Projektijohtaja Maarit Aallon luento Aspa 20v seminaarissa Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tulevaisuus Seinäjoki 23.10.2015 Kouvola 27.10.2015

1. Aspan Juhlaseminaari 27.10.2015 Kouvola
Oma koti kuten muillakin
- katse Pohjoismaiden asumiseen
26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 1

2. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 2
Miksi valittiin juuri tämä teema?
• YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden
oikeuksista
• Vammaispoliittiset ohjelmat ja strategiat
• Uudet raportit esim. ”Slik har jeg det idag” – (Näin
minulla tänään) raportti Norjasta, joka mm.
esittää prof. Jan Tössebron tutkimus tuloksia
• Suomen rakennemuutos
• Kansalaisjärjestö LEV:n huoli Tanskan
uuslaitostumiskehityksestä

3. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 3
Mitä haluttiin tietää?
Oliko kehitysvammaisten henkilöiden koti
kuten muillakin?
Miten asuu aikuiset
kehitysvammaiset
henkilöt pohjoismaissa?
Minkälaiset ovat
tulevaisuuden haasteet?

4. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 4
Asumisen muodot Pohjoismaissa?
1. Asunto
2. Oma huone asunnossa (ryhmäkoti)
3. Ryhmäasunto
4. ”Yhdistetty asuminen” (Samlokalisering)
5. Laitos
6. Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt asuvat kotona
omaistensa luona.

5. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 5
1. Palveluvastuu siirtyivät kunnille
Danmark Finland Island Norge Sverige
Reform 2007
Kommun-
Reformen
(Kunta uudistus)
1993
Statsandels-
reformen
Valtionosuusuu-
distus
2011
Act No.
152/2010
1991
Ansvars-
reformen
(HVPU-
Uudistus)
1994
Handikapp-
Reformen
(Vammaisuu-
distus)

6. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 6
2. Laitosasuminen lopetetaan
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi
Beslut
1998
Tanska muutti
”laitos”
käsitteen
”asumiseksi”
laissa.
Laitosten
lopettaminen
tapahtui eri
tavalla eri
maan
osissa..Joissaki
n maanosissa
lakkautettiin
laitos, toisissa
vain osalti tai
ei lainkaan.
1996
1996
Kuntayhtymien
velvollisuus
ylläpitää
laitoksia
poistettiin
2010
Valtioneuvoston
periaatepäätös
2012 Hallituksen
päätös
laitosasumisen
asteittaisesta
lakkauttamisesta
Päämääränä 2020
1992 Laki
oikeuksista
palveluihin
Laki vauhditti
muutot
laitoksista
lähiyhteis-
kuntaan
HVPU –
uudistus,
laitokset
lakkautettiin
vv. 1991-1994
Systemaattinen
muutto
pienyksiköihin
kuntiin viidessä
vuodessa, n.12000
kehitysvammaista
muutti näiden
vuosien aikana.
1967 vältää
laitoksiin
siirtymistä
1985 Pysäytettiin
muutot laitoksiin
1993 LSS-laki –
oikeuslaki takasi
palvelut ja takaa
palvelut
1997 Laki
laitosten
lakkauttamisesta

7. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter
3. YK:n yleissopimus vammaisten
henkilöiden oikeuksista - ratifiointi
Danmark Finland Island Norge Sverige
YK:n
yleissopi-
muksen
ratifiointi
4.12.2008
Ratifiointi
tapahtuu
lähiaikoina
Islanti ei ole
vielä ratifioinut
YK:n
yleissopimusta
YK:n
yleissopi-
muksen
ratifiointi
3.6.2013
YK:n
yleissopi-
muksen
ratifiointi
24.7.2009
7

8. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 8
4. Yhdistykset mukana oikeuksien
toteuttamisessa
Tanska: ULF – Udviklingshæmmedes Landsforbund, www.ulf.dk
LEV
Suomi: Me itse r.y. (finsk), www.kvl.fi/me-itse
Steg för Steg www.fduv.fi
FDUV
KVTL
Färsaari: Spyr meg, www.javni.fo
Javni
Islanti: Atak, www.lesa.is
Þroskahjálp
Norja: Yhteistyö NFU:n kanssa, www.nfunorge.no
NFU
Ruotsi: Klippan, www.fub.se/klippan
Grunden, www.grunden.se
FUB

9. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 9
Pohjoismaissa on melko samat
laatuvaatimukset
 Itsenäinen asuminen, oikeus valita asuinpaikka ja kenen kanssa asuu
 Oikeus yksityiselämään
 Turvallinen ja tavallinen asuinympäristö
 Yhteiskunnan aktiivinen työ vammaisen eristämistä vastaan
 Oikeus saada henkilökohtainen asunto, jossa kehitsvammaiselle
henkilölle tarjotaan hänen omien tarpeidensa mukaisia palveluja
 Sosialiset verkostot, jotka mahdollistavat osallistumisen
lähiyhteiskuntaan
 Asumisen sisältyminen yleiseen asuntopolitikkaan (-ohjelmiin)

10. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 10
Miten asukkaiden lukumäärää
säännellään?
Ruotsi: Ennen 3-5 asukasta, nyt
korkeintaan 6:lle (Socialstyrelsen)
Norja: Ennen 4-5 asukasta, nyt
korkeintaan 8 (Husbanken) 40-55m2
Islanti: 4-6 asuntoa samassa kerroksessa ja
korkeintaan 10 samassa talossa 40m2
(Ministry of Social Affairs)
Suomi: Korkeintaan 15 (ARA) 35-45m2
Tanska: Ei suositusta, mutta keskimäärin kunnat rakentavat 15:sta
asukkaalle asuinyksiköitä, yksityiset rakentavat k.m.10-11
paikkaisia asuntoyksiköitä ja aluehallinto k.m. 24-paikkaisia.
Lisäksi Tanska rakentaa 40-100-paikkaisia ”uuslaitoksia”

11. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 11
Oma koti kuten muillakin?
Laatu suhteessa asuntojen määrään, asumisen
muotoihin ja muihin tekijöihin
Muut
vaikuttavat
tekijät
Tieto, tutkimus,
toteutus ja
arviointi

12. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 12
Katrinehaven, Tanska

13. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 13
Kartoitus osoitti seuraavat tulevaisuuden
haasteet pohjoismaille:
1. Koti kuten muillakin – ympäristö ja laatu
2. Uusi sukupolvi – uudet haasteet
3. Iäkkäät kehitysvammaiset henkilöt
4. Asuminen ja palvelut kehitysvammaisille henkilöille,
jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ja
erityisasiantuntemusta
5. Asuntopolitiikka ja kehitysvammaisten henkilöiden
asuminen

14. 26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 14
Aspan Juhlaseminaari 23.10.2015
Toivotan Aspalle Onnea ja Kiitos!
Maarit Aalto
Pohjoismainen Hyvinvointikeskus
www.nordicwelfare.org