Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

1. Monikanavarahoituksen
kohdentuminen Kainuussa ja
Keski-Suomessa
Toni Ruohonen
Kaisa Hänninen
Juha Soikkeli

2. Hankkeen kuvaus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on
analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen alueella seuraavien potilasryhmien
osalta
– diabetespotilaat
– silmäpotilaat (kaihi)
– polven ja lonkan tekonivelpotilaat
Tarkastelu on tehty prosessilähtöisesti, datapohjaisen
hoitoketjumallinnuksen avulla
Hankkeessa on kuvattu valittujen kolmen kohderyhmän potilaiden
hoitopolut ja analysoitu kustannusten kohdentumista prosessin eri
vaiheissa
Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen,
erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja

3. Keski-Suomen tapahtumat 2012-2013
Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä
Sairausloma
n=87
949 945 € (100 %) 949 945 €
Lääkeosto
n=625
386 889 € (31 %) 873 483 € (69 %) 443 077 €
Kelakorvattu
matka n=494
47 650 € (11 %) 395 427 € (89 %) 1 260 372 €
Pth:n tapahtuma
n=621
419 876 € (9 %) 4 109 738 € (91
%)
309 € (0 %) 0 (0 %) 4 529 923 €
Erikoissairaanhoid
on tapahtuma
n=629
283 340 € (3 %) 8 648 847 € (95
%)
29 909 € (0 %) 101 297 € (1 %) 9 063 393 €
Yksityinen palvelu
n=383
400 547 € (73 %) 128 090 € (27 %) 528 637 €
Yhteensä 1 538 302 €
(9 %)
12 758 585 €
(76 %)
2 346 945 € *
(14 %)
30 218 €
(0 %)
101 297 €
(1 %)
16 775 347 € (100 %)
* sis. sairauslomakorvaukset
164
28 367
5 494
17 241
3 517
7 011

4. Menetelmät ja havainnot
Lonkkaprotetisointipotilailla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu
– keskimäärin 32 kertaa
– ~ 41%:lla yli 30 kertaa
– eniten palveluja käyttävällä 537 kertaa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Potilaiden lukumäärä
Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä
Lonkkaprotetisoitujen maksajatahon vaihtumisen
lukumäärä hoitohistorian aikana Keski-Suomessa

5. Lonkkaprotetisoitujen (pl. Koti- ja
asumispalvelut) kustannusten jakautuminen
10 10
78 80
12 10
0 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Vuonna 2012 Vuonna 2013
%
Kaikkien tapahtumien
kokonaiskustannusten*
jakautuminen Kainuussa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
10 10
81 83
9 9
0.0 0.4
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Vuonna 2012 Vuonna 2013
%
Kaikkien tapahtumien
kokonaiskustannuksien*
jakautuminen Keski-Suomessa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
8 7
83 85
9 8
0 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
vuonna 2012 vuonna 2013
%
Vain lonkkaprotetisointiin
liittyvät kokonaiskustannusten*
jakautuminen Kainuussa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
9 9
85 85
5 50 1
1 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
vuonna 2012 vuonna 2013
%
Vain lonkkaprotetisointiin liittyvät
kokonaiskustannukset* Keski-
Suomessa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
* Ei sisällä sairauslomakorvauksia

6. MILLAINEN ON ERI
ASIAKASRYHMIEN
HOITOPROSESSI
TARKASTELUALUEILLA? JA
MITÄ EROJA ALUEIDEN
VÄLILLÄ?
12.3.2015

7. Lonkkaprotetisoitujen hoitopolut
Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli
puolet ja Keski-Suomessa lähes puolet kohdistui
terveyskeskukseen.
– Kainuussa enemmän kontakteja terapiapalveluissa
– Keski-Suomessa Keskussairaalassa ja Tk-vuodeosastolla
– Keski-Suomessa yli 60 % terveydenhuollon käynneistä olivat
lääkärikäyntejä
Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan
terveydenhuollon kustannuksista
– Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa
– Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk-
vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa
Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan
kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin
Keski-Suomessa
12.3.2015 *ei sisällä
sairauslomakorvausta

8. Diabeetikoiden hoitopolut
Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa
diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin
Kainuussa
Sekä aikuis- että nuoruustyypin diabeteksen
hoitokustannukset ovat Kainuussa suuremmat
kuin Keski-Suomessa
Aikuisiän diabeteksen hoidossa Keski-Suomen
kustannuksista kohdistuu huomattavasti suurempi
osuus kunnille, kun taas Kainuussa korostuu
Kelan rooli maksajana
12.3.2015

9. Kaihi-potilaiden hoitopolut
Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että
Keski-Suomessa kohdistui terveyskeskukseen
– Kainuussa liki 70% ja Keski-Suomessa 60%
Keski-Suomessa suurin osa terveydenhuollon kontakteista oli
lääkärikontakteja, Kainuussa kontaktit painottuivat enemmän
hoitohenkilökunnalle
– Keski-Suomessa kaikista kontakteista lääkärikontakteja liki 65%
– Kainuussa hoitohenkilökunnalla kontakteja kaikista kontakteista yli
50%
Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan
terveydenhuollon kustannuksista
– Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa
– Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk-
vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa
12.3.2015

10. MITEN RAHOITUS KOHDISTUU
ERI MAKSAJATAHOJEN KESKEN
PROSESSIN ERI VAIHEISSA?
12.3.2015

11. Rahoituksen jakautuminen eri
maksajatahojen kesken
Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa
potilasryhmissä kunta
– Lonkkaprotetisoiduilla kunnan osuus oli 80%:in molemmin puolin
– Diabetespotilailla kunnan osuus vaihteli 55%-65%
– Kaihipotilailla kunnan osuus oli 70%:in molemmin puolin
Kainuussa Kela maksoi suhteessa enemmän Keski-Suomeen
nähden
Vakuutusyhtiöiden sekä muiden maksatahojen osuudet olivat
aineiston perusteella suhteellisen minimaalisia
12.3.2015

12. Rahoituksen jakautuminen eri
maksajatahojen kesken (Kainuun
aikuisiän diabeetikoiden hoitopolku)
12.3.2015

13. Rahoittajan vaihtuminen
hoitoprosessin aikana (Keski-
Suomessa)
Lonkkaprotetisointipotilaalla maksaja vaihtui
kahden vuoden aikana keskimäärin 32 kertaa
– N. 41 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa
Kaihipotilaalla maksaja vaihtui kahden vuoden
aikana keskimäärin 40 kertaa
– N. 53 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa
Aikuisiän diabetesta sairastavilla maksaja
vaihtui kahden vuoden aikana keskimäärin 29
kertaa
– N. 33 % yli 30 kertaa
12.3.2015

14. MINKÄLAISIA KUSTANNUKSIA
PROSESSISSA OLEVAT TURHAT
ODOTUKSET AIHEUTTAVAT?
12.3.2015

15. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- tarkastelun lähtökohdat
Mallin pohjana on käytetty Keski-Suomen dataa
– tekonivelleikkauspotilaat: 630
– työikäiset: 28,4 %
– kaikista leikatuista potilaista korvausta saaneiden määrä: 20,48 %
– työikäisistä leikatuista korvauksia saaneita 72 %
– työikäisistä leikatuista korvauksia ei ole maksettu 28 %:lle
– korvauksia saaneita työssä olevia: 9,84 %
– korvattuja päiviä: 8746
– yhden korvausjakson kesto keskimäärin 94 pv
• yhdellä potilaalla saattanut olla useampia korvausjaksoja
– työkyvyttömyysjakson kesto keskimäärin 117 pv
– kelakorvaukset yhteensä: 633 079 €

16. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– tulokset
Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien
tekonivelpotilaiden työkyvyttömyysajalta on kertynyt yrityksille
kustannuksia arviolta 3,47 miljoonaa euroa
Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Implanttirekisteriin
ilmoitettiin runsaat 22 000 lonkan ja polven tekoniveltä
– 10 672 lonkkaproteesia
– 11 433 polviproteesia
Keski-Suomen tietomääritteiden perusteella 22 105 leikkauksen
yhteiskunnalliset kustannukset olisivat arviolta 118 750 000 €
Kela korvauksia Keski-Suomen tekonivelpotilaille maksettiin 633 079 €
Keski-Suomen määritteiden perusteella 22 105 potilaan Kelakorvaukset
olisivat arviolta 22 788 000 €

17. Alueiden välillä on eroa
kokonaistaloudellisessa
järjestämisessä
Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan
kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin
Keski-Suomessa
Kaihin ja diabeteksen osalta Keski-Suomi puolestaan tuottaa
palvelut edullisemmin kuin Kainuu
– Kainuussa diabeteksen osalta kustannukset kohdistuvat pienelle
joukolle potilaita
• kustannuksia nostavat muun muassa kalliit sarjahoidot
– Kainuussa kaihin osalta kustannukset kohdistuvat seuraaville
kustannuspaikoille
• Paiki
• Osasto 7
• Osasto 9
• Osasto 6
• Osasto 8
12.3.2015 *ei sisällä
sairauslomakorvausta

18. Tulosten luotettavuus
Kainuun aineiston tyhjät ammattinimikkeet jouduttiin
sijoittamaan kohtaan ”muu ammattiryhmä”
Kainuun aineistossa ei ollut mitään demografia-tietoja, jolloin
peruspopulaation kuvailua ei ollut mahdollista tehdä
Kainuun hintatiedoissa oli runsaasti puutteita, joita
täydennettiin alussa kuvatuilla hinnoilla
Kainuun osastotapahtumissa ei ollut kestoja, joten
vuodeosastojaksojen pituutta ja hintaa ei pystytty
täydentämään luotettavasti ja tämä vaikuttaa osaltaan Kainuun
alhaisiin kokonaiskustannuksiin
Keski-Suomessa kaihin sekä aikuisiän diabeteksen osalta
suurelta osalta puuttuivat Kelan tiedot
– kaihi 45 %
– diabetes 27%
– selvitettävä kuinka suurelta osalta puuttuu merkintä kenelle vaikka
kuuluisi korvaus ja kenen osalta kyseessä ei ole virhe
18

19. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- aineisto
Aineiston rajaus
– Mukaan otettu toimenpidekoodit 209A sekä 209B
• 209A (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus)
• 209B (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelen uusintaleikkaus tai alaraajan
uudelleenkiinnittäminen)
– Mukana vain työikäiset
– Mukana vain työelämässä olevat. Työelämässä olevien rajaus tehty sen
mukaan onko maksettu korvauksia työnantajalle
• jos korvausten suuruus työnantajalle 0, jätetty tarkastelusta pois
• jos työnantajalle maksettu korvauksia, otettu mukaan tarkasteluun
Tarkastelun kohteena työkyvyttömät työssä olevat ja heidän työstä
poissaolon kustannuksensa
– Työstä poissaolon aloitushetki määritetty ”työkyvyttömyyden alkupvm”
tietokentän mukaan
– Työkyvyttömyyden loppuhetken määritteenä käytetty korvausjakson
loppumispäivämäärää
– Aineistoja yhdistelemällä mukaan liitetty myös leikkausajankohta

20. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– simulointimääritteet
Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraavin perustein
– työikäisyyden todennäköisyys
– korvausten saannin todennäköisyys
– työelämässä olon todennäköisyys
– työkyvyttömyyden kesto päivissä
– korvattujen päivien määrä työkyvyttömyysjaksolla
– korvatun päivän yksikköhinta
Yhteiskunnallisten kustannusten arvioinnissa on käytetty
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaista määritystä
– yhden poissaolopäivän kokonaiskustannus on noin 300€
Mallissa edellä mainitut asiat generoitu datasta määritellyistä tilastollisista
todennäköisyysjakaumista potilaskohtaisesti
Malliin määritetty 1+9 päivän karenssiaika sairauskorvauksen osalta
Malli ajettu läpi 30 kertaa tilastollisen vaihtelun kattavaksi kuvaamiseksi
– jokainen ajokerta edustaa yhtä otosta

21. Huomioitavaa
Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta
potilasryhmästä
Tarkempien ja luotettavampien tuloksien saamiseksi tarkastelua pitäisi
suorittaa potilasryhmällä, jossa otoskoko sekä työikäisten määrä
suurempi
– yksi merkittävä potilasryhmä voisi olla tules –potilaat
Työhön paluuta ei datasta pystytä selvittämään
– ei ole tietoa onko henkilö palannut töihin, jäänyt työttömäksi, siirtynyt
työkyvyttömyyseläkkeelle, tms
– tehty olettamus, että henkilö on työelämän käytettävissä
Työkyvyttömyysaika on arvioitu korvausta saaneiden henkilöiden
perusteella
– työkyvyttömänä on saattanut olla myös työssä olevia henkilöitä, joille
korvauksia ei ole maksettu
– oletuksena on, että edellä mainitun ryhmän työkyvyttömyysaika noudattaa
samoja lainalaisuuksia eikä esimerkiksi korvauksia saaneita henkilöitä ole
priorisoitu leikkaukseen pääsyn osalta
Pitää tarkemmin analysoida työkyvyttömyyden alun ja korvausjakson
välistä suhdetta

22. Hankkeen jatko
Hanke jatkuu samalla toteuttajaryhmällä 1.3.-31.12.2015
Tutkimuksen painopiste muuttuu enemmän palvelujen tuottamisen
tarkasteluun
Hankkeen tavoitteena on
– selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät asiakkaat
Kainuun ja Keski-Suomen osalta,
– identifioida/profiloida tästä suurkuluttajien ryhmästä merkittävimmät
asiakasryhmät,
– kuvata kyseisten asiakkaiden hoitopolut,
– identifioida palvelutoiminnasta mahdollisia kehittämistarpeita,
– kehittää ratkaisumalleja näihin tarpeisiin sekä
– laskennallisesti arvioida muutosten vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen niin
organisaation, henkilöstön kuin myös asiakkaan näkökulmista
Aineistoa laajennetaan sosiaalipalveluiden ja työterveyden osalta
Tarkastelua laajennetaan koskemaan myös tarkemmin
matkakustannuksia sekä sairauspäivärahakorvauksia