1. Mitä ovat luonnon terveys- ja
hyvinvointivaikutukset?
Liisa Tyrväinen, professori
METLA
SITRA 11.3.2013 Helsinki

2. Luonnon käytön terveyshyödyt
• Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm.
ilmansaasteisuus, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet.
• Stressiin liittyvät sairaudet, masennus, ylipaino,
diabetes ym. kehittyneissä maissa yhä merkittävämpi
yhteiskunnallinen ongelma.
• Esteettiset ja turvalliset luontoalueet houkuttelevat
ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä terveyttä.
• Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat
kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden
säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001).

3. Luontoympäristö taajama-alueilla?
• Kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite tuottaa terveyttä edistäviä
asumis- ja työympäristöjä
• Kuinka paljon ja millaisia luontoalueita rakennetussa ympäristössä
tulisi tarjota?
Luontomatkailu terveydenedistäjänä?
• Luonto osana suomalaista hyvinvointimatkailu –konseptia?
(Suomen matkailustrategia 2015)
• Miten luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia?
• Terveyshyödyt tavoite kansallispuistojen käytön kehittämisessä
• IUCN:n ’Healthy Parks & Healthy people’ -toimintaohjelma

4. Miten luonto elvyttää?
• elpyminen stressiä aiheuttavasta
tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen,
sosiaalinen ja toiminnallinen
palautuminen (Ulrich ym. 1991)
• tarkkaavaisuuden elpyminen,
palautuminen uupumuksesta, jonka
pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut
(Kaplan & Kaplan 1989)
• stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan
tilanteen jälkeen elpyminen
tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin
kaupungissa
• mm. luontokuvat odotushuoneissa,
opiskelijat tentin jälkeen

5. Luonto ja ihmisten hyvinvointi (Suomen Akatemia, 2005-2007)
Liisa, Tyrväinen, (Metla), Kalevi Korpela ja Matti Ylen
(TaY, psykologian laitos), Harri Silvennoinen, JoY, metsätiet. tdk
Aineisto:
• Postikysely syksyllä 2005
• 3 000 henkilön satunnaisotos Helsingistä ja Tampereelta
(15-75–vuotiaat)
• Vastausprosentti 42,6 (1 273 vastausta)
Kyselyssä kartoitettiin:
• Asuinympäristöön, luontoon ja kaupungin viheralueisiin liittyviä
toiveita ja odotuksia
• Viheralueiden käytön vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen
• Kaupunkilaisten luontosuhdetta

6. Koettu terveys
• Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti
kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja
vähentämällä negatiivisia tuntemuksia.
• Mieliala paranee niin vapaa-aikaan kuin
Kuva: Harri Silvennoinen
opiskeluun sekä työhön liittyvän luonnonkäytön
kasvaessa.
• Selvä vaikutus saadaan kun lähiviheralueita
käytetään vuositasolla yli 5 h/kk tai kun
kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla
vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk.

7. Luonnon käytön vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin
Tuntemukset
Ahdistunut
Voimakaasti väsynyt
Stressaantunut
Ärtynyt
Energinen heti aamusta
Keskittynyt ja innostunut
0 1 2 3 4 5 6
Ei koskaan Erittäin usein
(päivittäin)

8. Luonnon vaikutus terveyteen
• syljestä mitatun
"stressihormonin" (kortisoli)
määrä oli pienempi
metsässä oleskelleilla kuin
kaupungissa oleskelleilla
(Park ym. 2007, Tsunetsugu
ym. 2007)
• myönteiset fysiologiset
muutokset: verenpaineen ja
pulssin lasku, lihas-
jännityksen väheneminen,
parasympaattisen
hermoston toimininnan
lisääntyminen.

9. Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet
Suomen Akatemia ja Japan Society for the Promotion of Science
Tutkimusryhmä:
METLA, Prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Ann Ojala ja Eeva Karjalainen,
THL, Ympäristöepidemiologian yksikkö ( Timo Lanki & Taina Siponen) ja
Tampereen yliopisto (Prof. Kalevi Korpela)
Forestry and Forest Products Research Institute, Japan, Dr. Takahide Kagawa, in co-
operation with Nippon Medical School (Dr. MD Qing Li) and Chiba University (Dr.
Yoshifumi Miyazaki)
Tutkimustavoitteet:
• Lisätä tietoa eri viherympäristötyyppien hyvinvointivaikutuksista (stressin
väheneminen).
• Integroida fysiologiset ja psykologiset tutkimusmenetelmät
• Kehittää tulosten sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien
kanssa.

10. Stress reducing effects of Nature
ja Greenhealth hankkeet (rahoitus SA)

11. Kenttäkokeiden järjestely
• Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät
erilaisissa kaupunkiympäristöissä
• Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja
sykevaihtelu, syljen kortisoli
• Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys
(Restoration Outcome Scale, ROS) , elinvoimaisuuden tunne
(Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and
negative affect scale PANAS)
• Mitataan myös melu ja ilmansaasteet
Tutkimusympäristöt, Helsinki:
 Kaupunkipuisto (Alppipuisto)
 Kaupunkimetsä (Keskuspuisto)
 Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)
12.3.2013 11

12. Tutkimusympäristö Keskuspuisto
12

13. Ydinkeskustan tutkimusympäristö
13

14. Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden
asuinympäristöissä (GreenHealth) tavoitteet
1) viheralueiden tarjonnan vaikutuksesta asukkaiden
terveyteen (GIS data, kyselydata Helsinki ja Kuopio),
2) viheralueiden määrän, laadun ja käytön vaikutuksista
asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin
3) lyhytaikaisten viheralueilla käyntien fysiologisia ja
psykologisia vaikutuksista
4) tulosten soveltamismahdollisuudesta yhdessä
kaupunkisuunnittelijoiden ja viheralueiden hoidon
ammattilaisten kanssa.

15. LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km
PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km
Hankkeen rahoittajana toimii
Euroopan unionin Euroopan
aluekehitysrahasto.
Ensimmäinen
hyvinvointia edistävä Hengitä muutaman kerran
rauhallisesti sisään ja ulos. Anna
teemapolku hartioittesi rentoutua.
Havainnoi maiseman laadun
Ikaalisten Kylpylään on valmistunut muutosta ja kuulostele äänien
Suomen ensimmäinen hyvinvointia muutosta verrattuna tähän
edistävä teemaympäristö. asti kulkemaasi reittiin. Katsele
ympärillesi ja anna katseesi
Voimapolulle on sijoitettu metsän ja
hakeutua itsestään johonkin
ympäristön kokemiseen ja miellyttävään kohtaan maassa,
havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai metsässä tai taivaalla. Unohdu
informaatiotauluja, jotka perustuvat katselemaan ympärillesi ja anna
metsien hyvinvointivaikutuksia itsesi lumoutua. Jatka rauhallista
käsittelevään tutkimustietoon. hengittämistä.

16. Voimapolku
• Suurin osa (74%) Voimapolulla vierailleista oli melko tai erittäin tyytyväisiä
polkuun.
• Valtaosa vastaajista (88%) oli vähintään kohta-
laisen halukas tulemaan Voimapolulle uudestaan.
• Lähes kaikki (90%) olivat valmiita suosittelemaan
sitä tuttavalleen varsinkin stressistä
palautumiseen ja mielialan kohentamiseen
esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen tai lomalla.
Photo: Katja Viitala/Metla
Vattulainen, K., Sarjala, T., Savonen, E-M. & Korpela, K. (2011). Restorative periences from forest: Questionnaire study about forest train. Working
Papers of the Finnish Forest Research Institute, 204. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm

17. Seuraavia askeleita
• Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön
hyvinvointivaikutuksista.
• Monialaisen yhteistyön vahvistaminen (ympäristötieteet,
ympäristöpsykologia ja -terveys ym.)
• Tuloksien hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja terveyden
edistämistyössä
• Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen (laskentamallin
kehittely)
• Luonnon terveyshyötyjen tuotteistaminen

18. Kiitokset!
http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm