1. 1
KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
Vuodelta 2004
Järjestön nimi suomeksi: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
Järjestön nimi englanniksi: National union of students in Finland
Hankkeen nimi: Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat työllistymismahdollisuudet Lusakan
nuorille
Hankekoodi: 28812601
Hankkeen sijainti: Lusaka, Sambia
Raportointikausi: 2004
Hankkeen alkamisvuosi: 2003
Euroa
Raportointivuodelle myönnetty tuki 18 670
• josta nostettu tukea raportointivuoden aikana 18 670
Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyt, raportointivuonna käytetty tuki 7 506,50
Raportointivuoden aikana käytetty tuki yhteensä 18 310,86
1. YHTEISTYÖKUMPPANIT. Selvitä tuen vastaanottajan, hyödynsaajien tai muiden yhteistyökumppaneiden
osallistuminen hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen sekä hankkeen valvontaan. Mitä ja
millaisia osallistavia menetelmiä käytetään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa?
SYL:n yhteistyökumppani Sambiassa, Kanyama Youth Programme Trust (KYPT), on rekisteröity,
1990-luvun alussa rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa
(KYPT Technical Institute) tarjota ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. Toiminta-
ajatuksena on parantaa vähäosaisten nuorten ja naisten elinoloja tarjoamalla heille mahdollisuus
ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet työllistymiseen ja
jatkokoulutukseen paranevat. Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n
Sambian toimiston kautta tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Hankkeen on
suunnitellut KYPT. Valmistelumatkalla elokuussa 2002 kolme SYL:n edustajaa keskustelivat KYPT:n
kanssa järjestön tekemistä suunnitelmista, tekivät ehdotuksia ja kyselivät tarkennuksia KYPT:n
projektiesitykseen. Yhteistyökumppanimme vastaa hankkeen toteuttamisesta.
SYL valitsee vuosittain jäsenjärjestönsä edustajista kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan
(KENKKU), joka vastasi hankkeen seurannasta ja tiedotuksesta Suomessa. SYL:n molempien
hankkeiden sekä tiedotuksen parissa työskenteli myös puolipäiväinen hankekoordinaattori Teemu
Sokka.
Kepan Sambian yhteystoimitsija on merkittävä yhteistyötaho erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä,
parantamisessa ja ylipäätään hankkeen monitoroinnissa. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Suomen
toimisto on auttanut SYL:a hankesuunnitteluun, raportointiin, koulutukseen ja hallintoon liittyvissä
asioissa.

2. 2
2. HANKKEEN VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN. Selvitä miten hanke on
saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on ollut, kuka/ketkä ovat
niistä hyötyneet, mitä muutoksia hankkeen seurantamittareissa on tapahtunut? Missä asioissa ja mistä
syystä osa tavoitteista on ehkä jäänyt saavuttamatta?
Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeella on yksi pitkän tähtäimen tavoite: nuorten ja erityisesti nuorten naisten elämänlaadun ja
työllistymismahdollisuuksien parantaminen lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää
osaamista koulutuksen kautta. Kesällä 2005 valmistuvan entisten opiskelijoiden työllistymistä
kartoittavan tutkimuksen alustavien tulosten mukaan hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on toteutunut
erittäin hyvin.
Hankkeella on myös neljä välitöntä, prioriteettijärjestyksessä olevaa tavoitetta:
1. Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)
2. KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
3. Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
4. Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Näistä on kahtena ensimmäisenä toimintavuonna pystytty lähinnä keskittymään ensimmäiseen,
hankesuunnitelmassa myös suurimman painoarvon saaneeseen tavoitteeseen. Tavoite on saavutettu
siinä määrin, kuin se on ollut vaikeassa toimintaympäristössä mahdollista. Ottaen huomioon vuoden
2004 erittäin myöhäinen rahalähetys, ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää koulutusta järjestettiin
kuitenkin olemassa oleviin puitteisiin nähden hyvin - erityisesti naiset osallistuivat kursseille aktiivisesti.
Muiden välittömien tavoitteiden kohdalla suunniteltuja toimintoja on toteutettu ja tuloksia saavutettu
jokaisen tavoitteen osalta, mutta tavoitteita ei kokonaisuuksina ole saavutettu siinä laajuudessa, kun
hankesuunnitelmassa on ajateltu. Näin on tapahtunut hyvin pitkälti siksi, että hankeen kahtena
ensimmäisenä vuotena rahalähetys on tullut yli puoli vuotta myöhässä. Tämä on ajanut
kumppanijärjestön keskittämään toimintansa muiden rahoituslähteiden etsimiseen, eikä voimavaroja
esim. KYPT:n kehittämiseen järjestönä juurikaan voitu käyttää.
Hyödynsaajat
Hankkeesta ovat hyötyneet hankesuunnitelmassa lopullisiksi hyödynsaajiksi määritellyt alueen
vähäosaiset nuoret. Nuorille on ollut tarjolla koulutusta, kulttuuria sekä tiedotusta erilaisista
ajankohtaisista teemoista. Hankkeen muita hyödynsaajia ovat olleet myös koulutuskeskuksen opettajat
sekä alueen yhteisöryhmät. Välillisesti KYPT:n toiminnasta on hyötynyt koko Kanyaman yhteisö.
Vaikeudet tavoitteiden saavuttamisessa
Vähemmän tärkeiksi priorisoitujen (10 %) tavoitteiden saavuttamisessa jouduttiin tekemään
kompromisseja, vaikka yksittäisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiinkin. Koko alkuvuoden
toiminnan lamautti heinäkuulle asti venynyt tilintarkastuksen valmistuminen, eikä SYL siten voinut
lähettää uutta rahoitusta ennen kuin edelliset oli selvitetty. Onneksi perinteisesti tammikuun kurssit ovat
heinäkuun sisäänottoa huomattavasti heinäkuun sisäänottoa vähemmän suotittuja, johtuen
vuodenaikaan liittyvistä perheiden talousvaikeuksista (sadekausi, muiden lasten kouluvuoden
alkaminen). Tilintarkastuksen viivästymisen syynä oli, että alkuperäinen tilintarkastusfirma ei lukuisista
lupauksista huolimatta ehtinytkään suorittamaan tilintarkastusta. Hätiin pyydetyltä toiselta yritykseltä
puolestaan meni tilintarkastukseen arvioitua enemmän aikaa, koska kumppanijärjestössä ei oltu
suoritettu tilintarkastusta muutamana edellisenä vuotena (ennen kuin SYL tuli kumppaniksi), joten
samalla piti tehdä yhden vuoden sijasta kolmen vuoden tilintarkastus. Kustannusten karsimiseksi
kurssitarjontaa on hieman supistettu ja kursseja on yhdistetty. Kurssitarjonnan supistaminen on toisaalta
pakottanut KYPT:n keskittymään vahvuusalueidensa mukaisten kurssien järjestämiseen, mikä oli
tavoitteenakin. Hankkeessa on kahtena ensimmäisenä vuotena rahalähetysten viivästymisen vuoksi
jouduttu keskittymään lähinnä siihen, että kurssit saadaan ylipäätään järjestettyä. Siten toimitilojen

3. 3
kohentamiseen tai koulutuskeskuksen tunnetuksi tekemiseen työnantajien keskuudessa ei ole ollut
mahdollisuutta panostaa riittävästi.
3. TOIMINNOT JA TULOKSET.
a) Selvitä lyhyesti tärkeimmät toimintamuodot ja toimenpiteet, joiden kautta hankkeelle asetettuja tavoitteita
on pyritty saavuttamaan.
Toimintamuodot
Ehdottomasti tärkein toimintamuoto vuoden 2004 aikana olivat opiskelijoille järjestetyt kurssit, joista
SYL:n tukemana järjestettiin vain pitkäkestoisia kursseja. Automekaniikassa sekä hotelli- ja ravintola-
alalla vuoden mittaiset kurssit samoin kuten vaatetusalan kuuden kuukauden pituiset kurssit alkoivat
tammikuussa ja heinäkuussa (sisäänotto kahdesti vuodessa).
Vaikka toimintamuodoista jouduttiin selkeästi priorisoimaan kurssien järjestämistä, joiltakin osin KYPT
oli aktiivinen muiden toimintamuotojen kohdalla. Seurannan parantamiseksi loppuvuodesta 2004
aloitettiin etvo-vapaaehtoisen johdolla tutkimus koulutuskeskuksen entisten oppilaiden työllistymisestä.
KYPT:ssä vapaaehtoistyössä oleva Tero Heiska tekee tutkimuksensa ammattikorkeakoulunsa
lopputyöksi ja sen on määrä valmistua kesällä 2005.
Tässä olemme listanneet ainoastaan niitä toimenpiteitä, joita UM:n/SYL:n varoin on tehty, vaikka esim.
pienyritystoimintaa käsitteleviä kursseja (mukana hankesuunnitelmassamme) on toteutettu muista
rahoituslähteistä saaduilla varoilla. Näille viikon mittaisille lyhytkursseille osallistui 245 henkilöä.
Toimenpiteet (joka tavoitteelle määritelty erikseen):
Tavoite: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen
Kurssitarjotinta muokattiin järjestön vahvuusalueiden mukaiseksi
Hankittiin opetusvälineitä ja työkaluja kursseille
Pidettiin yllä tiukkaa linjaa oppilaiden arvostelussa
Tammikuussa 2004 perustettiin oppilaskunta, joka toimii oppilaiden äänenä opettajien ja koulun
johdon tapaamisissa
Joulukuussa järjestettiin kahden päivän arviointiseminaari
Tavoite: KYPT:n kehittyminen järjestönä
Toimitiloja vuokrattiin erilaisille yhteisöryhmille ja muille toimijoille
Vuokranmaksun laiminlyöneitä vuokralaisia irtisanottiin
Rakennettiin oppilaille uudet WC-tilat, korjattiin romahtanut muuri ja maalattiin kampusten tiloja
Joulukuussa järjestettiin neljän päivän mittainen strategisen suunnittelun seminaari KYPT:n
tulevaisuuden kehittämiseksi
Annettiin poliiseille asunto käyttöön molemmilla kampuksilla
Tavoite: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin
Vapaa-ajan aktiviteetteja tarjottiin erilaisten yhteisöryhmien toiminnan välityksellä, lisäksi toteutettiin
tiedotuskampanjoita mm. huumeista ja HIV:stä
Teollisuuden edustajia on kutsuttu vierailemaan koulutuskeskuksissa, joko vierailuluennoitsijoina tai
keskustelukumppaneina
Yhteisöryhmiä avustettiin niiden toiminnassa tarjoamalla niiden käyttöön tiloja
Tavoite: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi
KYPT:n entisten oppilaiden työllistyneisyyden seurantatutkimuksen teko aloitettiin
Opiskelijoilta kerättiin kurssipalautetta
Opiskelijamäärät ja osallistumisaktiivisuus tilastoitiin

4. 4
b) Luettele lyhyesti hankkeen tulokset eli raportointikauden aikana aikaansaadut konkreettiset parannukset
ja tuotokset. Ilmoita tulosten valmistumisajankohta, määrä ja laji. Jos tulokset eivät vastaa
hakemuksessa/suunnitelmassa ilmoitettuja, selvitä syyt poikkeamiin. (Käytä tarvittaessa lisälehtiä).
Hankkeen tulokset tavoitekohtaisesti:
Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen (70%)
Tulokset:
Loppuvuodesta riittävästi opetusmateriaalia ja enemmän työkaluja kursseilla
Kurssitarjottimella KYPT:n vahvuusalueiden mukaiset kurssit. Alla KYPT:ssä vuoden 2004 aikana
SYL:n tuella järjestettyjen pitkäkestoisten kurssien osallistujamäärät sukupuolittain sekä kursseilta
valmistuneiden oppilaiden arvosanajakauma (4 = erinomainen, 0= hylätty):
Vuonna 2004 valmistuneiden Kurssi Miehiä Naisia Yht
arvosanajakauma
Automekaniikka 53 1 54
40 % Hotelli- ja ravintola 5 42 47
35 %
Vaatetusala 0 62 62
30 %
25 % Yhteensä 58 105 163
20 %
15 %
10 %
5%
0%
4 3 2 1 0
Poikkeamat:
Tarvetutkimuksen tekemiselle ei ollut resursseja
KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
Tulokset:
Vuokranmaksukykyisiä ja yhteisöä tukevia vuokralaisia
Kohentunut infrastruktuuri kampuksilla
Kattava strategiasuunnitelma vuosille 2005-2008
Kampusten turvallisuustilanne parantui kampuksilla asuvien poliisien myötä
Poikkeamat:
Rahoitusvaikeuksien vuoksi perusrahoituksen hankintamahdollisuuksien kartoittamiseen käytettiin
runsaasti työtunteja. Jäsenmaksun maksaneiden yksilöiden ja yhteisöjen määrän lisäämiseen päätettiin
keskittyä vasta, kun perustoiminta on saatu kunnolla hankkeessa käyntiin
KYPT:n aseman heikosti ymmärtävä hallitus
Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
Tulokset:
Vahvistunut side yhteisöön ja työmarkkinoihin
Poikkeamat:
KYPT:n tunnetuksi tekemiselle paikallisten työnantajien keskuudessa ei ollut paljoa resursseja
käytettävissä
Yhteistyötä TEVETA:n kanssa ei kehitetty

5. 5
Palvelujen kehittämiselle ei ollut resursseja
Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Tulokset:
Jatkokäyttöön soveltuva seurantatutkimuksen malli
Poikkeamat:
Alkuarviointeja ei ollut resursseja järjestää
Valmistuneiden tapaamisia ei voitu järjestää
4. HANKKEEN KESTÄVYYS. Arvioi hankkeen tulosten ja positiivisten vaikutusten kestävyyttä: Onko niiden
taloudellisen, teknisen, institutionaalisen, sosio-kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden suhteen riskejä?
Loppuvuodesta 2004 tehdyn perusteellisen strategiasuunnitelman avulla KYPT:n toiminnan
talousnäkymät ovat aikaisempaa lupaavammat, niin ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kuin
oppilastöiden liiketoiminnan aloittamiseksi.
KYPT on myös toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Yritystoiminnan
aloittamiseen liittyviä lyhytkursseja on järjestetty siten, että alueen naisilla on ollut mahdollisuus
osallistua niille. Joillakin näillä kursseilla oli jopa naisia enemmän kuin miehiä. KYPT on myös ollut
mukana järjestämässä Kanyaman alueella HIV/AIDS –valistuskampanjoita. Kaikki nämä toimet omilta
osin lisäävät sukupuolten välisen tasa-arvon parempaa toteutumista. Yhteisöryhmien toiminta on
tärkeää kansalaistoiminnan kehittymisen kannalta, koska KYPT on yhteisökeskeinen järjestö, jonka
toimintaa raamittavat hyvin pitkälti yhteisön ihmiset ja heidän tarpeensa.
5. ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET. Mitä ongelmia ja muutostarpeita hankkeessa on ilmennyt? Miten
hankkeen toteutusta on syytä kehittää, jotta tavoitteet saataisiin saavutetuksi ja vaikutusten sekä tulosten
kestävyys varmistetuksi?
Kaikkien kurssien opetusvälineet ja –tilat kaipaavat runsaasti uusimista. Esimerkiksi autopuolella
työkaluista suurin osa on varastettu, tarvittaisiin uusi opetusmoottori sekä korjaamokatos. Kaikilla
kursseilla olisi tarvetta oppikirjoille ja apuopettajille.
Koulutuskeskuksen tunnettavuutta niin nuorten kuin työnantajienkin keskuudessa on kehitettävä.
Yhteisön nuoret eivät tiedä KYPT:n tarjoamista kursseista eivätkä mahdolliset oppilaiden työnantajat
tunne vielä KYPT:ä tarpeeksi, jotta olisivat vakuuttuneita entisten oppilaiden taidoista. Markkinointiin
on tarkoitus panostaa jatkohankkeessa.
KYPT:n nimi on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä huonomaineeseen slummiin viittaava nimi ei lisää
luottamusta työnantajien keskuudessa eikä ole oppilaillekaan houkutteleva. KYPT:stä valmistuvien
oppilaiden vakuuttavan näköisissä todistuksissa ei enää luekaan koulun koko nimeä vaan pelkästään
”KYPT: Technical Institute”.
KYPT:ssä toimi vuonna 2004 kaksi toimeenpanevan tason johtajaa (Lewis Mwale vastasi hallinnosta ja
talousasioista ja Grace Mushibwe opetustoimesta) yhden johtajan kuoltua Aidsiin. Tammikuun 2005
hankematkan perustella molemmat johtajat olivat motivoituneita KYPT:n kehittämisestä, mutta selvästi
myös stressaantuneita ja ylityöllistettyjä. Keskuksen johtajan puuttuessa sitä virkaa hoitaa periaatteessa
KYPT:n hallitus, joka valitettavasti on pahasti irrallaan koulutuskeskuksen todellisuudesta. KYPT
kaipaisikin yleisjohtajaa, jolloin Mr. Mwale voisi keskittyä talouspuoleen. Vuosittain vaihtuva hallitus
tarvitsisi aina kunnollisen perehdytyksen siihen miten KYPT:n toimii, mitkä ovat koulutuskeskuksen
kehitettävät puolet ja mitä hallitukselta odotetaan.

6. 6
Viime vuonna dollarit, eurot ja kwachat olivat välillä KYPT:n raporteissa pahasti sekaisin, mutta nyt on
sovittu, että jatkossa KYPT valmistelee niin budjetit kuin raportitkin yksinomaan kwachoissa. KYPT:llä
oli myös Ulkoasianministeriön raportointivaatimusten suhteen pieniä epäselvyyksiä, joten tammikuun
2005 hankematkalla järjestöt tekivät yhdessä uudet yksityiskohtaiset raportointipohjat neljännesvuosi- ja
vuosiraportteja varten.
Hankkeen alkuvuoden rahoitusvaikeudet näkyivät erittäin konkreettisesti KYPT:n toiminnassa.
Kursseja yhdistettiin ja niiden alkamista siirrettiin. Muutoin erittäin sujuvasti hoitunut yhteydenpito
KYPT:n ja SYL:n välillä koki keväällä 2004 edellisen vuoden raportointia tehtäessä pahan kolauksen.
Järjestö joutui tilanteeseen, jossa heidän alun perin palkkaamansa tilintarkastusyritys useiden viivytysten
jälkeen ilmoitti, että se ei pystykään tilintarkastusta hoitamaan. Tästä vaikeasta tilanteesta SYL kuuli
kevään aikana, mutta SYL:lle vakuutettiin, että asia saadaan hoidettua vain yritystä vaihtamalla. Myös
Kepan Sambian yhteystoimitsija oli siinä uskossa, että tilanne ratkeaa parhain päin ja yhteystoimitsija voi
Suomessa vieraillessaan tuoda tilintarkastusasiakirjat SYL:lle. Tilintarkastus kuitenkin venyi ajallisesti, ja
SYL joutui pyytämään ministeriöltä raportoinnille lisäaikaa kolmeen kertaan. KYPT oli ilmeisesti kovin
häpeissään tilintarkastuksen jatkuvasta siirtymisestä, eikä siten ollut muistakaan asioista yhteyksissä
Suomeen. Kommunikaatio oli koko talven ja kevään 2004 lähes olematonta johtaen kumppanuuden ja
luottamuksen vähenemiseen. Tilintarkastuksen lopulta valmistuttua myös yhteydenpito normalisoitui.
Tammikuussa 2005 tehty hankematka paransi kumppanuutta huomattavasti ja palautti luottamuksen
molemmin puolin.
KYPT:ssä ei ole nettiyhteyttä, joten heidän on mentävä sähköpostia lukeakseen keskustaan. Kiireisenä
työaikana nämä käynnit vievät paljon aikaa ja tapahtuvat hyvin harvakseltaan. Kommunikaatio paranee
huomattavasti, kun KYPT saa kuluvana vuonna oman Internet-yhteyden. Puutteellisiin
tietokoneresursseihin tulee myös kohennus kun kesällä 2005 järjestöön saadaan Helsingin yliopiston
ylioppilaskunnan tuella kaksi kannettavaa tietokonetta.
6. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS. Tarkempi erittely kohdissa 7 ja 8.
6.1 KUSTANNUKSET
KUSTANNUKSET Vuosi 2004
Henkilökulut (liitteestä A1) Hyväksytyn Toteutuneet
hankesuunnit. kulut
kulut
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut
Suomalaisten asuminen ja matkakulut
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 5 530 4 566,17
Muut henkilökulut
Välisumma yhteensä 5 530 4 566,17
Koulutus ja valistus (liitteestä A4)
Henkilökulut 5 750 2 855,68
Materiaalit, tilat ja muut kulut 6 026 4 112,76
Välisumma yhteensä 11 776 6 968,44
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5)
Laite- ja materiaalihankinnat 0 17,97
Rakentaminen 2 232 2 370,54

7. 7
Muut hankinnat
Välisumma yhteensä 2 232 2 388,51
Käyttö ja kunnossapito
Käyttökulut 0 3 874,72
Kunnossapitokulut
Välisumma yhteensä 0 3 874,72
Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 1 000 2 359,24
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 20 540 20 600,58
Hallintokulut (liitteestä A3)
Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1 540 1 863
Toimistokulut 460 25
Varainhankinta ja tiedottaminen 300 400
Välisumma yhteensä 2 300 2 288
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 22 840 22 888,58
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10% 10,00%
6.2 RAHOITUS
Kohdassa 6.1 kuvatut kustannukset on katettu seuraavasti:
RAHOITUS Vuosi 2004
Omarahoitus Hyväksytyn Toteutuneet
hankkeen kustannukset
kustannukset
Rahallinen osuus 2 568 2 318
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2 000 2 260
Omarahoitus yhteensä 4 568 4 578
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20,00%
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Rahoitus raportointivuodelle myönnetystä tuesta 18 670 10 804,36
Rahoitus aiemmilta vuosilta siirtyneistä tuista 7 506,50
Käytetty UM:n kehitysyhteistyötuki yhteensä 18 310,86
Muu rahoitus
Rahoituslähteet:
Muut rahoitus yhteensä
RAHOITUS YHTEENSÄ 22 840 22 888,58

8. 8
7. KUSTANNUSERITTELY. Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee
ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja),
hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m2
rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. €/kuukausi, €/kappale, €/m2) sekä hankintalähde.
Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite
A, B). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannustaulukon (6.1.) asianmukaisiin kohtiin
(henkilötyö, laite- ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'.
Vuoden 2004 käyttökulut:
toimistokulut 792,58
sähkö ja vesi 2 113,90
posti- ja printterikulut 590,32
paikalliset pankkikulut 209,61
KYPT:n hallituksen kokoukset 168,31
Yhteensä 3 874,74 euroa
Muut kulut on eritelty liitteissä A
8. OMARAHOITUS. Selvitä määrällisesti ja laadullisesti kulunutta vuotta koskevan järjestön omarahoituksen
muodostuminen: mistä lähteistä omarahoitus on hankittu, miten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön arvo on
laskettu. Onko hankkeella ollut muuta rahoitusta? Omarahoituksen erittelyn voi esittää myös liitteessä B.
Omarahoituksen koostumus selviää liitteestä B. Omarahoitus on hankittu opiskelijoiden vapaaehtoisista
maksuista. Ylioppilaskunnissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä hankkeidemme hyväksi, ja 13 hengen
kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU kokoontuu kuukausittain koko päivän mittaisiin
kokouksiin suunnittelemaan, tiedottamaan, seuraamaan ja arvioimaan. Kokousten välillä asioita
käsitellään aktiivisesti sähköpostin välityksellä.
9. RAHATILANNE RAPORTOINTIVUODEN LOPUSSA
Euroa
Nostamatta jäänyt tuki,
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle
Käyttämättä jäänyt nostettu tuki, 7 865,64
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle 7 865,64
Ulkoasiainministeriölle palautettu tuki
Ulkoasiainministeriölle palautettava tuki
Ulkoasiainministeriö täyttää:
Euroa
Purettu tuki
Purettava tuki

9. 9
10. HANKKEEN TILANNE RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Onko hyödynsaajien tuen tarve vähentynyt, pysynyt ennallaan tai lisääntynyt raportointikauden aikana?
Onko Suomesta tai muualta annettavaa tukea tarkoitus jatkaa? Miten ja kuinka kauan? Arvioi hankkeen
suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia: miten toimintaa on syytä kehittää jatkossa? Milloin
hanke on lopullisesti siirrettävissä yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle?
Vähäosaiset, koulutusta tarvitsevat nuoret eivät Lusakan Kanyaman alueella ole KYPT:n vuonna 2004
kouluttamien nuorten myötä suinkaan loppuneet eikä KYPT itsekään ole vielä koulutuskeskuksena
valmis. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden rahoitusvaikeuksien vuoksi voisi pikemminkin sanoa,
että tulevina vuosina kursseille on entistä enemmän tarvetta, koska kurssien määrää ja laatua on
jouduttu molempina vuosina karsimaan. Hankeosapuolien välistä yhteydenpitoa on syytä tiivistää
entisestään, jotta vaikeistakin tilanteista voidaan avoimesti keskustella ja pohtia niiden
ratkaisumahdollisuuksia.
Hankkeen toteutusta on ehkä hieman haasteellista arvioida kattavasti, koska tähän mennessä on
jouduttu tekemään niin monia kompromisseja suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin. Hankkeen kaksi
ensimmäistä vuotta ovat olleet haasteellisia, mutta järjestöt osoittivat sitoutuneisuutensa toiminnan
käytännön järjestämisen lisäksi myös sen kehittämiseen, mistä esimerkkinä voidaan pitää mm.
yhteistyötä Kepan Etelän vapaaehtoisohjelman kanssa sekä aloitettu kattava valmistuneiden
työllistymisseurannan tutkimus.
Hankkeen lopullista siirtoa yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle on ajallisesti varsin
vaikea arvioida. Hanke ei lähtökohdiltaan ole täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa, mutta on vaikea
nähdä, kuinka hanke voisi toimia suunnitellussa laajuudessa ja nykyiselle kohderyhmälle täysin ilman
ulkopuolista rahoitusta. Uusien rahoituslähteiden pohdinnassa on myös syytä miettiä, miten vaikkapa
merkittävästi nykyistä suuremmat lukukausimaksut vaikuttaisivat koulutusmääriin ja/tai
opiskelumahdollisuuksiin. Loppuvuodesta 2004 valmistunut KYPT:n strategiasuunnitelma vuosille
2005–2008 on suunnattu tulonlähteiden kartoitukseen. Sen lisäksi, että sen on tehty vakuuttamaan
muita länsimaisia kehitysyhteistyöjärjestöjä, siinä on selvitetty mahdollisuutta omaan
tulonmuodostukseen kurssien ehdoilla tapahtuvan liiketoiminnan avulla. Kurssien aikana
tehtyjä/korjattuja tuotteita voitaisiin myydä, ja yritystoimintakursseihin voisi sisällyttää uusia käytännön
ulottuvuuksia esim. markkinointiin liittyen. Muun rahoituksen hankinnassa on syytä pohtia tarkkaan,
mistä lähteistä raha tulee ja kuinka paljon rahoitus vaatii henkilöresurssien ohjaamista muuhun
toimintaan kuin mitä hankesuunnitelmassa on. Hankkeen omavaraistuminen tulee olemaan enemmän
hankkeen jatkon asia. Tässä vaiheessa, kun hanketta ovat molempina toimintavuosina vaivanneet
rahoitusvaikeudet, keskitytään kuitenkin hankesuunnitelmassa asetettujen, priorisoitujen tavoitteiden
toteuttamiseen.
Tammikuun 2005 hankematkalla tuli entistä paremmin esille koulutuskeskuksen toiminnan tärkeys,
vaikeat olosuhteet ja tämän hetken rahoituksen riittämättömyys koulun kehittämiseen. KYPT:n
oppilaiden ja opettajien sitoutuneisuus koulun kehittämiseen teki syvän vaikutuksen delegaatioon.
Hankematkalla aloitettiin neuvottelut hankkeen jatkosta. Neuvotteluissa muokattiin jatkohankkeelle
selkeästi aikaisemmasta eroavia tavoitteita ja toimintamuotoja. Muutokset palvelevat SYL:n avun
parempaa kohdentamista ja KYPT:n taloudellisen pohjan kestävyyttä. Jatkohankkeen keskeisenä
kohtana tulee olemaan KYPT:n perusopetuksen laatu ja kehittäminen sekä KYPT:n tunnettavuuden
parantaminen. Tuki tullaan suunnitelmien mukaan kohdistamaan neljän pitkäkestoisen kurssin
(vaatetus, hotelli- ja ravintola, auto-elektroniikka ja automekaniikka) rahoittamiseen ja kehittämiseen,
siinä missä lyhytkurssien rahoittaminen olisi KYPT:n ja muiden sambialaisten rahoittajatahojen (lähinnä
Cisep) vastuulla, sekä KYPT:n tunnettavuuden parantamiseen. KYPT tulee jatkohankesuunnitelman
mukaan rahoittamaan kaikki hallinto- ja ylläpitokulunsa itse, mukaan lukien hallintojohtajan palkan.
Hankkeen tukemista Suomesta on tarkoitus jatkaa ainakin vuoteen 2008 asti.

10. 10
Raportin vahvistavat oikeaksi:
Paikka ja päivämäärä: ____________________________ ____________________________
Allekirjoitus: ____________________________ ____________________________
Nimen selvennys: ____________________________ ____________________________
Asema: ____________________________ tilintarkastaja

11. 11
LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA
A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (seuranta- ja arviointimatkojen matkakulut liitteessä A2, hallintokulut liitteessä A3)
Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulutMatka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä
/ kk
Suomesta palkattu henkilöstö
Kehitysmaassa palkattu henkilöstö
Koulutusjohtaja Mrs Grace Mushibwe 9 kk 162,25 1460,29
Hallintojohtaja Mr. Lewis Mwale 9 kk 162,25 1460,29
Kassanhoitaja/kirjanpitäjä 9 kk 118,99 1070,88
Sosiaalikulut yhteensä 9 kk 440,81 440,81
Henkilökunnan terveydenhoito- 12 kk 133,90 130,90
ohjelma
Henkilökustannukset yhteensä 4566,17
Lisätietoja: …KYPT maksoi itse kolmen kuukauden palkat ja vastaavan osuuden sosiaalikuluista.
A2: Seuranta- ja arviointi:
Kokoonpano Ajankohta Kulut Matka- ja majoituskulut
Hankkeen paikallinen tilintarkastus 499,24 499,24
Hankkeen seurantaa yhteydenpidon
ja raporttien välityksellä Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta koko vuosi 10 hlöä * 31h/v * 6e/h1860
(vapaaehtoistyö) KENKKU (13 hlöä) = 1860e
Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 2359,24
Lisätietoja: …. Suuri osa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuvan KENKKU:n työstä koostuu hankkeen seurannasta. Kokopäivän mittaisia kokouksia oli yhteensä 10 kertaa ja
niissä oli läsnä keskimäärin 10 henkilöä. Sambian hankkeen seurantaan käytettiin aikaa keskimäärin hieman yli 3 tuntia/kokous. Lisäksi seurantaa ja arviointia hoidettiin runsaasti
KENKKU:n kesken sähköpostilistan välityksellä.

12. 12
A3: Hallintokulut
Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä
Hankekoordinaattori Teemu Sokka 3 kk 621 1863
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan ja yhteyshenkilöverkoston 80 tuntia 5 400
vapaaehtoistyötä 1 25 25
Pankkikulut Suomessa
Hallintokulut yhteensä 2288
Lisätietoja: Hankkeen hallinnoinnista vastaa osa-aikainen hankekoordinaattori. Osa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuvan KENKKU:n työstä hankkeen hallinnoinnista.
A4: Koulutus- ja valistuskulut
Kululaji Yksiköiden Yksikkö-kustannukset Kulut yhteensä
määrä
Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.)
Opettajien palkat 8 kk 118,99 951,89
Mrs. Regina Mpundu Nyirongo, Hotelli- ja ravintola 8 kk 118,99 951,89
Mrs. Royce Bamsa, Vaatetus 8 kk 118,99 951,89
Mr. Webster Chitatu Mwaanga, Automekaniikka ja autoelektroniikka
Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.)
Opetusmateriaalit 747,69
Hotelli- ja ravintola 747,74
Vaatetus 868,32
Automekaniikka 216,76
Autoelektroniikka
Kokeiden kustannukset 547,41
Opettajien koulutus 324,51
Valmistujaistilaisuus 133,13
Kurssien markkinointi 436,63
Muut opetuskulut 90,60
Yhteensä 6968,44
Lisätietoja: KYPT maksoi itse opettajien neljän kuukauden palkat. Sama opettaja opettaa sekä automekaniikka että autoelektroniikkaa.

13. 13
A5: Investoinnit ja hankinnat
Investointi Hankintalähde Yksiköiden Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä
määrä ja laatu
Laite- ja materiaalihankinnat
Suojavaatteita kursseille Lusaka 17,97
Rakentaminen
Rakennusten kunnostus Sambia 1490,49
Laitteiden kunnostus Sambia 880,05
Muut hankinnat
Yhteensä 2388,51
Lisätietoja: ….Rakennusten korjaus pitää sisällään sortuneen muurin uusimisen ja uusitun oppilasvessan.

14. 14
LIITE B: OMARAHOITUS EUROINA
B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % kokonaiskuluista)
Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä
Vapaaehtoistyö
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) ja 10 henkilöä * 31h/vuodessa 1860
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä hankkeen * 6e/h
seurantaan ja arviointiin
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) ja 10 henkilöä * 8 kertaa
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä hankkeen vuodessa * 1h/kerta 400
hallinnointiin hallintoasioihin * 5e/h
Lahjoitustavarat
Yhteensä 2260
B2: Rahallinen omarahoitus
Rahoituslähde Määrä
Opiskelijoiden maksamat vapaaehtoiset kehitysyhteistyömaksut 2318
Yhteensä 2318