Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015

SAK:n JäSentutKimuS 2015
Kiinni LiiKKeessä

SAK:n Jäsentutkimus 2015
Kiinni liikkeessä

ISBN 978-951-714-298-4
Painokarelia Oy 2015
Kannen kuva: Katarina Löfgren/ Gorilla
Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 020 774 000.

Kiinni liikkeessä SAK:n jäsentutkimus
3
Kiinni liikkeessä
SAK:n jäsentutkimus 2015
SAK:n jäsentutkimuksen taustaa 4
Liittojen tärkein tehtävä on parantaa työoloja ja työsuojelua 5
Epävarmuus toimeentulosta peilautuu jäsenten odotuksissa 8
Liitot onnistuneet parhaiten työsuojelun parantamisessa 10
Työpaikan pysyvyys on työssä tärkeintä 13
Jäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen melko toiveikkaasti 15
Tuottavuuden kehittäminen on työyhteisön yhteinen tehtävä 17
Työttömyyskassa on liittojen tärkein jäsenpalvelu 18
Ay-tietoa saadaan oman liiton lehdestä 20
Jäsenet hakevat ammattiliitoilta turvaa 23
Joka neljäs on kiinnostunut luottamustehtävistä 26
Lähes puolet SAK:laisista valmiita painostustoimiin 29
Ammattiosaston merkitys on muutoksessa 31
Yhteenveto 33
Taustatietoja 34

4
SAK:n jäsentutkimuksen taustaa
◆ SAK on yli miljoonan suomalaisen keskusjärjestö. Sen toiminnan perustana ovat
ihmisarvoinen työelämä, yhdenvertaisuus ja heikompien puolustaminen.
◆ SAK:n jäseniä ovat 21 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten
palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa.
◆ Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä liittojen jäsenet työskentelevät
hyvin erilaisilla aloilla. Esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoitaja, lentoemäntä,
linja-autonkuljettaja, tarjoilija, rakennustyöntekijä, paperitehtaan työntekijä ja
tanssija edustavat kaikki SAK:laisia aloja.
◆ SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojen-
sa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia.
◆ Vuonna 2015 jäsentutkimuksen menetelmät ja kysymykset uudistettiin, minkä
vuoksi vertailua useisiin aiempiin tutkimuksiin ei ole voitu tehdä tällä kertaa.
◆ Jäsenten työoloja tutkitaan joka toinen vuosi SAK:n työolobarometrilla, joten
tämä tutkimus keskittyy aiempaa enemmän järjestöllisiin asioihin.
◆ Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin
SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimukseen osal-
listui yhteensä 2000 liittojen jäsentä.
◆ Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen
valmistelua.

5
Liittojen tärkein tehtävä on parantaa
työoloja ja työsuojelua
◆ Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpinä työnantajan kanssa neuvoteltavina tehtävinä
jäsenet pitävät työolojen ja työsuojelun parantamista sekä palkkaerojen tasoitta-
mista. Näin ajattelevat kaikenikäiset jäsenet sekä julkisella että yksityisellä sekto-
rilla. Kolmannes vastaajista piti näitä tehtäviä erittäin tärkeänä.
◆ Neljännes jäsenistä nostaa erittäin tärkeäksi myös määräaikaisten ja vuokratyön-
tekijöiden aseman parantamisen sekä neuvottelemisen mahdollisimman korkeista
palkoista.
◆ Sen sijaan annetuista vaihtoehdoista vähiten toivotaan työajan lyhentämistä. Työ-
ajanlyhennys saa enemmän kannatusta julkisella sektorilla (13 %) kuin yksityisellä
sektorilla (7 %).
◆ Julkisella sektorilla pidetään kaikkia annettuja vaihtoehtoja useammin erittäin
tärkeänä kuin yksityisellä sektorilla.
◆ Nuorille näyttää mahdollisimman korkea palkka olevan keskimäärin hieman tär-
keämpää kuin vanhemmille, mikä on työuran alussa luonnollista.
9
14
17
19
21
23
24
26
30
33
34
36
52
55
53
57
54
54
54
54
50
55
Lyhentää työaikaa
Kehittää jäsenten työn sisältöä
mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi
Lisätä työntekijöiden vaikutus-
mahdollisuuksia oman työn järjestelyihin
Parantaa työntekijöiden
koulutusmahdollisuuksia
Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden
toiveiden mukaisiksi
Neuvotella mahdollisimman korkea
palkka työntekijöille
Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa
Parantaa määräaikaisten työntekijöiden
asemaa
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten
palkkaeroja
Tasoittaa naisten ja miesten
välisiä palkkaeroja
Parantaa työoloja ja työsuojelua
Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%)
Erittäin tärkeä Melko tärkeä
Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%)

6
Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%, erittäin tärkeää)
13
16
18
21
24
27
24
27
33
36
40
7
13
17
17
20
21
25
26
28
31
32
mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi
Lisätä työntekijöiden vaikutus-
mahdollisuuksia oman työn järjestelyihin
Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden
Neuvotella mahdollisimman korkea
palkka työntekijöille
Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa
Parantaa määräaikaisten työntekijöiden
asemaa
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten
palkkaeroja
Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)
Yksityinen sektori Julkinen sektori

7
Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%, erittäin tärkeää, ikäryhmittäin)
10
16
21
22
22
24
27
30
33
36
38
9
12
13
14
17
20
24
23
26
29
31
10
15
18
19
25
22
22
25
31
33
37
7
11
16
18
22
27
23
25
30
32
29
mielenkiintoisemmaksi
ja kehittävämmäksi
Lisätä työntekijöiden
vaikutusmahdollisuuksia
oman työn järjestelyihin
Kehittää työaikajärjestelmiä
työntekijöiden
Neuvotella mahdollisimman
korkea palkka
työntekijöille
Parantaa vuokratyöntekijöiden
asemaa
Parantaa määräaikaisten
työntekijöiden asemaa
Tasoittaa suuri- ja
pienituloisten palkkaeroja
Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin
tärkeää)
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

8
Epävarmuus toimeentulosta peilautuu
jäsenten odotuksissa
◆ Työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve nousevat selkeästi
esille jäsentutkimuksessa. Siihen liittyvät niin odotukset ammattiyhdistysliikkeen
tehtäviksi kuin myös se, mitä työssä pidetään tärkeimpänä.
◆ Liikkeen tärkeimpinä yhteiskunnallisina tehtävinä jäsenet pitävät työttömyystur-
vasta ja työllisyydestä sekä eläkkeiden tasosta huolehtimisen.
◆ Eri-ikäisten vastaukset poikkesivat tässä kuitenkin selkeästi. Mitä vanhempi vas-
taaja, sitä useammin hän pitää näitä tehtäviä erittäin tärkeänä.
◆ Elämäntilanteesta johtuen vanhemmilla vastaajilla painottuu erityisesti eläke-
eduista huolehtiminen, kun taas nuoria on lähempänä lapsiperheiden toimeentu-
lo ja palvelut.
◆ Oman työpaikan toimialan pysyminen Suomessa on noin 41 prosentille vastaajis-
ta erittäin tärkeää. Tässä kysymyksessä näkyy jonkin verran eroja eri sektoreiden
välillä. Yksityisen sektorin työpaikkojen valuminen ulkomaille vaikuttanee siihen,
että yli puolet (52 %) yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä pitää toimi-
alansa säilymistä kotimaassa erittäin tärkeänä, kun julkisella puolella näin ajatte-
lee reilu kolmannes (37 %).
Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%)
27
41
42
47
48
50
51
50
49
47
43
45
49
43
Puolustaa kunnan ja valtion palveluita
Turvata työpaikkasi toimialan
tulevaisuus Suomessa
Huolehtia siitä, että palkansaajien
verotus pysyy kohtuullisella tasolla
Pitää huolta lapsiperheiden
toimeentulosta ja palveluista
Turvata työllisyys
Pitää huolta työttömyysturvan
riittävästä tasosta
Pitää huolta eläke-etujen ja
sosiaaliturvan riittävästä tasosta
Yhteiskuntapoliittisten tehtävien tärkeys
(%)
Erittäin tärkeä Melko tärkeä

9
Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää)
Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää,
ikäryhmittäin)
27
37
39
46
46
47
52
27
52
43
48
48
52
50
Puolustaa kunnan ja valtion palveluita
Turvata työpaikkasi toimialan
toimeentulostaja palveluista
Turvata työllisyys
Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)
Yksityinen sektori Julkinen sektori
43
Turvata työllisyys
Turvata työpaikan toimialan
toimeentulosta ja palveluista
Puolustaa kunnan ja
valtion palveluita
Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)
50
45
52
39
41
39
44
44
48
52
54
42
50
50
57
44
50
45
48
41
42
41
43
23
26
27
29
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

10
Liitot onnistuneet parhaiten
työsuojelun parantamisessa
◆ Ammattiliitot ovat onnistuneet edunvalvonnassaan parhaiten työsuojelun paran-
tamisessa. Kaksi kolmesta jäsenestä arvioi liittonsa onnistuneen siinä vähintään
melko hyvin.
◆ Aivan yhtä hyvin liitot eivät ole onnistuneet työllisyyden turvaamisessa, joka on
jäsenten mielestä yksi tärkeimmistä ay-liikkeen tehtävistä. Arvioon on varmasti
vaikuttanut kevään 2015 taloustilanne sekä jatkuvat uutiset irtisanomisista ja yt-
neuvotteluista etenkin yksityisellä sektorilla.
◆ Teollisuuden ja kuljetusalojen työntekijät arvioivat kaiken kaikkiaan ammattiliitto-
jensa onnistumista tehtävissään kriittisemmin kuin julkisen puolen ja palvelualojen
työntekijät.
◆ Liittojen koetaan onnistuneen työaikajärjestelmien parantamisessa ehkä yllättä-
vänkin hyvin. Julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jäsenistä kokee liiton hoita-
neen työaikajärjestelmiin liittyviä asioita vähintäänkin melko hyvin.
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%)
8
9
9
9
10
10
10
11
11
13
36
34
35
40
43
31
29
39
37
52
Työntekijän osallistumismahdollisuuksien
lisääminen työyhteisön kehittämisessä
Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien
lisäämien oman työn järjestelyihin
Jäsenhankinta työpaikalla
Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla
Työaikajärjestelmien parantaminen
Määräaikaisten työntekijöiden aseman
parantaminen
Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen
Palkkaehtojen parantaminen
Työllisyyden turvaaminen
Työsuojelun parantaminen
Ammattiliiton onnistuminen vähintään melko hyvin eri tehtävissä (%)
Erittäin hyvin Melko hyvin

11
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Yksityiset palvelualat
11
14
10
10
10
21
20
18
20
17
51
46
49
51
55
39
40
45
44
50
parantaminen
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala
14
14
13
11
17
14
13
17
20
15
40
40
43
45
43
40
40
43
44
51
parantaminen
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Yksityiset palvelualat

12
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusala
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Teollisuus
2
2
3
4
5
3
2
3
5
9
18
18
14
26
30
17
12
40
31
51
parantaminen
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusalat
3
3
6
7
6
3
3
6
4
9
28
27
25
33
37
24
20
33
31
54
parantaminen
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään Teollisuus (%)

13
Mikä on tärkeää työssä? (%)
Työpaikan pysyvyys on työssä
tärkeintä
◆ Turvallisuuden tarve näkyy jäsenten vastauksissa myös silloin, kun heitä pyydetään
arvioimaan, mikä työssä on tärkeintä. Tärkeimpänä yksittäisenä työhön liittyvänä
asiana SAK:laisten liittojen jäsenet pitävät varmuutta työpaikan säilymisestä. Näin
ajattelee puolet jäsenistä ja eniten näin ajatellaan teollisuudessa ja kuljetusalalla.
◆ Lähes yhtä tärkeänä pidetään hyviä työkavereita. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja
työssä viihtymisellä onkin selkeä yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuu-
teen.
◆ Kolmanneksi tärkeimpänä työssä liittojen jäsenet pitävät hyvää johtamista, joka on
viime vuosina noussut julkisessa keskustelussa esille yhtenä suurimmista työelä-
män haasteista.
◆ Sukupuolten välillä on näissä arvioissa selkeitäkin eroja. Tärkeysjärjestys kolmen
tärkeimmän asian osalta on kuitenkin sama sekä miehillä että naisilla.
◆ Naiset arvostavat hieman miehiä useammin mielenkiintoista työtä ja miehet naisia
useammin hyvää palkkaa. Nuoret puolestaan pitävät mielenkiintoista työtä, hyvää
esimiestä ja hyvää palkkaa hieman tärkeämpänä kuin vanhemmat jäsenet.
9
11
19
21
22
24
28
35
36
40
43
50
32
40
61
50
58
55
58
57
56
52
51
47
Helppo työ
Hyvät ylenemismahdollisuudet
Työ, jossa on vastuuta
Pitkät lomat
Mahdollisuus käyttää aloitekykyään
Mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan
Hyvät työajat
Hyvä palkka
Mielenkiintoinen työ
Hyvä esimies
Hyvät työkaverit
Pysyvä työpaikka
Tärkeää työssä (%)
Erittäin tärkeää Melko tärkeää

14
Mikä on erittäin tärkeää työssä? (%, sukupuolen mukaan)
Mikä on erittäin tärkeää työssä? (%, ikäryhmittäin)
7
10
18
21
22
25
30
35
37
42
49
55
12
13
20
23
19
24
27
37
32
36
38
44
Helppo työ
Pitkät lomat
Kehittää ammattitaitoa
Hyvät työajat
Hyvä palkka
Hyvä esimies
Hyvät työkaverit
Pysyvä työpaikka
Tärkeää työssä (%)
Nainen Mies
8
8
20
22
19
23
26
34
34
39
43
53
11
13
20
23
22
23
31
37
31
39
45
48
8
13
19
25
20
27
26
35
37
41
43
52
11
14
17
17
22
25
30
39
38
42
42
46
Helppo työ
Pitkät lomat
Kehittää ammattitaitoa
Hyvät työajat
Hyvä palkka
Hyvä esimies
Hyvät työkaverit
Pysyvä työpaikka
Erittäin tärkeää työssä (%)
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

15
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, sukupuolen mukaan)
Jäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen
melko toiveikkaasti
◆ SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudestaan ovat kai-
kesta huolimatta kohtalaisen positiiviset. Kaksi kolmesta (66 %) ei ole huolissaan
omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Valtaosa ei myöskään pelkää, että hei-
dän oma osaamisensa olisi riittämätöntä tulevaisuudessa.
◆ Naiset ovat hiukan optimistisempia kuin miehet ja nuoret suhtautuvat tulevaisuu-
teen huolettomammin kuin iäkkäämmät. Toimialoista valoisimmin omaan tulevai-
suuteen suhtaudutaan julkisella puolella.
◆ Suuri osa nuorista voisi ajatella kouluttautuvansa uusiin tehtäviin. Tähän lienee
vaikuttanut myös julkisuudessa jo useamman vuoden ajan käyty keskustelu siitä,
että tulevaisuudessa työntekijöillä on oltava useampi ammatti.
◆ Kuitenkin joka viides ammattiliiton jäsen pelkää jäävänsä työttömäksi ja joka vii-
des on huolissaan siitä, pärjääkö hän terveytensä puolesta nykyisessä työssään.
Työttömyyden pelko on suurinta teollisuuden ammateissa. Muutenkin tunnelmat
ovat teollisuustyötä tekevien keskuudessa jonkin verran pessimistisemmät kuin
muilla sektoreilla.
◆ Iäkkäämmät jäsenet ovat myös huolissaan ikärasismin lisääntymisestä työpaikoilla.
63
33
24
21
24
21
17
14
11
68
25
22
20
17
19
10
12
12
En ole huolissani tulevaisuudestani
työmarkkinoilla
Voisin ajatella toista koulutusta itselleni
Pelkään jääväni työttömäksi
Pelkään terveyteni heikkenemistä ja
etten pärjää nykyisessä työssäni
Voisin vähentää työaikaani
Pelkään, että ikärasismi lisääntyy
Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi
Voisin pienentää palkkaani, jotta
työpaikallani vältytään irtisanomisilta
Pelkään, ettei osaamiseni riitä
tulevaisuuden työmarkkinoilla
Kaavion otsikko
Mies Nainen

16
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, ikäryhmittäin)
70
44
17
8
14
7
20
9
7
67
40
20
13
19
13
18
14
11
65
27
24
20
19
19
14
13
10
63
14
26
33
27
33
6
15
16
En ole huolissani tulevaisuudestani
työmarkkinoilla
Voisin ajatella toista koulutusta itselleni
Pelkään jääväni työttömäksi
Pelkään terveyteni heikkenemistä ja
etten pärjää nykyisessä työssäni
Voisin vähentää työaikaani
Pelkään, että ikärasismi lisääntyy
Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi
Voisin pienentää palkkaani, jotta
työpaikallani vältytään irtisanomisilta
Pelkään, ettei osaamiseni riitä
tulevaisuuden työmarkkinoilla
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%)
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

17
Oletko tehnyt kehittämisehdotuksia viimeisen vuoden aikana?
Tuottavuuden kehittäminen on
työyhteisön yhteinen tehtävä
◆ Henkilöstön osallistuminen työprosessien, palvelukonseptien ja tuotteiden kehit-
tämiseen on tutkimusten mukaan avain tuottavuuden kasvuun ja työhyvinvoinnin
lisääntymiseen. Noin kolmannes SAK:laisten liittojen jäsenistä on tavalla tai toisel-
la osallistunut työpaikkansa kehittämistoimintaan.
◆ Omaan työhön tai työnantajan tuotteiseen liittyviä kehittämisideoita liittojen jä-
senet ovat tehneet jonkin verran useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla
viimeisen vuoden aikana. Miehet ovat kehittämistoiminnassa olleet naisia selvästi
aktiivisempia.
◆ Reilu kolmannes jäsenistöstä on tehnyt työpaikallaan oman työn järjestelyihin liit-
tyviä kehittämisehdotuksia ja reilu viidennes työnantajan tuotteisiin tai palveluihin
liittyviä ehdotuksia.
42
27
32
36
35
34
19
23
28
27
Mies
Nainen
Julkinen sektori
Yksityinen sektori
Kaikki
Tehnyt kehittämisehdotuksia 12 viimeisen kuukauden
aikana (%)
Työnantajan tuotteisiin tai palveluihin liittyvät
Omaan työhön liittyvät

18
Työttömyyskassa on liittojen
tärkein jäsenpalvelu
◆ Työelämän epävarmuus ja työttömien suuri määrä näkyy jäsenten vastauksissa
silloinkin, kun kysytään liittojen jäsenpalveluiden tärkeyttä. SAK:laisten liittojen
jäsenistä oli haastatteluhetkellä 16 prosenttia työttömänä tai lomautettuna.
◆ Kaikenikäiset miehet ja naiset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pitävät työt-
tömyyskassapalveluita kaikkein tärkeimpänä jäsenpalveluna.
◆ Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään liiton neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä
oikeudellista apua.
◆ Ikäryhmittäin tarkasteltuna voi todeta, että perinteiset jäsenpalvelut ovat kokonai-
suudessaan sitä tärkeämpiä mitä iäkkäämpi vastaaja on.
◆ Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on jossain vaiheessa saanut jopa 42 prosenttia
liittojen jäsenistä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä työttömyysturvaa on jos-
kus saanut 45 prosenttia jäsenistä ja julkisella sektorilla 35 prosenttia.
◆ Työttömyyskassojen palveluun on 86 prosenttia heistä ollut vähintään melko tyy-
tyväinen molemmilla sektoreilla. Erittäin tyytyväisiä oli lähes puolet.
Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, ikäryhmittäin)
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.
45
25
21
16
15
10
15
14
8
10
6
6
7
48
28
24
19
16
13
15
16
12
11
9
8
8
48
32
27
21
19
15
15
13
11
12
8
8
7
49
32
31
23
20
19
13
17
13
14
10
11
8
Työttömyyskassapalvelut
Liiton neuvonta- ja
asiantuntijapalvelut
Oikeusaputoiminta
Liiton aluetoimistopalvelut
Vakuutusturva
Liiton lehti
Liiton Internet-sivut
Ammatillinen jatko- ja
täydennyskoulutus
Lomatoiminta
Ammattiyhdistyskoulutus
Jäsenille suunnatut tapahtumat
Yleissivistävä koulutus
Erilaiset ostoedut
Jäsenpalvelujen tärkeys (%)

19
Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, sektoreittain)
6
5
12
9
8
19
10
27
19
17
20
42
68
7
7
7
9
11
12
13
11
15
18
25
29
52
7
9
8
18
12
14
21
16
20
22
31
25
34
11
11
11
12
14
18
15
15
20
23
27
30
48
Erilaiset ostoedut
Yleissivistävä koulutus
Jäsenille suunnatut tapahtumat
(retkeilypäivät, teatteriretket jne.)
Ammattiyhdistyskoulutus
Lomatoiminta
Liiton Internet-sivut
Ammatillinen jatko- ja
täydennyskoulutus
Liiton lehti
Vakuutusturva
Liiton aluetoimistopalvelut
Oikeusaputoiminta
Liiton neuvonta- ja
asiantuntijapalvelut
Työttömyyskassapalvelut
Jäsenpalveluiden tärkeys (%, erittäin tärkeä)
Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus

20
Ay-tietoa saadaan oman liiton
lehdestä
◆ Jäsenille selvästi tärkein ammattiyhdistystiedon lähde on oman liiton lehti. Näin
ajattelevat kaikki vastaajat.
◆ Yli puolet jäsenistä käyttää myös liiton nettisivuja etsiessään ay-tietoa. Netti ei
olekaan enää pelkästään liiton aktiivien käyttämä kanava, vaan se on laajentunut
rivijäsentenkin tiedonlähteeksi.
◆ Median murros näkyy myös erilaisina mediankäyttötottumuksina eri-ikäisillä jä-
senillä. Joukkotiedotusvälineiden merkitys ammattiyhdistystiedon lähteenä on
selkeästi merkittävämpi iäkkäille jäsenille kuin nuoremmille. Nuorimmat jäsenet
käyttävät tiedonsaantiinsa enemmän sosiaalista mediaa kuin sanomalehtiä, televi-
siota tai radiota.
Mistä hankit ay-tietoa? (%)
17
21
21
23
38
37
42
47
56
82
14
15
33
31
31
31
29
36
54
77
16
18
27
27
34
34
36
41
55
80
Sosiaalinen media
(esim. Facebook, keskustelufoorumit)
Radio
SAK:n lehdet
SAK:n Internet-sivut
Keskustelu luottamushenkilöiden
kanssa
Sanomalehdet
Televisio
Keskustelu työkaverin kanssa
Oman liiton Internet-sivut
Oman liiton lehti
M i s t ä h a n k k i i a y - t i e t o a ?
Kaikki Nainen Mies

21
Mistä hankit ay-tietoa? (%, ikäryhmittäin)
Sosiaalinen media
Radio
SAK:n lehdet
kanssa
Sanomalehdet
Televisio
Oman liiton lehti
Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%)
yli 50 v. 41-50 v. 31-40 v. 30 v. tai alle
83
79
78
76
47
57
62
58
46
40
39
35
46
40
30
20
48
36
25
19
42
36
31
21
24
31
31
22
29
29
25
22
26
16
17
9
11
14
18
22

22
Mistä hankit ay-tietoa? (%, sektoreittain)
19
22
15
18
30
33
30
53
61
90
17
24
17
19
40
43
48
49
51
85
11
10
47
42
40
29
27
36
55
68
16
15
25
29
21
26
26
31
58
78
Sosiaalinen media
Radio
SAK:n lehdet
kanssa
Sanomalehdet
Televisio
Oman liiton lehti
Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%)

23
Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%)
Jäsenet hakevat ammattiliitoilta
turvaa
◆ Tärkeimmät syyt ammattiliittoon liittymiselle ovat ansiosidonnainen työttömyys-
turva, palkansaajien etujen puolustaminen sekä turvallisuus, jonka liittoon kuulu-
minen antaa. Perusteet jäsenyydelle eivät ole muuttuneet vuosien saatossa.
◆ Ansiosidonnainen työttömyysturva mainitaan kaikkein useimmin perusteena am-
mattiliittoon kuulumiselle. Puolet vastaajista (52 %) kertoo sen kuvaavan erittäin
hyvin syytä järjestäytymiselle. Miehet ajattelevat näin hieman useammin kuin nai-
set, mutta ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja ei löydy. Sen sijaan eroja on eri sekto-
reiden välillä. Ansioturvaa pitävät kaikkein tärkeimpänä kuljetusalan ja teollisuu-
den työntekijät. Näitä aloja työelämän rakennemuutokset ovatkin koskettaneet
kaikkein eniten.
◆ Kolmannes vastaajista piti tärkeimpänä perusteena palkansaajien puolustamista
sekä etujen ajamista ja toinen kolmannes sitä, että liittoon kuuluminen antaa tur-
vallisuutta elämään.
◆ Iäkkäimpien ja nuorimpien jäsenten välinen ero on edunvalvonnan ja turvallisuu-
den tunteen osalta merkittävä. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä vähemmän tärkeä-
nä hän pitää periaatteellisia tai aatteellisia perusteita ammattiliittoon liittymiselle.
7
9
14
16
32
33
52
22
31
34
34
49
46
40
Käytännössä on pakko olla ammattiliiton
jäsen tullakseen hyväksytyksi
Haluan osallistua työpaikkani
työolojen kehittämiseen
Haluan omalta osaltani olla tukemassa
ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa
Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon
Kuuluminen liittoon antaa
turvallisuutta elämään
Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti
puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja
Haluan varmistaa ansiosidonnaisen
työttömyysturvan itselleni
Perusteet ammattiliitton kuulumiselle (%)
Kuvaa erittäin hyvin Kuvaa melko hyvin

24
Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle
(%, kuvaa erittäin hyvin, sukupuolen mukaan)
Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, ikäryhmittäin)
8
9
16
16
34
32
49
5
8
11
15
30
33
56
Käytännössä on pakko olla ammattiliiton
jäsen tullakseen hyväksytyksi
Haluan omalta osaltani olla tukemassa
ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa
Perusteet ammattiliittoon kuulumiseen (%)
Mies Nainen
7
11
17
18
35
37
51
8
8
13
16
31
31
50
8
10
14
17
33
33
56
3
6
9
9
26
25
53
Käytännössä on pakko olla
ammattiliiton jäsen tullakseen
hyväksytyksi
Haluan omalta osaltani olla
tukemassa ay-liikkeen tavoitteita
yhteiskunnassa
30 v. ja alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

25
Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, sektoreittain)
4
8
10
15
41
34
78
4
9
11
16
32
36
60
12
8
20
19
28
26
31
7
10
13
12
32
33
51
Käytännössä on pakko olla
ammattiliiton jäsen tullakseen
hyväksytyksi
Haluan omalta osaltani olla
tukemassa ay-liikkeen tavoitteita
yhteiskunnassa
Useat työtoverinikin kuuluvat
liittoon
Järjestäytymällä voidaan
tehokkaasti puolustaa ja ajaa
palkansaajien etuja

26
Joka neljäs on kiinnostunut
luottamustehtävistä
◆ Viidennes SAK:laisten liittojen jäsenistä on toiminut erilaisissa luottamustehtävis-
sä työpaikallaan. Tutkimuksen ajankohtana seitsemällä prosentilla jäsenistä oli par-
haillaan jokin luottamustehtävä. Määrä on pysynyt melko samana jo useita vuosia.
◆ Valmius luottamustehtävään on sen sijaan hieman noussut vuoden 2005 tutki-
muksesta. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis
luottamustehtävään työpaikallaan. Vuonna 2005 halukkaita oli 13 prosenttia.
◆ Luottamustehtävissä on selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Miespuolisista jä-
senistä kymmenellä prosentilla on luottamustehtävä, kun naisilla vastaava luku on
kolme prosenttia. Luottamushenkilöistä oli kyselyhetkellä 76 prosenttia miehiä ja
24 prosenttia naisia. Luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita 10 prosenttia ja yli
50-vuotiaita 37 prosenttia.
◆ Myös valmiudessa ottaa vastaan luottamustehtävä työpaikalla on suuri ero nais-
ten ja miesten välillä. Kiinnostus luottamustehtäviin on suurempaa yksityisellä
kuin julkisella sektorilla. Keski-ikäiset ovat kiinnostuneempia luottamustehtävistä
kuin nuorimmat ja vanhimmat työntekijät.
◆ Kaiken kaikkiaan osallistuminen ammattiliittojen toimintaan näyttää kiinnostavan
useammin miehiä kuin naisia tai alle 30-vuotiaita. Suurinta kiinnostus on keski-
ikäisillä miehillä, jotka työskentelevät teollisuudessa.
Onko sinulla luottamustehtäviä? (%)
3 4 9330 v. ja alle
7 8 8531 - 40 v.
8 14 7841 - 50 v.
7 20 72yli 50 v.
7 13 81Kaikki
Onko luottamustehtäviä? (%)
On juuri parhaillaan
On ollut aiemmin, mutta ei juuri nyt
Ei ole koskaan ollut

27
Valmius luottamustehtävään työpaikalla (%)
Valmius osallistua (%, sektoreittain)
21 66 13
18 62 1930 v. ja alle
22 62 1631 - 40 v.
41 - 50 v.
16 75 10yli 50 v.
19 67 14Kaikki
Valmius luottamustehtävään työpaikalla (?)
Kyllä En En osaa sanoa
30
33
22
28
Ay-liikkeen tilaisuuksiin
20
26
18
19
Ay-koulutukseen
16
25
13
22
Uusien jäsenten hankintaan
15
21
19
21
Ay-liikkeen toimintoihin verkossa
21
24
11
17
Luottamustehtävään työpaikalla
Valmius osallistua (%)
Kuljetus
Teollisuus
Julkinen ala
Palvelualat

28
Valmius osallistua (%, sukupuolen mukaan)
13
19
16
19
26
25
20
24
24
42
Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla
Ay-koulutukseen
Valmius osallistua (%)
Nainen Mies
Valmius osallistua (%, ikäryhmittäin)
18
21
18
21
25
22
20
22
23
29
21
20
22
24
32
16
18
18
20
29
Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla
Ay-koulutukseen
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

29
Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)
Lähes puolet SAK:laisista valmiita
painostustoimiin
◆ Jäsentutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan, olisivatko he valmiita ryhty-
mään toimiin erilaisissa työelämään liittyvissä ristiriitatilanteissa. Vaihtoehtoina
olivat lakko ja ulosmarssi.
◆ Tutkimus tehtiin huhtikuussa 2015 ennen eduskuntavaaleja, jolloin uuden halli-
tuksen työelämään kohdistuvista leikkauksista ja ns. pakkolakialoitteesta ei ollut
vielä tietoa. Kyselyyn vastanneet ottivat tähän kysymykseen kantaa siis periaat-
teellisesti eikä erityisessä ristiriitatilanteessa, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen.
◆ Lähes puolet jäsenistä on valmis painostustoimiin. Joka neljäs jäsen ei osannut
ottaa kantaa kysymykseen ja noin joka kolmas ei olisi valmis kumpaankaan pai-
nostustoimeen.
◆ Jäsenistön toimintavalmiudessa ei ole suuria eroja olipa ristiriitatilanteen toisena
osapuolena sitten työnantaja tai valtiovalta.
◆ Kevään 2015 taloustilanne jatkuvine yt-neuvotteluineen heijastuu varmasti siihen,
että jäsenistön valmius painostustoimiin irtisanomistilanteissa on matalampi kuin
esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksissa tai työehtojen heikentämispyrkimyksissä.
◆ Valmius toimiin on vahvimmillaan yksityisen sektorin miehillä. Muissa kuin työ-
paikan irtisanomistilanteissa noin 60 prosenttia miehistä olisi valmis ryhtymään
painostustoimiin.
◆ Vähiten painostushalukkuutta on julkisen sektorin naisilla ja alle 30-vuotiailla jä-
senillä.
33
42
45
45
40
34
31
32
27
24
24
24
Jos työpaikkasi työntekijöitä irtisanotaan
Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi
epäoikeudenmukaisesti
Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi
henkilöstön työehtoja
Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa,
eläkeetuja tai esim. työaikalakia
työntekijöiden edun vastaisesti
Olisiko valmis lakkoon tai ulosmarssiin?(%)
Kyllä Ei Ei osaa sanoa

30
Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%, ikäryhmittäin)
Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)
38
41
39
26
42
46
45
32
42
44
43
33
46
49
48
37
Jos työnantajasi kohtelisi
työkaveriasi epäoikeudenmukaisesti
Jos työnantajasi heikentäisi
työpaikkasi henkilöstön työehtoja
Jos valtiovalta muuttaisi
sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esim.
työaikalakia työntekijöiden edun
vastaisesti
Jos työpaikkasi työntekijöitä
irtisanotaan
Olisko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)
30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.
57
60
58
43
27
30
30
21
31
34
35
24
48
51
50
37
Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi
epäoikeudenmukaisesti
Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi
henkilöstön työehtoja
Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa,
eläke-etuja tai esim. työaikalakia
työntekijöiden edun vastaisesti
Jos työpaikkasi työntekijöitä
irtisanotaan
Olisiko valmis lakkoon tai ulosmarssiin (%)
Mies Nainen Julkinen sektori Yksityinen sektori

31
Ammattiosaston merkitys on
muutoksessa
◆ Arviot ammattiosaston tehtävistä jakavat vahvasti eri-ikäisiä jäseniä. Iäkkäämmät
jäsenet pitävät ammattiosaston perinteisiä tehtäviä huomattavasti merkitykselli-
sempinä kuin nuoremmat – olipa kyse sitten ammattiosaston edunvalvontaroolista
tai yhteenkuuluvuutta lisäävästä toiminnasta.
◆ Ammattiosaston roolia luottamushenkilöiden evästämiseksi edunvalvonnan kysy-
myksistä pidetään kuljetusaloilla paljon tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla.
◆ Julkisella sektorilla puolestaan jopa joka viides ajattelee, ettei ammattiosastoa
välttämättä tarvita edunvalvontaan, vaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies
ja työsuojeluvaltuutettu.
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%)
8
13
17
20
30
45
53
51
Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää,
että työpaikalla on luottamusmies ja
työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastoa ei
välttämättä tarvita
Työpaikallani tehdyissä paikallisissa
sopimuksissa on onnistuttu hyvin
Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä
etujen valvomisen ohella on jäsenten
yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan
järjestäminen
Ammattiosastojen kokoukset ovat
jäsenille tärkeä keskustelufoorumi,
jossa he evästävät luottamushenkilöitä
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%)
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä

32
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä, ikäryhmittäin)
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä)
9
13
11
12
7
14
16
17
8
14
15
19
9
12
22
27
6
12
18
21
11
15
17
20
Tehokkaaseen etujen
valvontaan riittää, että
työpaikalla on luottamusmies ja
työsuojeluvaltuutettu -
ammattiosastoa ei välttämättä tarvita
Työpaikallani tehdyissä
paikallisissa sopimuksissa
on onnistuttu hyvin
Ammattiosaston yksi keskeinen
tehtävä etujenvalvomisen ohella
on jäsenten yhteenkuuluvuutta
lisäävän toiminnan järjestäminen
Ammattiosastojen kokoukset
ovat jäsenille tärkeä
keskustelufoorumi, jossa
he evästävät luottamushenkilöitä
Arviot ammattiosaston tehtävistä
(%, täysin samaa mieltä)
Nainen
Mies
yli 50 v.
41-50 v.
31-40 v.
30 v. tai alle
1
20
18
31
3
7
20
19
20
20
15
20
8
12
16
18
Tehokkaaseen etujen valvontaan
riittää, että työpaikalla on
luottamusmies ja
työsuojeluvaltuutettu,
ammattiosastoa ei välttämättä tarvita
Työpaikallani tehdyissä paikallisissa
sopimuksissa on onnistuttu hyvin
Ammattiosaston yksi keskeinen
tehtävä etujen valvomisen ohella
on jäsenten yhteenkuuluvuutta
lisäävän toiminnan järjestäminen
Ammattiosastojen kokoukset ovat
jäsenille tärkeä keskustelufoorumi,
jossa he evästävät
luottamushenkilöitä
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä)

33
Yhteenveto
◆ SAK:n jäsentutkimuksessa nousee selkeästi esille työelämän epävarmuus ja työn-
tekijöiden turvallisuuden tarve. Ammattiliittojen jäsenet pitävät työssään tärkeim-
pänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja odottavat liitoiltaan työsuojelusta ja työolois-
ta huolehtimista sekä turvaa työttömyyden varalle. Näissä tehtävissä jäsenet myös
arvioivat liittojen onnistuneen melko hyvin.
◆ Jäsenten odotukset liitoille liittyvät harvemmin periaatteellisiin kysymyksiin. Am-
mattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisia ja aatteellisia tavoitteita pitävät vähiten
tärkeinä kaikkein nuorimmat jäsenet. Tässä kohtaa pitänee muistaa, että kysely
tehtiin ns. pitkään kestäneen rauhan aikana, jolloin suuria työelämään ja sopimus-
toimintaan kohdistuvia leikkauksia ei ollut vielä tiedossa. Kriisitilanteessa vastauk-
set saattaisivat näyttää hyvinkin erilaisilta.
◆ Oman työpaikan edunvalvonta näyttäisi sen sijaan kiinnostavan jäseniä aiempaa
enemmän. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis
luottamustehtävään työpaikallaan. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittä-
vä. Naisia luottamustehtävät eivät kiinnosta samalla lailla kuin miehiä.
◆ Ammattiliittojen ja ammattiosastojen perinteistä yhdistystoimintaa nuoret eivät
näytä pitävän niin merkityksellisenä kuin iäkkäämmät. Kaiken kaikkiaan ammat-
tiliittojen toiminta näyttää kiinnostavan eniten teollisuudessa työskenteleviä yli
50-vuotiaita miehiä.
◆ Jäsentutkimuksen yhteydessä toteutettiin myös ns. nettiaivoriihi alle vuoden am-
mattiliiton jäsenenä olleille. Aivoriihessä kysyttiin, mitä ammattiliiton pitäisi tehdä
tulevaisuudessa ja mistä ammattiliiton toiminnassa olisi luovuttava?
◆ Kyselystä kävi ilmi, että jäsenten tietämys ammattiliittojen toiminnasta ja tehtävistä
on heikkoa. Myös alhainen vastausprosentti osoitti, että liittojen toiminta ei kiin-
nosta valtaosaa uusista jäsenistä.
◆ Nettikyselyn vastaajille ammattiliittojen olemassaolo on sinänsä tärkeää, mutta
niiden tekemisen tapaa kritisoitiin paljon. Ammattiliittoja pidettiin etäisenä ja van-
hakantaisena. Myös puoluepolitiikan roolia ay-toiminnassa kritisoitiin vahvasti.
◆ Jäsentutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että jos ay-liikkeen luonne laaja-
na yhteiskunnallisena kansanliikkeenä halutaan säilyttää, on sen toimintatapoja
muutettava. Nuoremmat sukupolvet eivät nimittäin koe vallalla olevaa ajattelu- ja
toimintatapaa omakseen.

34
TAUSTATIETOJA
90
10
88
10
1
1
16
Kokoaikatyössä
Osa-aikatyössä
Vakituisessa työsuhteessa
(toistaiseksi voimassa oleva)
Määräaikaisessa työsuhteessa
Vuokratyö / vakituisessa työsuhteessa
Vuokratyö / määräaikaisessa työsuhteessa
Työtön/lomautettu
SAK:laisten työsuhteet (%)
SAK:laisten työsuhteet (%)
Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%)
52
77
88
96
77
33
12
4
2
13
15
11
8
2
10
1-9 henkilöä
10-49 henkilöä
50-250 henkilöä
Yli 250 henkilöä
Kaikki
Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%)
Kyllä Ei En osaa sanoa

35
Onko työpaikalla luottamushenkilöä? 1-9 hengen työpaikat (%)
Kyllä Ei En osaa sanoa
32
50
83
46
52
43
41
17
29
33
24
9
25
15
Kuljetus
Teollisuus
Julkinen ala
Palvelualat
Kaikki
Onko työpaikalla luottamushenkilöä?
1-9 hengen työpaikat (%)
SAK:laisten koulutus (%)
8
8
13
10
7
76
79
75
80
77
6
6
6
5
8
9
5
6
5
8
1
1
Julkinen sektori
Yksityinen sektori
Muu
Mies
Nainen
SAK:laisten koulutus (%)
Ei ammatillista tutkintoa
Ammattitutkinto
Opistotason tutkinto
Korkeakoulututkinto (yliopisto tai amk)
Muu

36
48
52
19
23
25
34
66
32
2
Nainen
Mies
Ikä
30 v. ja alle
31-40 v.
41-50 v.
Yli 50
Sektori
Yksityinen sektori
Julkinen sektori
Muu
Vastaajat (%)
Vastaajat (%)

SAK:laiset palkansaajat pitävät työpaikan pysyvyyttä tärkeänä asiana. He ottavat kiin-
ni liikkeestä, jotta liitot huolehtisivat työllisyydestä ja antaisivat turvaa työttömyyden
varalle.
Vuoden 2015 jäsentutkimuksen mukaan huoli toimeentulosta ja työelämän epävar-
muudesta heijastuu vahvasti työntekijöiden odotuksiin siitä, mitkä ovat ammattiliitto-
jen tärkeimmät tehtävät. Jäsenet odottavat liittojen huolehtivan eläkkeiden tasosta
sekä tasoittavan työntekijöiden välisiä palkkaeroja. Osa puuttuisi pätkätyöläisten
huonoon asemaan.
Työpaikan edunvalvonta kiinnostaa ammattiliittojen jäseniä enemmän kuin ennen.
Joka viides tutkimukseen vastannut ottaisi vastaan luottamustehtävän omalla työ-
paikallaan.
SAK on kartoittanut ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan koh-
distuvia odotuksia viiden vuoden välein vuodesta 1984 lähtien.

Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

Similar a Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015

Similar a Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015 (20)

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Más de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Kiinni liikkeessä – SAK:n jäsentutkimus 2015