1. Poikkeuksellista tietoa stressin ilmenemisestä – uusi lähestymistapa yhdisti yhteiskuntatieteilijät ja terveystutkimuksen
SalWen Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelmassa tutkittiin tutkittiin stressin ja palautumisen esiintymistä
ihmisten arjessa hyödyntämällä suomalaisen Firstbeatin sykeanalyysilaitteistoa. Tutkimuksessa
selvitettiin ryhmän kokemaa stressiä, ei yksittäisen henkilön.
”Tutkimuksessa oli mukana 36 kiireistä kaupunkilaista.
Osa ryhmästä edusti omasta terveydestään kiinnostuneita ja toinen osa niitä, jotka eivät välitä terveyteensä
liittyvistä asioista. Tutkittavia seurattiin runsaan viikon
ajan Firstbeatin sykeanalyysilaitteistolla, öisin heillä
olivat Vivagon unimittarit käytössä. Erilaisia tietoja
kyseltiin myös Android-puhelimella, lisäksi seurantaa
tehtiin GPS-paikantimilla”, kertoo tutkimusprofessori
Mika Pantzar Kuluttajantutkimuskeskuksesta.
laitteet ja ihmiset suopeita testeihin. Muualla olisi
vaikeampi toteuttaa tällaista vaativaa koetta.”
”Tutkimus oli poikkeuksellinen ja vain Suomessa mahdollista tehdä, koska meillä on tutkimukseen sopivat
Seurannan lisäksi tutkittavia myös haasteltiin. He
olivat yllättyneitä vähäisestä stressistä jossain tilan-
Stressinpaikat työelämän ulkopuolella
”Olimme kiinnostuneita näiden 36 henkilön kokemasta
stressistä kokonaisuutena, emme yksittäisten henkilöiden stressitiloista. Siksi summasimme yksittäisten
ihmisten stressidataa ja tutkimme millaisia rytmejä
tästä joukosta on nähtävissä.”
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä

2. teessa ja vastaavasti voimakkaasta stressistä jossain
toisessa tilanteessa. Tutkimuksen pohjalta vaikuttaa
siltä, että sydän puhuu eri tavalla kuin suu.
tieteilijä Veera Mustonen. Tutkimukseen osallistuivat
myös Firstbeat Technologies Oy, Valio Oy, Vivago Oy
ja VTT.
”Tuloksien mukaan työelämässä kiireiset ihmiset eivät
stressaantuneetkaan työssään, vaan sen ulkopuolella.
Stressipiikit kello 8 aamulla, kello 15 iltapäivällä ja
kaikkein korkeimmat illalla kello 20 viittaavat siihen,
että valmistautumisen hetket osoittautuivat stressaavimmiksi”, toteaa Mika Pantzar.
”StudioMind kehitti käyttöliittymän tutkimuksessa kerätyn datan analysointiin. Pystyimme sen avulla vertailemaan ihmisten stressiä ja palautumista. Käyttöliittymä on hyödynnettävissä jatkossa ja StudioMindin
tavoitteena on myös kaupallistaa analysointityökalu.”
Tulokset olivat hyvin yhteneväisiä ja ainoa taustamuuttuja, joka selitti yksilöiden välistä stressieroa,
oli liikunnan määrä.
”Aktiivisesti liikkuvien stressitaso laski työpäivän aikana, kun taas vähemmän liikkuvilla ei tapahtunut
muutosta.”
Mika Pantzar arvioi, että 5–10 vuoden kuluessa tällainen mittauksiin perustuva lähestymistapa on yhteiskuntatieteissä arkipäivää, kun tutkitaan stressin,
rahan käytön ja terveyden välisiä suhteita.
Liikunnan vaikutus stressiin
140
130
120
”Monille oli myös yllätys, kuinka pieni annos alkoholia
vaikutti unenlaatuun.”
110
100
90
80
Laajempia yleistyksiä tutkijat haluavat välttää ja korostavat, että tutkittu ryhmä ei suinkaan edusta koko
Suomea.
• Vähemmän
liikkuvat
• Enemmän
liikkuvat
8.00
15.00
20.00
Stressi eri viikonpäivinä
70
60
Yhteiskuntatieteilijät ja laitteet
Mika Pantzar painottaa tutkimuksen olleen lähestymistavaltaan ainutlaatuisen.
50
40
30
• Lauantai
• Sunnuntai
• Arkipäivä
20
”Uutta oli se, että yhteiskuntatieteilijät ottivat tutkimuksessa käyttöön laitteet ja että työtä teki kuuden hengen tutkimusryhmä yksin puurtamisen sijaan.
Yhteiskuntatieteilijöillä on tendenssinä työskennellä
yksin, mutta tämän tutkimuksen asetelma oli sellainen,
että se vaati useamman tutkijan työpanosta. SalWen
ansioista hyvin epätodennäköiset kumppanit löysivät
toisensa ja tekivät yhteistyötä.”
Tutkijaryhmään kuuluivat taloustieteilijä Mika Pantzarin lisäksi antropologi Minna Ruckenstein ja kognitio-
10
0
8.00
15.00
20.00
Lisätietoja
Mika Pantzar
tutkimusprofessori
Kuluttajantutkimuskeskus
mika.pantzar@ncrc.fi
0400 490 791
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä