1. Uuden kasvun lähteet ja suomalainen rakennemuutos Seinäjoen Ammattikorkeakoulun foorumiluento Mikko Kosonen 19.1.2011
2. Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista… Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi =SUOMEN MENESTYSMALLI 19.1.2011 Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen ja mittava T&K panostus) Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka (sosiaalinen oikeudenmukaisuus)
3.
4.
5. Teollisen ajan rakenteista ihmiskeskeisyyteen ALHAALTA ETEEN 19.1.2011
6.
7. Onko meistä tullut oman menestyksemme vankeja? Kasvu/ Hyvinvointi Aika Tunnelinäkö: Tunnistammeko uudet mahdollisuutemme? Siiloutuneet rakenteet: Pystymmekö kohdistamaan resurssimme asiakaslähtöisesti? Edunvalvonta/pelin politiikka: Pystymmekö tekemään tarvittavat ’kipeät’ päätökset? Riskinottokykymme? 1960 1990 2010 19.1.2011 2
8. Tarvitsemme kipeästi uudenlaisia johtamisperiaatteita ja johtamiskäytäntöjä! Yksinkertainen/ lineaarinen Monimutkainen/ Systeeminen Nopea Hidas Muutosnopeus Muutoksen luonne Hierarkia Jatkuva uusiutumiskyky = Strateginen Ketteryys ” Yritämme edelleen johtaa 21-vuosisadan organisaatioita 20-vuosisadan johtamisperiaatteilla ja -käytännöillä” Gary Hamel 2007
9.
10.
11. Sitran tavoitteet ja ohjelmat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -> Strategiset tavoitteet Energiaohjelma Kuntaohjelma Maamerkit -ohjelma Julkishallinnon johtamisohjelma Koneteollisuuden kasvuohjelma ) Kokeiluhankkeet Ennakointi Tiedustelu Kehitysohjelmat ja strategia- prosessit Liiketoiminnan kehittäminen & sijoitukset 19.1.2011 Sitra uudistaa ajattelua hyvästä elämästä Sitra etsii yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja, joissa lähtökohtana on ihminen Sitra vauhdittaa liiketoimintaa, joka tähtää kestävään hyvinvointiin
12.
13. Avainalueet Kuntaohjelma 2009–2013 Tavoitteet Päätavoite Kunnan palvelut vastaamaan kuntalaisten tarpeita: - palvelusetelillä vaihtoehtoja - läpinäkyvyyttä palveluiden hinnoitteluun Kuntien tukitoimintojen uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien ohjaamisen hallinnosta hoivatyöhön ja muihin ydintoimintoihin. Toimintaa voidaan tehostaa vain, jos tiedetään mistä kustannukset koostuvat. Menestyvää kuntaa johdetaan pitkälti samoilla johtamisopeilla kuin mitä tahansa menestyvää organisaatiota. Kuntaohjelma etsii hyviä toimintatapoja kotimaan lisäksi ulkomailta ja välittää näitä käytäntöjä kuntakentälle. Kuntalaisen valinnan- vapauden ja vaikutus- mahdollisuuksien lisääminen 1 Tuote- ja kustannus- laskennan kehittäminen 3 Kuntien muutosjohtamisen tukeminen 4 Kansainvälisten kokemusten välittäminen 5 Kuntaohjelma tukee kuntia niiden haasteellisessa tehtävässä suomalaisen hyvinvointi- yhteiskunnan selkärankana. Tavoitteenamme on tyytyväisemmät kuntalaiset ja tehokkaammin tuotetut palvelut. Terveystaltiolla tavoitellaan kansalaisen hyvinvoinnin parantamista, minkä seurauksena voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollon menoissa. Terveystaltion toteuttaminen ja toimivan klusterin luominen 6 Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen 7 Koko järjestelmän tehokkuuden nostaminen ja kansalaisen osallistumismahdollisuuden parantaminen Kuntien palvelukeskus- konseptin kehittäminen 2
14.
15. Terveystaltion ekosysteemi ja palvelurakenne 19.1.2011 Terveystaltioalusta on turvallinen tietovarasto ja rajapinta, jota palvelukerroksen sovellukset käyttävät. Terveystaltioalusta sisältää palvelukerroksen yhteisiä toiminnalisuuksia valmiina komponentteina, esim tunnistautuminen, valtuutukset, lokit, mittalaiteliittymä, yms Palvelukerros sisältää netti- ja mobiili-käyttöliittymät, jotka ovat käyttäjien näkymiä tervesystaltiosta. Käyttöliittymiä voi olla useita ja yhdessä käyttöliittymässä useita palveluita. Avoimella rajapinnalla mahdollistetaan uusien käyttöliittymien ja palveluiden liittyminen terveystaltiota hyödyntämään. Käyttäjänä ja tietojen omistajana on kansalainen. Käyttäjä voi käyttää yhtä aikaa eri palveluita /käyttöliittymiä. Yhteinen tietopohja on hyödynnettävissä kaikissa palveluissa. Ammattilaisella on oma näkymänsä palveluista. Käyttäjä voi antaa toisille käyttäjille / terveydenhuollon ammattilaisille näkymiä omista tiedoistaan. Kiinnostuksensa ilmaisseita yrityksiä
17. Julkishallinnon johtamisohjelma 2010–2014 Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta 19.1.2011
18. Ihmiskeskeinen monituottajamalli Sopimus Palvelu Informaatio Kunta (valtio): arvopohjainen hankinta 3. sektori Yritys Yhteiskun-nallinen yritys Kunnan oma tuotanto Tilaaja Palvelu- tuottajat Kansalaiset Käyttäjät Kehittämiskumppanuus, osaamisen liikkuvuus Palaute 19.1.2011
25. Korkealaatuinen sisäinen dialogi Strateginen valppaus Avoin strategiaprosessi STRATEGINEN HERKKYYS Strategisen herkkyyden ajurit Monipuolinen ja laaja strategiatyöskentely usean eri sidosryhmän kanssa Kokeiluhankkeet Ylimitoitetut ja ristiriitaiset tavoitteet Avoin liike-idean määritelmä Yhteinen kieli, viitekehys sekä faktapohja Ajattelutapojen erilaisuus
26. Konfliktien hyödyntäminen ja dialogi Pääjohtaja “samanvertaisten ykkösenä” Johdon tehtäväkierto Rakenteellinen riippuvuus Johtoryhmä-yhteistyö JOHDON YHTENÄISYYS Johdon yhtenäisyyden ajurit “ Yhteen hiileen puhaltaminen” Yhteinen agenda ja kannusteet Kyky toimia useissa eri rooleissa Ylimmän johtajan Johtamistyyli/-ote
27. Modulaariset rakenteet Ihmisten ja tiedon liikkuvuus Joustava pääomaresurssien kohdentaminen RESURSSIEN LIIKKUVUUS Resurssien liikkuvuuden ajurit ‘ Plug and Play’ prosessit ja IT-järjestelmät Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan Oletuspohjainen, jatkuva suunnitteluprosessi Institutionalisoitu tehtäväkierto Tiedon ja resurssien jakamista tukevat arvot ja johtamisjärjestelmä 19.1.2011