Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen julkisen talouden tila ja näkymät, Oulun kaupungin seminaari 13.9.2022

1. Suomen Pankki
Euroopan ja Suomen julkisen
talouden tila ja näkymät
Oulun kaupungin seminaari 13.9.2022
Olli Rehn

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suhdannenäkymä on heikentynyt kesän jälkeen
• Talousnäkymä on heikentynyt kesän
aikana, energiakriisin kärjistyminen on
kasvattanut taantumariskiä
• Inflaatio jatkunut ennustettua
nopeampana ja nousupaineita on yhä –
sähkön ja kaasun hinnat ja saatavuus
huolena
• Sodan seuraukset ja ostovoiman
heikkeneminen ovat painaneet kuluttajien
luottamuksen historiallisen alhaiseksi
• Suhdannenäkymä ja heikentyneet
työllisyysodotukset ennakoivat pitkään
jatkuneen suotuisan työllisyyskehityksen
päättymistä – työttömyyden lasku on jo
taittunut
13.9.2022 2
80
85
90
95
100
105
110
2017 2019 2021 2023
Euroalueen BKT EKP:n joulukuun 2019 ennuste
EKP:n syyskuun 2022 ennuste EKP:n kesäkuun 2020 ennuste
EKP:n maaliskuun 2022 ennuste EKP:n kesäkuun 2022 ennuste
Indeksi, 2019Q4 = 100
Lähde: EKP:n laskelmat ja Suomen Pankki. 35781@MMS(2007-)_LV (2)
Euroalueen BKT:n ennusteet koronakriisin aikana

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa –
energian hinnannousu selittää puolet inflaatiosta
• Korkeammat energiahinnat
nostavat nyt muiden tuotteiden
ja palveluiden hintoja
• Rahapolitiikka ei juuri pure
energiahintoihin
• Maltillinen palkkainflaatio on
ankkuroinut kuluttajahintojen
nousun
• Pitääkö ankkuri yhä?
• Riskinä hintojen ja palkkojen
nousukierre
13.9.2022 3
Kuluttajahintainflaatio euroalueella
2,3
8,1
5,5
2,3
3,9 3,4
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib(2)

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikka on ristipaineessa –
inflaation kiihtyminen vs. kasvun vaimentuminen
• Inflaatiokierteen välttämiseksi on hillittävä inflaatio-odotuksia
• Neuvotellut palkat olleet jonkin verran nousussa euroalueella
• Mutta eivät kuitenkaan niin kovaa vauhtia kuin Yhdysvalloissa
• Inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta ne ovat keskipitkällä
aikavälillä edelleen lähellä 2 prosenttia
 Rahapolitiikan normalisointia viedään eteenpäin
johdonmukaisesti inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseen
13.9.2022

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan normalisointi etenee –
ohjauskorot nousevat asteittain
1. Netto-ostot EKP:n osto-ohjelmissa päättyivät 1.7.2022.
2. EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä
heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa.
3. Syyskuun jälkeenkin edessä vähittäisiä koronnostoja.
Rahapolitiikan muutostahti riippuu talouden kehitystä koskevasta
informaatiosta ja etenkin siitä, miten EKP:n neuvosto arvioi
inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.
4. EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia rahapoliittisia
välineitään niin, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin
tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
13.9.2022

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Jatkuvat kriisit asettavat kovia paineita julkiselle
taloudelle
13.9.2022 6
Harmaa alue kuvaa rahoitusjäämän vaihtelualuetta maittain.
Matalan (=alle euroalueen keskiarvon 2012-2019) velkatason maita ovat Alankomaat,
Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Suomi. Korkean
velkatason maita ovat Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Portugali ja Ranska.
-35
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
1995 2000 2005 2010 2015 2020
%
Lähde: Euroopan komissio.
Euroalueen julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta
41258
0
20
40
60
80
100
120
140
1995 2000 2005 2010 2015 2020
Euroalue Matalan velkatason maat
Korkean velkatason maat Suomi
%
Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki.
Julkinen velka, % BKT:sta
41258

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Työllisyysaste ja julkinen talous
• Työllisyysaste on noussut
odotuksia nopeammin ja on
historiallisen korkea (viimeksi se oli
näin korkealla kesällä 1990)
• Työtunnit silti vielä perässä ja alle
koronakriisiä edeltäneen tason
• Yhteys työllisyysasteen ja tehtyjen
työtuntien välillä on yleisestikin
heikentynyt kehittyneissä
talouksissa
• Merkkejä heikommista ajoista
näkyvissä työmarkkinoillakin
• Työttömyysasteen lasku taittunut
• Työllisyysodotukset heikentyneet
kaikilla päätoimialoilla
13.9.2022 7
Työlliset ja tehdyt työtunnit Suomessa
300
320
340
360
2 100
2 200
2 300
2 400
2 500
2 600
2 700
2000 2005 2010 2015 2020
Työlliset 15-74 vuotiaat, tyti Tehdyt työtunnit (oikea asteikko)
1000 henkeä
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
38252@TyöllisetTyötunnit
100 000 tuntia

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
90
95
100
105
110
115
120
1995
2000
2005
2010
2015
2020
Suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin
Suhteessa euroalue 12:n keskiarvoon
Indeksi, 1999 = 100
*) 14 perinteistä teollisuusmaata Suomen kauppapainoilla, samassa valuutassa.
**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata.
***) Työkustannukset suhteessa kansantulon määrään, koko talous.
Ennuste: Euroopan komissio.
Lähteet: Euroopan komissio, OECD, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset koko taloudessa***
10.6.2022
© Suomen Pankki
34093@ULCTOTA ml ennuste
Onko meillä malttia katsoa nopean inflaation
vaiheen yli?
• Suomalaisen työn ja yritysten
kilpailukyky heikkeni
finanssikriisin jälkeen
• Seurasi vuosikymmen hidasta
kasvua ja heikkoa työllisyyttä
• Kilpailukyky korjattiin 2016
lähtien – työllisyysaste noussut
67 %:sta 74 %:iin
• Nykytiedoilla suomalaisen työn
kilpailukyky näyttäisi pysyvän
ennallaan
• Kilpailukyky on helppo
menettää, tuskallista korjata
13.9.2022 8

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kohti tasapainoista julkista taloutta
• Julkisen talouden kestävä tasapainottaminen vaatii aktiivisia
tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia
• Nousevien korkojen oloissa tasapainon saavuttaminen on entistä
haastavampaa
• Tarvitaan sääntöperusteista finanssipolitiikkaa ja julkisten menojen
priorisointia: laaja menokartoitus hallitusneuvotteluihin
• Pidemmän aikavälin talouskasvua tuettava pitkäjänteisesti
rakenteellisilla uudistuksilla
• Panostukset osaamiseen, kannusteet työllistymiseen
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen
• Yritystoiminnan edellytykset: kilpailulliset markkinat, järkevä
sääntely ja vakaa toimintaympäristö
13.9.2022 9

10. suomenpankki.fi
Kiitos!