SAK:n julkaisusarja Kehysriihessä on keskityttävä työllisyyteen ja parannettava irtisanottujen asemaan muutosturvalla.

1. P u h e e n vuoro
1/2005
SAK:n esityksiä valtion
talousarvioon vuodelle 2006
ja vuosien 2006 - 2009
määrärahakehyksiin
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2. 7.3.2005
Lisätietoja:
Sinikka Näätsaari
sinikka.naatsaari@sak.fi
puh. (09) 7721 442
SAK, PL 157
FIN-00531 Helsinki

3. SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006
ja vuosien 2006 - 2009 määrärahakehyksiin
Sisällys
SAK:n hallituksen kehyskannanotto 7.3.2005 3
Kehysriihessä keskityttävä työllisyyteen –
muutosturvalla parannus irtisanottujen asemaan 3
1. Elinkeinopolitiikka 5
Riski- ja teknologiarahoitus 5
Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen 6
Kuntatalous 6
Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikka 7
Valtion toimintojen alueellistaminen 7
Asuntotuotanto ja korjausrakentaminen 7
2. Veropolitiikan lähtökohtia 8
3. Työministeriön hallinnonala 9
Työelämäohjelmat 10
4. Opetusministeriön hallinnonala 10
Aikuiskoulutus 10
Nuorten ammatillinen osaaminen 11
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 11
Vapaa sivistystyö ja tutkimustoiminta 11
5. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12
Sosiaalivakuutus 12
Sosiaali- ja terveyspalvelut 12
Perhepäivähoidon kustannuskorvaus 12
6. Työterveyshuollon palvelujen ja työsuojeluviranomais-
toiminnan kehittäminen sekä työehtojen valvonta 13
KRP:n työehtovalvontayksikkö 13
Tieliikenteen valvontayksikkö 13
7. Tasa-arvo 14
8. Oikeusministeriön hallinnonala 14
Vankeinhoito 14
9. Puolustusministeriön hallinnonala 14
SAK - PUHEENVUORO 1/2005 1

4. 2 SAK – PUHEENVUORO 1/2005

5. SAK:n hallituksen kehyskannanotto 7.3.2005
Kehysriihessä keskityttävä työllisyyteen – muutosturvalla parannus
irtisanottujen asemaan
Vaikka maailmantalouden kovin kasvuvaihe näyttää tällä hetkellä tasaantuvan, ovat
Suomen suhdannenäkymät melko myönteiset, joskin epävarmuustekijöitä on edel-
leen olemassa. Paraneva työllisyystilanne, palkansaajien vakaa ostovoimakehitys
sekä vähitellen kasvavat yritysinvestoinnit ylläpitävät kotimaista kysyntää. Kasvun
turvin voidaan nyt toteuttaa työllisyyttä nostavia toimenpiteitä.
Työttömyyden vähentämiseksi on osoitettava lisäresursseja aktiiviseen työvoima-
politiikkaan. Työmarkkinajärjestöjen yhteistuumin sopiman muutosturvan toimintamal-
lin toteuttaminen on edennyt nopeasti. Muutosturvan keskeisin tarkoitus on helpottaa
työntekijöiden mahdollisimman nopeaa uudelleen työllistymistä ja ehkäistä pitkäai-
kaistyöttömyyttä. Muutosturvan toteuttaminen onkin varmistettava riittävin voimava-
roin. Myös työmarkkinatukiuudistuksen määrärahat ja henkilöstöresurssit on varmis-
tettava, jotta uudistuksen keskeisin tavoite, työttömien yhteiskuntatakuu, toteutuu.
Osaamispanostusten on tuettava tuottavuuden kehittymistä, joka luo edellytykset
työllisyyden kasvulle. Koko väestön osaamistasoa on kohotettava, mikä merkitsee
voimavarojen suuntaamista toisen asteen koulutukseen sekä ammatilliseen aikuis-
koulutukseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vähän koulutettuun aikuisväestöön,
jonka osaamistason parantamiseen tähtäävän Noste-ohjelman rahoitus on varmistet-
tava. Noste-ohjelmaa on kehitettävä tuloshakuisesti ja sitä on jatkettava vuoden 2008
loppuun saakka. Työelämälähtöistä tuottavuuden parantamista on vahvistettava tur-
vaamalla työelämän kehittämisohjelmien jatko.
Suomen kilpailukykyä on vahvistettava panostamalla tutkimus- ja kehittämistoimin-
taan, kuten tuloratkaisun yhteydessä sovittiin. Globalisaation haasteista selviämiseksi
on SAK:n aloitteesta aloitettua toimialojen elinkeinopoliittista vuoropuhelua jatkettava.
Muuttuvassa maailmassa on huolehdittava, että Suomi on entistä parempi paikka ih-
misille elää ja yrityksille sijoittua. Tämän vuoksi myös liikenneverkosta on pidettävä
huolta. Tuloratkaisussa sovittiin lisäyksistä tie- ja rataverkon kunnossapitoon sekä
uusien liikennehankkeiden aloittamisesta vuoden 2007 talousarviossa. Niiden toteu-
tuminen on varmistettava.
Valtion ja kuntien keskinäisistä rahoitussuhteista tehtävien ratkaisujen keskeinen läh-
tökohta tulee olla, että sekä koko kuntasektorin että yksittäisten kuntien rahoituspohja
on selkeä, vakaa ja ennakoitavissa.
Menokehykset on mitoitettava siten, että valtion toimintamenoihin budjetoidaan täy-
simääräisinä henkilöstön palkat ja niiden sopimuskorotukset sekä uusien palkkausjär-
jestelmien ja tulospalkkauksen edistämisen vaatimat määrärahat. Valtion toimintojen
alueellistamisen täytyy perustua henkilöstön vapaaehtoiseen siirtymiseen toiselle
paikkakunnalle. Alueellistamisen aiheuttamat lisäkustannukset on otettava huomioon
vastaavana toimintamenojen lisäyksenä.
Uudet panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan helpottavat suoraan monien vä-
hävaraisten kansalaisten asemaa. Laadukkaat ja kaikkien kansalaisten saatavilla
SAK - PUHEENVUORO 1/2005 3

6. olevat palvelut ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja niiden saatavuudesta on
huolehdittava. Julkisten palvelujen sekä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan, mm. työ-
eläkkeiden, työttömyysturvan sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahojen tavoitteena
on estää syrjäytymistä ja vähentää köyhyyttä. Sosiaaliturvan kehittämisessä keskeis-
tä tulee edelleen olla ansioperusteisuus, lakisääteisyys ja kattavuus. Sairausvakuu-
tuksen rahoitusuudistus on toteutettava niin, ettei palkansaajien maksurasitus uudis-
tuksen lähtövaiheessa nettotasolla nouse.
Tasa-arvolaki uudistuu tänä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriöön ja työsuojelupii-
reihin tarvitaan lisävoimavaroja tukemaan työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien teke-
mistä. Kuluvasta vuodesta tulee tehdä tasa-arvosuunnittelun teemavuosi.
Nyt on aika ratkaista työvaltaisen toiminnan tuen toteuttamistapa, ja tavoitteena on
pidettävä työllisyyden nostamista. Lähtökohtana uudistukselle on, että se koskee ko-
koaikatyötä. Tukimalli on toteutettava siten, ettei yrityksille luoda kannustimia pilkkoa
työsuhteita keinotekoisesti tai keinotella palkkasummilla esimerkiksi määräaikaisten
työsuhteiden tai vuokratyön käyttöä lisäämällä. Tukimalli ei saa johtaa palkkakuoppiin
eikä estää pienipalkkaisten ansiokehitystä. Järjestelmää toteutettaessa on erityisesti
huolehdittava valtiontalouden kestävyydestä sekä verojärjestelmämme toimivasta
hallinnoinnista ja selkeydestä.
4 SAK – PUHEENVUORO 1/2005

7. 1. Elinkeinopolitiikka
Hallituksen tavoitteena olevan 100 000 uuden työpaikan luominen vaalikaudella ja
työllisyysasteen nosto 70 %:iin ovat erittäin haastavia tehtäviä. Tuloratkaisu parantaa
talouskasvun edellytyksiä ja lisää ostovoimaa, mikä tukee suotuisaa työllisyyskehitys-
tä, mutta työllisyystavoitteen saavuttaminen ei onnistu nykyisellä varsin alhaisella in-
vestointitasolla. Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla tulisikin rohkaista sekä teolli-
suuden että palveluelinkeinojen yrityksiä kasvuun ja investointeihin kotimaassa sekä
uusiin vientiponnistuksiin mm. laajentuneilla EU:n sisämarkkinoilla, Venäjällä ja Aasi-
assa.
Valtiovallan tulee EU:n direktiivien valmistelussa ja kotimaisin riski- sekä teknolo-
giarahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan keinoin vahvistaa mm. metsä- ja puunja-
lostusteollisuuden, kemianteollisuuden ja puolustusvälinetuotannon sekä telakkatoi-
minnan toimintaedellytyksiä. Vireillä olevat lupaavat kaivos-hankkeet on voitava
käynnistää ilman lisäviivytyksiä. Lisäpanostuksia tulee suunnata erityisesti liiketoimin-
taosaamisen kehittämiseen. EU:n sisämarkkinoilla tulee varmistaa tasapainoisella
palveludirektiivillä sekä kansallisten työehtojen noudattaminen että suotuisat edelly-
tykset palveluviennin lisäämiselle. Tukien ja riskin jakamisen vastineeksi yritysten on
kannettava oma yhteiskuntavastuunsa ja sitouduttava lisäämään työllisyyttä ja tuo-
tantoa myös Suomessa.
Suomen uusittavassa energia- ja ilmastostrategiassa on otettava huomioon energia-
alan toimialakohtaisen vuoropuhelun suositukset. Kansainvälisissä ilmastoneuvotte-
luissa on tähdättävä aitoihin, kaikkia sitoviin päästövähennyksiin. Uusien sitoumusten
tulee edistää parhaan ja ominaispäästöiltään puhtaimman teknologian soveltamista
energia- ja teollisuustuotannossa sekä liikenteessä ja asumisessa.
Puuteollisuuden elinkeinopoliittisen ohjelman ja puurakentamisen edistämisohjelman
taloudelliset resurssit on turvattava.
Riski- ja teknologiarahoitus
Hallituksen tulee toteuttaa Anne Brunilan johtamaan globalisaatioraporttiin kirjatut
suositukset teknologiarahoituksen nostamisesta vuositasolla 25 miljoonalla eurolla.
Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän myös perin-
teisen teollisuuden jalostusarvon lisäämiseen (mm. TRIO- hanke) sekä tuottavuuden
kohottamiseen teknologian soveltamisen keinoin myös yksityisissä ja julkisissa palve-
luissa.
Finnveran lainoitus- ja takausmahdollisuudet tulee taata kysyntää vastaavasti lisää-
mällä tarvittaessa erityisriskinoton valtuuksia. Valtion pääomasijoitustoiminta on jär-
kevintä keskittää hoidettavaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kautta ja nostaa tarvit-
taessa yhtiön osakepääomaa mm. alkavien ja kasvuyritysten rahoittamiseksi sekä
suorien sijoitusten osuuden kasvattamiseksi. Yhtiölle asetettuja tuottovaatimuksia tu-
lee uusia lisäriskinoton mahdollistamiseksi.
KTM:n ja TM:n pääluokissa olevia työllisyysperusteisia ja muita investointiavustuksia
on korotettava investointien vauhdittamiseksi. Valtion toimintoja tulee alueilla koota
eikä hajauttaa. Siksi TE-keskusten toimintaedellytykset yhtenäisinä kokonaisuuksina
SAK - PUHEENVUORO 1/2005 5

8. on turvattava, millä on merkitystä paitsi tehokkaamman työvoima- ja elinkeinopolitii-
kan myös tupossa sovitun muutosturvan käytännön toteuttamisen kannalta.
Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen
Tuloratkaisun yhteydessä sovittujen Lahti-Luumäki –ratahankkeen ja Lappeenranta –
Imatra -moottoritiehankkeen aikaistaminen on toteutettava sisällyttämällä riittävät
määrärahat budjettiesitykseen ja kehyksiin. On huomattava, että lähes kaikki käyn-
nissä olevat suuret maanrakennushankkeet ovat päättymässä vuoden lopulla. Logis-
tiikka-alan toimialavuoropuhelua on hyvä jatkaa. Infraministerityöryhmän suositukset
on huomioitava aloittamalla muidenkin mietinnössä esitettyjen hankkeiden toteutta-
minen. Liikenneväyliin investoimisen tulee olla pitkäjänteistä toimintaa ja siinä voi-
daan käyttää myös muita kuin perinteisen budjettirahoituksen keinoja.
Hankekoriin sisältyvät kahdeksan teemahanketta ja 15 investointikohdetta on laitetta-
va tärkeysjärjestykseen ja osoitettava niille rahoitus sekä aikataulu. Etusijalle on ase-
tettava välittömimmin kansantalouden kilpailukykyä ja Venäjä-yhteyksien parantamis-
ta tukevat hankkeet.
Tienpidon rahoitus on supistunut viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka liikenne on li-
sääntynyt, ajoneuvojen painot nousseet ja liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaati-
mukset kasvaneet. Sujuvan ja turvallisen liikenteen takaamiseksi myös teiden kun-
nossapidon ja perusparannuksen määrärahojen tulee olla riittävällä tasolla, mikä
edellyttää määrärahoihin tuntuvaa tasokorotusta. Vuotuinen vaje on n. 15 %:n luok-
kaa.
Ratojen huono kunto uhkaa rautatieliikenteen kilpailukykyä ja vaarantaa pitkällä aika-
välillä koko rautatiejärjestelmän olemassaolon. Ratojen perusradanpidon rahoitusta-
soa tulee nostaa. Rautateiden henkilöliikenteen ostoihin on lisättävä määrärahoja ny-
kyisen laajuisen liikenteen jatkamiselle.
Joukkoliikenteen markkinaosuus on laskussa, mikä on ristiriidassa sekä hallituksen
omien että EU:n tavoitteiden kanssa. EU:n tavoitteiden mukaisen joukkoliikenteen
markkinaosuuden tulisi olla 16 %. Joukkoliikenteen työsuhdelipun huojennettu vero-
tuskohtelu olisi eräs keino lisätä bussi- ja lähijunaliikenteen kysyntää. Lisäksi määrä-
rahoja joukkoliikenteen palveluiden ostoon, paikallisliikenteen valtionavustuksiin sekä
kaupunki- ja seutulippualennuksiin tulisi lisätä selvästi nykyisestä.
Hallituksen on valvottava hyväksytyn laajakaistastrategian toteutumista, jolla varmis-
tetaan nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet sekä yrityksille että kotitalouk-
sille koko maassa.
Kuntatalous
On myönteistä, että Suomessa ollaan vähitellen aloittamassa keskustelu kuntaraken-
teiden uudistamisesta. Keskustelua yhteistyöstä palvelutuotannossa, seudullisista
tuotantomalleista ja kuntaliitoksista on jatkettava laajalla pohjalla ja avoimin mielin.
Tavoitteena ovat elinvoimaiset kunnat, joissa palveluiden rahoitus on vakaata ja en-
nustettavaa.
Peruspyrkimys selkeään, vakaaseen ja ennakoitavissa olevaan rahoituspohjaan sekä
koko kuntasektorilla että yksittäisissä kunnissa on edelleen oltava keskeinen lähtö-
kohta tehtäessä ratkaisuja valtion ja kuntien keskinäisistä rahoitussuhteista. Työ-
6 SAK – PUHEENVUORO 1/2005

9. markkinatukiuudistus ei saa heikentää kuntataloutta eikä saattaa yksittäisiä kuntia
kohtuuttomaan asemaan.
Peruspalveluohjelman merkitystä ja sitovuutta kuntatalouden raamittajana tulisi lisätä.
Tulevien budjettiratkaisujen on turvattava riittävät kuntatalouden resurssit hallitusoh-
jelman tarkoittamalla tavalla kansalaisille tärkeiden palvelujen turvaamiseksi.
Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikka
Valtion työpaikkojen säilyttäminen ja niiden tarkoituksenmukainen lisääminen turvaa-
vat valtionsektorin osalta työllisyystavoitteen toteutumisen.
Valtion henkilöstömenot on budjetoitava kokonaisuudessaan, myös palkankorotusten
osalta. Uusien palkkausjärjestelmien vaatima rahoitus on turvattava sovittujen suun-
nitelmien mukaisesti, jotta järjestelmät toimisivat niin kuin on tarkoitus.
Valtion toimintojen alueellistaminen
Valtion uusien, laajenevien ja uudistettavien toimintojen sijoittaminen pääkaupunki-
seudun ulkopuolisiin aluekeskuksiin on valtioneuvoston 8.11.2001 tekemän periaate-
päätöksen mukaisesti mahdollista. Alueellistaminen ei saa johtaa henkilöstön irtisa-
nomisiin tai aseman muihin heikennyksiin ja se on valmisteltava ja toteutettava yh-
teistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Henkilöstöjärjestöt on saatava laajasti mu-
kaan muihinkin hallinnon kehittämis- ja tuottavuushankkeisiin. Alueellistaminen ei saa
johtaa toimintamäärärahojen leikkauksiin. Uusien järjestelyjen on tuotettava toimin-
nalle lisäarvoa ja niiden on vahvistettava myös sijoituspaikkakunnan osaamista.
Aluetasolla on lisättävä ylimaakunnallista yhteistyötä. Maakuntarajat eivät saa olla
kehittämistyön esteitä. Maakuntajakoa pitää tarkistaa lähtökohtana voimavarojen ko-
koaminen ja nykyistä vahvempien kokonaisuuksien muodostaminen. Alueiden saama
EU- ja valtionrahoitus on arvioitava osana budjettimenettelyä. Maakuntien kehittämis-
strategian laativan, kuntapohjaisen hallinnon ja valtakunnallisen kehittämisnäkemyk-
sen huomioon ottavan valtion aluehallinnon välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Valtion
aluehallinnon kokoamista on jatkettava.
Asuntotuotanto ja korjausrakentaminen
Kasvukeskusten asumistilannetta ja työllisyyttä tulee kohentaa turvaamalla kohtuu-
hintaisen vuokra- ja muun asuntotuotannon tarvitsema riittävä, ehdoiltaan kilpailuky-
kyinen arava- ja korkotukilainoitus. Tonttitarjontaa tulee kasvattaa maa- ja kaavoitus-
politiikkaa tehostamalla.
Asuntokannan ylläpitoa ja korjaamista tulee tehostaa. Työllistävään perusparantami-
seen ja korjausrakentamiseen tarvittava lainoitus sekä korjaus- ja energia-avustusten
määrärahat tulee turvata kysyntää vastaavan tasoisina.
SAK - PUHEENVUORO 1/2005 7

10. 2. Veropolitiikan lähtökohtia
Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovittiin veroratkaisuista vuosille 2005-2007.
Tuloverotuksen toimenpiteet osaltaan turvaavat palkansaajien hyvän ostovoimakehi-
tyksen sopimuskaudella. Työn verotusta keventämällä työnteosta tehdään aiempaa
kannattavampaa. Valtion tuloveroasteikon ja ansiotulovähennyksen muutokset vä-
hentävät valtion verotuloja ensi vuonna yhteensä 810 miljoonaa euroa ja vuonna
2007 yhteensä 550 miljoonaa euroa. Ensi vuoden veronkevennyksestä noin 400 mil-
joonaa euroa on sairausvakuutusmaksun nousun kompensaatiota. Lisäksi molempi-
na vuosina tehdään inflaatiotarkistus valtion tuloveroasteikkoon.
Ensi vuoden alusta alkaen toteutuva luopuminen varallisuusverosta kaventaa liiaksi
veropohjaa ja merkitsee 100 miljoonan euron lisätuloa varakkaille. Varallisuusverosta
luopuminen ei saa merkitä varallisuuteen liittyvien tietojen keruun lopettamista. Tieto-
ja varallisuudesta tarvitaan edelleen tutkimus- ym. tarkoituksiin.
Työvoiman liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantami-
seksi. Liikkuvuuteen voidaan vaikuttaa kehittämällä asunnon ja työpaikan välisten
matkakustannusten perusteella myönnettävää matkakuluvähennystä. Matkakuluvä-
hennys perustuu halvimmalla kulkuneuvolla tehtyyn matkaan. Oman auton käyttöä ei
hyväksytä, jos odotusaika on alle 2 tuntia ja/tai kävelymatka alle 3 kilometriä. Nyky-
oloissa oman auton käytön hyväksymisen edellytykset voivat tuntua kohtuuttomilta.
Siksi pitäisi selvittää tarvetta muuttaa oman auton käyttöön liittyvää verohallinnon oh-
jetta. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi ja joukkoliikenteen käytön suosimiseksi
pitäisi ottaa käyttöön ns. työsuhdelippu.
Työvoiman liikkuvuutta voitaisiin helpottaa myös lieventämällä ja selkeyttämällä vero-
vapaiden kulukorvausten säädöksiä työmatkoilla, joita verovelvollinen tilapäisesti te-
kee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityisellä työntekemispaikalla.
Hallitus on päättänyt työnantajamaksujärjestelmän rakenteen uudistamisesta työval-
taisen toiminnan tukemiseksi. Nyt on aika ratkaista uudistuksen toteuttamistapa, ja
tavoitteena on pidettävä työllisyyden nostamista. Uudistuksessa on otettava huomi-
oon vakuutusperiaatteen toteuttaminen eli sosiaalivakuutusmaksujen tulisi vastata
syntyvää etuutta. Tämän vuoksi uusi porrastus voi koskea vain työnantajan kansan-
eläkemaksua, jonka porrastus uudistettaisiin. Uudistus on tarpeen toteuttaa siten,
ettei siitä aiheudu uusia ongelmia. Esimerkiksi se ei saa kannustaa työnantajaa kei-
notekoiseen työsuhteiden pilkkomiseen tai palkkasummilla keinotteluun. Uudistus ei
saa estää pienipalkkaisten ansiokehitystä.
Suomen tulee edelleen toimia EU:n sääntöjen muuttamiseksi siten, että ravintoloiden
henkilöstöruokailun ruokatarjoilun arvonlisäverokanta voidaan alentaa elintarvikkei-
den arvonlisäveron tasolle. Uudet jäsenvaltiot saivat laajentumisen yhteydessä 2-3
vuodeksi poikkeuksia alennettuihin arvonlisäverokantoihin. Asia tullee esille viimeis-
tään poikkeusten päättyessä 2007.
8 SAK – PUHEENVUORO 1/2005

11. 3. Työministeriön hallinnonala
Osana tulopoliittista sopimusta työmarkkinajärjestöt sopivat toimintamallista, jolla voi-
daan irtisanomistilanteissa helpottaa työntekijöiden mahdollisimman nopeaa uudel-
leen työllistymistä ja estää työttömyyden pitkittyminen. Työllistymisen ja muutostur-
van toimintamalli on toteutuessaan merkittävä työvoimapolitiikan varhaisen puuttumi-
sen uudistus.
Työvoimapoliittisen koulutuksen tutkintoihin johtavan koulutuksen määrärahoja tulee
nostaa ottaen huomioon muutosturvankin mukanaan tuomat lisätarpeet.
Lisäksi työllisyyden politiikkaohjelmassa on valmisteltu esityksiä, joilla työttömien ak-
tiivitoimia voitaisiin lisätä ja parantaa näin työttömien mahdollisuuksia työllistyä avoi-
mille työmarkkinoille. Keskeisin ehdotus on pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun
toteuttaminen. Uudistuksen tarkoituksena on määritellä työmarkkinatuen enimmäis-
kesto passiivisena tukena, lisätä työhallinnon aktiivitoimenpiteiden tarjontaa pitkään
työttömänä olleille sekä samalla parantaa työvoimatoimistojen palveluja.
Hallituksen on osoitettava kehysriihen yhteydessä lisämäärärahoja työvoimapolitiikan
toimeenpanoon, jotta sekä työmarkkinatuen uudistus että muutosturvan toimintamalli
voidaan toteuttaa. Uudistukset voivat onnistua vain, jos niihin varataan riittävät mää-
rärahat ja henkilöresurssit työvoimahallinnossa. Yksistään työmarkkinatuen uudistuk-
seen tarvitaan 40 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.
Työttömien työnhakijoiden aktiivitoimien tulisi painottua nykyistä enemmän tukityöhön
yksityisellä sektorilla. Työttömälle työnhakijalle jo työhön pääsyllä on merkitystä ja
myös myöhemmän työllistymisen kannalta näillä toimilla on enemmän vaikuttavuutta.
Myös työmarkkinatukea on voitava käyttää nykyistä enemmän työllistymistä edistäviin
aktiivitoimiin. Työhallinnossa meneillään oleva tukityön uudistaminen onkin toteutet-
tava pikaisesti.
Työmarkkinatuen uudistus lisää entisestään paineita löytää ratkaisuja pitkään työttö-
mänä olleiden työllistämiseksi. On selvitettävä, millä edellytyksillä sosiaalisten yritys-
ten toimintaa voitaisiin laajentaa ja lisätä niiden mahdollisuuksia työllistää vajaakun-
toisia ja pitkäaikaistyöttömiä huomattavasti nykyistä enemmän. Sosiaalisia yrityksiä
koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa reilun vuoden ajan. Tuona aikana on rekiste-
röity 12 sosiaalista yritystä.
Viime vuosien kehitys on viimeistään osoittanut, ettei työhallinto voi yksinään ratkais-
ta työttömyysongelmaa. Työttömyyden pitkittyessä taustalla on usein monia muita
ongelmia, jotka estävät työllistymisen avoimille työmarkkinoille. Eri viranomaistahojen
on toimittava tiiviissä yhteistyössä työttömän työllistymisen esteiden poistamiseksi.
Työvoiman palvelukeskus- konsepti on viime vuosien merkittävä aktiivisen työvoima-
ja koko hyvinvointipolitiikan uudistus, jonka myötä eri toimijat yhteistyössä tukevat
työttömän paluuta työmarkkinoille. Työmarkkinatukiuudistuksen yhteydessä palvelu-
keskusten toimintamalli on jo vuoden 2006 aikana vakiinnutettava koko maahan ja eri
viranomaisten yhteistyötä on syvennettävä.
SAK - PUHEENVUORO 1/2005 9

12. Työelämäohjelmat
Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmalle (TYKES 2003-2009) on tur-
vattava suunnitelman mukaiset resurssit koko ohjelmakaudeksi. Työministeriön hal-
linnonalalla on säilytettävä sitomattomat tutkimusmäärärahat vähintään vuoden 2004
tasolla.
4. Opetusministeriön hallinnonala
Aikuiskoulutus
Tulevina vuosina työmarkkinoilta poistuu työvoimaa enemmän kuin nuoremmista ikä-
luokista tulee tilalle. Siksi työelämämme tärkein voimavara on jo työmarkkinoilla oleva
väestö. Yhä useampi työorganisaatio joutuu rakentamaan osaamisensa jo työmarkki-
noilla olevan työvoiman varaan – useimmiten sen palveluksessa jo olevan henkilös-
tön kehittämiseen. Vahva osaaminen auttaa jaksamaan työssä ja kannustaa pysy-
mään työssä pitempään. Tulevaisuudessa yritysten ja työpaikkojen on panostettava
nykyistä enemmän ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen. Työmarkkinoiden
muutokset haastavat koko aikuiskoulutusjärjestelmämme. Aikuiskoulutukseen on
osoitettava tulevina vuosina lisää resursseja.
Aikuiskoulutuksen keskeinen painopiste on tulevina vuosina oltava vähän koulutusta
saaneiden oppimismahdollisuuksien parantamisessa. Työmarkkinoilla on edelleen
noin 350 000 henkilöä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.
Noste-ohjelman jatkorahoitus tulee turvata, jotta ohjelmalle asetetut määrälliset ja
laadulliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Määrärahavaraus tulee mitoittaa siten, että
vuonna 2006 voidaan ohjelman mukaiseen koulutukseen saada 10 000 osallistujaa.
Vähiten koulutusta saaneiden mahdollisuudet osaamisen kohottamiseen tulee Nos-
teen päättymisen jälkeenkin turvata erityistoimin. Noste-ohjelmaa tulee jatkaa vuodel-
la.
Työelämän kasvavien koulutustarpeiden hoitamiseksi tulee ammatillisen lisäkoulu-
tuksen määrärahoja korottaa. Valtiovallan tulee turvata lisäkoulutuksen vakaa ja kas-
vava määrärahakehitys pitkäjänteisesti. Lisäkoulutuksesta merkittävä osa kohdistuu
tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jolla työntekijöiden osaamisen pohjaa voidaan
nostaa sekä päivittää.
Oppisopimuslisäkoulutuksen kiintiöpaikkoja tulee nostaa vuodelle 2006 vähintään
500 paikalla, jotta jatkuvasti kasvavaan kysyntään voidaan vastata.
Vähän koulutusta saaneiden kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava.
Ensimmäiseksi olisi parannettava aikuisopiskelijoiden opintososiaalista asemaa tur-
vaamalla näyttötutkintoihin osallistumisen aikainen toimeentulo. Lisäksi näyttöihin
osallistuville aiheutuvat kustannukset on pidettävä kohtuullisena, myös näyttöihin
suoraan osallistuville henkilöille.
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot tullaan vakinaistamaan 1.8.2005 lähtien. Va-
kinaistamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että ammattikorkeakouluilla on re-
sursseja tarjota myös lyhytkestoisempaa aikuiskoulutusta.
10 S A K – P U H E E N V U O R O 1 / 2 0 0 5

13. Nuorten ammatillinen osaaminen
Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltu otettavaksi käyttöön 1.8.2006 alkavasta
koulutuksesta lukien. Näyttöjärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu lisäkustan-
nuksia työelämäyhteistyön organisoinnista, työelämäedustajien ja opettajien koulu-
tuksesta, näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Osana tulopoliittista
ratkaisua työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet, että valtion talousarvioesityksissä seu-
raaville vuosille varataan riittävät määrärahat uudistuksen toteuttamiseen. Valtionta-
louden kehyspäätöksessä vuosille 2006-2009 on huomioitava näyttöjen käyttöönoton
aiheuttamat lisäkustannukset.
Ammattiosaamisen näytöt on tarkoitus pääosin suorittaa työpaikoilla osana työssä-
oppimisjaksoja. Näyttöjen ja työssäoppimisjaksojen yhteensovittaminen tulee vaati-
maan kaikkien osapuolten panostusta ja koulutusta. Työssäoppimisen ja näyttöjen
kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä oppilaitosten ja työpaikkojen kanssa tulee
vaatimaan määrärahoja myös tulevina vuosina. Kun ESR- ohjelmakausi päättyy, on
tähän työhön osoitettava tukimäärärahoja kansallisesti koko kehyskauden ajaksi.
Työmarkkinoiden ammattitaitovaatimusten kohotessa edellytetään ammattialasta
riippumatta työntekijöiltä ammatillista koulutusta. Osana työllisyyden politiikkaohjel-
man toteutusta on käynnistetty useita toimia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttami-
seksi. Yksi keskeinen tavoite koulutustakuu siten, että yhä useampi nuori jatkaa opin-
tojaan peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutuksessa. Tärkeää on myös vähentää
opintojen keskeyttämistä toisella asteella. Koulutustakuun toteuttamiseksi on varatta-
va toimien edellyttämät lisämäärärahat sekä opetus- että työministeriön hallinnon
aloilla. Osana yhteiskuntatakuuta on turvattava myös työpajojen toimintaedellytykset
koko maassa.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla.
Syksyllä 2004 toimintaan osallistui reilut 40 000 koululaista, joista 60 prosenttia oli
ensimmäisen luokan oppilaita. Aamu- ja iltapäivätoiminta on laajennettava kattavasti
koskemaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on
osoitettava määrärahat siten, että laissa asetetut tavoitteet vanhemmilta perittävien
maksujen suuruudesta toteutuvat. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on tärkeä merkitys
työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamisessa.
Vapaa sivistystyö ja tutkimustoiminta
Hallituksen tavoitteena on ollut kansalaisvaikuttamisen ja kansalaisyhteiskunnan toi-
mivuuden tukeminen. Tavoitteiden edistämiseksi tulee vapaan sivistystyön, erityisesti
opintokeskusten ja kansanopistojen voimavaroja parantaa. Puolueettoman yhteiskun-
tatieteellisen tutkimuksen edistämiseksi on Palkansaajien tutkimuslaitoksen valtion-
apua nostettava.
S A K - P U H E E N V U O R O 1 / 2 0 0 5 11

14. 5. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Sosiaalivakuutus
Sairausvakuutuksen rahoitus on uudistettava kestävällä tavalla ja siten, ettei palkan-
saajien maksurasitus uudistuksen lähtövaiheessa nettotasolla nouse.
Sairausvakuutuksen osapäiväraha tulee toteuttaa vuoden 2006 osapäivärahaa pohti-
neen työryhmän ehdotusten (STM 2004:8) mukaisesti.
Päivärahaetuuksia leikkaavasta työntekijän työeläkemaksuun ja palkansaajan työt-
tömyysvakuutuksen maksuun sidotusta prosenttivähennyksestä tulee luopua, kuten
eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on edellyttänyt.
Jos työntekijältä edelleen vaaditaan sairauslomatodistus myös lyhytaikaisista sairaus-
lomista, tulee turvata työntekijän oikeus saada tarvittava todistus joko työterveyshuol-
losta tai terveyskeskuksesta ilman työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.
Osana köyhyyden vähentämistä on varauduttava poistamaan 1990-luvun laman ai-
kaan työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset. Näitä ovat lomakorvausten jaksottamises-
ta ja etuuksiin tehtävistä sosiaalivakuutusmaksuja vastaavasta vähennyksestä luo-
puminen sekä työttömyysturvan omavastuuajan palauttaminen viiteen päivään. Sovi-
teltujen etuuksien enimmäiskestosta tulee luopua.
Työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen mahdollisesti tehtävät ta-
sokorotukset on toteutettava niin, että lakisääteinen kytkentä ansioturvaan säilyte-
tään. Tämä on myös hallitusohjelman mukaista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Väestön ikärakenteen vanhenemisen aiheuttama palvelujen kysyntä kasvaa. Sosiaa-
li- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu on turvattava. Omaishoidon kehittämistä tu-
lee jatkaa.
Lääninhallitusten resurssit yksityisten palveluntuottajien valvontaan sosiaali- ja ter-
veydenhuollossa ovat puutteelliset. Valvonnan parantamisen edellyttämät määrära-
hat on varattava valtion ensi vuoden talousarvioon.
Perhepäivähoidon kustannuskorvaus
Hallitusohjelmassa luvataan parantaa perhepäivähoitajien asemaa mm. kehittämällä
kustannuskorvausjärjestelmää. Perhepäivähoitajien kustannuskorvaus sisältää elin-
tarvikekustannuskorvauksen sekä muun kustannuskorvauksen (mm. huoneiston
käyttö ja lasten toiminnan järjestämisen kulut). Suomen Kuntaliiton perhepäivähoidon
kustannuskorvausta selvittänyt työryhmä esittää, että kustannuskorvaus tulee vähen-
tää perhepäivähoitajan bruttotuloista määriteltäessä tulosidonnaisia sosiaalietuuksia
(mm. asumistuki, opintotuki). Kustannustyöryhmän esitys tulee toteuttaa.
12 S A K – P U H E E N V U O R O 1 / 2 0 0 5

15. 6. Työterveyshuollon palvelujen ja
työsuojeluviranomaistoiminnan kehittäminen sekä
työehtojen valvonta
Suomessa on eläkekustannusten hallitsemiseksi otettu tavoitteeksi nostaa keskimää-
räistä eläkkeelle siirtymisikää pitkällä aikavälillä 2-3 vuodella. Vuoden 2005 alusta
voimaan tulleet eläkelakien muutokset valmisteltiin juuri tätä muutosta tukeviksi. Ta-
voite työelämästä pois siirtymisiän myöhentämisestä ymmärretään yhteiskunnas-
samme laajasti. Yksimielisyys vallitsee myös siitä, että tavoitteen saavuttaminen
edellyttää ennen muuta työelämän kehittämistä ikääntyvien jaksamista tukevaksi.
Tässä kehitystyössä toimivalla työterveyshuollolla ja työelämän muutokset huomioon
ottavalla työsuojelutyöllä on keskeinen tehtävä. Tämä on tunnistettu myös hallitusoh-
jelmassa, jossa painotetaan työsuojelun ja sen valvonnan voimavarojen turvaamista.
Työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevat lait on uudenaikaistettu ja sosiaali- ja ter-
veysministeriössä on tehty päätökset työterveyshuollon kehittämislinjoista. SAK pi-
tääkin välttämättömänä, että työterveyshuollon kattavuuden ja laadun turvaamiseksi
sekä työsuojelun valvonnan kehittämiseksi varataan riittävät voimavarat.
KRP:n työehtovalvontayksikkö
Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä sovittiin, että keskusrikospoliisin yhteydessä toi-
miva määräaikainen pimeän työvoiman valvontayksikkö vakinaistetaan, ja että sen
toimintaa suunnataan laajemmin harmaan talouden torjuntaan. Yksikölle on osoitet-
tava riittävät voimavarat tehtäviensä suorittamiseen. Myös yksityisillä palvelualoilla
tapahtuvaa vuokratyövoiman käyttöä tulee pystyä valvomaan tehokkaasti.
Lisäksi tupossa todetut muut toimet talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumi-
seksi on toteutettava. Näitä ovat mm.
• työvoimatoimiston oikeus saada verohallinnon tietoja siitä, onko oleskeluluvassa
tarkoitettu työantaja hoitanut veroihin ja maksuihin liittyvät velvoitteensa ja pitä-
vätkö esimerkiksi aikaisemmin maksettuja palkkoja koskevat tiedot paikkansa
• työvoima- ja veroviranomaisten tietojenvaihto ulkomaalaisten työntekijöiden oles-
kelulupien myöntämiseen liittyvässä päätöksenteossa
• verohallinnon oikeus saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja ulkomaalai-
sen Suomessa oleskelusta, työnantajista ja työsuhteesta
• ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen toteutumisen varmistaminen ja työeh-
toerimielisyyksien ratkaiseminen mm. järjestöjen kanneoikeuden avulla.
Tieliikenteen valvontayksikkö
Suomessa maanteillä suoritettava ammattimaisen liikenteen valvonta on riittämätön-
tä. Valvontaresurssien puute osaltaan lisää harmaata taloutta. Ammattimaisen liiken-
teen valvonnan parantamiseksi tulee perustaa oma valvontayksikkö riittävin resurs-
sein, joka täydentäisi sekä liikkuvan poliisin että työsuojeluviranomaisten tieliiken-
teessä suorittamaa valvontaa.
S A K - P U H E E N V U O R O 1 / 2 0 0 5 13

16. 7. Tasa-arvo
Hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on sitouduttu lukuisiin konk-
reettisiin sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimiin, jotka edellyttävät suurta työpanos-
ta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä ja tasa-arvovaltuutetun
toimistossa. Hallitusohjelma lupaakin vahvistaa tasa-arvoasioiden resurssointia.
Vuonna 2005 voimaan tuleva tasa-arvolain uudistus edellyttää tasa-arvovaltuutetun
toimiston resurssien lisäystä. Lisäresursseja tarvitaan sekä tasa-arvon edistämiseen
että lain valvontatehtäviin. Erityistä panostusta tarvitaan samapalkkaisuuteen sekä
koulutuksen tasa-arvoon liittyviin valvonta- ja neuvontatehtäviin. Virkojen lisäksi on
tarpeen lisätä toimintamäärärahoja tasa-arvolain uudistukseen ja tasa-
arvosuunnitteluun liittyvään tiedotus- ja koulutustoimintaan sekä materiaalituotantoon.
Työsuojelupiireille tulee turvata riittävät resurssit lisääntyneiden tehtävien hoitamisek-
si. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisia uusia tehtäviä ovat mm. työpaikan tasa-
arvosuunnittelun tilan tarkastaminen ja neuvonta.
Valtion tulee työnantajana olla esimerkillinen samapalkkaisuustavoitteen toteuttami-
sessa ja osoittaa palkkausjärjestelmäuudistusten edellyttämät varat tulevien vuosien
budjetteihin. Valtion tulee myös sitoutua perusteettomien määräaikaisten työsuhtei-
den vakinaistamiseen ja varautua tästä aiheutuviin kuluihin.
8. Oikeusministeriön hallinnonala
Vankeinhoito
Vankeinhoitolaitoksen, kuten ei muidenkaan virastojen, vuoden 2005 talousarvioon ei
ole sisällytetty vuoden 2005 palkankorotuksia, uuden palkkausjärjestelmän rahoitus-
ta, henkilöstövajeen korjaamista ym. eräitä määrärahatarpeita. Nämä on tarkoitus
hoitaa lisätalousarviolla, mikä ei ole asiallisen budjetointitavan mukaista. Kehysriihes-
sä tulee sopia riittävästä henkilöstöresurssin lisäämisestä sekä toimintamenojen täy-
simääräisestä budjetoinnista vankeinhoitolaitoksessa kehyskaudella 2006-2009.
Uuden tietojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneen sakkovankisuman purka-
minen lisää päivittäistä vankilukua vuonna 2005 noin 200-300 vangilla, mikä heijastuu
lisärahoituksen tarpeena toimintamenoihin ja terveydenhoitomenoihin.
9. Puolustusministeriön hallinnonala
Valmisteilla oleva Puolustusvoimien varikkojen ja varuskuntien lakkauttaminen selvi-
tysmiehen esittämässä laajuudessa merkitsee 1 200 työpaikan menetystä vuodesta
2008 alkaen. Muutoksessa on kohdeltava sekä siviili- että sotilashenkilöstöä yhtäläi-
sin perustein. Jokaiselle on tarjottava korvaava työpaikka puolustusvoimien tai muun
valtionhallinnon palveluksessa. Henkilöstösopeutuksen vuoksi lakkauttamiset on teh-
tävä asteittain viiden vuoden siirtymäajalla eikä kertarysäyksellä. Yhteiskunnalliset
vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, mikäli varikkoja ja varuskuntia lakkautetaan vain
sellaisissa kunnissa, joissa ei synny huomattavia kielteisiä työllisyysvaikutuksia.
14 S A K – P U H E E N V U O R O 1 / 2 0 0 5

17. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi
Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi
The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK
Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, www.sak.fi