SAK purkaisi kannustinloukkuja alentamalla pienituloisten verotusta ja vähentämällä työtulojen vaikutusta asumistukeen. Kannustinpaketti sisältää myös uudistusten rahoitusehdotuksen.

1. ∙

3. JOHDANTO ......................................................................................................2
1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI ......................................4
1.1 Kannustinpaketti............................................................................................... 5
2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA
TULONJAKOON................................................................................................9
2.1 Kannustinpaketin vaikutukset työnteon kannustimiin................................... 10
2.2 Tulonjakovaikutukset...................................................................................... 21
3 YHTEENVETO .............................................................................................23
KIRJALLISUUS ................................................................................................24

4. ”Meidän suuret ongelmat eivät ole ollenkaan siinä, miten tulonsiirrot
kohdistuvat. Meidän ongelma on se, että ihmiset joutuu loukkuihin. Val-
tiosihteeri Hetemäki puhui viime viikon lopulla asiasta, joka minullekin
oli täysin uusi, että esimerkiksi asumistuen kautta voit joutua ihan mah-
dottomaan kierteeseen. Jos otat työtä vastaan, niin menetät asuntosi.
Näitä esimerkkejä löytyy valtava määrä.” – Björn Wahlroos 22.3.2015,
YLE
"Kun vuokra korvataan sataprosenttisesti tuilla, ja ne tuet menettää ja
joutuu itse maksamaan vuokran töihin mennessä, muodostaa se pahan
kannustinloukun. Mitä korkeampi vuokra on, sitä suurempi on loukkuon-
gelma." – Valtiosihteeri Martti Hetemäki 20.3.2015, HS1
”Luulen, että sitä [työtulojen verotusta] pitää muuttaa ennen kaikkea ala-
päästä. Ennen kaikkea meidän pitää kasvattaa meidän työtulovähennys-
tämme, joka on se kiinteä osa, jonka jokainen verovelvollinen, joka saa
työtuloa (sic) saa ottaa pois sieltä pohjapäästä, koska silloin me poiste-
taan näitä kannustinloukkuja.” – Björn Wahlroos 22.3.2015, YLE
Yllä olevat sitaatit kuvaavat omalta osaltaan ennen vaaleja käytyä julkista kes-
kustelua Suomessa piilevistä kannustinloukuista. Yksityishenkilöiden ja virka-
miesten lisäksi poliittiset puolueet puoluekentän eri laidoilta sekä lukuisat jär-
jestöt ovat nostaneet esiin tarpeen puuttua tilanteisiin, joissa työn tekeminen
ei syystä tai toisesta ole taloudellisesti kannattavaa. Myös SAK:n vaalitavoit-
teissa on toivottu tuloloukkujen poistamista. Ei ole oikein, että on olemassa
kannustinloukkuja, jotka syrjäyttävät ihmisiä työelämästä.
Kannustinloukuilla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa joko lisätyön teke-
minen tai ylipäänsä työpaikan vastaanottaminen ei ole henkilön kannalta ta-
loudellisesti kovinkaan kannattavaa. Loukut ovat usein seurausta siitä, että
palkkatulojen kasvaessa verot lisääntyvät suhteessa tuloihin, minkä lisäksi tu-
lonsiirrot leikkaantuvat pois. Kannustinloukkuongelma koskeekin erityisesti
pienituloisia, jotka työllistyessään tai lisätuloja saadessaan maksavat lisäänty-
västi veroja, mutta samalla menettävät julkiselta sektorilta saamia tulonsiirto-
jaan.
Viime vuoden lopulla julkaistussa SAK:n verolinjaukset 2015–2019 -rapor-
tissa ehdotettiin erinäisiä toimia verotuksen kehittämiseksi. SAK:n verolin-
jauksissa ehdotettujen toimien arvioitiin lisäävän verotuloja noin 300 miljoo-
naa euroa. Esitysten arvioidut tuottovaikutukset löytyvät listattuna taulukosta
1. Tämä julkaisu selvittää, millä tavoin työnteon kannustimia voisi parantaa
SAK:n verolinjausten pohjalta muodostuneella summalla (300 miljoonaa).
1
http://www.hs.fi/politiikka/a1426826720606

5. Pääasiallisina toimina ehdotetuissa uudistuksissa ovat pienituloisille kohdis-
tettu veronalennus sekä asumistuen muuttaminen, etteivät kasvavat työtulot
leikkaisi tuen määrää yhtä paljon kuin nykyisin.
Veroesitykset
Valtion tuloveroasteikon määräaikainen tuloluokka
pysyväksi
Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista
jatketaan yhdellä vuodella
Yritys- ja osinkoverotusta kehitetään selkeämmäksi.
Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään.
Kiinteistöveropohjaa laajennetaan.
Kiinteistöverotuksen huojennusjärjestelmä otetaan
käyttöön.
Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa laajennetaan
Makeisveron pohjaa laajennetaan.
Energiaintensiiviset palvelualat alempaan sähkövero-
luokkaan
Yhteensä
Arvio tuottovaikutuksesta
vuodessa (milj. euroa)
+30
+15
+40
+100
-20
+100
+45
-10
+300
Työnteon kannustimien mittarina käytetään yleisesti kahta erilaista lukua.
Efektiivinen marginaalivero kertoo, kuinka suuren osan työtulonsa kasvusta
palkansaaja menettää, kun työtulot kasvavat tietyn (pienen) määrän. Se siis
kuvaa lisätyön tekemisen kannattavuutta. Työllistymisveroaste taas kertoo
muutoksesta henkilön käytettävissä olevissa tuloissa, kun hän siirtyy työttö-
myys- tai sosiaaliturvalta työelämään. Molempia laskettaessa otetaan huomi-
oon niin verotus kuin tulonsiirrot. Tulonsiirtojen leikkaantuminenhan toimii
taloudellisessa mielessä kuin verotus.
Tässä kannustinpaketissa ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan sekä efektiivi-
sen marginaaliveron että työllistymisveroasteen laskua pienituloisilla kotita-
louksilla. Kokoluokaltaan 300 miljoonaa euroa oleva kannustinpaketti ei voi
tietenkään korjata kaikkia työnteon kannustimissa olevia ongelmia kerralla,
mutta se olisi kuitenkin yksi askel oikeaan suuntaan. Toteutuessaan se toisi
näkyviä hyötyjä.
Toteutuessaan kannustinpaketti muun muassa:

6.  Laskisi pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa eli lisäisi kannusti-
mia tehdä lisää töitä.
 Laskisi pienituloisten työllistymisveroasteita eli lisäisi kannustimia ot-
taa vastaan työtä.
 Alentaisi myös keskituloisten palkansaajien verotusta.
 Tasaisi tulonjakoa.
 Laskisi suurituloisten korkeimpia marginaaliveroja.2
Kannustinpaketilla olisi siis monia positiivisia vaikutuksia.
Tässä julkaisussa esitellään yhtä vaihtoehtoista pakettia, joka voisi auttaa kan-
nustinloukkujen purkamisessa. Luvussa 1 luodaan ensin lyhyt katsaus työn-
teon kannustimiin Suomessa, minkä jälkeen kerrotaan ehdotetun kannustin-
paketin yksityiskohdista. Luku 2 keskittyy kuvaamaan ehdotetun kannustin-
paketin vaikutuksia työnteon kannustimiin ja tulonjakoon. Luvussa 3 tehdään
yhteenveto sekä keskustellaan mahdollisista tulevaisuuden suuntaviivoista
työnteon kannustimien parantamiseksi.
Suomessa on tehty jonkin verran kannustinloukkuja koskevaa tutkimusta
viime vuosikymmeninä. Suomessa 1990-luvulla toimineen kannustinloukku-
työryhmän työn jälkeen myös harjoitetussa politiikassa on enenevissä määrin
otettu huomioon kannustinloukut, ja niitä on aika ajoin pyritty poistamaan.
Tässä luvussa ei ole tarkoitus antaa kattavaa kirjallisuuskatsausta tehtyyn tut-
kimukseen vaan nostaa esiin joitakin huomioita aiheesta tehdystä tutkimuk-
sesta. Laajemman katsauksen Suomessa tehtyyn työnteon kannustimia käsit-
televään tutkimukseen tarjoavat esimerkiksi Böckerman ja Kanninen (2013).
He kuvaavat muun muassa monien tutkimusten huomanneen työnteon kan-
nustimien parantuneen 2000-luvulla.
Viimeaikainen tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että viimeisimmällä vaalikau-
della työnteon kannustimissa on tapahtunut jonkin verran heikkenemistä. Esi-
merkiksi Kotamäki ja Kärkkäinen (2014) osoittavat, kuinka perusturvaan hal-
lituskauden alkupuolella tehty tasokorotus on osaltaan heikentänyt työnteon
kannustimia. Myös verotus on osittain kiristynyt. Toisaalta työttömyysturvaan
ja asumistukeen tehty suojaosuus voi joissain tapauksissa parantaa työnteon
kannustimia, mutta niiden vaikutukset keskittyvät lähinnä osa-aikatyön kan-
nustimiin (Kotamäki ja Kärkkäinen, 2014).
2
Suurituloisten korkeimmat marginaaliverot eivät ole kaikista suurituloisimmilla vaan noin reilun
sadan tuhannen euron vuosituloilla. Ehdotettu kannustinpaketti laskisi näiden henkilöiden margi-
naaliveroa jonkin verran.

7. Yksi ryhmä, joka näyttää kärsivän eniten kannustinloukuista, ovat yksinhuol-
tajakotitaloudet. Tällä ryhmällä on arvioitu olevan korkeimmat työllistymis-
veroasteet (muun muassa Honkanen, Jäntti ja Pirttilä (2007)) ja suuren osan
yksinhuoltajista on havaittu olevan tästä syystä työttömyysloukussa (muun
muassa Parpo (2004)). Olisikin hyvä jos erityisesti yksinhuoltajakotitalouk-
sien työnteon kannustimia pystyttäisiin jatkossa parantamaan. Tässä luvussa
esitellään kannustinpaketti, joka pyrkii parantamaan työnteon kannustimia
Suomessa, mutta tekemään sen myös oikeudenmukaisesti.
SAK:n esittämä kannustinpaketti nojaa muutamaan lainsäädäntömuutokseen.
Esitämme asumistukea muutettavaksi niin, että tulojen kasvu leikkaisi tukea
nykyistä mallia vähemmän. Käytännössä tämä onnistuu muuttamalla asumis-
tuen omavastuuosuuden laskennassa käytettävää kerrointa. Kuviossa 1 on ku-
vattu esimerkkitapauksen avulla, kuinka tämä muutos pienentäisi asumistuen
leikkaantumista tulojen noustessa. 3Kustannusarvio tälle uudistukselle on
noin 115 miljoonaa euroa.
Asumistuen Nykyinen Kannustinpaketti
Omavastuuosuuden laskennassa käy-
tettävä kerroin
0,4 0,3
3
Kuvion 1 esimerkkitapaus on myöhemmin tässä julkaisussa esiteltävä yksin asuva henkilö, jonka
vuokra on 400 euroa/kk ja joka asuu yleisen asumistuen kuntaryhmässä III. Parametrin muutta-
misen vaikutus on kuvion 1 mukainen kaikille kotitalouksille.
0
50
100
150
200
250
300
350
0
120
240
360
480
600
720
840
960
1080
1200
1320
1440
1560
1680
1800
1920
2040
2160
2280
2400
2520
2640
2760
2880
3000
Yleinenasumistuki,euroa/kk
Työtulo, euroa/kk
Muutos asumistukeen, esimerkkilaskelma
Nykyinen Kannustinpaketti

8. Esitämme myös pienituloisille kohdennettua veronkevennystä, jonka arvioi-
daan vähentävän verotuloja yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Jotta veron-
kevennys voitaisiin paremmin kohdistaa pienituloisille ja jotta vältyttäisiin
suurilta muutoksilta marginaaliveroissa, esitetään muutoksia niin työtulovä-
hennykseen, kunnalliseen ansiotulovähennykseen kuin valtion tuloveroas-
teikkoonkin.
Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat muutokset. Enim-
mäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 025 eurosta 1 300 euroon ja kerty-
mäprosenttia 8,6 prosentista 9 prosenttiin. Työtulovähennyksen yläraja on tu-
lotaso, jonka jälkeen työtulovähennys alkaa vähenemään. Sitä ehdotetaan las-
kettavaksi 33 000 eurosta 24 700 euroon. Samalla vähenemisprosenttia ehdo-
tetaan nostettavaksi 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Näin työtulovähennys
kohdistuisi paremmin pienituloisille palkansaajille, joiden työnteon kannusti-
mia kannustinpaketilla pyritään parantamaan.
Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on, toisin kuin työtulovähennys, tu-
losta tehtävä vähennys. Kannustinpaketissa sen enimmäismäärää lasketaan 3
570 eurosta 3 460 euroon ja sen vähenemisprosenttia korotetaan yhdellä pro-
senttiyksiköllä 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin. SAK:n mielestä kunnallisvero-
tuksen ansiotulovähennyksestä voitaisiin asteittain luopua, jos mahdollisuu-
tena olisi siirtyä yhteen ansiotulovähennykseen. Tavoitteena tulisi olla siirty-
minen ajan myötä entistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään verovähennysjär-
jestelmään.
Edellä mainitut muutokset verovähennyksiin vaikuttaisivat sellaisinaan teh-
tyinä osaan veronmaksajista marginaaliveroja nostavasti, ellei tehtäisi muita
muutoksia. Osalla veronmaksajista marginaaliverot nousisivat, kun osalla ne
taas laskisivat. Jotta näitä muutoksia voitaisiin tasoittaa, kannustinpaketissa
koskettaisiin myös valtion tuloveroasteikkoon.
Työtulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti
Kertymäprosentti 8,6 % 9 %
Enimmäismäärä, euroa 1 025 1 300
Alenemaprosentti 1,2 % 1,8 %
Yläraja, euroa 33 000 24 700
Kunnallisverotuksen ansiotulo-
vähennyksen parametri
Nykyinen Kannustinpaketti
Enimmäismäärä, euroa 3 570 3 460
Alenemaprosentti 4,5 % 5,5 %

9. Alla olevasta taulukosta 2 on nähtävissä tähän asteikkoon ehdotetut muutok-
set. Ehdotetussa tuloveroasteikossa ei ole huomioitu inflaatiotarkistuksia ensi
vuodelle, koska niiden kokoluokan arvioiminen on vielä ennenaikaista. SAK:n
kanta on tehdä inflaatiotarkistukset vuosittain ainakin pieni- ja keskituloisille
myös seuraavalla vaalikaudella. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien vero-
tuksen ei tule kiristyä.
Alaraja Yläraja Vero alarajalla
(suluissa nykyinen)
Vero alarajan
ylittävästä osasta
16 500 24 700 8 (8) 6,25 % (6,5 %)
24 700 40 300 520,5 (541) 17 % (17,5 %)
40 300 71 400 3 172,5 (3 271) 21,25 % (21,5 %)
71 400 90 000 9 781,25 (9 957.5) 30,25 % (29,75 %)
90 000 15 407,75 (15 491) 32,25 % (31,75 %)
Asumistukeen ja verotukseen tehtävien muutosten hinta julkistaloudelle olisi
siis lähtökohtaisesti noin 315 miljoonaa euroa. Ehdotetut muutokset vähen-
täisivät toimeentulotukimenoja arviolta noin 15 miljoonaa euroa, joten kan-
nustinpaketin kokonaiskustannusarvioksi saadaan noin 300 miljoonaa euroa.
Kannustinpaketti vähentäisi kuntien verotuloja lähtökohtaisesti noin 20 mil-
joonaa euroa, mutta toimeentulotuen kautta menotkin vähenisivät noin 15
miljoonaa euroa. Muutoksen yhteydessä tulisi kunnille kuitenkin kompen-
soida mahdolliset muutokset tuloissa ja menoissa.
Kannustinpaketissa olevien muutosehdotusten lisäksi on huomioitava jo
SAK:n verolinjauksissa linjattu muutos, joka koskee verotuksen lapsivähen-
nystä. Tänä vuonna voimaan tullut väliaikainen lapsivähennys tulisi SAK:n
mukaan korvata työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Käytännössä tämä
voitaisiin toteuttaa korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää esi-
merkiksi 50 euroa jokaista lasta kohden enintään neljään lapseen asti. Yksin-
huoltajat saisivat korotuksen kaksinkertaisena, kuten nykyisessä lapsivähen-
nyksessä. Muutos olisi kustannusneutraali, mutta sillä olisi vaikutuksia työn-
teon kannustimiin lapsiperheissä. Se vaikuttaisi myös tulonjakoon, kuten las-
kelmista selviää. Tämä ja kannustinpaketissa mainittujen muutosten vaikutus
työtulovähennykseen on kuvattu kuviossa 2.4
4
SAK:n ehdottama työtulovähennyksen lapsikorotus voisi näin toteutettuna paikoitellen nostaa
marginaaliveroja suurituloisilla lapsiperheillä, kuten nykyisessä lainsäädännössä oleva lapsivähen-
nys tekee osalle keskituloisista palkansaajista. Tämä johtuu työtulovähennyksen ulottumisesta
tällöin pidemmälle kuin ilman lapsikorotusta ja työtulovähennyksen aleneminen nostaa margi-
naaliveroa.

10. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia pieni-
tuloisilla kotitalouksilla laskemalla niin efektiivistä marginaaliveroa kuin työl-
listymisveroastetta. Ehdotettu muutos asumistukeen laskisi tehokkaasti jo nyt
asumistuella olevien efektiivistä marginaaliveroa, kun tuen määrä vähenisi hi-
taammin tulojen noustessa (muutos käyrän kulmakertoimessa).
Muutoksella olisi myös vaikutus työllistymisveroasteeseen, sillä se lisäisi pie-
nituloisten palkansaajien käytettävissä olevia tuloja (uuden ja vanhan käyrän
välinen erotus). Toisaalta asumistuen muutokset voivat myös nostaa esimer-
kiksi työttömyysturvalla olevien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja,
mikä osittain heikentäisi työnteon kannustimia. Myös muutoksilla verotuk-
seen on pyritty saamaan aikaan työnteon kannustimia parantavia vaikutuksia
etenkin korottamalla työtulovähennystä.
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600 0
4000
8000
12000
16000
20000
24000
28000
32000
36000
40000
44000
48000
52000
56000
60000
64000
68000
72000
76000
80000
84000
88000
92000
96000
100000
104000
108000
112000
116000
120000
Työtulovähennys,euroa/vuosi
Puhdas ansiotulo, euroa/vuosi
Ehdotetut muutokset työtulovähennykseen
Nykyinen
Kannustinpaketti
Kannustinpaketti ja lapsikorotus (lapsiperhe, 2 lasta)
Kannustinpaketti ja lapsikorotus (yksinhuoltaja, 2 lasta)

11. Tässä luvussa tarkastellaan ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia työnteon
kannustimiin erilaisten esimerkkilaskelmien avulla. Vaikutusten laskemiseksi
on muodostettu kolme erilaista esimerkkikotitaloutta, joiden tilannetta on tar-
kasteltu SISU-mikrosimulointiohjelman avulla5. Esimerkkikotitaloudet ovat
yhden henkilön kotitalous, kaksilapsinen yksinhuoltajakotitalous sekä kahden
huoltajan ja kahden lapsen muodostama lapsiperhe. Kaikki esimerkkitapauk-
set asuvat vuokra-asunnoissa.
Asumistukeen liittyvät oletukset on listattu taulukkoon 3. Esimerkkilaskel-
missa ei ole huomioitu päivähoitomaksuja, eikä työttömyysturvalaskelmissa
ole mukana korotusosaa tai muutosturvalisää.6
Yksin asuva
henkilö
Yksinhuoltaja,
2 lasta
Lapsiperhe,
2 lasta
Vuokra, euroa/kk 400 500 800
Asumistuen kunta-
ryhmä7
III III III
Kuten ensimmäisessä luvussa mainittiin, on työnteon kannustimille löydettä-
vissä ainakin kaksi mielekästä mittaria: efektiivinen marginaaliveroaste sekä
työllistymisveroaste. Marginaaliveroja laskettaessa tuloja korotetaan jollakin
pienellä summalla ja sitten katsotaan, miten käytettävissä olevat tulot muut-
tuvat. Jos henkilö esimerkiksi saa lisää työtuloja 10 euroa/kk ja hänen käytet-
tävissä olevat tulonsa lisääntyvät tätä myötä 3 euroa/kk, on henkilön efektii-
vinen marginaalivero 70 prosenttia.
Jos 10 euron työtulojen kasvusta 50 prosenttia eli 5 euroa meni veroihin, olisi
tämän henkilön marginaalivero 50 prosenttia. Toisin kuin pelkkä marginaali-
vero, efektiivinen marginaalivero ottaa huomioon verojen lisäksi saadut tulon-
siirrot, jotka äskeisessä esimerkissä vähenisivät siis 2 euroa tulojen 10 euron
nousun seurauksena. Tämän vuoksi siis esimerkiksi asumistuen tai muiden
5
SISU-mikrosimulointimalli on Tilastokeskuksen hallinnoima malli, jolla voidaan suorittaa vero-
tukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä laskelmia.
6
Päivähoitomaksut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle yksinkertaisuuden vuoksi. Päivähoitomak-
suilla on kuitenkin vaikutuksia työnteon kannustimiin. SAK:n mielestä maksuja tulisi alentaa ja
määrittää ne käytön mukaan.
7
Asumistuen suuruus riippuu tukea saavan henkilön asuinkunnasta. Kuntaryhmä III muodostuu
pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevista suurimmista kaupungeista (Tampere,
Turku, Oulu…).

12. etuuksien väheneminen tulojen noustessa kasvattavat efektiivistä marginaali-
veroa.
Työllistymisveroaste τ sen sijaan voidaan laskea esimerkiksi, kuten Kotamäki
ja Kärkkäinen (2014), seuraavalla kaavalla:
τ = 1 – ( Y(w) – Y(0) ) / w,
jossa Y(w) on käteen jäävät tulot kullakin palkalla w, kun taas Y(0) kuvaa hen-
kilön käteen jääviä tuloja, kun hän ei ole palkansaaja ja elää siis jonkin tulon-
siirron, kuten esimerkiksi työttömyyspäivärahan, varassa. Työllistymisvero-
asteeseen vaikuttavat siis henkilön käteen jäävät tulot niin työllisenä kuin tu-
lonsiirroilla.
Työn vastaanottaminen on tällä mittarilla kuvattuna sitä kannattavampaa,
mitä suurempi on käytettävissä olevien tulojen erotus, kun henkilö joko on tai
ei ole töissä. Jos henkilön käteen jäävät tulot olisivat 1 000 euroa hänen olles-
saan työmarkkinatuella, ja 1 500 euroa, jos hän on töissä 2 000 euron palkalla,
olisi hänen työllistymisveroasteensa täten 1 - ( 1 500 – 1 000 ) / 2 000 = 75
%.
Yksi kannustinpaketin vaikutuksista on laskea efektiivisiä marginaaliveroja
pienillä tulotasoilla. Alla olevissa kuvioissa on havainnollistettu muutoksia
efektiivisissä marginaaliveroissa eri lainsäädäntöehdotuksilla ja etenkin pie-
nillä tuloilla. Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa tämän hetkisestä lainsäädän-
nöstä käytetään lyhennettä Nykyinen.8 Pelkän kannustinpaketin alaisesta lain-
säädännöstä käytetään nimeä Kannustinpaketti. Lainsäädäntöä, jossa kannus-
tinpaketin lisäksi on lapsivähennys muutettu työtulovähennyksen lapsikoro-
tukseksi, kutsutaan nimellä Kannustinpaketti ja lapsikorotus.
Kannustinpaketti siis onnistuisi laskemaan efektiivisiä marginaaliveroja
pienimmillä tulotasoilla. Tämä on suurelta osin asumistuen muutoksen
ansiota. Koska asumistuki leikkaantuu pois hitaammin tulojen noustessa,
myös käytettävissä olevien tulojen kasvu on nopeampaa. Se, miksi yhden
henkilön kotitalouden tilanteessa efektiivinen marginaalivero pysyy
pidempään korkealla tasolla kuin nykyisellä lainsäädännöllä, johtuu
asumistuen jatkumisesta pidempään. Käyrien välinen erotus tällä alueella
kertoo asumistuen vaikutuksesta efektiiviseen marginaaliveroon, joka on
kannustinpaketin tapauksessa 24 prosenttia, kun se nykyisellä
lainsäädännöllä on 32 prosenttia.
8
Nykyinen-lainsäädännössä on mukana asumistuen suojaosa, joka tulee voimaan syksyllä 2015.

13. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia
yhden henkilön esimerkkikotitalouteen. Alla olevissa taulukoissa on doku-
mentoitu työllistymisveroasteita eri lainsäädännöillä sekä vertailtu työllisty-
0
10
20
30
40
50
60
70
Yksinhuoltaja, 2 lasta
Kannustinpaketti ja lapsikorotus
0
10
20
30
40
50
60
70
Yhden henkilön kotitalous
Nykyinen Kannustinpaketti

14. misveroasteiden eroja eri lainsäädäntöjen välillä. Taulukoissa on laskettu en-
sin käytettävissä olevat tulot eri tulotasoilla ja eri työttömyyskorvauksilla,
minkä jälkeen näillä luvuilla on laskettu työllistymisveroasteet.
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena
oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
Työ-
tulot
Käytettä-
vissä olevat
tulot
915,5 1 041,6 1 107,0 1 172,4 1 230,7 1 286,2 1 363,9
1 440 1 419,5 65,0 % 73,8 % 78,3 % 82,8 % 86,9 % 90,7 % 96,1 %
1 800 1 546,8 64,9 % 71,9 % 75,6 % 79,2 % 82,4 % 85,5 % 89,8 %
2 160 1 721,5 62,7 % 68,5 % 71,6 % 74,6 % 77,3 % 79,8 % 83,4 %
2 520 1 981,3 57,7 % 62,7 % 65,3 % 67,9 % 70,2 % 72,4 % 75,5 %
2 880 2 120,6 58,2 % 62,5 % 64,8 % 67,1 % 69,1 % 71,0 % 73,7 %
3 240 2 292,8 57,5 % 61,4 % 63,4 % 65,4 % 67,2 % 68,9 % 71,3 %
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena
oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
Työ-
tulot
Käytettä-
vissä olevat
tulot
915,5 1 065,9 1 143,6 1 221,4 1 292,4 1 360,7 1 434,9
1 440 1 475,5 61,1 % 71,6 % 77,0 % 82,4 % 87,3 % 92,0 % 97,2 %
1 800 1 631,3 60,2 % 68,6 % 72,9 % 77,2 % 81,2 % 85,0 % 89,1 %
2 160 1 792,2 59,4 % 66,4 % 70,0 % 73,6 % 76,9 % 80,0 % 83,5 %
2 520 1 992,7 57,3 % 63,2 % 66,3 % 69,4 % 72,2 % 74,9 % 77,9 %
2 880 2 154,4 57,0 % 62,2 % 64,9 % 67,6 % 70,1 % 72,4 % 75,0 %
3 240 2 300,6 57,3 % 61,9 % 64,3 % 66,7 % 68,9 % 71,0 % 73,3 %

15. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perus-
teena oleva tulo
Työtulot
Työmarkkina-
tuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
1 440 -3,9 % -2,2 % -1,3 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 1,0 %
1 800 -4,7 % -3,3 % -2,7 % -2,0 % -1,3 % -0,6 % -0,7 %
2 160 -3,3 % -2,2 % -1,6 % -1,0 % -0,4 % 0,2 % 0,0 %
2 520 -0,5 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 2,4 %
2 880 -1,2 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 1,0 % 1,4 % 1,3 %
3 240 -0,2 % 0,5 % 0,9 % 1,3 % 1,7 % 2,1 % 1,9 %
Taulukoista huomataan, että kannustinpaketti onnistuisi alentamaan työllis-
tymisveroasteita pienituloisimpien töiden kohdalla. Joissakin tapauksissa
työllistymisveroasteet nousisivat johtuen siitä, että myös työttömyysturvalla
elävien tilanne paranisi kannustinpaketin ansiosta. Muutoksilla asumistukeen
ja verotukseen on vaikutuksia myös työttömyysturvan varassa eläville.
Käytettävissä olevien tulojen huomataan nousevan myös työttömyysturvan
varassa elävillä, joten pienituloisten palkansaajien tilannetta parantavien toi-
mien vaikutukset valuvat osittain myös työttömyysturvalla olevien hyödyksi,
ja tällöin ne vaimentavat vaikutuksia työnteon kannustimiin. Muutoksia käy-
tettävissä olevissa tuloissa työtuloa saavilla ja työttömyysturvalla elävillä on
havainnollistettu alla olevissa kuvioissa.

16. Yksinhuoltajan tapauksessa kiinnostavaa on myös nähdä työtulovähennyksen
lapsikorotuksen vaikutukset työllistymisveroasteisiin. Kannustinloukkututki-
musten mukaan juuri yksinhuoltajilla kannustinloukkuongelmat ovat usein
suurimpia. Alla olevissa taulukoissa on esimerkkilaskelmien työllistymisvero-
asteet yksinhuoltajakotitalouden tapauksessa eri lainsäädännöillä.
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
0
360
720
1080
1440
1800
2160
2520
2880
3240
3600
3960
4320
4680
5040
5400
5760
6120
6480
6840
7200
7560
7920
8280
8640
9000
9360
9720
10080
10440
10800
Käytettävissäolevientulojenmuutos,
euroa/kk
Työtulot, euroa/kk
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Muutoskäytettävissäolevissatuloissa,
euroa/kk
Ansiosidonnaisen perusteena oleva tulo

17. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena
oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
Työ-
tulot
Käytettävissä
olevat tulot
1 780,5 2 005 2 062,6 2 128 2 191,5 2 242,9 2 299,9
1 440 2 301,2 63,8 % 79,4 % 83,4 % 88,0 % 92,4 % 96,0 % 99,9 %
1 800 2 432,1 63,8 % 76,3 % 79,5 % 83,1 % 86,6 % 89,5 % 92,7 %
2 160 2 565,9 63,6 % 74,0 % 76,7 % 79,7 % 82,7 % 85,0 % 87,7 %
2 520 2 710,5 63,1 % 72,0 % 74,3 % 76,9 % 79,4 % 81,4 % 83,7 %
2 880 2 746,2 66,5 % 74,3 % 76,3 % 78,5 % 80,7 % 82,5 % 84,5 %
3 240 2 916,5 64,9 % 71,9 % 73,6 % 75,7 % 77,6 % 79,2 % 81,0 %

18. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena
oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
Työ-
tulot
Käytettävissä
olevat tulot
1 780,5 2 005 2 077 2 154,8 2 232 2 296,6 2 365,3
1 440 2 322,3 62,4 % 78,0 % 83,0 % 88,4 % 93,7 % 98,2 % 103,0 %
1 800 2 480,9 61,1 % 73,6 % 77,6 % 81,9 % 86,2 % 89,8 % 93,6 %
2 160 2 641,8 60,1 % 70,5 % 73,9 % 77,5 % 81,0 % 84,0 % 87,2 %
2 520 2 807,4 59,2 % 68,2 % 71,0 % 74,1 % 77,2 % 79,7 % 82,5 %
2 880 2 882,7 61,7 % 69,5 % 72,0 % 74,7 % 77,4 % 79,7 % 82,0 %
3 240 2 940,6 64,2 % 71,1 % 73,3 % 75,7 % 78,1 % 80,1 % 82,2 %
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena
oleva tulo
Työ-
tulot
Työmarkkinatuki 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
1 440 -1,5 % -1,5 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 2,3 % 3,1 %
1 800 -2,7 % -2,7 % -1,9 % -1,2 % -0,5 % 0,3 % 0,9 %
2 160 -3,5 % -3,5 % -2,8 % -2,3 % -1,6 % -1,0 % -0,5 %
2 520 -3,8 % -3,8 % -3,3 % -2,8 % -2,2 % -1,7 % -1,2 %
2 880 -4,7 % -4,7 % -4,2 % -3,8 % -3,3 % -2,9 % -2,5 %
3 240 -0,7 % -0,7 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 0,9 % 1,3 %

19. Kannustinpaketin ansiosta yksinhuoltajien työllistymisveroasteet siis alenisi-
vat. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet tilanteessa,
jossa kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattaisiin työtulovähennyk-
sen lapsikorotuksella. Huomataan, että tällöin yksinhuoltajien tilanteessa saa-
taisiin purettua kannustinloukkuja vielä tehokkaammin.
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena
oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
Työ-
tulot
Käytettävissä
olevat tulot
1 763,7 1 988,3 2 060,3 2 130,5 2 199,2 2 273,5 2 348,6
1 440 2 308,0 62,2 % 77,8 % 82,8 % 87,7 % 92,4 % 97,6 % 102,8 %
1 800 2 482,6 60,1 % 72,5 % 76,5 % 80,4 % 84,3 % 88,4 % 92,6 %
2 160 2 642,8 59,3 % 69,7 % 73,0 % 76,3 % 79,5 % 82,9 % 86,4 %
2 520 2 808,1 58,6 % 67,5 % 70,3 % 73,1 % 75,8 % 78,8 % 81,8 %
2 880 2 916,6 60,0 % 67,8 % 70,3 % 72,7 % 75,1 % 77,7 % 80,3 %
3 240 2 955,6 63,2 % 70,1 % 72,4 % 74,5 % 76,7 % 78,9 % 81,3 %
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva
tulo
Työ-
tulot
Työmarkki-
natuki
1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240
1 440 -0,2 % -0,2 % -0,2 % -0,7 % -1,3 % -0,6 % -0,2 %
1 800 -1,0 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,9 % -1,4 % -1,0 %
2 160 -0,8 % -0,8 % -0,8 % -1,2 % -1,6 % -1,1 % -0,8 %
2 520 -0,7 % -0,7 % -0,7 % -1,0 % -1,3 % -0,9 % -0,7 %
2 880 -1,8 % -1,8 % -1,8 % -2,0 % -2,3 % -2,0 % -1,8 %
3 240 -1,0 % -1,0 % -1,0 % -1,2 % -1,5 % -1,2 % -1,0 %
Myös yksinhuoltajakotitalouksien kohdalla työttömyysturvan varassa elävien
käytettävissä olevat tulot nousisivat kannustinpaketin vaikutuksesta, mikä vä-
hentää paketin vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Lapsivähennyksen kor-
vaaminen työtulovähennyksen lapsikorotuksella sen sijaan vähentäisi käytet-
tävissä olevia tuloja verrattuna pelkkään kannustinpakettiin, minkä takia työl-
listymisveroasteissa nähtäisiin suurempi muutos.

20. -50
0
50
100
150
200
0
360
720
1080
1440
1800
2160
2520
2880
3240
3600
3960
4320
4680
5040
5400
5760
6120
6480
6840
7200
7560
7920
8280
8640
9000
9360
9720
10080
10440
10800
Käytettävissäolevientulojenmuutos,
euroa/kk
Työtulo, euroa/kk
Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus
-40
-20
0
20
40
60
80
100
(Työmarkkinatuki)
1200
1320
1440
1560
1680
1800
1920
2040
2160
2280
2400
2520
2640
2760
2880
3000
3120
3240
3360
3480
3600
3720
3840
3960
4080
4200
4320
4440
4560
4680
4800
Käytettävissäolevientulojenmuutos,euroa/kk
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus

21. Kun perheessä on kaksi huoltajaa, jotka osallistuvat työmarkkinoille, on työllis-
tymisveroasteiden arviointi edellisiä esimerkkitapauksia hankalampaa, sillä
tässä tapauksessa tilanteeseen vaikuttavat molempien huoltajien tulot. Asumis-
tuki määräytyy perustuen kotitalouden yhteisiin tuloihin, kun taas verotus on
henkilökohtaista. Alla olevissa taulukoissa on laskettutyöllistymisveroasteet eri
lainsäädännöillä, kun toisen huoltajan työtulot on kiinnitetty arvoon 2 500 eu-
roa kuukaudessa. Käytettävissä olevat tulot ovat tässäkin tapauksessa koko ko-
titalouden tasolla, ja työllistymisveroasteet on laskettu käyttäen tätä tuloa. Tau-
lukoista huomataan, että työllistymisveroasteet saattavat olla varsin korkeita
myös kahden huoltajan tilanteessa, kun tarkastellaan muutosta käytettävissä
olevissa tuloissa koko kotitalouden tasolla.
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Työmarkkina-
tuki
1 500 2 000 2 500 3 000
Puolison työ-
tulo
2 500 2 500 2 500 2 500 2 500
Työ-
tulo
Puolison
työtulo
Käytettävissä
olevat tulot
3 012,2 3 138,0 3 297,7 3 440,4 3595,0
1 500 2 500 3 455,2 70,5 % 78,9 % 89,5 % 99,0 % 109,3 %
2 000 2 500 3 794,2 60,9 % 67,2 % 75,2 % 82,3 % 90,0 %
2 500 2 500 4 152,0 54,4 % 59,4 % 65,8 % 71,5 % 77,7 %
3 000 2 500 4 349,0 55,4 % 59,6 % 65,0 % 69,7 % 74,9 %
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 500 2 000 2 500 3 000
Puolison työ-
tulo
2 500 2 500 2 500 2 500 2 500
Työ-
tulo
Puolison
työtulo
Käytettävissä
olevat tulot
3 169,7 3 334,57 3 442,57 3 534,21 3 637,67
1 500 2 500 3 674,5 66,3 % 77,3 % 84,5 % 90,6 % 97,5 %
2 000 2 500 3 891,0 63,9 % 72,2 % 77,6 % 82,2 % 87,3 %
2 500 2 500 4 175,6 59,8 % 66,4 % 70,7 % 74,3 % 78,5 %
3 000 2 500 4 393,1 59,2 % 64,7 % 68,3 % 71,4 % 74,8 %

22. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000
Työtulo
Puolison
työtulo
2 500 2 500 2 500 2 500 2 500
1 500 2 500 -4,1 % -1,5 % -5,0 % -8,4 % -11,8 %
2 000 2 500 3,0 % 5,0 % 2,4 % -0,1 % -2,7 %
2 500 2 500 5,4 % 6,9 % 4,9 % 2,8 % 0,8 %
3 000 2 500 3,8 % 5,1 % 3,4 % 1,7 % 0,0 %
Yllä olevista taulukoista huomataan, että kannustinpaketilla voi olla myös ne-
gatiivisia vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Toisaalta tässä laskelmassa on
otettu huomioon koko kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Alla olevista
taulukoista sen sijaan voi huomioida, että lapsivähennyksen korvaaminen työ-
tulovähennyksen lapsikorotuksella laskisi tässäkin tapauksessa työllistymis-
veroasteita verrattuna pelkkään kannustinpakettiin.
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Työmark-
kinatuki
1 500 2 000 2 500 3 000
Puolison
työtulo
2 500 2 500 2 500 2 500 2 500
Työ-
tulo
Puolison
työtulo
Käytettävissä
olevat tulot
3 161,7 3 326,55 3 431,31 3 526,21 3 629,67
1 500 2 500 3 673,9 65,9 % 76,8 % 83,8 % 90,2 % 97,1 %
2 000 2 500 3 891,9 63,5 % 71,7 % 77,0 % 81,7 % 86,9 %
2 500 2 500 4 176,2 59,4 % 66,0 % 70,2 % 74,0 % 78,1 %
3 000 2 500 4 410,3 58,4 % 63,9 % 67,4 % 70,5 % 74,0 %

23. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo
Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000
Työtulo Puolison
työtulo
2 500 2 500 2 500 2 500 2 500
1 500 2 500 -0,5 % -0,5 % -0,7 % -0,5 % -0,5 %
2 000 2 500 -0,4 % -0,4 % -0,6 % -0,4 % -0,4 %
2 500 2 500 -0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,3 % -0,3 %
3 000 2 500 -0,8 % -0,8 % -0,9 % -0,8 % -0,8 %
Lapsiperheiden osalla voitaisiin huomioida myös päivähoitomaksujen vaiku-
tus. Korkeilla päivähoitomaksuilla voi olla työnteon kannustimia heikentävä
vaikutus. Näissä laskelmissa päivähoitomaksuja ei kuitenkaan ole huomioitu
yksinkertaisuuden vuoksi. SAK:n kanta on, että päivähoitomaksuja tulisi alen-
taa, mikä myöskin parantaisi osittain työnteon kannustimia.
Tässä luvussa tehtyjen laskelmien perusteella kannustinpaketilla olisi työn-
teon kannustavuutta parantavia vaikutuksia. Asumistuen muutos on tehokas
tapa alentaa efektiivistä marginaaliveroastetta, ja työtulovähennyksen koro-
tuksella on työllistymisveroastetta alentava vaikutus. Kannustinpaketin ansi-
osta kuitenkin myös työttömyysturvalla elävien tilanne paranee, mikä saattaa
joissain tilanteissa heikentää kannustinpaketin vaikutuksia. Työnteon kan-
nustimien parantaminen vaatiikin verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisval-
taista tarkastelua. Seuraavassa luvussa tarkastellaan, mitä vaikutuksia kan-
nustinpaketilla olisi tulonjakoon.
Tulonjakovaikutuksia kuvaavat laskelmat ovat esimerkkilaskelmien tapaan
tehty SISU-mikrosimulointimallilla, jolla voidaan laskea eri lainsäädäntömuu-
tosten vaikutuksia tulonjakoon laajaan aineistoon perustuen. Malli on staatti-
nen, joten siinä ei ole huomioitu eri reformien mahdollisesti aiheuttamia dy-
naamisia vaikutuksia.
On huomioitava, että näissä laskelmissa on käytetty vuodelle 2015 ajantasais-
tettua aineistoa. Tämän ajantasaistetun aineiston pohjana on ollut viimeisin
käytettävissä oleva vuoden 2012 aineisto, joka on talouden ja väestörakenteen
oletettuihin muutoksiin perustuen uudelleenpainotettu kuvaamaan parem-
min arvioitua tämän hetkistä vuoden 2015 tilannetta. Tästäkin johtuen laskel-
miin tulee suhtautua suuntaa antavina. Vastaaviin laskelmiin liittyy näistä
syistä johtuen aina jonkin asteista epävarmuutta, eikä tarkkoihin laskelmiin
pystytä reaaliajassa.

24. Kuten taulukosta ja kuviosta käy ilmi, olisi kannustinpaketilla tulonjakoa ta-
saava vaikutus. Gini-kerroin laskisi pelkän kannustinpaketin seurauksena
kymmenyksellä, mikä tarkoittaisi, että tuloerot kapenevat. Jos kannustinpake-
tin yhteydessä muutettaisiin myös väliaikainen lapsivähennys työtulovähen-
nyksen lapsikorotukseksi aiemmin tässä paperissa mainitulla tavalla, olisivat
tulonjakovaikutukset vain hiukan vähemmän tasaavia. Tämä johtuu siitä, että
kaikki pienituloiset saavat nykyisen lapsivähennyksen, joka leikkautuu pois
alemmilla tulotasoilla. Jos lainsäädännössä olisi mukana myös työtulovähen-
nyksen lapsikorotus, kohdistuisivat vähennyksen saajat toisin. Vaikka kannus-
tinpaketin toimet kohdistuvatkin erityisesti pienituloisten palkansaajien tilan-
teen parantamiseen, kannustinpaketti nostaisi käytettävissä olevia tuloja lä-
hes kaikissa tulodesiileissä.
SAK:n verolinjausten tavoitteena oli myös pääomatuloverotuksen progressii-
visuuden lisääminen. Jos kannustinpaketin ja työtulovähennyksen lapsikoro-
-0,20%
0,00%
0,20%
0,40%
0,60%
0,80%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Muutos käytettävissä olevissa tuloissa tulodesiileittäin
Kannustinpaketti
Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus
Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus
Lainsäädäntömuutokset Arvioitu muutos Gini-kertoimessa
Kannustinpaketti -0,1
Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen
lapsikorotus
-0,08
Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän
pääomatuloveroprosentin korotus
-0,1

25. tuksen lisäksi ylempää pääomatuloveroa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksi-
köllä 33 prosentista 34 prosenttiin, tulisi Gini-kertoimen arvoksi arviolta sama
kuin pelkän kannustinpaketin kanssa. Vaikutukset tulodesiileittäin olisivat
kuitenkin erilaiset. Jos pääomatuloveroa nostettaisiin vielä yhdellä prosent-
tiyksiköllä, putoaisi Gini-kerroin vielä saman verran kuin ensimmäisen koro-
tuksen myötä.
Tässä julkaisussa on käyty läpi yhtä ehdotusta työnteon kannustimien paran-
tamiseksi. SAK:n ehdottama kannustinpaketti onnistuisi alentamaan pienitu-
loisten efektiivistä marginaaliveroa ja useissa tapauksissa laskemaan myös
työllistymisveroasteita. Jos kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattai-
siin työtulovähennyksen lapsikorotuksella, olisivat vaikutukset erityisesti yk-
sinhuoltajien työnteon kannustimiin huomattavat.
Kannustinloukkujen purkaminen ei ole yksinkertaista. Yksittäiset lainsäädän-
tömuutokset, joilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia, voivat vai-
kuttaa toisaalla kannustinloukkuja poistavasti ja toisaalla ongelmia lisäävästi.
Kuten tässä paperissa on käynyt ilmi, pienituloisten palkansaajien työnteon
kannustimia parantamaan pyrkivät toimet, kuten asumistuen muutos, saatta-
vat johtaa siihen, että toimien sivutuotteena myös etuudensaajien tilanne pa-
ranee. Tämä on sinällään aivan hyvä asia, mutta tällöin osa kannustinloukku-
jen purkamiseen tarkoitetusta summasta valuu hyötynä myös esimerkiksi
työttömyyspäivärahoilla oleville ja saattaa joissain tapauksissa jopa heikentää
työnteon kannustimia.
Kannustinloukkujen purkamisen yhteydessä olisikin jatkossa viisasta miettiä
toimia, joilla toivotut vaikutukset kohdistuisivat entistä paremmin pienituloi-
sille palkansaajille, ja sitä kautta laskisi etenkin heidän työllistymisveroastei-
taan. Tulisiko yhteiskunnassa joissain tapauksissa kannustinloukkureformien
yhteydessä tarkastella etuudensaajien tilannetta niin, ettei kenenkään asema
heikkenisi, mutta hyötyjinä olisivat ensisijaisesti pienituloiset palkansaajat.
Tämä voisi helpottaa kannustinloukkujen purkamista. Ylipäänsä verotusta ja
sosiaaliturvaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon kaikkien politiikkatoimien
yhteisvaikutus aina kun mahdollista.
Huomioitavaa on myös, että vaikka tässä ehdotuksessa on keskitytty muutok-
siin verotuksessa ja sosiaaliturvassa, kannustinloukkuihin vaikuttavat myös
muut ulkopuoliset tekijät. Kuten johdannossa olevassa sitaatissa todetaan,
kannustinloukkuihin vaikuttaa esimerkiksi vuokrien suuruus. Tämä olisi esi-
merkiksi yksi peruste kasvattaa asuntotuotantoa kasvuseuduilla. Myös tällai-
silla toimenpiteillä voi olla vaikutusta työnteon kannustimiin.
Vaikka kaikkia työnteon kannustimia ei pystytä tämän mittaluokan kannustin-
paketilla korjaamaan, voisi tämä paketti toimia yhtenä askeleena parempaan
suuntaan. Tässä paperissa esitetty kannustinpaketti olisi pehmeä ja oikeuden-
mukainen keino kasvattaa työn tarjontaa. Paketti vaikuttaisi myös lyhyen ai-
kavälin talouskasvuun elvyttävästi parantamalla pienituloisten kotitalouksien

26. ostovoimaa. Myös työn kysyntä oletettavasti kasvaisi, mikä olisi omiaan vauh-
dittamaan kasvua ja lisäämään työllisyyttä nykyisessä taloustilanteessa. Sitä
tämä maa tällä hetkellä ensisijaisesti tarvitsee: kasvua ja työllisyyttä.
Böckerman, P. ja Kanninen, O. (2013) ”Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta
Suomessa”, Matalapalkkatyö Suomessa osa I, Valtioneuvoston kanslian raport-
tisarja 1/2013.
Honkanen, P., Jäntti, M. ja Pirttilä, J. (2007) Työn tarjonnan kannustimet Suo-
messa 1995–2003. Teoksessa P. Sinko, V. Vihriälä (toim.) Rekrytointiongel-
mat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus”, 5/2007 teoksessa Valtioneuvoston
kanslian julkaisusarja, 4. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. 299–368.
Kotamäki, M. ja Kärkkäinen O. (2014) Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee?
Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen aikakaus-
kirja 4/2014.
Parpo, A. (2004). Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään – Tulonsiirtojärjes-
telmän muutokset, kannustinloukut ja tulonjako. Tutkimuksia 140. Helsinki:
Stakes.