisia ovat onnistuneet ja luottamuksellisia
suhteita lisäävät tilanteet? Entä epäonnistuneet?
4. Mitä eroja on nuorten käsityksissä poliisien ja vartijoiden välillä?
5. Mikä voisi olla nuorisotyön rooli nuorten ja kontrollitoimijoiden
suhdetta parantaessa?
2.11.2016 4
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Luennon sisältö
5. Kuvio 2. Vartijoiden ja poliisin toimenpiteiden
yleisyys elämän aikana, % 15–16-vuotiaat (N=5756)
39,3
12,9
23,9
29,3
37,9
6,7
16,5
30,4
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Yhteensä (mikä tahansa
edellisistä)
Ottanut kiinni
Tutkinut laukun tai vaatteet
Kehottanut poistumaan
paikalta
Vartija
Poliisi
Tutkinut laukun ja ottanut kiinni ero tilastollisesti merkitsevä p= < 0.01 (χ²)
6. www.helsinki.fi/yliopisto
1) Nuoriin kohdistuva poliisikontrolli on
lisääntynyt (Salmi 2009; Harrikari 2013)
Nuorten normirikkomuksista yhä
useampi tulee poliisin tietoon.
2) Yksityinen turvallisuusala on kasvanut
nopeasti, kauppakeskukset, kaupat ja
julkiset liikennevälineet (kv ja Suomi).
3) Vartijat tulleet poliisin rinnalle (ei
korvannut poliisikontrollia)?
4) Paikat joissa nuoret hengailee
muuttuneet: kauppakeskukset
‘puolijulkiset’ tilat
Taustaa: muutoksia nuoriin
kohdistuvassa kontrollissa
2.11.2016 6Picture: White 1999
9. www.helsinki.fi/yliopisto
• Kokemus kohtelun reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta keskeistä
kansalaisten luottamukselle viranomaisiin (Tyler 1990; Jackson 2012)
Huonona koettu kohtelu heikentää ihmisten:
• Luottamusta viranomaisiin
• Halua noudattaa lakia ja yhteiskunnan sääntöjä
• yhteistyöhalukkuutta ja hyviä suhteita (konfliktit)
• kokemusta siitä että on arvostettu jäsen yhteiskunnassa.
2.11.2016 9
Valtiotieteellinen tiedekunta / Elsa Saarikkomäki/
Nuoret ja järjestyksenvalvojat
Miksi luottamusta lisäävät kohtaamiset ovat
tärkeitä?
11. www.helsinki.fi/yliopisto
• 9 haastattelua, 31 nuorta: 16 tyttöä ja 15 poikaa (vuosina 2012-2013)
• n. 14-17-vuotiaita
• Halusin löytää nuoria, joilla kokemuksia kohtaamisista kaupunkitilassa
poliisin, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa
• Rekrytoitu nuorisotilalta Helsingissä
2.11.2016 11
Valtiotieteellinen tiedekunta / Elsa Saarikkomäki/
Nuorten käsityksiä poliisista ja yksityisestä
turvallisuusalasta
Ryhmähaastattelut
12. www.helsinki.fi/yliopisto
• Osalla ongelmallisia kohtaamisia vartijoiden kanssa (myös
Matthews et al. 2000; Ruuskanen 2008)
• Vartijoiden puuttumiskynnys matala: kontrollia voi vältellä vain
jos ei mene ostoskeskuksiin
• Vartijat kontrolloivat nuorten tilaa ja usein pelkkä “hengailu” riitti
syyksi kauppakeskuksesta poistamiseen
• Kauppakeskuksissa turvallista koska siellä on vartijoita
• Myös kivoja vartijoita
• Nuoret arvostivat jos vartijat tulivat juttelemaan ja kyselemään
kuulumisia
2.11.2016 12
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Nuoret ja kauppakeskustila
13. www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuoret näkivät poliisin ja vartijoiden työn velvoittavan
puuttumaan eli oli ymmärrystä jopa ei-mieluisille toimenpiteille
F: pyytää asiallisesti nuorisoa poistumaan paikalta ja voi välil heittää läppää
(naurahtaa). Ja ei ilmota minnekään.
ES (haastattelija): .. Miten ne sitten oliks teil niitä juomii siinä, mitä ne vois tehä
sit tällaisessa tilanteessa)
K: No ne jättää ne niin kun nuorille. … B: mut mun mielestä siinä on se, et poliisi
antaa pitää nuorten ne juomat, niin tottakai se olis nuorille hyvä, mut se ei oo
poliisin tehtävä tai silleen. Se on kuitenkin kiellettyä, niin mä ymmärrän sen, että
se olis mun mielestä myös onnistunut sille vaik ne ottais ne pois. … Mut senkin
voi tehä sillee ystävällisemmin. (I2)
---
T: no riippuu miten siel ollaan, jos ei osata oikeesti käyttäytyy nii- K: jos riehutaan
ihan oikeesti, niin kyl siin on syykin ajaa ulos. (H1)
2.11.2016 13
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Työ velvoittaa puuttumaan
14. www.helsinki.fi/yliopisto
N: Silleen rauhallisesti jutella sun kanssa ja tyyliin pyytää vaik pois siitä, jos
siinä on hirveesti ihmisiä ympärillä .. M: Eikä silleen huudeta ja oteta
kädestä kiinni ja revitä pois. (3 tyttöä).
K: Jos kumpikaan osapuoli ei rupee huutamaan mitään. A: Ja vartijat ottaa
helposti sen, et ne on tosi kovia ja tälleen, et ne ei välttämättä asiallisesti
sano sitä asiaa mitä niillä on. …K: Jos nuoret sanoo jotain vastaan ni sieltä
tosi herkästi rupee tulee sellasta- J: Ne on tyyliin kantamassa sut neljä
ihmistä ulos ”Get the fuck out”. (4 tyttöä)
S: Ne on vähän huonossa maineessa vartijat, ku kaikki on kuullu miten ne
on kohdellu niitä nuoria. Jos ois just tämmösiä jotka pystyis mahdollisimman
rauhallisesti ja puhumalla toimia. (I5)
2.11.2016 14
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Ystävällisyys ja rauhallisuus
puuttumistilanteissa
15. www.helsinki.fi/yliopisto
“mut vaan se et ne antaa nuorten itte selittää siitä, mitä ne tekee ja siitä
tapahtumasta. Esimerkiksi kysyy kuka ei oo juonu ja kuka on juonu ja
tällasta. Sitten puhuu asiallisesti ja ystävällisesti eikä ala syytteleen tai
muuten vaan oo silleen inhottava.”
K: No mukava vartija on semmonen, juttelee niille nuorille. Tavallaan mä en
tiedä, mut se jätkä ymmärtää ku sille puhuu niit juttui E: se kuuntelee
2.11.2016 15
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Nuoret mukaan päätöksentekoon,
kuuntelee nuoria
16. www.helsinki.fi/yliopisto
• Vuorovaikutus on nuoria kunniottavaa, asiallista ja ystävällistä
• Tilanteet voivat olla pelottavia nuorille eli rauhallinen ja
ennustettava käytös auttaa
• Nuoria kuunnellaan
• Kertoo mitä tapahtuu ja miksi, yhteistyö
• Emootioiden merkitys: kontrollitoimijoiden empaattisuus ja nuoria
ymmärtävä vuorovaikutus
• Sopivasti tunteita pelissä, osoittaa kiinnostusta nuoria kohtaan
• “tekee vain työtään”
2.11.2016 16
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Onnistuneita kohtaamistilanteita, jotka
lisäsivät luottamusta
17. www.helsinki.fi/yliopisto
• Epäystävällisyys kohtaamisissa
• Kontrollitoimijoiden tunteidenhallinta:
• Välinpitämätön, ei kiinnostusta nuoria kohtaan
• Liian tunteella mukana, aggressiivinen
• Huonoksi vuorovaikutukseksi kuvattiin: uhkailu, huutaminen,
nuoria leimaava ja epäkunnioittava puhetapa
• Luottamusta haastoi kokemukset ja kuullut tarinat agressiivisista
ja väkivaltaisista kohtaamisista
2.11.2016 17
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Epäonnistuneita kohtaamistilanteita,
jotka heikensivät luottamusta
19. www.helsinki.fi/yliopisto
J: Mulla ja mun frenderillä esimerkiks, … nää vartijat tulee aina vittuileen
meille ja häätään meitä pois ja halventaa meitä aina joka mahdollisella
tavalla. Sit joskus kesäsin nää poliisit tulee ja heittää jotain läppää meijän
kaa jos me istutaan jossain puistossa, ei mitään ihmeellisempää
G: mä oon niinku huomannu silleen, että vartijat käyttäytyy vähän enemmän
aggressiivisesti nuoria kohtaan, kun taas poliisit käyttäytyy silleen että tää
on semihupaisaa. …
Vartijat huutaa ja uhkailee. Tottakai nuoret voi käydä hermon päälle, mutta
se on naurettavaa.
2.11.2016 19
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtelevat
nuoria huonosti – poliisi rento
20. www.helsinki.fi/yliopisto
H1: jos niin ku vertaa niin poliisit on paljon oikeudenmukaisempia, et vartijat
on just silleen. H2: kuhan pääsee ongelmasta eroon. muut: niin. H1: ja sit.
jos on sit luottamuksesta niin just kai se et jos mä tarvisin apua niin mä
menisin poliisille, et se on kans vähän siitä luottamuksesta
E: ne vaan häätää porukkaa
2.11.2016 20
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Vartijat vain häätävät pois kaupunkitilasta
21. www.helsinki.fi/yliopisto
1. Kohtaamistilanteiden ystävällisyys ja rauhallisuus
• poliisi reilumpi
• perustuu omiin ja kavereiden kokemuksiin
2. Poliisilla enemmän “selittämätöntä” luottamusta
• perustuu yleisempiin käsityksiin
3. Valtaero ja erot toimivaltuuksissa
4. Koulutus ja ammattimaisuus
• Huomioita: Nuorilla enemmän kokemuksia vartijoista eli kuva poliisista voi olla
etäisempi ja siksi huonoista kokemuksista vartijoiden kanssa puhuttiin paljon
• Eroja eri poliisien ja vartijoiden välillä, myös reiluja vartijoita
2.11.2016 21
Valtiotieteellinen tiedekunta / Elsa Saarikkomäki/
Nuorten käsityksiä poliisista ja yksityisestä
turvallisuusalasta
Keskeisiä eroja nuorten käsityksissä
poliisien ja vartijoiden välillä
22. www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuorilla oli jonkin verran kokemuksia ystävällisistä vartijoista. He
arvostivat vartijoiden kohteliaisuutta ja huumorin käyttöä.
• Hyviä välejä edisti se, että vartijat tulevat juttelemaan nuorten
kanssa tai kyselevät heidän kuulumisiaan.
• Monille on itsestään selvää, että vartijoita tarvitaan.
• Parhaimmillaan vartijat merkitsevät nuorille paitsi järjestystä ja
sääntöjä, myös turvaa ja turvallisia aikuisia.
• Saivat apua vartijoilta
2.11.2016 22
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Yhteenvetoa: mikä oli hyvää?
23. www.helsinki.fi/yliopisto
ES: Missä sit on kivoja vartijoita?
O: (Kauppakeskuksessa) on pari tiettyä, tai mun mielestä yks. Se on
välillä jakanu (nuorisotilan) lappujakin siellä ja kaikkee tällasta. Seki
ottaa ehkä enemmän vastuuta ku sen tarvis tehä-
ES: Millä tavalla ottaa vastuuta?
P: No just se, et ei sen tarttis tehä mitään nuorisotyön hommia, ei sen
tarttis jakaa mitään ilmaiskahvilappuja nuorille
C: mut se tekee sen vapaaehtosesti. Samalla niitä stereotyyppejä jota
nuorilla on vartijoita kohtaan, vois korjata ”vartijat on oikeesti hyvii
tyyppei, ne oikeesti välittää meist nuorista” Eikä sellasta et ne tulee
vaan lyömään meitä. ... … … (H9)
2.11.2016 23
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
24. www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuoret kokivat, että heitä kohdellaan epäkunnioittavasti ja heidät
usein häädetään pois kauppakeskuksista
• Epäreiluksi koetuilla kohtaamisilla voi olla kielteisiä vaikutuksia
• nuoren itsetunnolle ja yhteiskuntaan kuulumiselle
• voi heikentää heidän luottamustaan vartijoihin, aikuisiin ja
yhteiskuntaan ylipäätään.
• Nuoriin suhtaudutaan eri tavoin eri kauppakeskuksissa. Myös
vartijoiden kesken nähtiin eroja.
• Kohtaamiset ovat herkkiä vuorovaikutustilanteita, jotka menevät
helposti pieleen. Toisaalta pienelläkin ystävällisellä
kommunikaatiolla kontrollitilanteen vuorovaikutus voi muuttua
kaikille osapuolille palkitsevaksi kokemukseksi.
2.11.2016 24
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Yhteenvetoa: parannettavaa?
26. • Millaisia yhteistyön muotoja voisi olla nuorisotyön ja
yksityisen turvallisuusalan välillä (vartijat ja
järjestyksenvalvojat kauppakeskuksissa)?
• Mitä etuja ja hyötyjä tällaisesta yhteistyöstä olisi?
• Entä mitä haittoja saattaisi olla?
2.11.2016 26
27. www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuja • Haittoja
Nuorisotyön ja yksityisen
turvallisuusalan/kauppakeskusten
yhteistyö
2.11.2016 27
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
28. www.helsinki.fi/yliopisto
• Uusia kenttiä nuorisotyön, kaupallisten toimijoiden ja
kontrollitahojen sekä nuorten kanssa (Lampela ym. 2016).
• Nuoret ovat näissä kohtaamisissa usein heikommassa
asemassa kuin aikuiset
• Eroja professioissa: yksityinen ja turvallisuus/kontrolli ala vrs.
nuorisotyö – onko yhteensovitettavissa?
• Artikkeli: Elsa Saarikkomäki & Päivi Honkatukia (tulossa)
2.11.2016 28
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Nuoret ja vartijat - Mikä voisi olla
nuorisotyön rooli?
29. www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuoret ehdottivat vartijoiden koulutukseen sisällytettäväksi
nykyistä enemmän vuorovaikutustaitojen ja nuorten kohtaamisen
opettamista. - Nuorisotyö kouluttamassa?
T: Et ois ainakin näissä suurimmissa paikoissa aina joku tommonen
nuorten alalla työskentelevä henkilö vartijoiden kanssa kulkee, et jos
tämmösiä tilanteita sattuu ...
T: Että kun tapahtuu, niin ois mukana semmonen henkilö, ois hyvä.
Enimmäkseen mä uskon, että se mikä tässä mättää näissä, on näitä
vartijoita on se että kun ne ei osaa toimia niitten nuorten kanssa, vaan
on yksipuolisia. E: Nuoria vastaan
T: Niin, että kunhan ne saa heitettyä pois. Just tarvitaan sitä oikeeta
lähestymistapaa niille tapauksille. (H5)
2.11.2016 29
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Nuoret ja vartijat - Mikä voisi olla
nuorisotyön rooli?
30. www.helsinki.fi/yliopisto
• Cohen (1985) varoitti kasvattavan/pehmeän ja
kovan/järjestyksenpitoon perustuvan kontrollin yhdistämisestä
• Jos yhä useampi nuori onkin tekemisissä
rikosoikeusjärjestelmän kanssa eikä esimerkiksi nuorisotyön
kanssa, vaarana nuorten leimaaminen
• Mikäli nuorten piirissä vahvistuu vaikutelma
nuorisotyöntekijöiden olemisesta vartijoiden puolella, voiko
luottamus nuorisotyöntekijöihin saada säröjä?
• Nuorisotyöntekijän roolin sekoittuessa vartijoiden rooliin nuoret
eivät enää välttämättä uskalla hakea apua nuorisotyöntekijöiltä.
2.11.2016 30
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Mahdollisia ”huolenaiheita”
yhteistyössä
31. www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuorten, vartijoiden ja muiden kauppakeskuksessa liikkuvien
suhteita voi parantaa (Lampela 2016).
• Yhteistyö avaa uusia keskustelukanavia
• Nuorisotyö voi myös oppia vartijoilta nuorten elämästä vapaa-
ajan paikoista joissa vartijat kohtaavat nuoria.
• Vuorovaikutuksen parantaminen ei hyödytä pelkästään nuoria,
vaan tilanteiden jouheva sujuminen voi helpottaa myös
vartijoiden työtä. Nuorten inhimillinen kohtaaminen lisää
ammattikunnan luottamusta.
• Vartijat voivat kokea vuorovaikutuksen nuorten kanssa
hankalana
• Nuorisotyö voi tarjota välineitä vartijoiden koulutukseen ja
osaamista nuoret kanssa toimimiseen.
2.11.2016 31
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Etuja yhteistyössä nuorisotyön
ja vartijasektorin välillä
32. www.helsinki.fi/yliopisto
• Yhteistyö voi parhaimmillaan hyödyntää molempia ammattikuntia
sekä nuoria.
• Huomioita: 1) miten vältetään nuorisotyön asiantuntemuksen
valjastamisen valvonnan tai rikosoikeudellisen kontrollin
välineeksi ja 2) miten nuorisotyö pystyy rakentamaan
luottamuksellisia suhteita nuoriin yhteistyössä kontrollin
ammattilaisten kanssa.
• Kontrolli ei nuorten mielestä vain kielteistä. Nuoret kaipaavat
julkiseen tilaan valvontaa ja turvallisia aikuisia, jotka välittävät ja
auttavat hankalissa tilanteissa.
• Merkityksellistä on, miten nuoriin suhtaudutaan valvonta- ja
kontrollitilanteissa.
• Kunnioittava ja ystävällinen vuorovaikutus avainasemassa
onnistuneisiin kohtaamisiin!
2.11.2016 32
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Yhteenvetoa