1. Tulevaisuuden rahoitusmallit
terveydenhuollossa:
suomalaiset ratkaisut
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee

2. Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahoittajatahot,
rahoitustavat ja rahavirrat THL 17.11.2010
2 5.9.2013
Sairausvakuutus
Kotitaloudet
Kuluttajat
Työntekijät
Valtio
Yritykset
Työnantajat
Sairaanhoito-
vakuutus
Kunnat
Työtulo-
vakuutus
Kotitaloudet
Työnantajat
Kunnallinen
Perusterveyden
huolto
Yksityinen
terveydenhuolto(sv-
korvattava)
Lääkkeet
(sv-korvattava)
Matkat
(sv-korvattava)
Työterveys-
huolto
Muu yksityinen
terveydenhoito
Valtionverotus
Kunnallisverotus
Sairausvakuutus-
maksut
Vakuutetut
Työnantajat
Asiakasmaksut
Yksityinen kuntoutus
(sv-korvattava)
1 044,7
554,6
50,3
647,5
26,1
864,3
10 495,3
573,6
262,0
311,6
253,1
1 242,8
215,4
225,1
1 936,4
80,9
10 611,4
1 411,4
510,5
1 035,7
1 052,6
Erikoissairaan-
hoito
Vanhusten-
huolto
4 798,9
1 411,4
1 546,2
3 187,5
4 798,9
6 865,1
35,2
3 746,3
3 187,5
Rahoituksen
käyttö
Institutionaali-
nen rahoittaja
Rahoitus-
tapa
Rahoitus-
lähde

3. Palvelurakenne- ja rahoitusuudistuksen tarve
kiistaton
 Eriarvoisuuden kasvaminen
 Peruspalvelujen heikko tila
 Julkisen talouden vakauttaminen
– Suomen terveydenhuollon menot ovat OECD-maiden
keskitasoa, mutta kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin
kaksi kertaa nopeammin kuin bkt eli ollaan kestämättömän
kustannuskehityksen polulla.
 Valinnanvapauden vaikutukset
– erityisesti potilasliikkuvuusdirektiivi
 Palveluverkon kansallinen ja alueellinen optimointi
– Päällekkäisyyksiin ei ole varaa, käytettävissä olevat
voimavarat tulee jakaa tasapuolisesti
– Palvelukatveita ei saa muodostua
3 5.9.2013

4. Jos 58 perusterveyden -
huollon ympärivuorokautisen
päivystyspisteen sijasta
olisi vain 30, matka-ajan
mediaani yöpäivystykeen
nousisi koko väestö
huomioiden 12,3 minuutista
14,8 minuuttiin.
Yli tunnin matka-aika on
nyt 2,5 %:lla ja tämän
jälkeen 5 %:lla.

5. Uuden palvelurakenteen ja sen rahoituksen
lähtökohdat
 Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen - eriarvoisuuden
torjuminen eli turvataan perustuslain mukainen
yhdenvertaisuus sote-palvelujen saatavuudessa
 Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen
turvallisuuden edistäminen - kuntapohjaisuus
 SO+TE -integraatio: monien väestöryhmien palvelut
koostuvat sekä sosiaali- että terveydenhuollosta, joten
laadukkaat ja tehokkaat palvelut edellyttävät
kokonaisuuden hallintaa
– terveydenhuollon rahoitusuudistusta ei saa irrottaa kokonaisuudesta
 Mahdollisimman laaja perus- ja erikoistason integraatio
– palvelukokonaisuus saman päätöksenteon, johdon ja budjetin alla
5 5.9.2013

6. Rahoituksen uudistaminen
 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta on tarpeen
arvioida sote-uudistukseen liittyen kokonaisuutena
 Vaiheittainen rahoitusuudistus
 Palvelujen järjestäjän tulee olla riittävän vahva
pystyäkseen kantamaan väestön sairastavuudesta
aiheutuvan taloudellisen riskin
 Tavoitteena rahoituksen selkeyttäminen yhteiskunnan
voimavarojen tehostamiseksi - poistettava järjestelmästä
väärään suuntaan ohjaavat kannusteet
 Haettava rahoitusmallia, joka tukee palvelujen
järjestämistä uudenlaisilla toimintamalleilla. Tähän
tarvitaan palvelujen järjestäjän kykyä kohdentaa
voimavarat strategisesti yhdensuuntaisesti.
6 5.9.2013