15. Kyse on lopulta ”paljon monimutkaisemmasta asetelmasta, jossa toisiinsa
kietoutuvat niin nuorisolain (2006) nuorisotyölle määrittämät tehtävät,
kaupunkitilan kapeneminen, uuden politiikan ideologiat,
kansalaistottelemattomuus sekä mentaliteettien hallinnan ja hallinnon tekniikat”.
(Salasuo 2008, 70) Hän näkee, että talonvaltauksessa käydään kädenvääntöä
hallinnan ja vapauden välillä jota on vaikea paikantaa. ”Lähtökohtana vallitsevan
hallintomallin keskiössä on ajatus siitä, että vallankäyttäjät ohjaavat erilaisin
tekniikoin käyttäytymistä. Tavoitteena on vaikuttaa haluihin, pyrkimyksiin ja
uskomuksiin siten, että ne muokkaavat ihmisten käyttäytymisen yhtenäiseksi.
Yksilöiden käytös ei näin palaudu filosofiaan tai ideologiaan, vaan se ohjautuu
ennen kaikkea palvelemaan hallinnon määrittämää ”yleistä yhteiskunnallista
hyvää”. Hallintamalli ei kuitenkaan läpäise kaikkea ja kaikkia. Sen ongelma on
yksilö. Yksilö on sekä hallinnan kohde että toimija. Yksilö on vapaa, mutta vapaa
vain niin kauan, kun hän sopeutuu käyttäytymään yhtenäisesti ja palvelemaan
yhteistä hyvää. Kaikki eivät kuitenkaan sosiaalistu hallinnon tarjoamaan
näennäisen vapauden itsesäätelyyn, vaan kyseenalaistavat yhteisen hyvän
tarkoituksenmukaisuuden filosofisten ja ideologisten kysymysten kautta. Tässä
piilee myös talonvaltausten julkishallinnolle sietämätön ydin.” (Salasuo 2008, 70)
Lopuksi Salasuo esittääkin kysymyksen siitä, kuinka meidän tulisi suhtautua ilmiöön,
joka on samalla hallinnon itse määrittelemän päämäärän, aktiivisen
kansalaisuuden ja nuorten osallistumisen muoto, muttei toteudukaan halutun
käyttäytymismallin kaulapannassa?
16. • poliittisten mahdollisuusrakenteiden, mobilisaation ja erilaisten tulkintakehysten
kautta. Kyse on yhteiskunnallisen liikehdinnän kannalta uudesta tilanteesta
Suomessa.
• valtausta perinteisen ja uuden kansalaisosallistumisen näkökulmasta.
• valtausten roolia kulttuuristen arvojen kyseenalaistamisena ja symbolisen tason
toimintana pikemminkin kuin poliittisten päämäärien ajamisena.
• valtausta käytännön toimintana, erityisesti yhteisöllisyyden näkökulmasta.
• Valtaus liikehdintänä kesämökkeilyä vastaavaan, arjesta tapahtuvaan irtiottoon.
• valtausta yhteisölliseen asumiseen ja paikallisuuteen.
• valtauksissa on kyse kaupunkitilan käytöstä ja poliittisista valinnoista. Mikäli tiloja
suunnitellaan kaupallisuuden ja kulutuksen ehdoilla, tulee kaupungista tylsä paikka
olla ja asua. Autonominen sosiaalikeskus on tällaisessa tilanteessa kulttuurillinen
henkireikä.
• Salasuon mukaan kunnallishallinnon ja talonvaltaajien vaatimukset eivät kohtaa,
vaan kyse on pikemminkin mentaliteettien ja kulttuurien kamppailusta, johon ei
ainakaan retoriikan tasolla halutakaan löytää ratkaisua.
• nuorisoasiainkeskus pyrkii toimimaan aktiivisesti välittäjän roolissa kaupungin ja
valtaajien välillä, jotta tiloja nuorille löytyisi. Paavo Arhinmäki pitää hyvänä, että
valtaajat ovat osoittaneet kaupungin tila- ja asuntopolitiikan epäonnistuneen sekä
herättelevät näin julkista keskustelua samalla laajemmistakin kysymyksistä.
• Kallavuo pohtii demokratiaa, nuorten pahoinvointia ja yhteiskunnan suhtautumista
talonvaltauksiin.
17. Hakkerietiikka
• Ei ole olemassa teknologista vallankumousta ilman kulttuurista vallankumousta
• He nostavat "raadannan" yläpuolelle intohimon - passion. Työtä tehdään intohimoisesti ja
luovasti. Tai työ on tarpeen, jotta voisi toteuttaa kiinnostavia asioita.
• Ei raha, vaan Hakkerietiikassa korostuvat päinvastoin innovaatioiden jakaminen ja yhteisöllisyys
• hakkerien elämäntavassa aikaa voidaan joustavasti käyttää erilaisiin asioihin: ohjelmointiin,
pelien pelaamiseen, päivän surffailuretkeen, perheen kanssa olemiseen, ystävien tapaamiseen
- ihan miten tuntuu hyvältä. Tässä suhteessa perjantaista tulee enemmän sunnuntain kaltainen
• Himanen vertaa hakkerien etiikkaa akateemisen maailman sääntöihin. Tieteellinen yhteisö
jakaa tulokset ja pohtii niitä kriittisesti yhdessä. Akateeminen maailma on samalla tavalla avoin
ja oppiva yhteisö kuin hakkereiden yhteisö
• Nethicin, joka on enemmän kuin netiketti, yksi perusidea on verkon demokraattisuus. Verkon
tulee olla avoin ja edistää sananvapautta ja demokratiaa kaikkialla maailmassa. Toinen piirre on
yksityisyyden suojelu verkossa. Tässä suhteessa Yhdysvallat eroaa Euroopasta.
• Hakkeripiireissä on hahmoteltu uudentyyppistä internetyhteiskuntaa, jossa ei ole
diskriminaatiota ja jossa kaikki saavat oppia uudet verkottumistaidot. Tämän yhteiskunnan
eettisenä ytimenä on huoli ja välittäminen (care). Tällainen välittämiseen perustuva
yhteiskunta ei synny hallitusten tai yritysten toimesta: tarvitaan rohkeita ja eettisesti
valveutuneita ihmisiä.
• Hakkerietiikka osoittaa erityisesti, että muunkinlainen työetiikka on mahdollinen kuin
kapitalismille ominainen protestanttinen rahan ja työn itseisarvon etiikka. Hakkerit ovat
omassa elämässään toteuttaneet toisenlaisia arvoja kuten luomisen intohimoa, vapautta,
avoimuutta ja välittämistä.
18. • Anonyymi olet sinä
• Anonyymi olen minä
• Anonyymi on naapurin isäntä
• Anonyymi on sinunkin emäntä
• Anonyymi ei ole sinun armeijasi
• Anonyymi ei ole pelastajasi
• Anonyymi ei koskaan unohda
• Anonyymi ei anteeksi anna
• Finland is full of homosexual niggers