1. KANSALAISJÄRJESTÖN
KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
VUODELTA 2010 HANKEKOODI 34701601
1. Hankkeen perustiedot
1. HANKKEEN PERUSTIEDOT
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi
Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL)
1.2 Järjestön nimi englanniksi
National Union of University Students in Finland
1.3 Hankkeen nimi suomeksi
Luonnonkatastrofien riskialttiuden vähentäminen ja kriisivalmiuksien kehittäminen Guatemalan
maaseudun mayayhteisöissä.
1.4 Hankkeen nimi englanniksi
Building capacity for disaster prevention, preparedness and response in rural Maya communities of
Guatemala
1.5 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä
Capacitación de comunidades mayas para la prevención de y preparación para desastres naturales
1.6 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta)
Guatemala, El Quichen ja Alta Verapazin maakunnat.
Kunnat El Quichessä:
Nebaj, San Juan Cotzal, San Gaspar Chapul ja Sacapulas
Kunnat Alta Verapazissa:
San Juan Chamelco, Cobán, San Cristobal Verapaz
1.7 Yhteistyökumppanin nimi
Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU)
1.8 Hankkeen aloitusajankohta ja suunniteltu päättymisajankohta
Tammikuu 2008-joulukuu 2010
Sivu 1/18

2. 1.9 Hankkeen perusidean tiivistelmä ja keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset (vrt.
hankesuunnitelma, kohta 1.11.)
Hankeen välittämänä tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen riskialttiutta luonnonkatastrofeille ja
kehittää yhteisöjen kriisivalmiutta seitsemässä kunnassa Alta Verapazin ja El Quichén maakunnissa.
Hankkeen ensimmäisenä vuotena luotiin mayayhteisöille ja kunnille riskianalyysit ja kriisisuunnitelmat,
joita on hankkeen mittaan päivitetty. Vuonna 2009 hankkeeseen lisättiin uutena elementtinä taimitarha,
joissa kasvatetaan puita ja kasveja istutettavaksi luontoon eroosion ehkäisemiseksi. Tämä käytännön
tarve ja toimenpide oli tullut esille hankkeen ensimmäisenä vuotena riskianalyysejä tehdessä.
Vuonna 2010 hanke on jatkunut hankesuunnitelman mukaisesti; 7 taimitarhaa li toiminnassa, 13
koulutustilaisuutta järjestettiin paikallisille ihmisille (kaksi oli alueellisen tason koulutuksia) ja m 24
stipendiä myönnettiin yliopistojen opiskelijoille.
Tärkeimpiä hankkeella aikaansaatuja tuloksia on:
- kunnat ja yhteisöt käyttävät tehtyjä kriisisuunnitelmia ja toimivat niiden mukaan
- 750 mayayhteisöjen edustajaa (sekä miehiä että naisia) on koulutettu luonnonkatastrofien
ennaltaehkäisyyn liittyvissä teemoissa.
- Stipendejä saaneista opiskelijoista on syntynyt monitieteinen katastrofien vaikutusten
ennaltaehkäisyyn keskittynyt verkosto
- Biodiversiteetti on parantunut ja eroosio vähentynyt taimitarhojen ja puiden istutuksen myötä.
Taimitarhoihin on istutettu erilaisia kasveja riippuen paikan ilmastosta.
Sivu 2/18

3. 1.10 Tiivistelmä rahoituksesta
Vuosi 2010 Euroa
Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki 6334
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki)
UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki 46146
Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä 52480
Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä 51884,10
Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki 595,90
(UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki) ks. kohta 5.10
1.11 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus, sen lähde ja määrä raportointivuonna
Saksalainen yhteistyökumppani on rahoittanut Baja Verapazin alueella Cubulcon kunnassa sijaitsevan
Chicruzin yhteisöjen maiden laillistamisessa eli omistussuhteiden kirjaamisessa virallisiin asiakirjoihin
yhteensä Q. 52,400.00.
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima, taloudellinen
panos, muu?)
AMEU on osallistunut hankkeen hallinnointiin ja etsinyt hankkeelle yhteistyökumppaneita paikallisella,
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Järjestö on myös ylläpitänyt olemassa olevia
kumppanuussuhteita ja toteuttanut hanketta yhteistyössä kumppanien kanssa. AMEU:n hankekunnissa
asuvat jäsenet ovat auttaneet vapaaehtoispohjalta koulutustilaisuuksien käytännön järjestelyissä.
Heidän roolinsa on erityisen tärkeä syrjäisissä yhteisöissä.
Taloudellisesti AMEU on huolehtinut koulutustilaisuuksien matka- ja kuljetuskustannuksista lukuun
ottamatta vuodelta 2009 siirtyneitä koulutuksia, jotka maksettiin hankkeen budjetista. Toimiston
vuokra, sähkö, puhelinkulut, kopiointikulut ja toimistovälineet ovat olleet AMEU:n rahallista panostusta
hankkeeseen.
2.2 Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyöhön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa?
(esimerkiksi suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
Valtiollinen luonnonkatastrofien ja kriisiavun koordinaatiokeskus (La Coordinadora Nacional para la
Reducción de Desastres, CONRED) on antanut institutionaalista tukea ja tarjonnut materiaalejaan,
kuten luonnonkatastrofeihin liittyviä tilastoja, AMEU:n käyttöön. Hankkeen ensimmäisenä vuonna
AMEU ja CONRED allekirjoittivat aiesopimuksen koulutustoiminnan koordinoimiseksi.
Kansallinen seismologian, vulkanologian, meteorologian ja hidrologian instituutti
(El Instituto Nacional de Sismología, Vulcanología, Meteorología e Hidrología, INSIVUMEH), on
tuottanut tietoa topografisesta tilanteesta, hidrologisista tasoista ja tektoonisista laatoista. AMEUn on
hyödyntänyt tietoa hankkeen toimenpanossa, esimerkiksi koulutuksissa.
Sivu 3/18

4. Kuntien paikallishallinnon elimet ovat auttaneet koulutusten järjestämisessä niin käytännön
järjestelyjen kuin suhteiden luomisen osalta. Kuntien metsätoimistot ovat osallistuneet ja auttaneet
taimi- ja kasvitarhojen kehittämisessä.
Monia koulutustilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä valtion organisaatioiden ja eri kansalaisjärjestöjen
kanssa (GuateAmala, CONJUVE, DEMI). Yhteistyönmuodot ovat vaihdelleet koulutustilaisuuksien
mainostamisesta seminaarien evaluoimiseen.
3. Hankkeen kestävyys
3.1 Millä tavoin ennakoidut tai ennakoimattomat ulkopuoliset tekijät vaikuttivat hankkeen
toteutumiseen? (taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset, ympäristölliset tai kulttuuriset tekijät)
Taloudelliset tekijät
Vuonna 2010 koulutuksiin osallistuvien majoituskulut aiheuttivat taloudellisia haasteita, koska hanke ei
kattanut majoituskuluja. Kuitenkin hallituksen instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen tuella tämä ongelma
saatiin ratkaistua.
Sosiaaliset tekijät
Osa koulutuksista järjestettiin paikoissa, joista oli hankala liikkua pois pimeän aikaan eli koulutusten
päätyttyä. Tämä vaikutti erityisesti naisten osallistumiseen negatiivisesti.
Ympäristötekijät
Elokuussa ja syyskuussa hankealueilla oli rankkasateita, jotka tuhosivat laajasti viljelyalueita ja
aiheuttivat maanvyörymiä, jotka puolestaan aiheuttivat ihmishenkien menetyksiä ja materiaalisia
tuhoja. Rankkasateet ja niiden aiheuttamat ongelmat vaikuttivat ihmisten koulutuksiin
osallistumisasteeseen ja näin muutamien koulutustilaisuuksien osallistujamäärä jäi suunniteltua
pienemmäksi. Tästä huolimatta suurimpaan osaan koulutuksiin osallistui ennakoitua enemmän ihmisiä.
Kulttuuri
Mayojen maailmankatsomuksen mukaan luonnon, ihmisen ja Jumalan välisen tasapaino palautuu aina
ennalleen. Tällaisella ajattelutavalla on vaikutus myös ympäristöön, kun ihmiset ajattelevat sen
tasapainon palautuvan ennalleen automaattisesti. Tämän takia mayojen tietoisuuden kasvattaminen
planeetan tilan huononemisesta on tärkeää myös kulttuurisesta näkökulmasta käsin.
3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen
talouden ja toiminnan kestävyydestä?
Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Hankkeen hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen
jatkumisesta, erityisesti sen tuloksien hyödyntämisestä. Esimerkiksi kriisisuunnitelmien valvonta ja
päivittäminen on siirtynyt kuntien ja yhteisöjen vastuulle. AMEU toimii institutionaalisena tukena
kriisisuunnitelmien päivittämisessä, mutta ei enää osallistu rahallisesti niiden jatkokehittämiseen. Sekä
hankealueen kunnat että yhteisöt ovat sitoutuneet taloudellisesti hankkeen jatkumiseen. Haasteena
hankkeen toimintojen siirtämisessä kuntien ja yhteisöjen vastuulle on, että joissakin paikoissa kuntien
ja yhteisöjen intressit eivät kohtaa. Tästä huolimatta monessa paikassa on positiivisia tuloksia. Myös
AMEU jatkaa myötävaikuttamistaan yhteistyön ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Seuraavaksi
hankkeen kestävyyttä ja rahoitusta on tarkasteltu hankkeen eri osien näkökulmista.
Opiskelijoille myönnetyt stipendit
Hankerahoituksen loputtua myös mahdollisuus myöntää stipendejä uusille opiskelijoille loppuu. AMEU
työskentelee edelleen löytääkseen uusia rahoituskeinoja, mutta toistaiseksi niitä ei vielä ole. Jo
Sivu 4/18

5. stipendien saaneet opiskelijat muodostavat oman verkostonsa, jonka tietotaitoa sekä AMEU että
kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää. Opiskelijat vievät osaamistaan myös omiin yhteisöihinsä.
Institutionaalinen kestävyys ja koulutukset
Kunnat ja yhteisöt pyrkivät takaamaan koulutusten tuoman tiedon levittämistä ja hyödyntämistä.
Koulutuksiin osallistuneet kunnan hallintoelinten ihmiset, naisten ryhmien jäsenet, alkuperäiskansojen
edustajat ja/tai paikalliset neuvostot jakavat kukin tahollaan koulutuksessa opittuja asioita eteenpäin.
Kunnat ja yhteisöt ovat sitoutuneet kriisisuunnitelmien päivittämiseen ja toteuttamiseen.
Taimitarhat
Kunnissa ja yhteisöissä pyritään turvaamaan taimitarhojen jatkuvuus budjetoimalla niihin rahaa.
Esimerkiksi Santa María Nebajissa noin 2 % kunnan budjetista on suunnattu taimitarhojen ylläpitoon ja
laajentamiseen. Sacapulcasin kunnassa budjetista on suunnattu 1 % vastaavaan toimintaan ja
Cabánissa 2,5 % budjetista on annettu metsätoimistolle. Useilla hankkeen alueilla on varattu myös
maata taimitarhojen ylläpitoon sekä kasvien ja puiden istutukseen.
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödynsaajat ja paljonko heitä oli?
Hankkeen välittömiä hyödynsaajia olivat hankealueen kunnat ja niiden asukkaat, erityisesti koulutuksiin
osallistuvat yhteisöjen edustajat. Hankkeen välittömiä hyödynsaajia olivat myös stipendejä saaneet
yliopisto-opiskelijat. Vuonna 2010 stipendejä annettiin 24 opiskelijalle. Stipendinsaajien määrää on
vuosien myötä nostettu ja stipendisummaa pienennetty, jotta stipendin saisi mahdollisimman moni
opiskelija. Haastattelujen mukaan opiskelijat ovat kokeneet tämän hyväksi asiaksi. Alla on taulukko,
josta käy ilmi vuoden 2010 koulutustilaisuudet, paikat ja osallistujamäärät (naiset/miehet).
Cobán 51 (17/34)
Vuodelta 2009
koulutukset
siirtyneet
San Cristóbal Verapaz 43 (38/5)
San Juan Chamelco 89 (42/8 ja 19/20)
(kaksi koulutusta)
Cobán 63 (19/44)
Alta Verapaz
San Cristóbal 57 (43/57)
San Juan Chamelco 128 (93/35)
Sacapulas 41 (20/21)
San Juan Cotzal 46 (19/27)
Quiché
Santa María Nebaj 60 (26/34)
San Gaspar Chajul 32 (20/12)
Ensimmänen yhteinen San Juan Chamelco 58 (48/10)
koulutustilaisuus eri maakunnan
edustajille
Toinen yhteinen tapahtuma eri San María Nebaj 82 (54/28)
maakuntien edustajille
Sivu 5/18

6. Kuten taulukosta näkyy, vuonna 2010 toteutettiin vuonna 2009 toteutumatta jääneet
koulutustilaisuudet. Vuonna 2009 suuri osa Guatemalan maksatuksista maksettiin vasta
loppuvuodesta ja näin vuoden kaikkia koulutuksia ei kyetty järjestämään. Vuodelta 2009 jääneet
koulutukset järjestettiin tammi-helmikuussa 2010.
4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
Hankkeen välillisiä hyödynsaajia olivat AMEU, koulutusten fasilitaattorit, kuntien hallintoelimet ja
metsätoimistot, yhteistyöhön osallistuneet kansalaisjärjestöt (GuateAmala) ja valtiolliset instituutiot,
kuten CONRED, kansallinen nuorten neuvosto (el Consejo Nacional de la Juventud – CONJUVE, ja
alkuperäiskansojen naisten oikeuksiin erikoistunut järjestö DEMI (la Defensoría de la Mujer Indígena)
sekä SYL.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat osallistuivat hankkeeseen?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
Hankealueen kunnat osallistuivat yhteistyöhön koulutusten organisoimiseksi ja taimitarhojen
perustamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä hankkeen ensimmäisenä vuonna kriisianalyysien ja –
suunnitelmien tekoon.
Kuntien hallintoelimien edustajat, valtiollisten instituutioiden edustajat ja kansalaisjärjestöt osallistuivat
hankkeeseen antamalla poliittista tukea ja allekirjoittamalla aiesopimuksia (cartas de intención)
AMEU:n kanssa. Edellä mainittujen tahojen edustavat osallistuivat myös koulutusten avaamiseen ja
diplomien jakoon. Tämä on Guatemalassa tyypillistä ja todella tärkeää suhteiden hoitoa. Myös
tapahtumat saavat aivan erilailla painoarvoa, kun sen avaa ja/tai diplomeja jakaa joku merkittävä
henkilö.
Kuntien metsätoimistot tarjosivat teknistä apua koulutusten järjestämiseen ja ennen kaikkea
taimitarhojen organisoimiseksi. He ovat auttaneet taimitarhojen tekemisessä, tarjonneet erilaisia
työkaluja, kasvien hoidossa erilaisissa olosuhteissa, erityisesti paikoissa jotka ovat erityisen herkkiä
luonnonkatastrofeille. He ovat tehneet tämän hyvin motivoituneina tietäessään, että tämä parantaa
kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Kuntien asukkaat (lukuun ottamatta koulutuksiin ja taimitarhojen toimintaan osallistuneita) eivät
osallistuneet hankkeen aktiviteetteihin suoraan, mutta hyötyvät hankkeen tuloksista.
Yhteisöjen edustajat osallistuivat koulutuksiin ja vastasivat tiedonsiirrosta oman yhteisönsä jäsenille.
He toimivat myös perimätiedon siirtäjinä yhteisöistä AMEU:n päin.
Yliopistojen opiskelijat / stipendien saajat osallistuivat koulutustilaisuuksiin ja auttoivat kääntämään
tilaisuuksia alkuperäiskielille sekä edustivat AMEU:ta muissa, ei AMEU:n järjestämissä,
Sivu 6/18

7. koulutustilaisuuksissa. Tämän lisäksi he osallistuivat materiaalin tuotantoon hankkeen ensimmäisen
vuoden aikana.
Kurssien fasilitaattorit vastasivat koulutustilaisuuksien sisällöntuottamisesta, pedagogisista
menetelmistä ja koulutuksien pitämisestä sekä tiedonsiirrosta tilaisuuksiin osallistujille.
AMEU vastasi hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta ja evaluoinnista. Hanke jakautui neljään
osaan:
1) kuntien kriisisuunnitelmien teko (hankkeen ensimmäinen vuosi)
2) koulutusten järjestämien (suunnittelu, mainostaminen, logistiikka, fasilitaatorien palkkaaminen ja
evaluointi)
3) stipendien myöntäminen yliopisto-opiskelijoille
4) taimitarhojen luominen, ylläpito ja laajentaminen
Tämä lisäksi AMEU on solminut aiesopimuksia luonnonvarojen luomiseksi, lisäämiseksi ja uudelleen
metsittämiseksi eri järjestöjen ja instituutioiden kanssa. AMEU:ssa toteutuksesta olivat erityisesti
vastuussa hankkeen koordinaattori, assistentti ja sihteeri-kirjanpitäjä. AMEU:n hallitus (junta directiva)
vastasi hankkeen monitoroinnista. Hallitus on osallistunut myös koulutustilaisuuksiin monitoroinnin
tehostamiseksi.
SYL osallistui hankkeen suunnitteluun, koordinoimiseen, monitoroimiseen ja evaluointiin Suomessa
5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seuranta
TAVOITE
5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysyneet samoina kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa?
Jos ne ovat muuttuneet, kerro tässä, kuinka.
Hankkeen on pysynyt samana, eli sen tavoitteena on vähentää mayayhteisöjen alttiutta
luonnonkatastrofeille ja kehittää yhteisöjen kriisivalmiuksia.
TOTEUTUS
5.2 Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niillä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa mainittiin? Jos
on turvauduttu suunnitellusta poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja miksi? Onko
toimenpiteiden suunniteltu aikataulu toteutunut?
Hankkeen tavoitteita on toteutettu hankesuunnitelmassa suunnitelluilla toimenpiteillä.
Lisäyksenä alkuperäiseen hankesuunnitelmaan hankkeen toisena ja kolmantena vuotena
hankkeeseen otettiin mukaan taimitarhat. Hankkeen ensimmäisenä vuonna tehtiin kriisikartoituksia ja
selvitys siitä, miten luonnonkatastrofien vaikutuksia voi ehkäistä. Taimitarhat ja puidenistutus nousivat
yhtenä teemana esille eroosion ja maanvyörymien ehkäisemiseksi ja tämän takia taimitarhat otettiin
osaksi hanketta.
Vuonna 2009 rahalähetykset viivästyivät Guatemalaan ja sen takia kaikkia vuodelle 2009 suunniteltuja
koulutuksia ei ehditty toteuttaa. Nämä toteutettiin vuonna 2010.
Sivu 7/18

8. Hankkeella tuettiin stipendeillä mayaopiskelijoita, joiden opinnot liittyvät alkuperäiskansoihin sekä
ympäristöasioihin. Alun perin oli tarkoitus tukea kuutta opiskelijaa, mutta vuonna 2009 stipendiaattien
määrä nostettiin kahteentoista ja vuodelle 2010 kaksinkertaistettiin jälleen, siten että vuonna 2010
jaettiin jo 24 stipendiä yliopisto-opiskelijoille, jotka edustavat monia eri tieteenaloja. Stipendeillä
haluttiin saavuttaa parempi kattavuus. Stipendien summat pienentyivät huomattavasti, jolloin niiden
kokonaiskustannukset säilyivät samoina. Opiskelijoiden haastatteluissa hankeseurantamatkalla 2010
kävi ilmi, että sen vuoden stipendiaatit olivat tyytyväisiä stipendiensä suuruuteen
Tarkemmin toimenpiteitä ja tuloksia on kuvattu kohdassa 5.4.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.3 Arvioi, millä tavoin ja kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hankkeen alusta ja
raportointivuoden aikana?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana?
Tulos 1.
Hanke alkoi vuonna 2008 kolmen kuukauden suunnitteluvaiheella, jossa mukana olivat asiantuntijat
Romeo Jiatz Batz, Carlos Fredy Ochoa García ja Vicenta Tzirin Socop.
Hankkeessa vuonna 2008 tehty pedagoginen opas arvioitiin ja sen pohjalta tehtiin koulutusten
osallistujien käyttöön toinen materiaalivihkonen koulutuksia varten. Ensimmäinen materiaali osoittautui
käytännössä hankalaselkoiseksi osin lukutaidottomalle osallistujajoukolle, joten haluttiin tehdä uusi
materiaali, jossa hankkeen kannalta olennaiset koulutussisällöt esitettiin tiivistetymmässä muodossa ja
yksinkertaisemmalla kielellä kuin ensimmäisessä koulutusmateriaalissa. Tekstiä pyrittiin
konkretisoimaan myös useiden kuvien avulla. Uusi materiaali sai hyvän vastaanoton osallistujien
keskuudessa ja he lukivat sitä kiinnostuneina.
Tulos 2-3
Kaikki hankesuunnitelmassa määritellyt koulutukset järjestettiin, mutta aikataulullisesti ne eivät
menneet aivan hankesuunnitelman mukaan. Hankkeessa suoritettiin vuoden 2009 lopulla tarkempi
tilintarkastus hankeseurantamatkan yhteydessä, jolloin myös vuoden viimeinen maksuerä lykkääntyi.
Vuoden 2009 lopulta siirtyi näin ollen neljä koulutusta tammi-helmikuulle 2010.
Vuonna 2010 toteutettiin neljän edelliseltä vuodelta siirtyneen koulutuksen lisäksi seuraavat
suunnitelman mukaiset koulutukset: 3 Alta Verapazissa, 4 El Quichéssa ja alueelliset tapaamiset
molemmilla alueilla. Koulutusten aikataulut ovat olleet suunnitelmien mukaiset, eli jokainen koulutus on
kestänyt kaksi päivää ja pituus päivässä on ollut 8 tuntia.
Samalla hankkeessa otettiin käyttöön tietokonepohjainen tilintarkastusjärjestelmä. Vuoden 2010 aikana
myös AMEU:n nettisivut päivitettiin. Sivuille lisättiin mahdollisuus niiden jatkuvaan päivittämiseen
vuoden aikana ja sen myötä tiedonvälitystä saatiin vuoden aikana tehostettua. Palvelu kuitenkin loppui
joulukuussa.
Sivu 8/18

9. Koulutuksissa kerätyt tiedot ja kokemukset koottiin ja systematisoitiin koulutustilaisuuksien yhteydessä.
Myös luonnonkatastrofeihin ja niiden tuhojen ehkäisemiseen liittyvää mayakulttuurin perinnetietoa ja
maailmankatsomukseen liittyvää tietoa ja filosofiaa kerättiin hankkeen aikana.
Tulos 4
Kriisianalyysien avulla saatiin määriteltyä 13 eri ongelmakohtaa, jotka ratkaisemalla voitaisiin helpottaa
Alta Verapazin ja El Quichén alueiden mayaväestöjen asukkaiden tilannetta luonnonkatastrofin
sattuessa. Hankkeen puitteissa ei nähty olevan mahdollista pureutua tuloksellisesti kaikkiin
ongelmakohtiin, joten yhdessä kriisianalyysin tekijöiden kanssa valittiin yksi ongelmakohta, johon
puuttumisella nähtiin olevan suurimmat hyödyt hankkeen kohdealueilla. Hankkeen puitteissa alettiin
siis perustaa ja hoitaa taimitarhoja ja istuttaa taimia eroosio- ja maanvyörymäherkille alueille.
Taimitarha- ja istutustoiminnan suurimpina etuina nähtiin se, että taimet suojelevat alueen asukkaita
tehokkaasti eroosiolta ja maanvyörymiltä, sillä ne sitovat maata tiiviimmäksi juuriensa avulla. Taimien
hoitaminen ja istuttaminen myös kiinnittää huomiota sekä kasvattaa ja vastuuttaa alueiden asukkaita
näkemään puuston ja sen hoitamisen tärkeyden. Hankkeen puitteissa laajennettiin Santa María
Nebajin ja San Juan Cotzalin taimitarhoja El Quichén maakunnassa sekä Cobánin y San Cristóbal
Verapazin taimitarhoja Alta Verapazin maakunnassa. El Quichéssa sijaitsevaan Sacapulasiin ja Alta
Verapazissa sijaitsevaan San Juan Chamelcoon perustettiin uudet taimitarhat. Hedelmäpuita istutettiin
El Quichén San Gaspar Chajulissa ja Alta Verapazin San Juan Chamelcossa.
Hankkeen yhtenä osa-alueena oli jakaa stipendejä maya-opiskelijoille. Myös stipendit toteutettiin, tosin
kohdassa 5.2 toteutettujen muutosten mukaisesti.
Jos myönnetty avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5 Miten hankkeen vastuunjako toteutui?
Jos myönnetty avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus- ja seurantaorganisaatio
AMEU:n hallitus SYL:n hallitus
Sihteeri Hankekoordinaattori
& SYL:n hankekoordinaattori
Kirjanpitäjä assistentti
KENKKU ja Guatemalan maaryhmä
Asiantuntijat (3) Fasilitaattorit (2)
Seminaarit ja koulutustapaamiset
- AMEU:n hallitus on ylin elin, joka antaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä toimintaohjeita, AMEU:n
hallitus osallistuu myös hankkeen toimintojen seurantaan.
Sivu 9/18

10. - AMEU:n yleiskokous (asamblea) on järjestön edustuksellinen elin, joka tukee AMEU:n henkilöstön
toimia. Yleiskokouksessa ovat edustettuna molemmat hankemaakunnat.
- Hankekoordinaattori vastaa koulutustilaisuuksien käytännönjärjestelyistä ja hankkeen
paikallishallinnosta.
- Hankekoordinaattorin avustaja auttaa hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa. Assistentti
myös kerää ja analysoi koulutustilaisuuksien tulokset.
- Sihteeri vastaa toimistotöistä AMEU:n toimistolla sekä sisäisistä ja ulkoisista yhteyksistä.
- Kirjanpitäjä vastaa budjetoinnista, budjetin toimeenpanosta sekä talousseurannasta.
- Asiantuntijoiden tehtävänä on koulutusten ja materiaalien temaattisen sisällön kehittäminen.
- Fasilitaattorit vastaavat opetuksesta koulutustapaamisissa.
- SYL:n hankekoordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta Suomessa, avustaa kumppania hankkeen
toteutuksessa ja raportoi SYL:n hallitukselle hankkeen tilanteesta.
- SYL:n Guatemalan maaryhmä koostuu espanjan kielentaitoisista ylioppilaskuntien vapaaehtoisista.
Maaryhmä seuraa hankkeen suunnitelman mukaista toteutusta, tiedottaa hankkeesta
ylioppilaskunnissa ja avustaa SYL:n hankekoordinaattoria hankkeen hallinnoinnissa.
- SYL:n hallitus seuraa hankkeen edistymistä SYL:n hankekoordinaattorin raporttien pohjalta.
SEURANTA
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyttöä, ja
osallistuivat hankkeen toteutukseen?
Hanketta on seurattu AMEU:lta tulleiden vuosi- ja neljännesvuosiraporttien avulla. Raportit pitävät
sisällään narratiivisen osuuden sekä talousseurantaosuuden. Raportteihin liittyen SYL on pyytänyt
AMEU:lta tarvittaessa lisätietoja.
Raporttien lisäksi SYL on seurannut hanketta vaihtamalla AMEU:n kanssa aktiivisesti sähköposteja
sekä keskustelemalla Skypen välityksellä. SYL:n osa-aikaisen kehitysyhteistyökoordinaattorin lisäksi
hanketta seuraa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista kehitysyhteistyöasiantuntijoista koostuva
kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta (KENKKU) ja sen sisällä erityisesti Guatemala-maaryhmä.
Joulukuussa 2009 SYL teki Guatemalaan kahden viikon hankeseurantamatkan, jonka aikana käytiin
arvioitiin hanketta ja käytiin läpi taloushallintoa. Vuoden 2011 alussa AMEU ja SYL ovat yhteistyössä
valmistaneet vuoden 2010 vuosiraportin.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seurasivat hanketta?
AMEU:n hallitus on vastuussa hankkeen ohjaamisesta ja seuraamisesta. AMEU:n hallitus kokoontuu
kuukausittain kokouksiin, joissa käsitellään AMEU:n hankkeiden budjetteja sekä valvotaan ja
suunnitellaan hankkeita.
Sivu 10/18

11. AMEUn hallitus loi hankevuonna arviointi-instrumentin, jota käytettiin aktiivisesti hankkeen
toiminnassa. Arviointi-instrumentti koostuu kolmesta osasta: a) teknisen ryhmän itsearviointi, b)
hallituksen itsearviointi ja c) tapahtumien vertaisarviointi.
Hankkeen koulutusten toimintaa arvioitiin jokaisen koulutuksen jälkeen. Kouluttaja raportoi ja arvioi
sekä oman toimintansa että koulutuksen toteutumisen. Koulutukseen osallistujilta kerättiin palautetta
suullisesti ja kirjallisesti koulutuksen lopussa. Osallistujien tuli arvioida kouluttajan ja koulutuksen
toteutuksen lisäksi myös omaa osallistumistaan ja oppimistaan koulutuksen aikana.
Stipendiaateilta kerättiin palautetta sekä stipendien osalta että heidän osallistumisestaan koulutuksiin.
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä on kerätty?
Hankkeen etenemisestä kerättiin sekä sanallista että numerotietoa. Hankkeeseen osallistujia on
haastateltu, koulutuksiin osallistujilta kerättiin palautetta koulutuksista, hankkeen henkilökunta vieraili
hankealueilla ja toteutettiin riskikarttoja hankkeen alueista.
Hankkeen aikana on kerätty seuraavia määrällisiä ja laadullisia tietoja:
Määrälliset tiedot Laadulliset tiedot
750 yhteisöjen edustajaa (paikallisia johtajia) ja Paikallisjohtajien osallistuminen oli tärkeää, sillä
yliopisto-opiskelijaa koulutettiin vuonna 2010 heidän tehtävänään on usein vastata
ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Heidän
vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tukemiseksi
ovat kasvaneet saadun tiedon ja koulutusten kautta.
Noin 20 kylän, kunnan, osaston tai kaupungin
johtohahmoa haastateltiin Arviointien kautta on löydetty tapoja parantaa
hankkeen toimintaa ennestään.
30 vierailua yhteisöihin
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on ollut erittäin
Noin 15 arviointilomaketta täytetty tärkeää hankkeen toiminnalle. Asiantuntijoiden
yhteistyön avulla on saatu kehitettyä koulutuksia
7 yhteistyösopimusta allekirjoitettu huomattavasti eteenpäin.
Hankkeen aikana on tuotettu kaksi julkaisua Molempia julkaisuja on käytetty apuna
koulutusten käyttöön: La Guía Pedagógica de koulutuksissa. La Guía Pedagógica on
Prevención Comunitaria ante Fenómenos yksityiskohtaisempi opas luonnonkatastrofien
Naturales ja Mediación Pedagógica. tuhojen ehkäisyyn yhteisössä. Mediación
pedagógica on sisällöltään samankaltainen kuin
edellinen, mutta se on helpompilukuinen ja sisältää
enemmän asiaa konkretisoivia kuvia. Tarve uudelle
julkaisulle perustui siihen, että alkuperäinen oli
osalle heikosti lukevasta / lukutaidottomasta
väestöstä liian vaikea ja raskaslukuinen teos.
Sivu 11/18

12. 95 % osallistujista sai paljon arvokasta lisätietoa On tärkeää että koulutukseen osallistuvat ovat
luonnonkatastrofien tuhojen ehkäisyyn liittyen. paikalla koko koulutuksen ajan. Koulutuksessa he
saivat paljon tietoa siitä, kuinka tulisi toimia
luonnonkatastrofin sattuessa.
Ympäristöasioita hoitavista tahoista on tehty Tavoitteena on, että vuonna 2011 yhteistyötä
hankkeen puitteissa tietokanta. Tietokannassa on muiden järjestöjen kanssa voidaan vahvistaa niin,
mukana sekä kansallisia että kansainvälisiä että saadaan aikaan konkreettisia ehdotuksia sille,
valtiollisia toimijoita että kansalaisjärjestöjä. miten katastrofituhoja voitaisiin ehkäistä.
Metsien hakkuita on saatu vähennettyä noin 10 % Suojelukohteita ja resursseja niiden hankkimiseksi
verran. Tässä jäätiin noin 20 % tavoitteesta. on ollut vaikea löytää.
Koulutuksissa opitun perusteella voidaan arvioida, Ihmiset ovat koulutuksissa ottaneet vakavasti
että nyt olisi noin 60 % epätodennäköisempää, että vaaran talojen rakentamisesta katastrofiherkille
taloja enää rakennettaisiin jokien töyräille tai muille alueille. Apuna on käytetty mm. riskikarttoja,
katastrofiherkille alueille. arviointeja, tuholaskelmia ja yhteistyötä kuntien ja
järjestöjen kanssa.
Yhteydenpito ja yhteistyö toimijoiden välillä on
lisääntynyt. Yhteistyön seurauksena on luotu eri
tahojen välinen yhteistyöverkko, joka helpottaa
suuresti yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
Informaatiota ja kokemuksia on vaihdettu muun
muassa elävien ja kuolleiden esteiden käytöstä,
hälytyssysteemeistä ja muista hedelmällisistä
toimintatavoista katastrofitilanteissa. Nämä
kokemukset on kirjattu riskianalyyseihin ja
kriisisuunnitelmiin. Edellisten avulla on löydetty
ratkaisuja moniin katastrofitilanteiden paikallisiin
ongelmakohtiin.
5.10 Miten hankkeen taloussuunnitelma toteutui? Jos hankkeen toteutuneet kulut joissain
toimintokohdissa poikkeavat yli 15 % suunnitelluista, selosta se tässä.
Hankkeen taloussuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti budjettierojen ollessa pieniä, vain n. 3-4
%.
Pienistä budjettieroista huolimatta hankkeen kokonaiskulut nousivat suunnitelmaa suuremmaksi
Guatemalassa. AMEU raportoi talousraportissaan kaikki hankkeen kulut, ja talousraportista näkee, että
heillä on mennyt hankkeeseen suunniteltua enemmän rahaa. Tämän summan he ovat kattaneet
omista rahoistaan, mutta vääristää osaltaan ulkoministeriölle lähetettävää talousraporttia, jossa luvut
ovat sisällä (budjettisuunnitelma on 61737, mutta toteuma oli 62087 e).
SYL:n puolelta hankkeesta jäi käyttämättä matkakuluja ja toimistokuluja yhteensä 595,90 euron
edestä. Koska AMEU käytti hankkeeseen omia rahoja yli 1000 eurolla, onko näitä SYL:n puolelta
ylijääviä rahoja mahdollista maksaa jälkikäteen AMEU:lle vai palautetaanko rahat UM:öön?
5.11 Missä ja miten hankkeen kirjanpito ja tarkastus on järjestetty?
Kirjanpito ja tilintarkastus toteutettiin Guatemalassa. Hankkeen sihteeri/kirjanpitäjä on vastuussa
hankkeen kirjanpidossa ja tilintarkastuksesta vastasi paikallinen, yhdessä valittu tilitoimisto.
Sivu 12/18

13. Lic. Mibzar Castañón Orozco
7a. Ave. 7-78 zona 4. Oficina 703
Nivel 7, Edificio Centroamericano
Teléfono. (502) 2331-5177
AMEU uudisti myös omaa kirjanpitoaan hankkien tietokoneistetun tilinpitojärjestelmän. Tämä on
tehostanut kirjanpitoa huomattavasti.
5.12 Onko hankkeessa toteutettu arviointia raportointivuonna? Jos on, kerro lyhyesti sen löydöksistä.
Liitä arviointiraportti vuosiraportin liitteeksi.
Vuoden 2010 lopussa AMEU toteutti hankkeesta itsearvioinnin ”Mitä hyvää, mitä huonoa, mitä opimme
ja mitä parannettavaa seuraavaa hanketta varten” (raportin liitteenä). Tämän lisäksi hankkeen
edistymistä on arvioitu hankkeen mittaan keräämällä palautetta hankkeeseen osallistuneilta.
Itsearvioinnissa tarkasteltiin kohta kohdalta hankkeelle asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista.
Suurin hyöty itsearvioinnista oli uutta hanketta suunniteltaessa; arvioinnin avulla saatiin kirjattua ylös
hyviä ja huonoja kokemuksia tämän hankkeen ajalta.
Tässä esimerkkejä opituista asioista:
Suuret ympäristöongelmat ovat mayayhteisöjen päätösvallan ulkopuolella ja siksi hankkeen
tavoitteiden ei kannata olla liian suuret. Hankkeen avulla voi kuitenkin tarjota arvokasta tietoa
paikallisille ihmisille siitä, mistä luonnonmuutokset johtuvat ja miten niihin varautua.
Koulutukset ovat olleet suosittuja, mutta jatkossa materiaalit pitäisi olla myös paikallisella kielellä, ei
vain espanjaksi.
Stipendiaatit: Rahavarojen ollessa rajalliset stipendien määrät kannattaa pitää suhteellisen pieninä,
jotta stipendejä riittää useammille opiskelijoille. Tämä on tullut esille stipendiaatteja haastatellessa.
Jotta pidempiaikainen opiskelu olisi mahdollista, stipendit kannattaa myöntää koko hankkeen ajaksi
tietyille opiskelijoille, ei niin että joka vuosi annetaan uudet stipendit eri opiskelijoille. Stipendiaattien
sitominen muuhun hankkeen osaksi, esim. tiiviimmin koulutuksiin, on tärkeää.
5.13. Miten hankkeesta on tiedotettu? Mitkä olivat tiedotuksen kohderyhmät, tiedotusaineistot ja niiden
jakelukanavat?
Hankkeesta on tiedotettu sisäisesti ja ulkoisesti. Sisäisesti hankkeesta ja sen etenemisestä on
tiedotettu AMEU:n ja SYL:n hallitusta pääasiallisesti erilaisten raporttien (suullisia ja kirjallisia).
Ulkoisesti AMEU on tiedottanut yhteistyökumppaneitaan ja mainostanut koulutuksista. Suuri osa
tiedottamisesta on ollut suullista. Tämän lisäksi AMEU on pyrkinyt parantamaan Internet-sivujaan.
Sivuja saatiin jo hieman parannettua, mutta valitettavasti kehitystyö jäi hankkeen loputtua kesken.
Suomessa SYL on tiedottanut hankkeesta yliopisto-opiskelijoita lähinnä sähköpostilistojen ja SYL:n
Internet -sivujen kautta.
Sivu 13/18

14. 6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu
6.1 Millaisia ongelmia hankkeen aikana kohdattiin ja kuinka ne pyrittiin ratkaisemaan? (esimerkiksi
hyödynsaajien tavoittamisessa, hankkeen toteutusaikataulun noudattamisessa, muut kuin
hankesuunnitelman kohdassa 3.7 mainitut riskit.)
AMEU:n toimisto sijaitsee Guatemala Cityssä ja hankealueen kunnat suhteellisen pitkien välimatkojen
päässä pääkaupungista. Tämä tuotti välillä logistisia ongelmia, kun tiet olivat poikki esim.
mielenosoituksien takia. Pitkistä välimatkoista johtuen hankealueet jaettiin koordinaattorin ja assistentin
välillä kahteen osaan. Näin kumpikin vastasi omista hankealueistaan ja kahden ihmisen ei tarvinnut
liikkua kaikkiin koulutuksiin.
Vuonna 2010 joidenkin koulutusten osallistujamäärä oli tavoitetta pienempi. Tämä johtui osaltaan
luonnon olosuhteista (välillä pääsy koulutuksiin oli hankalaa) ja osaltaan siitä, että etenkin naisten on
hankala palata pimeällä koulutuksista kotiin. Tästä opittiin tulevaisuuden varalle niin, että mahdollisen
jatkohankkeen aikana koulutukset järjestettäisiin niin, että sinne pääsy olisi mahdollisimman helppoa.
Ongelmia tuotti myös kommunikaatio paikalliskielillä; kaikki mayat eivät puhu espanjaa. Tämä pyrittiin
ratkaisemaan järjestämällä koulutuksiin kääntäjä. Usein kääntäjinä toimivat hankkeeseen osallistuvat
opiskelijat. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kouluttajien kielitaitoon.
6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen seuraavat keskeiset vaiheet?
Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Tarkoituksena on hakea hankkeelle jatkohanketta alkavaksi
vuonna 2012. Jatkohanke toteutettaisiin eri paikkakunnilla kuin vuosien 2008–2010 hanke.
Tämä hanke jatkuu osittain vaikka Suomen rahoitus loppuu. Tavoitteena on jatkaa mayojen koulutusta
hankealueella tätä hanketta täydentävillä teemoilla. Esimerkiksi maya-kansojen
elämänkatsomuksellisten teemojen säilyttäminen koulutuksessa ja sen yhdistäminen sosiaalisiin
olosuhteisiin / katastrofeihin on yksi mahdollinen teema.
Taimitarhojen luominen ja laajentaminen sekä metsien istutus jatkuu hankkeen päätyttyä. Kuntien
metsätoimistot vastaavat tästä toiminnasta, mutta myös AMEU tarjoaa teknistä tukea taimitarhojen
kehittämiseen.
7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: Jos tämän lomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
raportoimiseen, kerro tässä lisätietoja.)
Vuosi 2010 oli hankkeen viimeinen vuosi. Tässä osiossa tarkastellaan Ulkoasianministeriön erillisiä
kysymyksiä hankkeen loppuraportille. Osa kysymyksien tiedoista on tullut jo aikaisemmin ilmi tässä
raportissa, joten tässä vastataan kysymyksiin niiltä osin, mihin ei ole tullut vastausta jo aiemmin.
1. Hankkeen vaikutukset. Saavutettiinko hankkeelle asetetut tavoitteet? Mitä positiivisia ja
negatiivia sivuvaikutuksia hankkeella oli? Miten hanke vaikutti haavoittuvimpien ihmisryhmien
asemaan?
Sivu 14/18

15. Hanke saavutti suurimmaksi osaksi sille asetetut tavoitteet. Hankkeen aikana koulutettiin 750 maya-
kansoihin kuuluvaa ihmistä hankealueilla, myönnettiin 24 stipendiä opiskelijoille ja perustettiin tai
laajennettiin yhteensä 7 taimitarhaa.
Hankkeen positiivisina vaikutuksina oli mm. hankealueille syntynyt eri toimijoiden verkosto, joka toimii
luonnonkatastrofien ehkäisemisen hyväksi. Koulutuksissa useat maya-yhteisöjen jäsenet pääsivät
vaihtamaan tietojaan ja nyt heidän oma verkostonsa toimimiseen on parantunut. Myös hankealueen
kunnat ja esim. kuntien metsätoimistot ovat nyt paremmin verkostoituneet. Tämä helpottaa eri tahojen
yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen aikana allekirjoitettiin myös 7 aiesopimusta eri toimijoiden
välillä. Sopimusten tavoitteena on mm. taata taimitarhojen toimintojen jatkuvuus ja määritellä niiden
sekä istutettujen puiden omistajuussuhteet. Tämän lisäksi kriisisuunnitelmien ja taimitarhojen ylläpito
on saatu osaksi kuntien toimintasuunnitelmia. Tämä tuo toiminnalle institutionaalista jatkumoa.
Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset vaikuttivat hankkeen osallistujien, niin koulutuksiin
osallistujiin, yliopisto-opiskelijoihin kuin metsätoimistoihinkin. Hanke vaikutti erityisesti sen
vaikutuspiirissä olevien mayojen (jotka on myös Guatemalan köyhin väestönosa) tietoisuuteen siitä,
miten varautua luonnonkatastrofeihin. Nyt ihmiset tietävät esimerkiksi miten välttää rakentamista
herkille alueille (esim. joentörmät tai puuttomat alueet) kuolemien välttämiseksi. Myös naisten asema
on vahvistunut hankkeen aikana, koska useat taimitarhat ovat naisten ylläpitämiä ja näin he saavat
toiminnasta lisätuloja.
Taimitarhojen laajentaminen ja uusien perustaminen on myös monipuolistanut viljeltyjä tuotteina, kun
taimitarhoissa viljellään myös erilaisia kasveja ja hedelmäpuita. Näin paikalliset asukkaat saavat
samalla itselleen ruokaa istuttaessaan puita katastrofiherkille alueille.
2. Tulosten kestävyys. Ovatko tulokset kestävällä pohjalla, mitä ovat kestävyyteen liittyvät riskit?
Hankkeen kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät ja tässä vaiheessa monia asioita on vielä vaikea
arvioida. Hankkeen taloudellista kestävyyttä tukee se, että alueen kunnat ovat ottaneet vastuun
taimitarhoistaan ja budjetoineet niihin varoja. Koska taimitarhoihin vaadittavat siemenet ja taimet
ostettiin hankkeen aikana, ei tähän tarvitse enää budjetoida rahaa, vaan jo olemassa olevien taimien
avulla voidaan tuottaa lisää kasveja.
Maya-yhteisöt ovat oppineet luonnonkatastrofien vaikutusten minimoimisesta ja ottaneet vastuuta
asiasta. Hankkeen saavutuksena Maya-yhteisöt ovat paremmin verkostoituneita luonnonkatastrofi -
asioihin liittyen ja toimivat aktiivisemmin ympäristökysymysten puolesta paikallisten kehitysneuvostojen
(Consejo Comunitarios de Desarrollo) jäseninä.
Opiskelijoiden tukeminen stipendeillä loppui hankkeen päätyttyä, mutta toisaalta stipendin saaneet
opiskelijat saivat mahdollisuuden opiskella ja siten jakaa tietojaan omilla asuinalueillaan.
Suurimpana ulkopuolelta tulevana haasteena hankkeen tulosten jatkuvuudelle on luonnonkatastrofien
määrä. Jos määrä jatkaa nousuaan, eivät vaikutusten ehkäisyyn varatut resurssit riitä. Samalla myös
Guatemalan valtion on otettava entistä enemmän vastuuta luonnonkatastrofien ja niiden vaikutusten
ehkäisemisestä.
Hankkeen sisäpuolelta tulevana haasteena jatkuvuudelle on se, hyödynnetäänkö hankkeessa saatuja
tietoja tehokkaasti myös tulevaisuudessa. Haasteena on myös yhteisomistuksessa olevien maiden
puute. Näin maita ei hoideta kollektiivisesti vain jokainen vastaa osaltaan maansa hoidosta. Tämän
lisäksi alueella on yhtiöitä, jotka etsivät alueelta jalometalleja. Nämä voivat hankaloittaa puiden
istutuksia joillain alueilla.
Hankkeen aikana myös AMEU on vahvistunut institutionaalisesti. Esimerkiksi siirtyminen
tehokkaampaan kirjanpitojärjestetelmään auttaa toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. AMEU:lla
yhteistyöverkosta Guatemalassa on myös parantunut hankkeen ansioista. Hankkeen aikana AMEU on
myös parantanut omaa konsulttitoimintaansa niin, että sen omarahoituskapasiteetti on parantunut.
Tästä huolimatta järjestö on yhä riippuvainen ulkopuolisesta avusta ja siinä haasteena onkin
Sivu 15/18

16. pidempiaikaisen tuen ja siten toiminnan mahdollistaminen. Esimerkiksi tämän hankkeen puitteissa
saavutettujen tulosten analysointi on vaikeaa ajan lyhyydestä johtuen.
3. Hankkeen onglemat. Jäivätkö jotkut tavoitteet saavuttamatta? Miksi? Mitä muita ongelmia oli?
Mitä on opittu?
Suurimmaksi osaksi hankkeen tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Suurimpana
ongelmana oli rahamaksatusten myöhästyminen Suomesta Guatemalaan vuonna 2009, jolloin AMEU
ei voinut toteuttaa kaikkia toimintojaan suunnitelmien mukaisesti. Asia saatiin kuitenkin hoidettua ja
esim. vuodelta 2009 jääneet koulutukset totetutettua vuoden 2010 alussa. Tästä SYL oppi etenkin se,
että hankekumppanien kanssa on oltava avoin ja selitettävä avoimesti, mistä rahalähetysten
viivästymiset johtuivat. Positiivisena tuloksena oli AMEU:n kirjanpidon tehostuminen ja vaikeuksista
selviäminen. Pidemmällä aikavälillä tämä vahvisti kumppanuutta.
Pienempiä aikataulusta myöhästymisiä oli mm. taimitarhojen siementen ostaminen. Tässä tärkeänä
oppina oli realistisen aikataulutuksen tärkeys. Välillä toimintaa hidasti myös toimijoiden muutos
kuntatason hallinnnossa.
Muita ongelmia oli mm. hankealueiden sijainti. Kunnat sijaitsivat suhteellisen kaukana Guatemala
Citystä ja näin logistiikka oli välillä hankalaa. Välimatkat rajoittivat välillä myös osallistujien paikalle
tuloa. Mielenosoitukset ovat arkipäivää Guatemalassa ja myös tämä esti osallistujia tulemasta, joskus
sen takia, että tiet oli tukittu, joskus sen takia että osallistujat osallistuivat itse mielenosoituksiin.
Mielenosoituksiin on hankala puuttua, mutta jatkossa hankealueille pääsyä on analysoitava paremmin.
Hankkeen aikana opittuja asioita olivat mm. tehokkaampi työnjako, kun eri vastuualueita jaettiin
tehokkaammin hankkeen henkilökunnan kanssa. Näin työnteko tehostui ja hankkeiden tavoitteisiin
päästiin helpommin. Toiseksi opittiin se, että oikeanlaisten fasilitaattoreiden rekrytointi on todella
tärkeää. Ei esimerkiksi riitä se, että fasilitaattorilla on asiantuntemus käsiteltävästä asiasta, vaan myös
hyvät pedagogiset menetelmät ja paikallinen kielitaito on tärkeää. Tärkeänä oppina oli myös se, että
hankkeen avulla ei voi vaikuttaa kaikkiin ongelmiin vaan pitää keskittyä tiettyihin ongelmiin. Tämän
lisäksi on tärkeää, että eri järjestöt keskittyvät tiettyihin teemoihin ja osaamisaloihin.
4. Tulosten laajempi sovellettavuus. Miten tuloksia ja toimintamalleja voi soveltaa muissa
hankkeissa, mistä tietoa saa?
AMEU kokee, että yhtenä tärkeimpänä oppina heille hankkeen aikana ovat parantuneet suunnittelu- ja
evaluaatiotaidot sekä toimintatavat. Näitä voi soveltaa missä tahansa hankkeessa. Jotta tuloksia voi
soveltaa laajemmalti, on toiminnassa tärkeää ottaa mukaan paikallisia toimijoita ja kertoa hankkeen
tavoitteista, toimintatavoista ja tuloksista. Tietoa saa sekä AMEU:sta että SYL:sta. AMEU on toiminut
yhteisytössä esim. CONREDin kanssa ja he voivat soveltaa hankkeesta saatua tietoa. Lisätietoja
luonnonkatastarofityöstä saa esim. eri maiden paikallisilta viranomaisilta, jotka työskentelevät teemaan
liittyen tai Kansanväliseltä Punaiselta Ristiltä.
Muuta:
Hankkeen ensimmäisenä vuotena hankkeeseen ostettiin digikamera. Tämän käyttöoikeus siirtyi
AMEU:lle hankkeen päätyttyä.
Sivu 16/18

17. 8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitus
Hankkeen budjetti ja toteutuneet kulut Hyväksytty Toteutunut
hankebudjetti
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 16473 16460,02
Muut henkilöstökulut 1148 1147,28
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0
Henkilöstökulut yhteensä 17621 17607,30
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 17659 18491,39
Muut kulut 4050 4297,11
Toimintokulut yhteensä 21709 22788,50
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Laite- ja materiaalihankinnat 3185 3179,34
Rakentaminen 0 0
Muut hankinnat 0 0
Tavaralahjoitusten arvo 0 0
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 3185 3179,34
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 93 0
Kunnossapitokulut 0 0
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 93 0
5. Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut (Liite 5)
Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) 0 0
Matka- ja majoituskulut 5180 4641,85
Muut kulut 6777 6774,28
Tiedotuskulut (max. 5 % kokonaiskuluista) 998 997,5
Seuranta-, arviointi- ja tiedotuskulut yhteensä 12955 12413,63
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 55562 55988,77
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 5775 5775
Toimistokulut 100 42,25
Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 300 300
Varainhankinta 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0
Hallintokulut yhteensä 6175 6117,25
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 61737 62106,02
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10,00 9,42
Sivu 17/18

18. Hankkeen rahoitus Hyväksytty Toteutunut
hankebudjetti
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 4628,75 4628,75
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 4628,75 4628,75
Järjestön omarahoitus yhteensä 9257,5 9257,5
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 14,91 14,91
2. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Aiemmilta vuosilta siirtynyt/ siirtyvä hanketuki 6334 6334
Raportoitava hanketuki yhteensä 52480 52480
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 61737 61737,5
9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
❏ Kopio yhteistyösopimuksesta kumppanin kanssa (jos sitä ei ollut hankesuunnitelman liitteenä)
❏ Järjestön toimintakertomus
❏ Järjestön tilinpäätös (=tuloslaskelma, tase ja liitetiedot)
❏ Järjestön tilintarkastuskertomus
❏ Tilintarkastajan vakuutus hanketuen käytön lainmukaisuudesta
❏
Sivu 18/18