2. Yliopistokoulutus on muutoksen tuoja
• 1/3 valmistuneista on työllistynyt kokonaan uusiin tehtäviin
• 1/4 valmistuneista on parantanut työpaikkansa osaamista
on olennaisesti tärkeämpää kouluttaa uusien mahdollisuuksien käyttämiseen kuin
tämänpäivän ongelmien ratkontaan
kuinka koulutetaan opiskelijat selviämään ennustamattomassa tulevaisuudessa?
Kuinka yliopistot selviävät tästä haasteesta?
• koulutuslogistiikan ja osaamistavoitteiden oltava kunnossa: opintotuenkin
muutokset ovat tehneet nopeasti etenevästä opiskelusta entistä kiinnostavampaa
Varsinainen iso haaste: hallituksen, eduskunnan ja OKM:n taipumus
mikromanagerointiin tutkintojen suorittamisesta on tullut yhä tärkeämpää!
Yliopistokoulutuksen tavoite ei voi olla orjallinen koulutuksen
ja työtehtävien vastaavuus – tai edes tutkinto
Photo copyrighted property of 123RF Limited
3. A B C D
Työn laatuluokka
5,5
6,0
6,5
7,0
7,5
8,0
8,5
95%CILäsnäolovuosina
Jyri Manninen & Saara Luukannel
Helsingin yliopisto, 2006
Työllistymiskategoriat
A: tehtävät edellyttävät
yliopistokoulutusta vastaavat
opintoalaa
B: tehtävät edellyttävät
yliopistokoulutusta, mutta
eivät vastaa opintoalaa
C: tehtävät eivät vaadi
yliopistokoulutusta, mutta
vastaavat opintoalaa
D: tehtävät eivät vaadi
yliopistokoulutusta eivätkä
vastaa opintoalaa
Huom: keskeyttäneistä ei ole
tietoa: voi olla, että ala- ja
tehtävävastaavuudet ovat
korkeat tai sitten ei!
Opiskeluaikojen lyhentämiselle on hyvät perusteet
Employment category
Durationofstudiesof95%
’Hanttiutumisuhka’: työtehtävien laatu ja opiskeluaika ovat usein kytköksissä
4. Photo copyrighted property of 123RF Limited,
Säädökset ja yliopistokoulutus
Yliopistokoulutusta on pyritty tehostamaan
• yliopistojen irrottamisella julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi ja säätiöiksi,
• rahoittamalla niitä yhä enenevästi tulospohjaisesti,
• rajoittamalla opiskeluaikoja,
• tiukentamalla opintotuen ehtoja ja
• opiskelijavalintaa koskevilla vaatimuksilla ja jatkossa myös
• ns. ’profiloinnilla’
Lainsäätäjiltä on kuitenkin puuttunut malttia, sillä
• edellisten muutosten vaikutuksia ei ole odotettu tai edes
• selvitetty ennen kuin uusista on päätetty
• tämä lienee jatkumassa tietotarjonnasta huolimatta...
5. Säädös ja vaikutus
Esimerkki: opinto-aikojen rajauksen vaikutus Oulun yliopistossa
• ennen 1.8.2005 aloittaneita kaksi edellistä lukuvuotta nollasuorittaneita
perustutkinto-opiskelijoita oli vuoden 2015 alussa1300 kpl
• välillä 1.8.2004-31.7.2005 aloittaneista yo. tavalla passiivisia oli 140 kpl
• 1.8.2005 jälkeen aloittaneista passiivisia on alle 10 kpl
• alla yliopiston näkymä opiskelijoiden etenemiseen; ’punaisella’ merkitystä
populaatiosta yli 70% on aloittanut ennen 1.8.2005
kuluneen vuoden
aikana 30 op
kohorttiin tulleet
1-2 v tässä
30 op kohortissa
yli 2 v tässä
30 op kohortissa
olleet
6. Säädösmuutos ja vallitseva todellisuus
Esimerkki: Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2011-12 aloittaneet,
joilla ei vielä kandintutkintoa (tilanne elokuussa 2014)
32tk 37tk
7. Yliopiston omien toimenpiteitten vaikutukset
Esimerkkinä Oulun yliopisto: opiskelijoiden eteneminen ensimmäisen syksyn aikana
Toimenpiteiden aloitukset
• omaopettajatoiminta 2010 –
• HOPS:ien hyväksyntä omaopettajille 2011-
• yliopiston yhteinen lukujärjestys 2012-
• tulossa: yliopiston yhteinen periodiajoitus 2015-,
• tulossa: opintojakson minimikooksi 5 op 2015- ja 2016-
Year of start
mediaani
10%
25%
75%
90%
8. Tutkinto-ohjelmien välillä edelleen isot erot
• eniten opintopisteitä suorittanut
opiskelija vaaka-akselilla
vasemmanpuolimmaisena
• kumpi koulutus on helpompi
opintotukimielessä?
• kummassa on vähemmän
käsiteltäviä ’erikoistapauksia’?
• kumpi tuottaa vähemmän
keskeyttäneitä?
• alemmassa merkit muutoksesta
parempaan ovat nähtävissä:
2011 aloittaneet ovat ajaneet
kiinni vuosikurssin 2010, joskin
myös ylemmässä kuvassa on
vastaavaa saavuttamista
Alla kahdessa lähialojen tutkinto-ohjelmassa 2006-14 aloittaneiden op-kertymät 2.4.2015
9. Photo copyrighted property of 123RF Limited,
Lopuksi
Yliopistojen väki on erittäin yritteliästä
• todella paljon halua kehittää ja löytää parempia menettelyjä, joskaan
• sääntökirjan jatkuvat muutokset eivät osoita valtiovallan luottamusta
Opiskelijoiden tilanne hankala
• yliopistojen rahoitusmallin kannustamilla koulutuslogistiikan parannuksilla on
paljon isompi merkitys, kuin
• opiskelijoille asetetuilla sanktioilla
yliopistojen kuritus on vaikuttavampaa, jos sitä on johonkin kohdennettava
Vaarana valtiollinen itsepetos: halutaanko ensisijaisesti tutkintoja vai osaamista?