Tietopaketin tavoitteena on madaltaa tuottajien osallistumiskynnystä sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään oleviin valinnanvapauskokeiluihin. Tietopaketti kokoaa yhteen tärkeimpiä tietoja palveluntuottajaksi ilmoittautumisesta, kuten esimerkiksi tuottajilta edellytettävien palvelusisältöjen laajuuksista aluekohtaisesti, esittelee käytännön esimerkkejä uudenlaisista toimintamalleista sekä kuvaa hakuprosessin kokeiluihin.

1. TIETOPAKETTI
Palveluntuottajaksi
valinnanvapauskokeiluun
2017-2018
Versio 1.0 /pvm 8.2.2017

2. Sisällys
Johdanto 3
Sanasto 4
Kokeilun tavoitteet 5
Palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluihin 6
Palveluntuottajaksi hakeminen valinnanvapauskokeilussa 7
Kokeilujen sisältövaatimukset 8
Neljä esimerkkiä palvelutuotannosta valinnanvapauskokeiluissa 9-26
Valinnanvapauskokeilut 2017-2018 – Kokeilujen yleiset vaatimukset 27-32
Valinnanvapauskokeilut 2017-2018 – Kuvaukset kokeilualueista 33-37
Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset vaatimukset 38-41
Tyypillisimpiä kysymyksiä ja vastauksia 42
Kokeilujen tarkemmat tiedot ja infosivustot 43
Kokeiluiden projektivastaavien yhteystiedot 44

3. Johdanto
Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapaus laajenee Suomessa vuonna 2019. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat nykyistä
laajemmin valita perustason palvelunsa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. Asiakaslähtöisyys on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamisen keskeisistä tavoitteista.
Osana sote-uudistusta ja siihen valmistautumista, hallitus haluaa kokeilla valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokeilut ovat osa sosiaali- ja
terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi –kärkihanketta ja ne toteutetaan vuosien 2017-2018 aikana seuraavilla alueilla:
• Keski-Uudenmaan sote (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula)
• Hämeenlinnan kaupunki
• Jyväskylän kaupunki
• Tampereen kaupunki
• Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä)
Kokeiluiden palveluntuottajaksi voi ilmoittautua mikä tahansa yksityinen yritys, ammatinharjoittaja, järjestö tai muu vastaava sote-palveluiden tuottaja.
Toivomme tämän oppaan madaltavan tuottajien osallistumiskynnystä valinnanvapauskokeiluihin. Tietopaketti kokoaa yhteen tärkeimpiä tietoja ajatellen
palveluntuottajaksi ilmoittautumista, kuten esimerkiksi tuottajilta edellytettävien palvelusisältöjen laajuudet aluekohtaisesti. Lisäksi tietopaketti esittää
esimerkinomaisia malleja, joilla palveluja voi tuottaa – joko yhden organisaation tai useamman toimijan muodostaman konsortion kautta.
Yksityiskohtaisempia tietoja kokeiluista löytyy tähän tietopakettiin listatuilta, aluekohtaisilta info-sivustoilta. Sitran rooli kokeiluissa keskittyy erityisesti eri
toimijoiden osallistamiseen ja laajan vuoropuhelun mahdollistamiseen.
Toivomme, että tietopaketista on hyötyä kaikille valinnanvapauskokeiluista kiinnostuneille toimijoille!

4. Sanasto
• Järjestäjä tarkoittaa valinnanvapauskokeiluissa kuntaa, kuntakonsortiota tai kuntayhtymää (tarkemmin sivuilla 33-37),
joka tekee sopimuksen palveluiden tuottamisesta tuottajan kanssa
• Palveluntuottajalla tarkoitetaan kokeilussa yksityistä tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaa, joka
tarjoaa perustason sote-palveluita kokeilun piiriin kuuluville asukkaille
• Vastuutuottajalla tarkoitetaan palveluntuottajaa, joka listautuu palveluntuottajaksi ja huolehtii oman tuottajakonsortion
hallinnoimisesta
• Palvelunsisältöjen kokonaisuus, jota palveluntuottajilta edellytetään, vaihtelee kokeilukohtaisesti. Tuottajilta vaadittuja
palvelunsisältöjä ovat esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto.
• Palveluntuottajaksi listautuminen eli ilmoittautuminen mukaan kokeiluun. Tämä edellyttää, että palveluntuottaja
täyttää järjestäjän, eli tässä tapauksessa kunnan/kuntayhtymän, asettamat kokeilukohtaiset edellytykset ja
vähimmäisvaatimukset. Palveluntuottajaksi voi listautua koko kokeilun ajan.
• Tuottajalle maksettava kapitaatiokorvaus: Palveluntuottajalle maksetaan asiakkaiden määrään ja erinäisiin
painotuskertoimiin perustuva korvaus eli ns. kapitaatiokorvaus. Alihankintana hankittuja, palveluntuottajalta kokeilussa
edellytettäviä palvelusisältöjä ei korvata erikseen, vaan ne sisältyvät kapitaatiokorvaukseen. Palvelukokonaisuuden
ulkopuoliset palvelut, esimerkiksi lisätutkimukset, tehdään järjestäjän palvelutuotannossa – näihin liittyvät lähetekäytännöt
sovitaan kokeilukohtaisesti.
• Asiakkaan valinta: Asukkaasta tulee palveluntuottajan asiakas, kun hän on valinnut palveluntuottajan omakseen
järjestäjän ylläpitämässä sähköisessä valintajärjestelmässä tai palveluntuottajan toimipisteessä (tarkasta tarkemmat
kokeilukohtaiset määrittelyt kunkin alueen sääntökirjasta). Järjestäjä maksaa tuottajalle korvauksen valinnan tehneiden
asiakkaiden määrään pohjautuen.

5. Kokeilun tavoitteet
Vuoden 2017 alussa käynnistyneen kokeilun tavoitteena on saada
kokemuksia ja tietoa erilaisten toimintamallien käytöstä ja käyttää
tietoa valinnanvapausmallin ja sitä koskevan lainsäädännön
kehittämisessä ja soveltamisessa.
Kokeilulla haetaan tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen
asiakkaat ja tuottajat käyttäytyvät ja mitä kustannuksille ja
palveluiden saatavuudelle tapahtuu ennen kuin sote-uudistus ja
laajennetun valinnanvapauden ensimmäinen vaihe tulevat voimaan
vuonna 2019. Samalla kokeillaan palveluiden järjestämisen ja
tuottamisen eriyttämistä toisistaan.
Enemmän
terveyttä
väestölle
Parempi
asiakaskokemus
ja osallisuus
Lisää
kustannusvaikut-
tavuutta
Asiakas-
tarve
Triple Aim-malli

6. Palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluihin
• Valinnanvapauskokeilussa listautunut palveluntuottaja tuottaa
asiakkailleen lähtökohtaisesti perustason sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluita.
• Palvelut ovat usein tarvittavia, kertaluonteisia tai toistuvia
neuvonta-, sosiaaliohjaus- ja vastaanottopalveluita.
• Palveluntuottaja voi tuottaa edellä mainitut palvelut itse tai
käyttää alihankkijoita ja tuottaa palvelut verkostona muiden
palveluntuottajien kanssa.
• Palveluntuottaja voi tuottaa palveluita listautuneena
palveluntuottajana ja/tai muiden listautuneiden
palvelutuottajien kumppanina, esimerkiksi osuuskunnan tai
muun organisoitumistavan kautta
• Palveluntuottajaverkostolla tulee olla nimetty vastuutuottaja,
joka on vastuussa toiminnan organisoinnista ja johtamisesta ja
palvelun laadusta.
Järjestäjä
(kunta/kuntakonsortio/kuntayhtymä)
Listautunut
palveluntuottaja /
vastuutuottaja
Korvaus tuotetuista
palveluista
Sote-palvelut
kuntalaiselle
Palvelusisältö, esim. lääkäripalvelut. Oma
tai kumppanin tuotanto (sivu 8)
Palvelusisältöjen kokonaisuus
Asukas
valitsee

7. Palveluntuottajaksi hakeminen valinnanvapauskokeilussa
Miten palveluntuottajaksi haetaan?
• Palveluntuottaja tekee kirjallisen hakemuksen kunnan
sote-palveluiden järjestäjätaholle.
• Hakemuksessa tulee esittää selvitys siitä, miten
palveluntuottaja tuottaa kokeilussa edellytetyt palvelut
kokeilun ehtojen ja periaatteiden mukaisesti.
• Jos kyseessä on palveluntuottajien verkosto,
vastuutuottajan tulee liittää hakemukseen erilliset
selvitykset kaikista verkoston jäsenistä.
• Tuottajahaku on kuntakohtainen. Katsothan
hakuohjeet ja hakumenettelyn kunkin kokeilukunnan
tiedoista.
 Järjestäjä käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen
palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
 Kokeilun järjestäjä solmii hyväksytyn
palveluntuottajan (vastuutuottajan) kanssa
sopimuksen.
1. Selvitys
palveluntuottajan
toiminnasta ja palveluista
Listautunut
palveluntuottaja
(vastuutuottaja)
Palvelusisältöjen kokonaisuus
2. Kokeilun järjestäjä
hyväksyy
palveluntuottajaksi
n järjestäjä(kuntien
vaaku
3. Kokeilun järjestäjä
solmii palveluntuottajan
kanssa sopimuksen
palveluiden tuottamisesta

8. Kokeilujen sisältövaatimukset
Kokeilukohtaiset
kapitaatiokorvaukseen
sisältyvät palvelut
Keski-
Uudenmaan
sote
Hämeenlinnan
kaupunki
Jyväskylän
kaupunki
Tampereen
kaupunki
Ylä-Savon
SOTE
- Lääkärin vastaanotto
    
- Sairaanhoitajan ja/tai
terveydenhoitajan
vastaanotto
   
- Mielenterveys- ja
päihdepalvelut   **)
- Sosiaaliohjaus
  **)
- Laboratorio
   
- Kuvantamispalvelut
   
- Fysioterapia
**) 
- Jalkaterapia ja
ravitsemusterapia 
Asiakas voi vaihtaa
palveluntuottajaa
6 kk välein 1 kk välein 6 kk välein 3 kk välein 1 kk välein
Kapitaatiokorvaus
€ / asiakas / vuosi
vahvistuu helmi-
maaliskuussa*)
102,79 – 564,25*) 92,87 – 460,43*) 150,00 / 250,80 262,80
Palveluntuottajien
listautuminen alkaa
maalis-huhtikuu 2017 tammikuu 2017 tammikuu 2017 helmikuu 2017 joulukuu 2016
• Kokeilussa palveluntuottaja tuottaa perustason vastaanottopalvelut niille asukkaille, jotka ovat sen valinneet. Huom. taulukossa ei ole esitetty Keski-Uudenmaan soten henkilökohtaisen budjetin osuutta.
• Tarvittaessa palveluntuottaja ohjaa asiakkaan julkiselle palveluntuottajalle, mikäli asiakas tarvitsee muita kuin kokeiluun kuuluvia palveluita
• Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaillensa myös erillisiä lisäpalveluita, joiden kustannuksista asiakas vastaa itse
*) Kokeilukohtaisen kapitaatiokorvauksen määrä per rekisteröitynyt asiakas riippuu asiakkaan iästä. Kokeilukohtaista lisätietoa oppaan sivuilla 28-30.
**) Erillinen suoriteperusteinen korvaus

9. Neljä esimerkkiä palvelutuotannosta
valinnanvapauskokeiluissa
Esimerkit ovat kuvitteellisia, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen arvioitu.

10. Esimerkki I: Palveluntuottajien verkosto
• Lääkäritalo Oy on paikallisten lääkärien perustama ja omistama lääkäriasema. Yhtiö tarjoaa perustason
terveyskeskuspalvelujen lisäksi myös työterveys- ja erikoissairaanhoidon palveluita
• Kokeilusta kuultuaan Lääkäritalo Oy halusi osallistua siihen. Koska yhtiö ei itse tarjoa sosiaaliohjaus-, fysioterapia
tai mielenterveyspalveluita, päätti Lääkäritalo koota saman seudun sote-alan yrittäjistä ja järjestöstä
tuottajaverkoston, joka tuottaisi kokeilussa vaaditut palvelusisällöt. Lääkäritalo toimii verkostossa vastuutuottajan
roolissa ja sopi yhteishakemuksen jättämisestä kokeilun järjestäjälle yhdessä sosiaaliohjausta tarjoavan Sosio Oy:n,
fysioterapiapalveluita tarjoavan Fyssari Tmi:n sekä mielenterveyspalveluita tarjoavan Mielen Tuki Ry:n kanssa
• Ennen kokeiluun hakeutumista Lääkäritalo varmisti, että sen tuottajaverkostolla on palveluiden tuottamiseen
tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän palveluntuottajalle asettamat vaatimukset. Potilastietojärjestelmänä
palveluntuottaja käyttää Lääkäritalon tietojärjestelmää, joka on kansallisesti hyväksytty tietojärjestelmä.
• Lääkäritalo Oy toimii kokeilussa verkostonsa vastuutuottajana:
- Toimii kokeilussa yhteyskanavana kokeilun järjestäjälle
- Ottaa kootusti vastaan rekisteröityneeseen asiakasmäärään perustuvan kapitaatiokorvauksen. Vastuutuottaja tekee erilliset
sopimukset tulon- ja vastuunjaosta ja kunkin tuottajaverkoston jäsenen kanssa. Sopimusmallit voivat vaihdella
tuottajakohtaisesti.
- Vastaa asiakkaan saaman palvelun laadusta
- Vastuulääkärinä toimii Lääkäritalon kirurgisen osaston ylilääkäri

11. Esimerkki I: Palveluntuottajien verkosto (jatkoa)
• Palveluntuottajalle suuntautuvat yhteydenotot tulevat keskitetysti Lääkäritalon päivystykseen, jossa
palveluntarpeesta riippuen asiakkaalle varataan aika Lääkäritaloon tai sen kumppaniyritykselle. Asiakkaan on
mahdollista varata aika myös käyttämällä Lääkäritalon sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä.
• Edellytettyjen palveluiden lisäksi Lääkäritalo Oy tarjoaa asiakkailleen myös esimerkiksi psykiatrin, hierojan sekä
työterveys- ja erikoissairaanhoidon palveluita. Kyseiset palvelut eivät kuitenkaan kuulu kokeilusta maksettavaan
kapitaatiokorvaukseen.
• Lääkäritalo Oy:n ja sen verkoston vahvuutena ovat erityisesti kattavat ja kokonaisvaltaiset sote-palvelut sekä
erikoistunut ja kokenut henkilökunta
• Esimerkki on kuvitteellinen, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen
arvioitu
• Esimerkin malleina on käytetty jyväskyläläistä Seppälääkärit Oy:tä sekä hämeenlinnalaista Linnan Klinikka Oy:tä.
Lisätietoa: http://www.seppalaakarit.fi/ ja http://www.linnanklinikka.fi/

12. Palveluntuottajien
verkosto
ESIMERKKI I
Lääkäritalo Oy:n
palveluntuottajakseen valinnut
asiakas voi ottaa yhteyttä puhelimitse
tai kotisivujen ajanvaraustoiminnon
kautta.
Päivystäjän tekemän arvion
perusteella asiakkaalle varataan aika
Lääkäritaloon tai sen
kumppaniyritykselle
Kuntalainen
Järjestäjä
Sopimus palveluiden tuottamisesta,
kapitaatiokorvaus vastuutuottajalle
(Lääkäritalo Oy)
Fysioterapiapalvelut
Fyssari Tmi
Mielenterveyspalvelut
Mielen Tuki Ry
Sosiaaliohjaus
Sosio Oy
Vastuulääkäri
Vastuutuottaja,
Lääkäritalo Oy

13. Esimerkki I: Keskeisimmät huomiot
Esimerkki lääkärikeskusvetoisesta tuottajaverkostosta, jossa vahvuutena esimerkiksi alueellinen
tuntemus ja paikallisuus.
Vastuutuottaja keskittyy pitkälti lääkäri- ja hoitajapalveluihin ja huolehtii myös vastuulääkärin tehtävästä
Tällaisia tuotannon organisointimalleja on jo mukana valinnanvapauskokeiluissa.
1
2
3

14. Esimerkki II: Osuuskunta palveluntuottajana
• Parempi Terveys -osuuskunta on paikallisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden perustama yhteisö. Osuuskuntaan
kuuluu yhteensä 10 sote-alan yritystä, joista osa on osakeyhtiöitä ja osa toiminimiä. Kaikki toimijat ovat osuuskunnan
tasavertaisia omistajia
• Parempi Terveys -osuuskunta päätti hakea palveluntuottajaksi kolmen kuukauden kuluttua kokeilun alkamisesta.
Osuuskunta tuottaa kokeilussa vaaditut palvelut lähtökohtaisesti jäsenyritystensä yhteistyöjärjestelyiden kautta
• Ennen osuuskunnan perustamista Parempi Terveys on varmistanut, että sen jäsenyrityksillä on palveluiden
tuottamiseen tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän palveluntuottajalle asettamat vaatimukset. Lisäksi
osuuskunta on tarkistanut käyttämänsä potilastietojärjestelmän kuuluvan Valviran hyväksymien
potilastietojärjestelmien joukkoon
• Osuuskunnan toimitusjohtaja toimii kokeilussa palveluntuottajan yhteyshenkilönä kokeilunjärjestäjälle.
Kapitaatiokorvaus maksetaan kokeilussa osuuskunnalle, joka välittää sen eteenpäin jäsenyrityksilleen osuuskunnan
sovitun tulonjaon mukaan. Vastuulääkärinä toimii osuuskuntaan kuuluvan Lääkärikumppanit Oy:n ylilääkäri

15. Esimerkki II: Osuuskunta palveluntuottajana (jatkoa)
• Palveluntuottajan palveluita tarvitessaan asiakas ottaa yhteyttä osuuskuntaan puhelimitse tai kotisivujen
ajanvaraustoiminnon kautta. Päivystäjän tekemän arvion perusteella asiakkaalle varataan palveluntarpeesta riippuen
aika jollekin Palveluntuottajan jäsenyrityksistä. Kiireellisissä sairastapauksissa asiakkaalle varataan aika
Lääkärikumppanit Oy:n päivystävälle lääkärille.
• Palveluntuottajalta edellytettyjen palveluiden lisäksi Parempi Terveys tarjoaa asiakkailleen myös
hammaslääkäripalveluita jäsenyrityksensä Medident Oy:n kautta. Kyseiset palvelut eivät kuitenkaan kuulu kokeilusta
maksettavaan kapitaatiokorvaukseen, vaan osuuskunta laskuttaa niiden käytöstä asiakasta erikseen.
• Parempi Terveys-osuuskunnan suurimpia kilpailuvaltteja ovat paikalliset, tunnetut ja hyvämaineiset yrittäjät sekä laaja
kumppaniyritysverkosto
• Ohjeet osuuskunnan perustamiseen löytyvät täältä.
• Esimerkki on kuvitteellinen, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen
arvioitu
• Esimerkin mallina on käytetty hyvinkääläistä Hyvin Yhdessä–osuuskuntaa. (Lisätietoa linkistä)

16. Osuuskunta
palveluntuottajana
Esimerkki II
Osuuskunnan palveluntuottajakseen
valinnut asiakas voi ottaa yhteyttä
osuuskuntaan puhelimitse tai
kotisivujen ajanvaraustoiminnon
kautta.
Päivystäjän tekemän arvion
perusteella asiakkaalle varataan
palveluntarpeesta riippuen aika
jollekin osuuskunnan jäsenyrityksistä
Kuntalainen
Järjestäjä
Sopimus palveluiden tuottamisesta,
kapitaatiokorvaus Parempi Terveys osk:lle
Fysioterapiapalvelut
Mielenterveyspalvelut
Sosiaaliohjaus
Vastuulääkäri
Vastuutuottaja,
Parempi Terveys
osk (yht. 9 jäsentä)

17. Esimerkki II: Keskeisimmät huomiot
Osuuskunta toimii sateenvarjo-organisaationa useammalle toimijalle. Sillä on oma johto ja se jakaa
mahdollisen voiton säännöissä määritellyn jakoperusteen mukaan.
Osuuskunnan tehtävänä on koordinoida asiakasvirtoja ja huolehtia asiakaspalvelusta sekä ulkoisesta
viestinnästä ja markkinoinnista.
Tämä malli auttaa esimerkiksi pieniä tuottajia luomaan kokonaisvaltaisemman palveluvalikoiman
yhtenäisen brändin alle, mahdollistaen toimijoiden itsenäisyyden muun toiminnan osalta.
1
2
3

18. Esimerkki III: Terveys ja virkeys ICT Oy
• Terveys ja virkeys ICT Oy on terveysteknologiaan ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistunut
yritys. Terveys ja virkeys ICT Oy toimii valinnanvapauskokeilun vastuutuottajana, eli palveluntuottajia yhteen
liittävänä verkoston koordinaattorina ja teknisen alustan tarjoajana.
• Yrityksellä itsellään ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon palvelutoimintaa tai palveluiden tuottamiseen tarvittavia
lupia. Terveys ja virkeys ICT Oy:n liikeideana on rakentaa sähköiseen asiointiin perustuva tuotantomalli, jolla ei ole
omaa fyysistä toimipistettä. Asiakas asioi lähinnä tietoverkon välityksellä. Palvelu on käytettävissä kaikkina päivinä
ja kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas saa sähköisen palvelualustan kautta käyttöönsä muun muassa älykkään
oirearviopalvelun, omahoito-ohjeistusta, hyvinvointivalmennusta sekä henkilökohtaisen ohjauksen palveluiden
käyttöön. Asiakasta tuetaan myös chat-päivystyksellä. Vastaanotot toteutetaan videopuheluilla tai tarvittaessa
kumppanien fyysisiä vastaanottotiloja hyödyntäen.
• Terveys ja virkeys ICT Oy teki sopimuksen palveluiden tuottamisesta järjestäjäkunnan / -kuntien kanssa, listautuen
palveluntuottajaksi. Tämän lisäksi yhtiö teki alihankintasopimuksen sosiaaliohjausta tuottavan yhdistyksen (chat-
päivystys ja ohjaus palveluiden käyttöön), lääkäripalveluita tuottavan ammatinharjoittajan (lääkärin
virtuaalivastaanotto ja vastuulääkäri) ja sairaanhoitopalveluita tuottavan pienyrityksen kanssa (hoitajan
virtuaalivastaanotto). Terveys ja virkeys ICT Oy tarjoaa alihankkijoilleen virtuaalivastaanottoon ja ohjaukseen
soveltuvat teknologiset ratkaisut.

19. Esimerkki III: Terveys ja virkeys ICT Oy (jatkoa)
• Ennen palvelutuotannon aloittamista Terveys ja virkeys ICT Oy on varmistanut, että verkostoon kuuluvilla
alihankkijoilla on palveluiden tuottamiseen tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän Palveluntuottajalle
asettamat vaatimukset. Lisäksi yhtiö on varmistanut tarjoamansa teknologisen alustan tietoturvan ja tietosuojan
vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen vaatimuksia. Terveys ja virkeys ICT Oy panostaa
erityisesti palvelun nopeaan saatavuuteen sekä asiakaskokemuksen vertailuun ja kehittämiseen.
• Terveys ja virkeys ICT Oy tarjoaa peruspalveluiden lisäksi lisäpalveluita. Lisäpalvelut eivät kuulu
kapitaatiokorvauksen alaisiin palveluihin, vaan Terveys ja virkeys ICT Oy laskuttaa palveluiden käytöstä asiakasta
itseään. Yhtiö tarjoaa virtuaalisesti lisäpalveluina mielenterveyskuntoutujien terapiaryhmiä ja erikoislääkärin
konsultaatiopalveluita. Mielenterveyskuntoutujien ryhmää ohjaa psykoterapeuttina toimiva ammatinharjoittaja ja
erikoislääkärin konsultaatiopalvelut tuottaa paikallisesti toimiva yksityinen lääkäriasema
• Terveys ja virkeys ICT Oy on kuvitteellinen esimerkki, jonka kuvauksen malleina ovat toimineet
- Ruotsissa toimiva virtuaalilääkäripalvelu Kry (www.kry.se)
- Kuntoutuspsykoterapiaa maanlaajuisesti tarjoavan asiantuntijaverkoston verkkopalvelu Psykoterapiakeskus
Vastaamo (www.vastaamo.fi)
- YTHS:n videovastaanottotoiminta (http://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/erinomainen-ja-tata-paivaa-oleva-
vastaanoton-muoto-opiskelijat-tyytyvaisia-ythsn)
- eÄhtäri-hankkeessa kokeiltu videovälitteinen asiointimahdollisuus (www.videoasiointi.fi)
- Tampereen kotitori (www.tampereenkotitori.fi)

20. Terveys ja
virkeys ICT Oy
Esimerkki III
Terveys ja virkeys ICT:lle asiakkaaksi
listautunut kuntalainen asioi pääosin
tietoverkon välityksellä. Palvelu on
käytettävissä kaikkina päivinä ja kaikkina
vuorokauden aikoina. Asiakas saa
käyttöönsä mm. älykkään oirearviopalvelun,
omahoito-ohjeistusta ja
hyvinvointivalmennusta. Asiakasta tuetaan
myös chat-päivystyksellä.
Vastaanotot toteutetaan videopuheluilla tai
tarvittaessa kumppanien fyysisiä
vastaanottotiloja hyödyntäen.
Kuntalainen
Järjestäjä
Sopimus palveluiden tuottamisesta,
kapitaatiokorvaus vastuutuottajalle
(Terveys ja virkeys ICT Oy)
Vastuulääkäri
Lääkäripalvelut
Hoitajapalvelut
Mielen Tuki Ry
Sosiaaliohjaus
Vastuutuottaja,
Terveys ja
virkeys ICT Oy

21. Esimerkki III: Keskeisimmät huomiot
Kyseessä malli, jossa toimijan ydinosaaminen on digitaalisissa ratkaisuissa ja siten toiminta keskittyy
sähköisiin palveluihin ja tiiviiseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Fyysiset vastaanottokäynnit
hoidetaan kumppaniverkoston kautta.
Sote-alan ulkopuolisen toimijan kannalta ehkä ketterin tapa aloittaa palveluiden tuotanto, erityisesti jos
toimijalla osaamista digitaalisten ratkaisujen tuotantoon.
Vaatii Terveys ja virkeys ICT Oy:ltä erityisen paljon osaamista digitaalisen asiakaskokemuksen sekä
kumppaniverkostojen johtamisesta.
1
2
3

22. Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema
useiden tuottajien yhteiskäytössä
• Hyvinvointipaku on järjestön omistama, liikkuva sote-asema, joka on useiden palveluntuottajiksi listautuneiden
toimijoiden yhteiskäytössä kunnan/kuntayhtymän/maakunnan alueella. Autossa on paikalla kuskin lisäksi aina
hoitaja sekä satunnaisesti myös virkistystoimintaa tarjoavia vapaaehtoisia. Tarvittaessa myös lääkärin kiertävä
vastaanotto onnistuu.
• Hyvinvointipaku-palvelun hallinnoijana toimii sosiaalialan järjestö Tekee Hyvää ry. Yhdistys tarjoaa ystävä- ja
virkistystoimintaa haja-asutusalueilla. Tekee Hyvää ry päätti ryhtyä haja-asutusalueiden palveluntuottajaksi, ja
paransi omistamansa asuntoauton sisätilat sote-palveluihin soveltuvaksi. Modernin terveysteknologian avulla,
autoon saatiin myös pitkälti terveyskeskustasoinen laitevarustus. Lääkäripalvelut sekä esimerkiksi sosiaaliohjaus
tuotetaan autossa etäyhteyden avustuksella, tarvittaessa hoitajan tukemana. Palvelu yhtiöitettiin Hyvinvointipaku
Oy:ksi.
• Hyvinvointipaku takaa sote-palveluiden saatavuuden niille, joilla pääsy kiinteisiin palvelupisteisiin on rajattua tai
huonojen kulkuyhteyksien vuoksi mahdotonta. Hyvinvointipaku kiertää vakioreittiä alueellaan, ennalta
suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi pakun reittiä päivitetään ja optimoidaan päivän aikana
dynaamisesti, eri palveluntuottajilta tulevien asiakaskäyntitilausten pohjalta.

23. Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema
useiden tuottajien yhteiskäytössä
• Reittioptimointi ja liikkuvan terveysaseman yhteiskäyttö vähentää liikkuvan palvelun ylläpitokustannuksia sekä
muun muassa ympäristöhaittoja.
• Aikataulutetuilla pysähdyspaikoillaan Hyvinvointipaku tarjoaa alueen asukkaille yleistä hyvinvointi- ja
terveysneuvontaa sekä maksullisia toimenpiteitä, kuten verenpaineen mittauksia ja rokotuksia. Pysähdyspaikoilla
palveluihin sisältyy myös vapaaehtoisten toteuttama, maksuton ja yhteisöllisyyttä edistävä virkistystoiminta.
• Tekee Hyvää ry:n omistama Hyvinvointipaku Oy teki sopimuksen useiden palvelutuottajien kanssa liikkuvien sote-
palveluiden tuottamisesta, joista se saa tuottajilta sekä kiinteän kuukausikorvauksen että tilattuihin kotikäynteihin
pohjautuvan korvauksen. Järjestö hyödyntää omia hoitajaresurssejaan pakun palveluissa.
• Muut kuin hoitajapalvelut, kuten esimerkiksi lääkärin vastaanotot sekä sosiaaliohjaus, toteutetaan pääosin
virtuaalisesti asiakaskäynnin tai päivystysvastaanoton yhteydessä, hyödyntäen sen palvelutuottajan resursseja ja
sähköisiä kanavia, jolle asiakas on listautunut. Mikäli tarpeen, hoitaja myös tukee asiakasta sähköisten palveluiden
käytössä. Tarvittaessa asiakkaalle varataan aika palveluntuottajan fyysiseen toimipisteeseen.

24. Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema
useiden tuottajien yhteiskäytössä (jatkoa)
• Liikkuvalla palvelumallilla ennaltaehkäistään hyvinvointiongelmia, lisätään alueellista yhteisöllisyyttä sekä
mahdollistetaan sote-palveluiden parempi saavutettavuus, mikä kaikin puolin tukee myös Tekee Hyvää ry:n
tavoitteita.
• Hyvinvointipaku on kuvitteellinen esimerkki, jonka kuvauksen malleina ovat toimineet
- Saaristossa toimiva Saaristolääkärit –palvelu (www.saaristolaakarit.fi)
- Helsingin Diakonissalaitoksen liikkuva terveysneuvontayksikkö
(https://www.hdl.fi/fi/palvelut/paihdetyo/liikkuva-terveysneuvontayksikko)
- Eksoten alueella toimiva liikkuva vastaanotto Mallu-auto (http://www.eksote.fi/toimipisteet/mallu-
auto/Sivut/default.aspx)
- Vie vanhus ulos –kampanja (http://www.vievanhusulos.fi/tietoa-kampanjasta)
- Terveyskioski –toimintamalli (www.sitra.fi/hyvinvointi/terveyskioski)

25. Hyvinvointipaku
– liikkuva sote-asema useiden
tuottajien yhteiskäytössä
Esimerkki IV
Hyvinvointipaku on Tekee Hyvää ry:n omistama, liikkuva
sote-asema, joka on useiden palveluntuottajiksi
listautuneiden toimijoiden yhteiskäytössä
kunnan/kuntayhtymän/maakunnan alueella
Hyvinvointipaku takaa sote-palveluiden saatavuuden niille,
joilla pääsy kiinteisiin palvelupisteisiin on rajattua tai
huonojen kulkuyhteyksien vuoksi mahdotonta.
Hyvinvointipaku kiertää vakioreittiä alueellaan, ennalta
suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi pakun
reittiä päivitetään ja optimoidaan päivän aikana
dynaamisesti, eri palveluntuottajilta tulevien
asiakaskäyntitilausten pohjalta.
Tekee Hyvää ry:n omistama Hyvinvointipaku Oy teki
sopimuksen useiden palvelutuottajien kanssa liikkuvien
sote-palveluiden tuottamisesta, joista se saa tuottajilta
sekä kiinteän kuukausikorvauksen että tilattuihin
kotikäynteihin pohjautuvan korvauksen.
Case 1:
Palveluntuottajien
verkosto
Case 2:
Osuuskunta
palveluntuottajana
Case3:
Terveys ja virkeys
ICT Oy

26. Esimerkki IV: Keskeisimmät huomiot
Liikkuvat sote-palvelut ovat yleistymässä. Usean toimijan yhteisesti hyödyntämä liikkuva vastaanotto
nostaa Hyvinvointipakun käyttöastetta, madaltaen käyntikohtaisia kustannuksia.
Liikkuvaa palvelua tuottava Tekee Hyvää ry keskittyy Hyvinvointipakun palvelujen kehittämiseen ja
ylläpitoon sekä reittien optimoimiseen kustannus- ja aikatehokkaasti.
Palveluntuottajat voivat ostaa liikkuvan vastaanoton palveluna Tekee Hyvää Ry:ltä, ilman merkittäviä
alkuinvestointeja. Tämä on tärkeää erityisesti pienille toimijoille.
1
2
3

27. VALINNANVAPAUSKOKEILUT 2017-2018
Kokeilujen yleiset vaatimukset

28. Palveluntuottajan asiakkaat ja kokeilusta maksettava
korvaus
• Palveluntuottajan asiakkaita ovat ne asukkaat, jotka
ovat valinneet kyseisen Palveluntuottajan sote-
palveluidensa tuottajaksi
• Järjestäjä maksaa kokeiluun osallistuvalle
Palveluntuottajalle korvauksen, joka perustuu
kyseiselle Palveluntuottajalle rekisteröityneisiin
asiakkaisiin
• Maksettava korvaus vaihtelee kokeilukunnittain
Keski-
Uudenmaan
sote
Vahvistetaan alueen kunnissa
helmi-maaliskuun aikana.
http://www.keski-uudenmaansote.fi
Hämeen-
linna http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-
ehdot-ja-periaatteet-H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf
Jyväskylä
http://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus/palvelunt
uottajaksi
Tampere
http://www.tampere.fi/valinnanvapaus
Ylä-Savon
SOTE
http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%
C3%A4-
Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3
%B6kirja.pdf/9e51a402-f0a8-4137-a266-e5b58871b5c4
Tietoa kokeilukohtaisista korvausperusteista

29. Kokeilujen suunniteltu korvausmalli
Kunta Kuvaus
Hämeenlinna Väestö- ja ikäryhmäkohtainen kapitaatiohinnoittelu
Jyväskylä Väestö-, ikäryhmä- ja aluekohtainen kapitaatiohinnoittelu
Keski-Uudenmaan sote Väestö-, ikäryhmä- ja kuntakohtainen kapitaatiohinnoittelu
Tuottajan saamaan korvaukseen tehdään ns. valintavirheen korjaus
asiakkaiden toteutuneen palvelun käytön mukaan. Vähennetty
kapitaatiokorvaus asiakkaille, jotka valitsevat palveluntuottajakseen oman
työterveyshuollon tuottajansa, sama koskee YTHS:n palvelutuotantoa.
Lisäksi otetaan käyttöön Triple Aim malliin perustuva
kannustin/sanktiomalli. Kapitaatioperusteisen korvausmallin lisäksi
kokeilussa on mukana myös henkilökohtainen budjetti määritellyille
asiakasryhmille, joka tulee käyttöön syksyllä 2017.
Tampere Väestökohtainen kapitaatiokorvaus perusterveydenhuollon lääkärin ja
hoitajan palveluista. Korotettu kapitaatiokorvaus asiakkaille, joille on tehty
terveys- ja hoitosuunnitelma
Suoriteperusteisen korvauksen palvelut (päihde- ja mielenterveystyö,
fysioterapia, sosiaaliohjaus)
Ylä-Savon SOTE Väestökohtainen kapitaatiohinnoittelu (tasakapitaatio)

30. Kapitaatiohinnoittelun laskuperusteet
Kunta Kuvaus
Hämeenlinna Lähtökohtana kaikki avosairaanhoidon tilinpäätöksen 2015 mukaiset
kustannukset ml. vyörytykset
Jyväskylä Lähtökohtana tilinpäätöksen 2015 mukaiset avosairaanhoidon kustannukset ja
sosiaaliohjauksen arvioidut kustannukset
Keski-Uudenmaan sote Lähtökohtana tilinpäätöksen 2015 mukaiset kustannukset
Tampere Lähtökohtana 2015 tilinpäätöksen mukaiset oman tuotannon kustannukset ml.
vyörytykset ja harkinnanvaraisuus
Ylä-Savon SOTE Lähtökohtana arvioidut 2016 kustannukset ja 2015 asiakasmäärä. Kustannukset
on suhteutettu asiakasmäärään.

31. Kapitaatiohinnat kokeilualueittain
Esitetyt tulokset perustuvat kuntien toteuttamiin laskelmiin ja ne voivat vielä muuttua. Tampereen hinnat eivät sisällä suoriteperusteisten palveluiden korvauksia.
Mustijoki = Mustijoen perusturva, joka järjestää Mäntsälän ja Pornaisten palvelutuotannon.
Esitetyt tulokset perustuvat tilanteeseen:
Hämeenlinna: Kokeilun ehdot ja periaatteet 2017 – 2018, 4.1.2017
Jyväskylä: lautakunnan 12.1.2017 hyväksymät kapitaatiohinnat
Tampere: esitys sääntökirjasta: Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, kokous 26.1.2017
Ylä-Savon SOTE: perustuen sääntökirjaan (21,90 €/kk/asiakas)
Keski-Uudenmaan sote: 16.12.2016 alustava laskenta sisältäen vastaanottotoiminnan, laboratorio- ja röntgenpalveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden
kustannukset kunnittain. Kokeilussa päihde- ja mielenterveyspalvelut tullaan kuitenkin kattamaan henkilökohtaisella budjetilla. Hinnat vahvistetaan kuntien
lautakuntakäsittelyissä 16.2.-6.3.2017.
(alustavat)
(alustavat)

32. Valinnanvapauskokeilujen henkilökunnan koulutus- /
laillistamisvaatimukset
• Lääkärin vastaanotto
- Valviran laillistama lääkäri
• Sairaanhoitajan ja/tai terveydenhoitajan vastaanotto
- Valviran laillistama sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti
• Sosiaaliohjaus
- Valviran laillistama sosionomi tai geronomi
• Laboratorio
- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti
• Kuvantamispalvelut
- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti
• Fysioterapeutin vastaanotto
- Valviran laillistama fysioterapeutti
Lisätietoa: http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/koulutus_suomessa,
http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet
*) Sisältyy henkilökohtaisen budjetin kokeiluun Keski-Uudellamaalla.
Vaatimuksena kokeilussa
Keski-
Uudenmaan
sote
Hämeen-
linna
Jyväs-
kylä
Tampere
Ylä-
Savon
SOTE
*)

33. VALINNANVAPAUSKOKEILUT 2017-2018
Kuvaukset kokeilualueista

34. Keski-Uudenmaan sote
• Kokeiluun kuuluvat kunnat ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula
• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 200 000
• Kokeiluun osallistuvien vastaanottopalvelujen palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:
- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)
- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)
- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa
ja periaatteissa)
• Henkilökohtaisen budjetin kokeilu toteutetaan rajatusti määritellyille asiakasryhmille
• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)
• Yhteyshenkilöt: Pirjo Laitinen-Parkkonen, hankejohtaja (p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinkaa.fi),
Frank Ryhänen, (projektipäällikkö, p. 040 724 0869, frank.ryhanen@hyvinkaa.fi)
• Lisätietoja: http://www.keski-uudenmaansote.fi
• Kokeilun ehdot ja periaatteet sekä kapitaatiohinnoittelu käsitellään kuntien lautakunnissa 16.2.-6.3.2017.
• Vastaanottopalvelujen palveluntuottajien listautuminen ja asukkaiden valinnat käynnistyvät maalis-huhtikuussa 2017
aikana.
• Henkilökohtaisen budjetin kokeilu alkaa elokuussa 2017.

35. Hämeenlinna
• Kokeiluun kuuluvat Jukolan ja Lammi-Tuuloksen terveysasemien alueet.
• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: n. 18 000
• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:
- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)
- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)
- mielenterveys– ja päihdepalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun
ehdoissa ja periaatteissa)
- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)
- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun
ehdoissa ja periaatteissa).
• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)
• Palveluntuottajalla on oltava käytössään kansallisesti hyväksytty potilastietojärjestelmä. Palveluntuottaja voi saada
tarvittaessa käyttöönsä Effica-potilastietojärjestelmän järjestäjältä korvausta vastaan.
• Yhteyshenkilöt: Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri (p. (03) 621 2012, markku.nurmikari@hameenlinna.fi), Niina
Haake, kehittämispäällikkö (p. (03) 621 2336, niina.haake@hameenlinna.fi)
• Lisätietoja: http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Terveyspalvelut/Valinnanvapauskokeilu/,
http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-ehdot-ja-periaatteet-
H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf
• Palveluntuottajien listautuminen alkoi tammikuussa 2017 ja asukkaiden valinta käynnistyi 1.2.2017.

36. Jyväskylä
• Kokeiluun kuuluvat Huhtasuon, Keskustan ja Kuokkalan terveysasema-alueet.
• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: n. 62 000
• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:
- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)
- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)
- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)
- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa
ja periaatteissa)
• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)
• Kokeilun potilastietojärjestelmänä käytetään Efficaa. Tarkemmat ohjeet järjestelmän käyttöönotosta ja käyttämisestä
annetaan palveluntuottajille myöhemmin
• Yhteystiedot: Riitta Pylvänen, projektipäällikkö (p. 014 266 1630, riitta.pylvanen@jkl.fi), Mia Lindberg,
erityisasiantuntija (p. 014 266 8631, mia.lindberg@jkl.fi)
• Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus,
http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/88199
• Palveluntuottajien listautuminen alkoi tammikuussa 2017 ja asukkaiden valinta käynnistyy 20.2.2017.

37. Tampere
• Kokeiluun kuuluvat Tammelakeskuksen, Kaukajärven ja Linnainmaan terveyskeskusalueet
• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 23 000
• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:
- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)
- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)
- mielenterveys– ja päihdepalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun
ehdoissa ja periaatteissa)
- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)
- fysioterapeutin vastaanotto (Valviran laillistama fysioterapeutti)
• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)
• Yhteystiedot: Eeva-Kaisa Mäkinen, projektipäällikkö (p. 040 675 3147, eeva-kaisa.makinen@tampere.fi)
• Lisätietoa: http://www.tampere.fi/valinnanvapaus
• Kokeilun säännöistä, käytännön toteutuksesta ja palveluntuottajille maksettavan korvauksen suuruudesta päätetään
tammikuussa 2017. Palveluntuottajien listautuminen alkaa helmikuussa 2017.

38. Ylä-Savon SOTE
• Kokeilualueena toimii Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän toiminta-alue, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä
• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 38 500
• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:
- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)
- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja
periaatteissa)
- fysioterapeutin vastaanotto (Valviran laillistama fysioterapeutti)
- ravitsemusterapeutti
- jalkaterapeutti
• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (kts. s. 8-9)
• Palveluntuottajalla on oltava käytössään kansallisesti hyväksytty potilastietojärjestelmä.
(http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/sertifioidut-jarjestelmat-ja-valittajat) Palveluntuottaja voi saada tarvittaessa käyttöönsä
Pegasos-potilastietojärjestelmän järjestäjältä korvausta vastaan.
• Laura Vuorensola, projektipäällikkö (p. 040 632 5142, laura.vuorensola@ylasavonsote.fi)
• Lisätietoa: http://www.ylasavonsote.fi/valinnanvapauskokeilu,
http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%C3%A4-
Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6kirja.pdf/9e51a402-f0a8-4137-a266-
e5b58871b5c4 , http://terveyspalveluni.fi/
• Palveluntuottajien listautuminen alkoi joulukuussa 2016 ja asukkaiden valinta käynnistyi tammikuussa 2017.

39. Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset
vaatimukset (1/3)
Palveluntuottajalla tulee olla lupa harjoittaa terveydenhuollon palvelujen tuottamista. Lisäksi palveluntuottajan tulee
tehdä ilmoitus kokeilukunnalle sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Yksityisen palveluntuottajan on oltava rekisteröity ja
sillä on oltava taloudelliset edellytykset toiminnan harjoittamiseen (osoitettava liikevaihdon, verovelkatodistuksen yms.
avulla). Taloudelliset edellytykset eivät täyty muun muassa, mikäli palveluntuottaja on maksukyvytön, ei ole kyennyt
hoitamaan laskujaan niiden eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on
välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
- Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 4 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900152)
- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 7, 8 ja 11 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110922)
Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palveluja tuottaessaan laissa määritellyn hoito- ja palvelutakuun. Potilaan hoidon
on toteuduttava terveydenhuoltolaissa määriteltyjen aikarajojen puitteissa.
- Terveydenhuoltolain (1326/2010) 51, 52 ja 53 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326)
- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (1301/2014) 36 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301)

40. Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset
vaatimukset (2/3)
Palveluntuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Palveluntuottajan tulee informoida järjestäjää säännöllisesti
tarjoamiensa palveluiden laadun valvonnasta sekä potilasturvallisuudesta
- Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 6 ja 8 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900152)
- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (1301/2014) 47 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301)
- Valviran määräys omavalvontasuunnitelman sisällöstä 2/2012
(http://www.finlex.fi/data/normit/39638/Maarays_2_2012_yksityisen_terveydenhuollon_omavalvontasuunnitelma.pdf)
- Valviran yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014
(http://www.finlex.fi/data/normit/41771/Maarays_sosiaalipalvelujen_omavalvontasuunnitelma.pdf)
Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Ylisanoja tai vertailumuotoja
ei saa käyttää. Palveluntuottajan tulee kertoa asiakkaalle selkeästi mikä palvelu kuuluu kapitaatiokorvauksen piiriin ja
mikä on asiakkaan itse maksamaa palvelua
- Kuluttajansuojalain (38/1978) 2. luku (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038)

41. Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset
vaatimukset (3/3)
Järjestäjän on viestitettävä asiakkaille yksiköiden osoitetiedot, aukioloajat, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot sekä
asiakasmaksut. Tarjottavat palvelut tulee kuvata selkeästi ja ymmärrettävästi.
- Kuluttajansuojalain (38/1978) 2. luvun 8 a § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038)
Lisäksi palveluntuottajan on täytettävä vaatimukset, jotka on mainittu kokeilualueiden omissa ehdoissa
ja periaatteissa.

42. Tyypillisimpiä kysymyksiä ja vastauksia
Onko vastuulääkärin toimittava vastuutuottajan palveluksessa?
Vastuulääkärin ei tarvitse toimia vastuutuottajan palveluksessa.
Onko palveluntuottajaksi listautuminen mahdollista kokeilun alkamisen jälkeen?
Palveluntuottajaksi on mahdollista listautua koko kokeilun ajan
Voiko palveluntuottaja valikoida asiakkaitaan?
Palveluntuottajan on otettava vastaan kaikki sen palveluntuottajakseen valinneet asiakkaat
Kuinka usein asiakkaan on mahdollista vaihtaa palveluntuottajaa?
- Keski-Uudenmaan sote: Vaihto-oikeus kuuden kuukauden välein
- Hämeenlinnan kaupunki: Vaihto-oikeus kuukauden välein
- Jyväskylän kaupunki: Vaihto-oikeus kuuden kuukauden välein
- Tampereen kaupunki: Vaihto-oikeus kolmen kuukauden välein
- Ylä-Savon SOTE: Vaihto-oikeus kuukauden välein
Mitä sosiaaliohjauksella tarkoitetaan?
Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen
yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.
(Sosiaalihuoltolaki 16 §)
Lisää kysymyksiä ja vastauksia löytyy muun muassa täältä:
http://stm.fi/documents/1271139/3116043/Palvelusetelikokeilu_kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia_15082016.pdf/db97c834-6ba2-
4547-a23b-913da34ded62

43. Kokeiluiden tarkemmat tiedot ja info-sivustot
• STM
http://stm.fi/palvelusetelikokeilu
• Valviran muistilista yksityiselle sote-palveluntuottajalle
https://www.valvira.fi/documents/14444/236786/Yksityinen_tervyedenhuolto
_muistilista2016/abfe51b4-ab99-449d-bf8b-b773e6efe55e
• Keski-Uudenmaan sote
www.keski-uudenmaansote.fi
http://www.kuuma.fi/seutuyhteistyo/sote-selvitys_keski-
uudenmaan_kunnat/sote-hanke
• Hämeenlinnan kaupunki
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Terveyspalvelut/Valinnanvapauskokeilu/
http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-ehdot-ja-periaatteet-
H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf
• Jyväskylän kaupunki
http://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus
http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/88199
• Tampereen kaupunki
http://www.tampere.fi/valinnanvapaus
• Ylä-Savon SOTE
http://www.ylasavonsote.fi/valinnanvapauskokeilu
http://terveyspalveluni.fi/
http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%C3%A4-
Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6kirja.pdf/9e51a40
2-f0a8-4137-a266-e5b58871b5c4
Kaikkien kokeilujen yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät sivulta 44.

44. Kokeilujen projektivastaavien yhteystiedot
Keski-Uudenmaan sote
• Pirjo Laitinen-Parkkonen, hankejohtaja (p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinkaa.fi)
• Frank Ryhänen, projektipäällikkö (p. 040 724 0869, frank.ryhanen@hyvinkaa.fi)
Hämeenlinnan kaupunki
• Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri (p. (03) 621 2012, markku.nurmikari@hameenlinna.fi)
• Niina Haake, kehittämispäällikkö (p. (03) 621 2336, niina.haake@hameenlinna.fi)
Jyväskylän kaupunki
• Riitta Pylvänen, projektipäällikkö (p. 014 266 1630, riitta.pylvanen@jkl.fi)
• Mia Lindberg, erityisasiantuntija (p. 014 266 8631, mia.lindberg@jkl.fi)
Tampereen kaupunki
• Eeva-Kaisa Mäkinen, projektipäällikkö (p. 040 675 3147, eeva-kaisa.makinen@tampere.fi)
Ylä-Savon SOTE
• Laura Vuorensola, projektipäällikkö (p. 040 632 5142, laura.vuorensola@ylasavonsote.fi)

45. Polkuni palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluissa
Tahdon!
 Minulla on palo tehdä sote-palveluista asiakaslähtöisiä.
Minulla on loistoidea!
 Tiedän miten teen ihmisille parhaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Minulla on toimintasuunnitelma.
Luvat kuntoon!
 Olen saanut kaikki tarvittavat luvat palvelujen tuottamiseksi.
Listaudun palveluntuottajaksi!
 Täytän valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset vaatimukset.
Asiakas voi valita minut!
 Olen toimikelpoinen tuottaja valinnanvapauskokeilualueella, voin markkinoida palveluitani, saan
asiakaskohtaisen kapitaatiokorvauksen kunnalta ja olen vastuussa asiakkaistani.
1.
2.
3.
4.
5.

46. Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen
ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Soteuttamo edistää ekosysteemiajattelua sote-alalla
ja eri toimialojen välillä. Soteuttamoa toteutetaan
Sitran ja kokeilualueiden yhteistyössä.
Tervetuloa mukaan!
www.soteuttamo.fi

47. Yhteyshenkilöt Sitrassa
Tuula Tiihonen
tuula.tiihonen@sitra.fi
p. 050 160 9070
Ville Koiste
ville.koiste@sitra.fi
p. 0400 974 422
Henna Hiilamo
henna.hiilamo@sitra.fi
p. 044 582 6232
Isa Ojala-Mononen
isa.ojala-mononen@sitra.fi
p. 050 594 4058