1. Yrittäjän vapaus vetoaa ammattikoululaisiin Sambiassa
Tulevien automekaanikkojen on vaikeaa löytää työpaikkaa ja työskentely epävirallisella sektorilla
on siksi tavallista.
− Haluan työskennellä itsenäisesti, enkä ainoastaan seurata toisen ohjeita ja käskyjä.
Näin perustelee Larry Jere haluaan yrittäjäksi. Hän opiskelee automekaanikoksi vuoden
kestävällä kurssilla Kanyama Youth Programmen ammattikoulussa Lusakassa. Jeren
suunnitelmissa on perustaa oma yritys joulukuussa koulutuksen päätyttyä. Oma yritys voisi olla
joko autokorjaamo tai varaosaliike Chawamassa, Lusakan laitamilla. Jeren mukaan Chawamassa
on tällä hetkellä niukasti palveluita autoilijoille, joten kysyntää uudelle yritykselle pitäisi löytyä.
Haasteena oman yrityksen perustamisessa on alkupääoman hankkiminen. Jere arvioi
tarvitsevansa kahdeksan miljoonaa kwachaa, eli noin 1300 euroa yrityksen aloittamista varten.
Tämä on iso summa aloittelevalle yrittäjälle ja erityisesti KYP:n oppilaalle, sillä KYP:n tavoitteena
on tarjota koulutusta Lusakan vähäosaisille nuorille.
Useimmat automekaanikko-opiskelijat KYP:ssä haluavat Jeren lailla yrittäjiksi.
− Parhaat oppilaista päätyvät yleensä yrittäjiksi, sillä yrittäjinä he tienaavat selvästi enemmän
kuin toisen palveluksessa. Osa haluaa kuitenkin ensin työskennellä palkollisena ja kerätä
pääomaa yrityksen perustamista varten. Lisäksi työskennellessään toisen palveluksessa he usein
vakiinnuttavat oman asiakaskuntansa, kertoo KYP:n johtaja Levy Kaful.
Hankaluus löytää työpaikkaa kannustaa yrittäjäksi
Asiakkaat ovatkin sambialaisessa autokorjaamossa avainasemassa hienojen tilojen sijaan.
Autokorjaamot ovat usein varsin pienimuotoisia. Korjaamo voi sijaita esimerkiksi kodin
takapihalla tai olla liikkuva: mekaanikko kuljettaa työkalunsa mukanansa ja menee asiakkaan
luokse korjaamaan autoa. Tavanomainen vaihtoehto on myös jakaa tila usean automekaanikon
kesken. Jokaisella on omat asiakkaansa, mutta yhteinen paikka autojen korjaamiselle.
Yrittäjyyteen kannustaa myös työpaikan löytämisen hankaluus. Tästä syystä useimmat
työskentelevätkin epävirallisella sektorilla. Arvioiden mukaan vain 10 prosenttia työvoimasta on
virallisella sektorilla. Siksi yrittäjyysopetus on kuulunut KYP:n opetusohjelmaan alusta lähtien ja
opetus huomioi yrittäjyyden sekä epävirallisella että virallisella sektorilla.
KYP:n entisten oppilaiden yritykset ovat epävirallisen sektorin puolella, mutta KYP:ssä
selvitetään myös vaihtoehtoa, jossa oppilaat voisivat yhdessä perustaa yrityksen viralliselle
sektorille. Kafulin toiveissa on lisäksi, että KYP:n toiminta voisi laajentua pelkän koulutuksen
tarjoamista laajemmaksi seuraamaan ja tukemaan oppilaiden alkutaivalta yrittäjinä.
Kuvatekstit:
Larry Jere haluaa perustaa oman autokorjaamon ja kasvattaa sitä ajan myötä niin, että hän
työllistää myös muita.
Levy Kafuli pitää yrittäjyysopetusta tärkeänä osana KYP:n antamaa koulutusta.
Teksti ja kuvat: Anu Kurhila