1. Lausunto valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle
12. lokakuuta 2012
Esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2013, mom. 35.20
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää valtiovarainvaliokunnan asunto- ja
ympäristöjaostoa mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle
2013 (HE 95/2012 vp). Keskitymme lausunnossamme kolmeen teemaan eli erityisryhmien
investointiavustukseen, korjaus- ja energia-avustuksiin sekä määräaikaisiin rakentamisen tukiin.
Lausunnon yhteenveto
-asunnoissa. Toisaalta asuminen muodostaa noin puolet
opiskelijan kaikista menoista. Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen määrää on
edelleen lisättävä opiskelijoiden asumistilanteen helpottamiseksi.
-asuntojen investointiavustusprosentin korottamista kymmenestä
viiteentoista. Tämän lisäksi erityisryhmien investointiavustusmäärärahaa tulee korottaa sen oltua
useita vuosia samalla tasolla.
-asunnoista valtaosa on rakennettu useita vuosikymmeniä sitten ja on tällä hetkellä
peruskorjauksen tarpeessa. Myös asuntojen energiatehokkuudessa on parannettavaa.
- ja korjausavustusten (mom. 35.20.55) vähentämisestä ja
esittää avustusmäärärahojen korottamista.
erityisryhmiä. SYL edellyttää, että opiskelija-asunnot otetaan matalamman omavastuukoron ja
muiden mahdollisten määräaikaisten rakentamisen tukien piiriin. Vaihtoehtoisesti tilanne tulee
kompensoida parantamalla opiskelija-asuntojen investointiavustusta.
Yleistä
Opiskelijatutkimuksen 2010 mukaan asumiskustannukset muodostavat noin puolet opiskelijan
kaikista menoista ja ovat opiskelijan suurin yksittäinen menoerä. Saman tutkimuksen mukaan
vain 27 % opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa, kun vapailta markkinoilta vuokratuissa
asunnoissa asuu 43 %. Tänä syksynä opiskelija-asuntopula on jälleen kärjistynyt usealla
paikkakunnalla ja opiskelija-asuntojonot ovat olleet pitkiä. Opiskelijoiden hätämajoitusta on
tarvittu eri puolilla Suomea.
Laadukas, kohtuuhintainen ja hyvien liikenneyhteyksien päässä kampukselta oleva asunto on
olennainen edellytys sille, että opiskelija voi keskittyä opiskeluun ja valmistua tavoiteajassa.

2. Tämän vuoksi riittävät erityisryhmien investointiavustukset sekä riittävän korkea opiskelija-
asuntojen avustusprosentti ovat välttämättömiä sekä kestävän asuntopolitiikan että
tutkintotavoitteiden toteutumisen kannalta.
Erityisryhmien investointiavustus
SYL esittää, että opiskelija-asuntojen investointiavustusprosentti korotetaan nykyisestä
kymmenestä (10) prosentista viiteentoista (15). Opiskelija-asuntojen rahallinen avustusmäärä on
selvästi alhaisempi kuin muiden erityisryhmien. Investointiavustusprosentin korottaminen
mahdollistaisi sen, että alueilla, joissa on pahin opiskelija-asuntopula, uskallettaisiin paremmin
investoida uusiin asuntoihin. Koska investointiavustusta käytetään myös opiskelija-asuntoja
hankittaessa ja peruskorjattaessa, mahdollistaisi investointiavustusprosentin korotus myös sen,
ettei uudisrakennus- ja peruskorjauskohteita tarvitsisi asettaa rahanjaossa vastakkain. Tämä
vahvistaisi myös alueellista yhdenvertaisuutta, sillä uudisrakennus- ja perusparannustarpeet
kohdistuvat usein eri puolille Suomea.
Erityisryhmien investointiavustuksen määrärahaksi esitetään 110 miljoonaa euroa (Valtion
asuntorahastosta maksettavat tuet). Määräraha säilyisi neljättä vuotta samalla tasolla.
Ikääntyneiden ja muistisairaiden vanhusten määrän lisääntyessä on avustussummaa kuitenkin
jakamassa jatkuvasti suurempi joukko asuntokohteita. Riskinä on, että opiskelija-asuntokohteet
jäävät muiden erityisryhmien jalkoihin, varsinkin kun budjettiesityksessä erityisesti asetetaan
painopiste muiden kuin opiskelijoiden asumistilanteen parantamiseen.
SYL toivoo, etteivät erityisryhmät joutuisi keskenään kilpailemaan rahasta, sillä kaikkien ryhmien
asuntotilanteessa on parannettavaa. Investointiavustuksen riittävällä määrällä tulee turvata
kaikkien ryhmien mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen. SYL esittääkin, että erityisryhmien
investointiavustusmäärärahaa korotetaan sen riittävyyden turvaamiseksi.
Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset (momentti 35.20.55)
SYL on huolissaan siitä, että korjaus- ja energia-avustusten määrää esitetään edelleen leikattavan.
Vuoden 2011 tilanteeseen nähden pudotus on kaikkiaan 40 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan
lisäksi suhdanneluontoisten korjausavustusten lopettaminen, vähenee korjausavustuspotti vielä
entisestään.
Vaikka Suomen rakennuskanta on verrattain nuorta, on korjausrakentamisen tarve vuosi vuodelta
kasvava. Sama pätee myös opiskelija-asuntoihin: merkittävä osa on peruskorjauksen tarpeessa.
Opiskelija-asuntojen korjaustarvetta lisää myös niiden erityisluonne. Asunnot ovat pieniä ja
vaihtuvuus suurta, mikä tekee sekä rakentamisesta että korjaamisesta kallista ja lisäksi nopeuttaa
asuntojen kulumista.
Rakennusten kokonaisenergiankulutus on 40 % koko Suomen energiankulutuksesta. Yksityisen
kulutuksen päästöistä kolmannes muodostuu asumisesta. Asumisen energiatehokkuuden
parantaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiatehokkuutta voidaan

3. parantaa ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamalla, mutta välttämätöntä on myös tehdä
rakennuksiin kohdistuvia parannuksia. Energiatehokkuuden parantamistyöt ovat kalliita, joten
valtion avustukset ovat keskeinen väline energiatehokkuuden parantamiseksi.
SYL esittää, että asuntojen korjaus- ja energia-avustusten määrärahaa nostetaan tuntuvasti,
mahdollisimman lähelle vuoden 2011 tasoa.
Korkotukilainojen omavastuukorko
SYL on huolissaan siitä, muodostavatko erilaiset määräaikaiset rakentamisen tukimuodot lopulta
tilanteen, jossa on edullisempaa rakentaa asuntoja muille kuin erityisryhmille. SYL ei millään
tavalla kiistä sitä, etteikö muilla kuin erityisryhmillä olisi selvää tarvetta nykyistä suurempaan
asuntotuotantoon mutta sama tarve esiintyy myös erityisryhmillä.
Erityisryhmien asuntojen rakentaminen on näiden ihmisryhmien tarpeiden takia usein kalliimpaa
kuin valtaväestölle suunnattujen asuntojen rakentaminen. Tämän takia rakentamista tuetaan
erityisesti investointiavustuksella. Jos erityisryhmien asunnot suljetaan erilaisten määräaikaisten
tukimuotojen ulkopuolelle, muodostuu ristiriita toimenpiteiden välillä: erityisryhmien asumista
tuetaan toisaalla mutta toisaalla tehdään päätöksiä, jotka vähentävät halukkuutta rakentaa
asuntoja erityisryhmille.
Tällä hetkellä keskeinen ongelma on korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen, joka ei
koske erityisryhmien asuntojen rakentamishankkeita. Lisäksi pääkaupunkiseudulle on esitetty
erityistä käynnistysavustusta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Myös tämän
esityksen kohdalla erityisryhmät ovat unohtuneet. Jotta koko väestölle saadaan riittävästi
kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, on tärkeä luoda erilaisia houkutinmekanismeja. Näiden
mekanismien tulee kuitenkin koskea myös erityisryhmien asuntorakennuskohteita.
Mikäli erityisryhmät edelleen jätetään määräaikaisten tukien ulkopuolelle, tulee tilannetta
kompensoida. Tämä on jälleen yksi peruste nostaa opiskelija-asuntojen
investointiavustusprosentti 15:een.
Helsingissä 12. lokakuuta 2012
Jarno Lappalainen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227