Katsaus koulupuukotuksiin ulkomailla.[Kouluväkivalta ja väkivaltakasvatus Suomessa: Koulupuukotukset ilmiönä suomalaisen median kautta tarkasteltuna, Sanna Jokinen 2014, 13-14]

1. Katsaus
koulupuukotuksiin
ulkomailla
[Kouluväkivalta ja väkivaltakasvatus
Suomessa: Koulupuukotukset ilmiönä
suomalaisen median kautta
tarkasteltuna, Sanna Jokinen 2014, 13-
14]

2. Koulussa tapahtuneita puukotustapauksia on
uutisoitu ympäri maailmaa ja niitä tarkastellessa
voidaan tapauksista löytää kulttuurikohtaisia
eroja. Tämä luku on vain katsaus erinäisiin
koulupuukotuksiin, jotta lukija voi itse
havainnoida eri koulupuukotusten määritelmiä ja
kulttuurikohtaisia eroja ja verrata niitä
suomalaiseen määritelmään. Käytän katsauksessa
esimerkkinä kolmea eri maata, joiden tapauksissa
on tuotu säännöllisesti median tietoisuuteen.
Nämä maat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Iso-
Britannia. (Jokinen 2014, 13)

3. Kiina (sivu 13)
• Kiinan koulupuukotukset ovat olleet tuhoisia aikuisten
tekemiä iskuja. Tekijöinä ovat olleet niin miehet kuin
naiset. Vuosina 2009–2012 koulupuukotuksia on
tapahtunut lukuisia tapauksia ja vahingoittuneita on ollut
muutamasta pariinkymmeneen. Kaikki tekijät ovat olleet
vanhempia täysi-ikäisiä henkilöitä joiden kerrottiin
kärsivän mielenterveyshäiriöistä. Peräkkäisten
tapahtumien on katsottu vahvasti olevan seurausta
toisistaan. Kiinassa useat iskut suoritetaan räjähteitä ja
teräasein. Tutkijat uskovat iskujen luonteen johtuvan
Kiinan erittäin tiukasta aselaista, sosiaalisesta
ahdistuksesta ja toivottomasta mahdollisuudesta päästä
mielenterveyshoitoon. (Hutzler, 5.12.2012)

4. Yhdysvallat (sivu 13)
• Yhdysvalloissa esiintyy myös koulupuukotuksia vaikka
suurin osa koulusurmista on kouluampumisia. Tästä
esimerkkeinä ovat huhtikuussa 2014 tapahtunut
koulupuukotus jossa vahingoittui parikymmentä
(Alentola, 9.4.2014), syyskuussa 2013 Texasilaisessa
lukiossa tapahtunut teko, jossa 17-vuotias poika puukotti
neljää oppilasta yhden heistä saaden surmansa (Baldacci
& Hanna, 5.9.2013) sekä elokuussa 2013 opettajan
puukotus 14-vuotiaan oppilaan toimesta (Katersky, et. al.,
23.8.2013). Tapaukset ovat poikkeavia sillä yleensä
nuorten suorittamia puukotustapauksia kuvataan
mediassa läheisesti jengeihin tai epäonnistuneisiin
rakkaussuhteisiin liittyviksi.

5. Iso-Britannia I (sivu 13)
• Jos kouluampumisia verrataan Yhdysvaltoihin, voidaan
Iso-Britanniaa verrata koulupuukotuksiin. Tästä
todisteena ovat sähköisen median uutisoimat
tapausmäärät verrattuna Suomen sähköiseen mediaan.
The Guardian lehden sähköinen versio on omistanut
kouluväkivallalle oman sivuston nimeltään classroom
violence, jonne on listattu lehdessä uutisoidut
kouluväkivaltateot aina vuodesta 2002 -2013 asti. Tältä
väliltä on jo löydettävissä helposti Suomen uutisointia
vastaava määrä. Koulupuukotukset ovat tulleet niin
yleisiksi, että Iso-Britannian lehdistö puhuu omasta
puukkokulttuurista (knife culture). (Taylor, 19.11.2004)

6. Iso-Britannia II(sivu 14)
• Suoranaisesta koulupuukotuksien räjähtämisestä käsiin
Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa eräs
puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias.
Potentiaalinen tekijä oli suunnitellut käyttävänsä
teräasetta opettajaan, jotta hänet siirrettäisiin toiseen
luokkaan isoveljensä lähelle. (Lipsett, 20.8.2008) Suomen
ja Iso-Britannian lähtökohdat ovat väkivaltahistoriallisesti
hyvin erilaiset ja Iso-Britannian tapausten kartoittaminen
vaatii oman tutkimuksensa. Maan väkivaltatilastojen
pohjalta voidaan tehdä kuitenkin alustavia tulkintoja
vaikuttavista syistä. Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat
ihmistä kuukaudessa joutuu teräaseella tehtyjen rikoksen
kohteeksi Lontoossa (Davenport, 1.7.2013)

7. Iso-Britannia III (sivu 14)
• Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa teräase
”knife” rikollisuus. Eräs brittiläinen tohtori, on esittänyt
jopa pitkien keittiöveitsien kieltämistä. Puhuttaessa
aselakien kiristämisestä Iso-Britannia on hyvä esimerkki
maasta, joka on keskittynyt itse ongelman löytämisestä
lainkiristämiseen. Teräaselain kaltainen laki on edennyt
maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin erilaiset
kääntöterälliset veitset. 1988 linkkuveitsien, joiden terä
on suurempi kuin 3 tuumaa hallussapidot tulivat
laittomaksi. Vuonna 1996 partakoneterien myynti
kiellettiin alle 16 – vuotiaille, ja 2007 kauppiaat tarvitsivat
luvan myydäkseen muita kuin kotitalousveitsiä. Tästä
huolimatta teräaseella ryöstöt ja puukotukset eivät ole
vähentyneet, vaan jopa nousseet. (Greenfield,27.12.2012)