Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Esitys Kunnon työn päivän tilaisuudessa Turussa 7. lokakuuta 2013. Työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila, Turun kaupunki

1. Varhainen välittäminen-
työhyvinvoinnin johtamisen keinona
Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli
Kunnon työn päivä 7.10.2014
Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori
Vuokko Puljujärvi-Seila

2. Johdanto
• Tarkoitus on vahvistaa työpaikalla henkilöstön työkyvyn
edistämistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemistä läpi työurien
• Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60%
korvaus työpaikoille, jotka ovat sopineen yhdessä tth:n kanssa
työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta
työpaikalla.
• Toimintatapa, jota käyttämällä voidaan havaita työn tekemiseen
liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
puututaan systemaattisesti niihin, ettei työyhteisön / yksilön
työhyvinvointi vaarannu.
Työkykykoordinaattori 2012 2

3. Taustaa
• Turun kaupungin valtuuston strateginen linja-päätös
Henkilöstöohjelmassa 2010-2013 ”asiantuntevan ja työssään
viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön
jaksamista, osaamista ja osallistumista oman työn
kehittämiseen”
• Turun työkykyjohtamisen tilannekartoitus 2009-2010
• Sirius-hanke 2010-2011 => havaittiin puutteita työkyvyn
tukemiseen ja työssä jaksamiseen liittyvissä toimintatavoissa ja
käytössä olevien toimintamallien noudattamisessa
• Kj Randellin asettamispäätös (7.7.11) Työkyvyn hallintamallin
kehittämishankkeelle – luodaan malli koko kaupungille
3Työkykykoordinaattori VP-S

4. Toimintamalli
- Hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja johtavassa
työsuojelutoimikunnassa toukokuussa 2012
- Hyväksytty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012
käytteenotettavaksi menettelytapaohjeeksi Turun kaupungilla
Jalkauttaminen
- Esimiehille- ja henkilöstölle koulutusta
- Puheeksiottamisen taito- valmennus esimiehille pienryhmissä
- Johtoryhmissä, työpaikkakokouksissa asian esittely
Työkykykoordinaattori VP-S 4

5. Työkyvyn hallintamalli
- tavoitteet -
• Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen
• Tukea esimiehien suunnitelmallista työkykyjohtamista
(konkreettinen työkykyjohtamisen työväline)
• Tukea työntekijöiden työkykyä varhaisessa vaiheessa
• Parantaa työntekijöiden työssä jatkamista = työuria
• Varmistaa henkilöstön oikeudenmukainen ja tasapuolinen
kohtelu
• Selventää työpaikan ja työterveyshuollon väliset vastuut ja
velvollisuudet
• Vähentää sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksia
Työkykykoordinaattori VP-S 5

6. Työkyvyn hallintamalli
- hyödyt -
• Työntekijälle: oikeus saada tukea työkyvylleen, tehokkain tuki
tapahtuu työpaikalla. Varmistaa tasapuolisen kohtelun.
• Esimiehelle: konkreettinen ohjemalli työntekijöiden työkyvyn
muutosten varhaiseen tunnistamiseen. Yhteistyö
työterveyshuollon kanssa
• Työnantajalle: sairauspoissaoloille ja ennen aikaisille
eläköitymisille tarvitaan vaihtoehtoja => nopea reagointi
hälytysmerkkeihin
Työkykykoordinaattori VP-S 6

7. Työkyvyn hallintamalli
- hyödyt -
• Työsuojelulle: työkyvyn varhaiseen tukeen liittyvät
toimintaperiaatteet ovat työsuojelun yhteistoiminnan keskeistä
sisältöä
• Työterveyshuollolle: selkeyttää vastuut ja rajat työkykyasioiden
selvittelyssä (työntekijä, esimies ja tth). Yhteistyö paranee
työpaikkojen kanssa.
Työkykykoordinaattori VP-S 7

8. Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus
Työkykyongelman
havaitseminen työpaikalla
tai tieto pitkästä
sairauslomasta
Terveydentilaan
liittyvät ongelmat
Tunnuslukujen,
työyhteisön
toiminnan ja
ilmapiirin seuranta,
kehityskeskustelut
Yhteydenotto
työterveyshuoltoon
Elämän-
tilanteeseen liittyvät
ongelmat
Työyhteisöön liittyvät
ongelmat
Työhön liittyvät
ongelmat
Työkyky
vastaa
työtä
Pitkään
sairauslomaan
liittyvät asiat
Sairaus-
poissaolo-
seuranta,
Puheeksiotto:
esimies-alais-
keskustelu tai
sairausloma-
ajan yhteydenpito-
neuvottelu
Varhaisen
tukemisen
lomakkeet,
työhön paluun
tuki-lomake
Yhdessä
sovittujen
toimen-
piteiden
toteuttaminen
Ratkaisu-
vaihtoehtojen
hahmotus,
jatkosta
sopiminen ja
kirjaaminen
Seuranta,
tuke-
minen,
arviointi
Seuranta- tai
sairaus-
lomalta
paluu-
keskustelu
Varhaisen
tukemisen lomake
tai
työhön paluun
tuki-lomake
Työkyky
EI vastaa
työtä
Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta
ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita
Työkyky-
ongelman
luonteen
selvittäminen,
Työkykyongelman
havaitseminen työpaikalla
tai tieto pitkästä
sairauslomasta
Terveydentilaan
liittyvät ongelmat
Tunnuslukujen,
työyhteisön
toiminnan ja
ilmapiirin seuranta,
kehityskeskustelut
Yhteydenotto
työterveyshuoltoon
Elämän-
tilanteeseen liittyvät
ongelmat
Työyhteisöön liittyvät
ongelmat
Työhön liittyvät
ongelmat
Työkyky
vastaa
työtä
Pitkään
sairauslomaan
liittyvät asiat
Sairaus-
poissaolo-
seuranta,
Puheeksiotto:
esimies-alais-
keskustelu tai
sairausloma-
ajan yhteydenpito-
neuvottelu
Varhaisen
tukemisen
lomakkeet,
työhön paluun
tuki-lomake
Yhdessä
sovittujen
toimen-
piteiden
toteuttaminen
Ratkaisu-
vaihtoehtojen
hahmotus,
jatkosta
sopiminen ja
kirjaaminen
Seuranta,
tuke-
minen,
arviointi
Seuranta- tai
sairaus-
lomalta
paluu-
keskustelu
Varhaisen
tukemisen lomake
tai
työhön paluun
tuki-lomake
Työkyky
EI vastaa
työtä
Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta
ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita
Työkyky
EI vastaa
työtä
Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta
ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita
Työkyky-
ongelman
luonteen
selvittäminen,
Työkykykoordinaattori VP-S 8

9. Toimintamallin lomakkeet
1) Työntekijän valmistautumislomake
- tukee keskusteluun valmistautumista
- mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin
(työntekijän näkemys esille)
- voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v)
- osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot,
työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen
2) Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake
- toimii muistiona
- sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin
- lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla,
jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon
3) Työhönpaluun tuki -lomake
- kirjataan jo poissaolon alkaessa työntekijän kanssa yhteisesti sovittu
yhteydenpitomenettely poissaolon ajaksi
- informoidaan esim. sairausloman loppupuolelle sijoittuvasta työhön
paluun keskustelusta
- toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi
työntekijän luvalla (tiivis yhteistyö tth:n kanssa)
Työkykykoordinaattori VP-S 9

10. Mahdolliset hälytysmerkit
Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö
muuttunut käytös
jaksamisongelmat
lisääntyneet
poissaolot
toistuva myöhästely
työaikojen
noudattamattomuus
toistuvat pidentyneet
työpäivät
sairaana työskentely
eristäytyminen
päihteet
epäsiisteys
toistuvat unohdukset,
virheet
keskittymiskyvyn
puute
osaamisen
muuttuminen
asiakaspalautteen
muuttuminen
kielteiseksi
jatkuva motivaation
puuttuminen
koulutuskielteisyys
liialliset
osaamisvaatimukset
työn liiallinen
haasteellisuus
epäasiallinen kohtelu
ristiriitatilanteet/
kuppikunnat
vuorovaikutuksen
muutokset/ puutteet
yhteistyössä
tapahtuneet muutokset
epäoikeudenmukainen
työmäärä
välinpitämättömyys
yhteisistä asioista
epäsiisteys ja –
järjestys
välinpitämättömyys
työvälineistä ja
työturvallisuudesta
tapaturmat
työrauhan
puuttuminen
muutokset
työoloissa
muutokset työn
sisällössä
Työkykykoordinaattori VP-S 10

11. Työntekijäkohtainen
sairauspoissaoloseuranta
Hälytysrajat Omailmoitusten määrä
3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6
kuukauden aikana
5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää,
12 kuukauden aikana
yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo
tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin
yhteensä kuukauden ajan. Esimies
ilmoittaa työterveyshoitajalle. Työhön
paluun tuen suunnittelu
90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2
vuoden aikana. Työterveyshuolto
kirjoittaa lausunnon Kelalle.
Työkykykoordinaattori VP-S
Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Seuranta toteutetaan esimiestyönä: ESS –raportit 1 x kk
11

12. Tilanteen kartoittaminen ja
toimenpidesuunnitelma
Työkykykoordinaattori VP-S
☐ Työjärjestelyt
☐ Ergonomia
☐ Paremmat työvälineet/apuvälineet
☐ Työaikajärjestelyt
☐ Lomien jaksotus
☐ Työkierto
☐ Ammatillinen lisäkoulutus
☐ Koulutus, valmennus, perehdytys
☐ Työnohjaus, mentorointi
☐ Työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaus
☐ Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet
☐ Työn ulkopuolisen elämän toimenpiteet, omaehtoinen toiminta
☐ Jotain muuta, mitä ?
12

13. Varhaisella tuella on vaikutusta
• Organisaatiossa, jossa oli käytössä varhaisen tuen malli:
• työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä yksilöllisen tuen tarve
tunnistettiin paremmin
• työkykyyn vaikuttavat tekijät otettiin yleisemmin puheeksi
ja niihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä
• esimiesten kyky huomioida työkykyasiat laaja-alaisesti
parantui sekä kyky tukea työntekijöitä monipuolistui
• varhaisten tukitoimien saatavuus työkyvyn ylläpitämiseksi
parani
Turja, Kaleva, Kivistö & Seitsamo. 2012. Työkyvyn varhainen tuki. TTL.
Työkykykoordinaattori VP-S 13

14. Puheeksiottaminen
• Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä tai
jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua huonommaksi
• Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja varhaisessa
vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti
• Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja työntekijän
välisessä keskustelussa. Molemmat valmistautuvat
keskusteluun!
• Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka).
• Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen ratkaisemaan
työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä => työkyvyn ja
työhyvinvoinnin turvaaminen sekä ennaltaehkäiseminen
työyhteisön näkökulmasta
Työkykykoordinaattori VP-S
14

15. Tehostettu tuki
• Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja
jatkamisen tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole
johtaneet toivottuihin tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja
resursseja
• Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies,
työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii
vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa mukaan henkilöstön edustajan
• Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen
kuntoutus, osa-aikaeläke tai organisaation omat toimenpiteet
Työkykykoordinaattori VP-S 15

16. Työhön paluun tuki
Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta
tapahtumasta:
Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai
erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen
työterveysneuvottelun järjestämiseksi.
Työkykykoordinaattori VP-S 16

17. Työhön paluun tuki
• Toimintamalli auttaa esimiestä ja työntekijää varmistamaan
onnistunut, turvallinen ja oikea-aikainen pitkän poissaolon
jälkeen
• Poissaololla tarkoitetaan pitkää (yli 30 päivää) poissaoloa omasta
työstä SL tai virka- tai työloma
• Pohditaan tarpeelliset tukitoimet esim. koulutus, perehdytys,
kevennetty työ, muutokset työtehtävissä
• Keskustelu käydään ennen työhön paluuta
• Sovitaan seuranta kuukauden päähän työhön paluusta
Työkykykoordinaattori VP-S 17

18. Työkykykoordinaattori VP-S
Hyvä työkyky ei turvaa vain
työssä jatkamista vaan sillä on
suuri vaikutus pitkälle
eläkevuosiin!
KIITOS,
TYÖNILOA KUNNON TYÖPAIKOILLE!
18