Ekologinen selkäreppu ja kestävä elämäntapa
•Descargar como PPT, PDF•
2 recomendaciones•6,191 vistas
Erityisesti lukioikäisille suunnattu materiaalipaketti ja opettajan opas sisältää innostavalla tavalla esitettyä tietoa kestävästä elämäntavasta. Mitä on kestävä elämäntapa? Miksi minun pitäisi olla siitä kiinnostunut ja mitä voin tehdä? Materiaali sisältää myös tehtäviä sekä runsaasti linkkejä lisätietoa tarjoaville sivustoille.
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (19)
Similar a Ekologinen selkäreppu ja kestävä elämäntapa
Similar a Ekologinen selkäreppu ja kestävä elämäntapa (20)
Último
Último (7)
Ekologinen selkäreppu ja kestävä elämäntapa
- 1. Ekologinen selkäreppu ja KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JOHDANTO v JOHDANTO
- 2. Mihin sitä tarvitaan? KESTÄVÄ KULUTUS JOHDANTO v JOHDANTO
- 4. 1970' 1980' 1990' 2000' Käytämme entistä tehokkaampaa tekniikkaa, miksi kulutus kasvaa siitä huolimatta? JOHDANTO v JOHDANTO
- 5. Jokainen toivoo saavansa nauttia onnellisesta, sosiaaliset ja materiaaliset tarpeet täyttävästä elämästä. Kuitenkin, (World Bank Development Indicators 2008) rikkain 20 % maapallon väestöstä vastaa lähes 80 %:sta kulutuksesta v JOHDANTO
- 9. Mistä tiedän mikä on oikeasti tärkeää? Haluaisin elää kestävämmin JOHDANTO v JOHDANTO
- 13. Kuinka pienentää omaa ekologista selkäreppua? Liikenne Asuminen ja energiankäyttö Ruoka Tavarat Vapaa-aika v TEACHER’S PACKAGE v JOHDANTO
- 14. KESKUSTELUN AVAUKSIA JA TEKEMISTÄ TEKOJA v TEKOJA
Notas del editor
- Ilman puhdasta vettä ja ilmaa nykyisenkaltainen elämä ei maapallolla olisi mahdollista. Kasvava ihmisväestö on myös riippuvainen ravinnon riittävyydestä. Ruokaa, vettä ja suojaa tarvitsemme perustarpeiden tyydyttämiseksi. Kulutamme kuitenkin paljon muutakin tuotteita ja palveluita. Sellaisiakin, jotka ovat hengissä selviämisen kannalta ole välttämättömiä. Henkilöautot, kännykät ja pikaruoka tuntuvat nykypäivän elämässä lähes välttämättömyyksiltä, jotta arjesta selvitään. Mutta onko auto vain keino päästä helposti paikasta toiseen, puhelin väline pitää yhteyttä muihin ihmisiin ja ruoka täyttämään energiavarastomme. Jos, niin miksi autoja ja kännyköitä on niin monenlaisia ja erilaisia ravintoloita ja ruoka-annoksia niin paljon? Kulutuksesta on tullut omanlaisensa kieli pitämään ääntä siitä, millaisia ihmisiä olemme, tai millaisina haluaisimme muiden ihmisten meidät näkevän. Haluamme erottua muista ja osoittaa kuuluvamme tiettyyn ryhmään. Lähes jokaisen kaapista löytyy farkut mutta farkkujen tyyli on silti tärkeä, vai olisitko valmis pukeutumaan mihin tahansa kaupasta löytyviin farkkuihin? Haluamme tehdä omia valintoja, vaikkakin valintoihin ja tuotevalikoimaan vaikuttaa ympärillämme olevat ihmiset, kulttuuri ja yhteisön normit. Halusimmepa tai emme, kulutustapojen täytyy muuttua. Maapallon resurssit eivät riitä pitämään yllä nykyisenkaltaista kulutusta, varsinkin kun jokaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus kuluttaa.
- Yhteisesti sovitut pelisäännöt kuten kodinkoneiden pakolliset energiamerkinnät ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi lisätä energiatehokkaampien laitteiden tarjontaa. Esimerkiksi uusien kylmäsäilytyslaitteiden energiankulutuksen pieneneminen on vaikuttanut siihen, että vuodesta 1990 vuoteen 2000 ruoan kylmäsäilytykseen kulutettu energia pieneni eräässä 26 valtion otoksessa (Lähde: IEA/OECD 2003, Cool appliances report, s. 34). Kokonaisuudessaan kotitalouksien energiankulutus jatkaa kuitenkin kasvuaan. Ympäri maailmaa kulutusvoimainen keskiluokkaa kasvaa yhä suuremmaksi ja hankkii yhä useampia tietokoneita, kännyköitä, pelikonsoleita jne. Ja kaikki nämä laitteet kuluttavat energiaa. Jos laitteiden määrä jatkaa kasvuaan, millaisen tavaramäärän keskellä elämmekään. Entä mihin kaikki vanhat laitteet viedään?
- Lisätietoa kulutuksen jakautumisesta ja luonnonvarojen kulutuksesta: http://global.finland.fi Ulkoministeriön ylläpitämä sivusto tarjoaa tietoa kehityskysymyksistä (ks. Erityisesti Globaalikasvatus –osio) Katsottu 24.7.2009. http://www.undp.fi/mdgtausta/ UNDP:n vuosituhattavoitteista suomeksi. Katsottu 24.7.2009. http://www.edu.fi/teemat/keke/tietoisuus/lvarat.html Tietoa luonnonvarojen kestävästä käytöstä, taustatietoa opetukseen. Katsottu 24.7.2009. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Luonnonvarojen%20k%E4ytt%F6 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Luonnonvarapuntari. Katsottu 24.7.2009. Tietoa englanniksi: http://www.globalissues.org/article/26/poverty-facts-and-stats “Poverty Facts and Stats” (hyvät lähdeviitteet). Katsottu 24.7.2009. http://atlas.aaas.org/index.php?part=2 “Population and natural resources”. Katsottu 24.7.2009. http://earthtrends.wri.org Tietoa luonnonvarojen ja energian käytöstä valtioittain: Energy and resources->Country profiles. Katsottu 24.7.2009. http://www.materialflows.net Global maps can be obtained with the visualisation tool of the service on resource use per region or per capita. Katsottu 24.7.2009 http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day/ “Earth Overshoot Day”, Katsottu 24.7.2009. http://www.newscientist.com/article/mg19426051.200-earths-natural-wealth-an-audit.html?full=true “Earth’s natural wealth: an audit”, Katsottu 24.7.2009.
- Kasvattamalla luonnonvaratuottavuutta (eli tuottamalla enemmän hyvinvointia pienemmällä määrällä luonnonvaroja) erityisesti teollisuusmaissa annetaan kehittyville maille mahdollisuus kasvattaa omaa kulutustaan. Factor 4 tarkoittaa, että samalla kun luonnonvarojen käyttö puolitetaan, hyvinvointi kasvatetaan kaksinkertaiseksi. On ehdotettu, että tavoite tulisi saavuttaa maailmanlaajuisesti seuraavan 50 vuoden aikana. Paljon kuluttavissa teollisuusmaissa tehokkuutta tulisi lisätä vielä enemmän, jopa 10-kertaiseksi. Kuinka tavoitteisiin voidaan päästä? Tarvitaan teknisiä ratkaisuja kuten matalaenergiataloja, liikenteessä suositaan kevyttä ja joukkoliikennettä sekä vähäpäästöisiä autoja. Teknisten ratkaisujen lisäksi keskeistä on muutos kulutuksessa sekä elämäntyyleissä. Mitä tarvitaan onnelliseen elämään? Kuinka suuria asuntoja ja autoja oikeasti tarvitsemme? Voitaisiinko liikenteen tarvetta vähentää arkena ja lomilla? Mitkä tavarat ovat tarpeellisia ja voisiko jotain lainata? Lisätietoa http://www.wupperinst.org/FactorFour/FactorFour _FAQ.html Kysymyksiä ja vastauksia liittyen Factor Four -käsitteeseen. Katsottu 24.7.2009. Esimerkkejä Factor 4 tuotesovelluksista englanniksi Wuppertal instituutin verkkosivuilta http://www.wupperinst.org/FactorFour/FactorFour_best-practices.html . Suomalaisia esimerkkejä Factor X –hankkeesta löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/FactorX Katsottu 24.7.2009. Ympäristöviranomaisten sivuilla tietoa ekotehokkuudesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290842&lan=FI Ympäristöviranomaisten sivuilla tietoa ekotehokkuudesta. Katsottu 24.7.2009.
- Ympäristökuormituksen mittaamiseen on kehitetty lukuisia mittareita, jotka tarkastelevat kuormitusta hieman eri näkökulmista. Toisilla mitataan päästöjen määrää, kuten hiilidioksidipäästöjä tai esimerkiksi ilman laatuun vaikuttavien pienhiukkasten päästöjä. Toiset menetelmät kuten ekologinen selkäreppu keskittyvät päästöjen sijasta siihen, kuinka paljon luonnonvaroja tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen on vaatinut. Henkilökohtainen ekologinen selkäreppu kertoo, paljonko yhden vuoden aikana tarvitaan luonnonvaroja pitämään yllä tiettyä elämäntapaa. Ekologinen jalanjälki, josta on sittemmin erotettu myös pelkästään hiilidioksidipäästöihin keskittyvä hiilijalanjälki, on yksi tunnetuimmista mittareista ja jalanjälkeä käytetään joskus ympäristökuormituksen synonyyminä. Jalanjäljen lisäksi mittareita on muitakin, tärkeintä on yksittäisen kuluttajan kannalta on, että mittari antaa kokonaiskuvan omasta kulutuksesta ja auttaa näin kiinnittämään huomioita keskeisiin kulutuksen osa-alueisiin joihin voit itse vaikuttaa. Tätä tarkoitusta palvelee myös ekologiseen selkäreppu.
- Tuotteen tai palvelun ekologinen selkäreppu sisältää tuotteen koko elinkaaren aikana (raaka-aineet, tuotanto, kuljetus, käyttö ja hävitys) käytetyt luonnonvarat. Ekoreppu on yleensä itse tuotetta painavampi, sillä kaikki käytetyt materiaalit eivät ole mukana lopputuotteessa. Repun paino ilmoitetaan yleensä kilogrammoissa tai tonneissa. Miksi laskea ekologista selkäreppua? Ekologinen selkäreppu voidaan laskea tuotteille, palveluille tai jopa elämäntyylille. Reppua voidaan käyttää apuna mitattaessa ja vertailtaessa erilaisten toimintatapojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Ekoreppu ei suoraan mittaa ympäristövaikutuksia kuten erilaisia päästöjä ja jätteiden määrää. Kun luonnonvarojen käyttöä (input) vähennetään, myös päästöt (output) vähenevät sillä kaikki käyttöönotettu materiaali muuttuu jätteeksi ennemmin tai myöhemmin. Kuinka pienentää ekologista selkäreppua? Tuotteen ekologista selkäreppua voidaan pienentää käyttämällä vähemmän luonnonvaroja valmistusvaiheessa, tekemällä tuotteesta kestävä, vähentämällä käyttövaiheen energiankulutusta, pidentämällä elinkaarta ja tuotteen yhteiskäyttöä suosimalla. Oman elämäntavan ekorepun pienentämiseen paneudutaan muutama dia myöhemmin. Lisätietoa : http://fi.onedidit.com/info/ http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips http://www.wupperinst.org/en/projects/topics_online/mips/index.html (englanniksi)
- Tunnettu ohje ”reduce, reuse and recycle” on hyvä ja toimiva. Jätteiden kierrätys vähentää tarvetta ottaa käyttöön neitseellisiä luonnonvaroja. Kierrättäminen ei kuitenkaan takaa, että luonnonvarojen käyttö vähenee. Kokonaiskulutuksen kasvaessa luonnonvarojen käyttö kasvaa, vaikka kierrättäisimmekin jätteemme. Hyvä esimerkki jätteen ennaltaehkäisyn tarpeesta on ruokajätteen käsittely. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi biojätteen lajittelu on tärkeää. Vieläkin tärkeämpää olisi välttää ruoan joutumista jätteeksi, sillä sen valmistaminen on vaatinut jo runsaasti luonnonvaroja ja energiaa. Britanniassa Love food, hate waste –kampanjan puitteissa on selvitetty kotitalouksissa jätteeksi päätyvän ruoan määrää. Lopputulos on, että noin kolmannes kotitalouksien ostamasta ruoasta päätyy jätteeksi. Lisätietoa: http://www.lovefoodhatewaste.com/ Katsottu 24.7.2009.
- Joutsenmerkki ja EU-kukka ovat Suomessa tunnetuimmat ympäristömerkit. Näiden tuotteiden valmistusprosessi täyttää tietyt kriteerit, jotka on määritelty tuoteryhmittäin. Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen tukee ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja palvelujen tuotantoa. Kuitenkin myös ympäristömerkityt tuotteet kuormittavat ympäristöä, siksi niitäkin tulee hankkia vain tarpeeseen. Tiesitkö, että ympäristömerkittyä sähköä on saatavilla, eikä se aina maksa enempää kuin tavallinen sähkö. Lisätietoa Suomessa myytävästä Norppa-kriteerit täyttävästä sähköstä: http://www.norppaenergia.fi/ Katsottu 24.7.2009. On havaittu, että mikäli kuluttajat kokevat tekevänsä ympäristöystävällisiä ostoksia, kulutus saattaa jopa kasvaa aiempaan nähden. Eräs esimerkki tästä on auton alhainen polttoaineen kulutus. Kokonaiskulutus saattaa jopa kasvaa kun ajokilometrejä kertyy enemmän edullisten kilometrikustannusten vuoksi. Kulutustottumuksiin kannattaa siis kiinnittää huomiota, vaikka ostaisikin pelkästään ”ekotuotteita”.
- Parhaimmillaan päästömaksujen hyöty toteutuu uusiutuvaa energiaa kehittävien hankkeiden kautta. Metsittämiseen perustuvien hankkeiden kohdalla säästöjen toteutumiseen liittyy enemmän epävarmuutta. Päästömaksut eivät kuitenkaan ratkaise sitä globaalia ongelmaa, että energiankulutus kasvaa. Todellinen muutos kestävämmän elämäntavan suuntaan edellyttää, että nykyisiä elintapoja tarkastellaan kriittisesti. Tekninen edistys on auttanut parantamaan ympäristön tilaa monilla osa-alueilla. Kuitenkin esimerkiksi autoilu lisääntyy ja lentokilometrien määrä kasvaa. Vaikka kulkuneuvojen tekniikka on kehittynyt vähäpäästöisempään suuntaan, kasvava liikenne ulosmittaa kehityksen hyödyt. Suomen ympäristökeskuksen raportti Suomen ympäristön tilasta ( http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=98319&lan=fi , katsottu 24.7.2009) kertoo kuinka tietyt päästöt ovat viime vuosina vähentyneet. Energiankulutus ja esimerkiksi työmatkakilometrit ovat kuitenkin kasvaneet.
- Ruoka, asuminen (sisältäen energiankulutuksen kotona) ja liikenne muodostavat 70-80 % yksityisen kulutuksen ympäristökuormituksesta. Näihin osa-alueisiin tulisikin kiinnittää huomiota kun suunnitellaan toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Liikenne : Yksityisautoilu on saanut paljon huomiota ilmastokeskustelussa. Autoilun päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta usein unohtuu, että myös tiet ja pysäköintipaikat vaatii luonnonvaroja. Autoilun, vaikka päästöttömänkin, kasvu lisää ruuhkia ja aiheuttaa painetta laajentaa tieverkostoa, puhumattakaan pysäköintikapasiteetista. Joukkoliikenne käyttää infrastruktuuria tehokkaammin, esimerkkinä verrattakoon linja-autoa, jossa on 15 matkustajaa ja rinnalla henkilöautoja, joissa on samat 15 matkustajaa, mutta vain yksi tai kaksi matkustajaa ajoneuvossa. Suosi joukkoliikennettä, pyöräile ja kävele lyhyet matkat. Kimppakyydit vähentävät autoilun luonnonvarojen kulutusta, ja kustannuksia. Lisätietoa liikenteestä : LiikenneMIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus, raportti ladattavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=176718&lan=fi Katsottu 24.7.2009. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, tietoa henkilöliikenteestä Suomessa vuosina 2004-2005, raportti ladattavissa osoitteesta http://www.hlt.fi/ Katsottu 24.7.2009. One Planet Mobility, raportti ladattavissa osoitteesta http://www.wwf.org.uk/what_we_do/changing_the_way_we_live/transport/index.cfm Katsottu 24.7.2009. Tietoa energiatehokkuudesta kotona ja liikenteessä http://www.motiva.fi/ Katsottu 24.7.2009. Asuminen ja energiankäyttö : Lämmitys ja lämpimän veden käyttö muodostavat suuren osan kodin energian kulutuksesta. Käytä siis lämmintä vettä säästäen ja säädä lämmitys kohtuulliselle tasolle. Pidemmällä aikavälillä rakennusten energiatehokkuutta on tulee parantaa sekä suosia kohtuullisen kokoisia asuntoja. Toinen välitön keino säästää energiaa on sammuttaa tarpeettomat sähkölaitteet. Kannattaa myös tehdä sopimus Norppamerkittyä sähköä tarjoavan sähköyhtiön kanssa. Uusia laitteita hankittaessa suositan energiatehokkaita vaihtoehtoja. Lisätietoa asumisesta ja energiankäytöstä : KotiMIPS Kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksen pienentäminen, raportti ladattavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92963&lan=fi Katsottu 24.7.2009. Kodin energiaopas, ladattavissa osoitteesta http://www.tts.fi/kodinenergiaopas/ Katsottu 24.7.2009. Ympäristömerkitty sähkö Suomessa http://www.norppaenergia.fi/ Katsottu 24.7.2009. Ruoka : Älä heitä ruokaa roskiin, Britanniassa Love food hate waste -kampanjan verkkosivuilla kerrotaan, että jopa kolmannes kotitalouksien ostamasta ruoasta heitettäisiin roskiin britanniassa. Ruokalassa, kaupassa ja ravintoloissa suositaan kasviperäisiä ruokia, sillä eläintuotteet, erityisesti naudanliha ja juusto kantavat mukanaan painavaa ekoreppua. Kasviksissa suositaan kaudenmukaisia kasviksia. Kylmään aikaan lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja syödään säästeliäästi. Lähialueiden tuotteita kannattaa suosia, mutta usein kuljetusten ympäristökuormitukseen vaikuttaa eniten se, kuinka kauppakassi kuljetetaan kotiin. Lisätietoa ruoasta : Ilmasto lautasella, tietoa ruoan ilmastovaikutuksista http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmasto-lautasella/index_html Katsottu 24.7.2009. Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanos ElintarvikeMIPS, raportti ladattavissa osoitteesta http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf Katsottu 24.7.2009. Brittiläinen kampanja ruokajätteen vähentämiseksi http://www.lovefoodhatewaste.com/ paljon käytännön vinkkejä ja ihmisläheinen ote. Katsottu 24.7.2009. Artikkeli ruoan kuljetusten osuudesta ympäristökuormituksen kokonaisuudesta http://www.guardian.co.uk/uk/2007/jun/04/lifeandhealth.business Katsottu 24.7.2009. Kodin tavarat : Ovatko kaappisi pullollaan tavaraa? Suurinta osaa tavaroistamme käytämme todella harvoin. Voisiko osan tavaroista lainata tai vuokrata? Kirjastopalvelut ovat esimerkki siitä, kuinka tavaroiden yhteiskäyttö toimii sujuvasti. Järkevää on hankkia tavaraa vain tarpeeseen ja silloinkin kannattaa suosia käytettyä. Uutta hankittaessa panosta laatuun, korjattavuuteen, päivitettävyyteen sekä muunneltavuuteen. Kodin tavaroista elektroniikka ja sähkölaitteet ovat usein keskeinen tavararyhmä luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Tämä johtuu laitteiden valmistamiseen käytetyistä materiaaleista (esimerkiksi monet harvinaiset metallit) sekä laitteiden energiankulutuksesta. Laitteita hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota juuri energian kulutukseen, sekä käytön aikana että valmiustilassa. Lisätietoa tavaroista : TavaraMIPS Kodin tavaroiden luonnovarojen kulutuksen arviointi http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5202/2008_06_julkaisu_tavaramips.pdf Katsottu 24.7.2009. Make IT fair kampanjan sivusto, tietoa elektroniikkalaitteista eettisestä näkökulma http://makeitfair.org/fi?set_language=fi Katsottu 24.7.2009. Vapaa-aika : Vapaa-ajan harrastuksissa keskeistä on usein se, kuinka harrastuspaikalle menee. Esimerkiksi liikuntapakat ovat usein aktiivisessa käytössä jolloin kuormitus yhtä käyttäjää kohden on melko pieni verrattuna siihen matkaan liikuntapaikalle jos se tehdään autolla. Mitä vähemmän rakennettua, lämmitettyjä tai jäähdytettyä rakennettua tilaa harrastus vaatii, sitä vähemmän harrastus kuormittaa ympäristöä.’ Lisätietoa vapaa-ajasta : Liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutus http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5200/2008_04_julkaisu_liikuntamips.pdf Katsottu 24.7.2009. Vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5201/2008_05_julkaisu_harrastusmips.pdf Katsottu 24.7.2009.
- Harjoitukset ja keskustelunavaukset seuraavilla dioilla ovat ehdotuksia joista valitaan kulloisellekin ryhmälle ja teemaan sopivimmat. Jos olette mukana One did it:n ja CSCP:n Sustainable lifestyle awards -pilottihankkeessa suosittelemme, että käytätte aikaa ensisijaisesti tehtäviin, jotka on laadittu erikseen pilottihanketta varten. Tässä materiaalissa esitetyt harjoitukset on koottu laajempaa käyttöä silmällä pitäen.
- Keskustelkaa tavaroista, miksi jotkut tavarat ovat tosi tärkeitä? Miksi meillä on tavaroita joita tarvitsemme vain harvoin tai jotka ovat mielestämme jopa turhia? Voisimmeko lainata nykyistä enemmän sellaisia tavaroita joita tarvitsemme harvoin. Miksi lainaaminen voi tuntua joskus hankalata ja kuinka siitä voisi tehdä helpompaa? Kotoa löytyvä tavaramäärä saattaa yllättää. Esimerkiksi taiteilija Outi Liusvaara luetteloi yksiönsä kaikki esineet Lahden ammattikorkeakoululle vuonna 1996 tekemäänsä opinnäytetyöhön liittyen. Esineitä löytyi 5198. Suurinta osaa Liusvaara totesi tarvitsevansa harvemmin kuin kerran vuodessa.
- Keskustelun avauksia ja kysymyksiä: Oliko joihinkin kysymyksiin vaikea vastata? Jos, niin mihin ja miksi? Yllättikö tulos? Oliko jonkin osa-alueen merkitys suurempi tai pienempi kuin odotit? Lisätehtäviä: Käykää läpi ekotekoja joko yksin tai ryhmissä. Teetkö jo jotain ekotekoja? Oliko vinkeissä jotain, mitä et haluaisi tehdä? Miksi? Pidä viikon ajan päiväkirjaa liikenteestä, ruoasta tai jätteistä. Viikon jälkeen, keskustelkaa vastasiko viikon kirjanpito ja testiin syötetyt koko vuoden tiedot toisiaan. Jos eivät niin miksi, sattuiko tarkastelujaksolle jotain erityistä, otitko huomioon lomat ja muut poikkeukselliset ajat testiä tehdessäsi?
- Tehtävästä löytyy lukemattomia muunnoksia. Hyvä listaus kodin yleisimpien sähkölaitteiden energiankulutuksen suuruusluokasta löytyy esimerkiksi täältä http://www.eon.fi/templates/InformationPage.aspx?id=73320 Katsottu 24.7.2009. Myös tavallisen hehkulampun ja energiansäästölampun ero on helppo laskea. Hehkulampun tehon tulee olla noin viisinkertainen pienoisloistelamppuun verrattuna, jotta lamppujen valotehot ovat vertailukelpoisia.
- Tämä tehtävä toimii myös kotitehtävänä. Keskustelkaa lopuksi yhdessä ehdotuksista: Mitkä ehdotuksista mielestänne säästäisivät eniten energiaa ja/tai luonnonvaroja? Miksei kaikkia ehdotuksia ole jo toteutettu? Mitä haasteita niihin liittyy?
- Eri kategoriat on helppo jakaa esimerkiksi ryhmätöiksi, yksi ryhmä tarkastelee energian, toinen elintarvikkeita (poimien muutamia esimerkkejä kuten liha ja vilja) jne. Aikasarjojen lisäksi voi vertailla per capita lukuja eri alueilla maailmassa. Lähteitä : Tilastokeskus http://stat.fi , Energiatilastot, Ympäristö ja luonnonvarat Elintarvikkeiden kulutus Suomessa henkilö kohden vuosina 2005 ja 2006 http://www.etl.fi/tilastot/muut.asp?akt=6 Katsottu 24.7.2009. Elintarviketilasto englanniksi, dataa useilta vuosikymmeniltä http://faostat.fao.org/site/368/default.aspx Food balance sheets. Katsottu 24.7.2009. Energia ja luonnonvarojen käyttö, sivustot englanniksi, mahdollisuus tarkastella valtioittain luonnonvarojen ja energian kulutusta http://earthtrends.wri.org Tiedot löytyvät seuraavan polun kautta: Energy and resources->Country profiles. Katsottu 24.7.2009.
- Muuta: Suomen ympäristökasvatuksen seuran linkkilista: http://www.ymparistokasvatus.fi/pages/1.php Katsottu 24.7.2009. Runsaasti kestävään kehitykseen liittyviä linkkejä: http://sites.google.com/site/biologiajamaantiede/keke Katsottu 24.7.2009.