1. Työaikapankki
– KÄYTÄNNÖN OHJEITA LUOTTAMUSMIEHELLE
JA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLe
Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä,
jolla työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmän
tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työnteki-
jöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset
tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten
työntekijöiden määrää.
Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä
ovat liukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 §) sekä vuosilomalain
säästämismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 §). Keskusjärjestöt
ovat lisäksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityk-
sessä käytössä samanaikaisesti.
2. Käytännön ohjeita
Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöön-
▼
otosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työ- ja virkaehtoso-
pimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos
sopimuksessa on niin sovittu.
Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa
▼
kaikkiin työpaikan työntekijöihin.
Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen paikallista so-
▼
pimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa
eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista
koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan.
Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa on
▼
syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja
määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima).
Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta vuosilo-
▼
man säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät sovitetaan yhteen. Liu-
kuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä ohjeesta riippumatta sovellettava niitä
koskevaa lainsäädäntöä.
Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin:
PANKKIIN LIITTYMINEN JA SIITÄ EROAMINEN
Pankkiin liittymisestä ja eroamisesta on liityttävä ja siitä on erottava kirjal-
voidaan sopia esimerkiksi, että pankkiin lisesti.
TYÖAIKAPANKKIIN SÄÄSTÄMINEN
ELI MITÄ ETUJA PANKKIIN VOIDAAN SIIRTÄÄ SEKÄ SIIRTOMENETTELY
Työaikapankkiin säästäminen on aina va- työntekijä voi etukäteen tehdä ”sisään” yk-
paaehtoista. sittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotka
Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja sitten siirretään työaikapankkiin.
ylityön perus- ja/tai korotusosa, osa vuo- Etuja siirretään pankkiin vähintään sa-
silomasta, työajan lyhennysvapaa, lomara- massa suhteessa kuin siitä lain tai työ- ja
ha, liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät virkaehtosopimuksen mukaan maksettai-
(esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle siin rahallinen korvaus. Edut siis siirretään
-10 tuntia) ja vapaa-ajaksi muutetut työ- pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siir-
aikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että rettävät edut menettävät tällöin alkuperäi-
3. sen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä ai-
siirtää työaikapankkiin seuraavasti: 1) työn- kaisemmin vapaasta on ilmoitettava työnan-
tekijälle maksetaan korotusosa, perusosa tajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajois-
siirretään pankkiin, 2) työntekijälle makse- ta ja siitä, kenelle asiasta on ilmoitettava.
taan perusosa, korotusosa siirretään pank- Työnantajan oikeudesta kieltäytyä anta-
kiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa masta vapaata voidaan sopia esimerkiksi,
siirretään pankkiin (esim. 2 tuntia 50 %:lla että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos
korotettuna on 3 tuntia pankkiin). vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai
Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan so- palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei
pia esimerkiksi, että työntekijän on sovittava voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyil-
erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esi- lä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL
miehensä kanssa samassa yhteydessä, kun 4:4,3).
sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu va-
pitämisestä, ”sisään” tekemisestä jne. paa voidaan sopia esimerkiksi, että työnte-
kijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa,
Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon mutta että työnantajalla on oikeus kieltäytyä
pankkiin voi säästää hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin
Mahdollisesta enimmäismäärästä on sovit- hänellä on oikeus kieltää vapaan pitäminen.
tava. Lisäksi voidaan sopia siitä, että työnte- Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa
kijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on voidaan sopia esimerkiksi, että jos työnteki-
syytä aloittaa pienemmillä enimmäismääril- jä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen
lä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuu- aikana, vapaa siirtyy pidettäväksi erikseen
desta saatujen kokemusten myötä. sovittavana ajankohtana.
Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä Siltä varalta, että useampi työntekijä halu-
muistaa, että työntekijän saatavat työaika- aa pitää vapaansa samanaikaisesti eikä kai-
pankista on turvattu työnantajan maksuky- kille voida sitä antaa, on syytä sopia periaat-
vyttömyystilanteessa vain kuuden kuukau- teista, joilla vapaa annetaan (etusijajärjes-
den palkkaa vastaavalta määrältä (palkka- tys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että
turvalain (866/1998) 9 a § (1257/2006)). otetaan huomioon vapaan käyttötarkoitus
(esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain tiet-
Työaikapankin saldon käyttäminen tynä ajankohtana).
eli miten ja milloin säästetyt tunnit Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia,
käytetään että vapaa on pidettävä tietyn ajan kuluessa
On syytä sopia, että pankkivapaa on työ- kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi
hön verrattavaa aikaa (kerryttää vuosilomaa voidaan sopia, että jollei vapaata pidetä tä-
jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virka- män ajan kuluessa, se maksetaan työnteki-
ehtosopimuksessa. jälle rahana.
Käyttämisestä voidaan sopia esimerkik- Työsuhteen päättyessä työntekijällä on
si, että työntekijä voi päättää pitämisestä ja oikeus saada saatavansa. Voidaan sopia, että
jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työn- saatavat on joko maksettava rahana tai että
antajalle esimerkiksi viikkoa ennen vapaan ne pidetään vapaana siten kuin siitä kussa-
aloittamista tai työvuorolistan laatimista. kin tapauksessa erikseen sovitaan tai että
Voidaan myös sopia, että ilmoittamisaika on työntekijällä on aina oikeus niin halutessaan
yhteydessä jakson pituuteen siten, että mitä pitää saatavansa vapaana irtisanomisaikana.
4. Vapaiden ajalta maksettavan palkan janpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai
määräytyminen että saatavat ja niiden kertymisen ajankoh-
Palkasta voidaan sopia esimerkiksi, että va- dat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon.
paan ajalta maksetaan se palkka, jonka työn- Voidaan myös sopia, että jokaiseen palkka-
tekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä laskelmaan merkitään työntekijän työaikati-
sopia palkan määräytymisestä tätä tarkem- lin tilanne (plus-/miinussaldo).
min esimerkiksi kytkemällä se työehtosopi- Saatavien palkkaturvasta maksaminen
muksen määräyksiin (esim. KTA) . edellyttää selkeää kirjanpitoa (palkkaturva-
lain 9 a §)
Työhönpaluu vapaan jälkeen ja
syrjintäkielto Luottamusmiehen ja työsuojelu-
valtuutetun tiedonsaantioikeus
Tästä on syytä sopia esimerkiksi, että työn-
tekijällä on oikeus palata aikaisempaan työ- Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
hönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta tiedonsaantioikeudesta voidaan sopia esi-
palaavalla työntekijällä ja ettei työntekijän merkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tu-
työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoin- tustua työaikapankkia koskevaan kirjanpi-
kaan syrjiä sen takia, että hän on käyttänyt toon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito)
oikeuttaan vapaaseen. ja että työnantajan on annettava luottamus-
miehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa,
ettei vapaata voida antaa työntekijän esittä-
Työnantajan työaikapankkia koskeva mänä ajankohtana.
kirjanpito
Kirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi,
että työnantaja pitää työntekijäkohtaista kir-
LISÄTIETOJA:
- oma ammattiliitto
- www.sak.fi/tyoaika
Tietoa etätyöhön liittyvistä asioista:
- www.sak.fi/etatyo
SAK:
- Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila (puh. 050 5751790, juha.antila@sak.fi)
- Lakimies Anu-Tuija Lehto (puh. 040 7781080, anu-tuija.lehto@sak.fi)