Barnahus-hankkeen webinaari 10.9.: Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta

1. 11.9.2020 1
Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta
 Barnahus-hankkeen webinaari 10.9. klo. 9.30-13.15
9.30 - 9.40 Tervetuloa: aloitussanat
Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija Taina Laajasalo
9.40 - 10.20 Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta tutkimusten valossa
Professori Eija Paavilainen/Tampereen yliopisto
10.20 – 11.00 Miten kohdata ja työskennellä henkistä väkivaltaa käyttävän vanhemman kanssa?
Väkivaltatyön asiantuntija Emma Laine/Maria-akatemia
11.00 - 12.00 TAUKO
12.00 - 12.15 Millaisena lapseen kohdistuva henkinen väkivalta näyttäytyy poliisin esitutkinnassa
olevissa väkivaltaepäilyissä?
Oikeuspsykologi Liisa Järvilehto/Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, HUS
12.15-12.45 Milloin ja millä edellytyksillä lapseen kohdistuva henkinen väkivalta on rangaistava rikos?
Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/Barnahus-hanke
12.45-13.15 Kommentit puheenvuoroihin ja päätössanat:
Kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen/Ensi ja turvakotien liitto &
professori Kaisa Aunola ​/Jyväskylän yliopisto​

2. Taina Laajasalo, Johtava asiantuntija,
THL
Henkinen väkivalta
– webinaari 10.9.2020

3. Lähde:
YLE

6. Väkivallaton lapsuus –
toimenpidesuunnitelma
2020-2025
”Lisätään ymmärrystä erilaisista
väkivallan muodoista ja niiden
seurauksista, ml. henkinen
väkivalta”

7. 11.9.2020 7
Lisätietoja:
www.thl.fi/barnahus
etunimi.sukunimi@thl.fi

8. Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta tutkimusten valossa
WEBINAARI
10.9.2020
Eija Paavilainen, Professori
Tampereen yliopisto/Yhteiskuntatieteiden
tiedekunta/Terveystieteet
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

9. Aiheet tänään
• Mitä lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu/väkivalta on?
• Paljonko sitä esiintyy?
• Mitä on henkinen väkivalta tai kaltoinkohtelu?
• Miten sitä tunnistetaan? Mitä sille voi tehdä?
Periaate: henkistä vaikea erottaa kokonaisuudesta mutta pyrin tuomaan
esille tätä erityistä näkökulmaa pitkin esitystä

10. Käsitteistä
• Väkivalta –käsitteitä käytetään sekä kansainvälisesti että Suomessa melko kirjavasti
• Eri tieteen- ja ammattialoilla on omat tottumuksensa ja traditionsa
• Lähisuhdeväkivallan yhteydessä voidaan puhua myös perheväkivallasta, lapsiin tai
aikuisiin kohdistuvista väkivallan tai pahoinpitelyn eri muodoista tai esimerkiksi lasten
kaltoinkohtelusta eri muotoineen
• Näillä on englanninkieliset vastineensa, esimerkiksi: family violence, intimate partner
violence, child abuse and neglect, child maltreatment
• Lasten kaltoinkohtelu viittaa erityisesti perheensisäiseen, lähisuhteissa tapahtuvaan
toimintaan: fyysinen, henkinen, seksuaalinen väkivalta tai hoidon laiminlyönti
• Eri väkivallan muodot kietoutuvat toisiinsa
• Henkisestä väkivallasta voidaan myös käyttää käsitteitä psyykkinen tai
emotionaalinen väkivalta/pahoinpitely tai kaltoinkohtelu
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Väkivaltakäsitteiden sanaston vuonna
2020 pyrkiäkseen selkiyttämään määrittelyitä, ja toisaalta tuodakseen esiin eri
käsitteet

11. Mitä henkinen väkivalta on (Glaser 2011, Laajasalo ym. 2019, Wolfe &
McIsaac 2011)
• Toimintaa ja käyttäytymistä tai toiminnan puutetta, joka voi olla tahallista mutta myös
tiedostamatonta tai tahatonta
• Käyttäytymismallit tai toimintatavat muodostavat jatkumon, jonka toisessa päässä on
hyvä vanhemmuus, johon toisinaan saattaa sisältyä lapsen kannalta vahingollisia
yksittäisiä tilanteita, jotka kuitenkin ovat vakavuusasteeltaan lieviä.
• Janan ääripäässä on voimakkaasti lapsen kasvua ja kehitystä vahingoittavia,
henkiseksi väkivallaksi määriteltäviä tekoja
• Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi: pelottelu, uhkailu, torjuminen, eristäminen,
piittaamattomuus, tarpeiden laiminlyönti, nimittely, vähättely, parisuhdeväkivallan
näkemiselle altistaminen, kiusaaminen, kykenemättömyys tukea lasta
• Todennäköisesti henkinen väkivalta on lapsiin kohdistuvan väkivallan muodoista
yleisin ja lisääntymään päin, mutta erittäin vaikea sanoa paljonko sitä oikeasti on
• Kouluterveyskyselyssä 2019 lähes joka viides alakoululainen oli kokenut henkistä
väkivaltaa vanhempiensa taholta

12. Kaltoinkohtelun yleisyydestä
• Arjen tilanteet (esimerkiksi pukeminen, syöminen, nukkumaan meno) voivat helposti johtaa
lapsen kaltoinkohteluun (Hentilä ym. 2010), joka voi olla henkistä tai fyysistä
• Laukaisevana tekijänä joko lapsen toiminta, vanhempaan liittyvät tekijät (kiire, väsymys) tai
arjen rutiineiden sujumattomuus
=> Tilanteet ovat yllättävän tavallisia, kaikki vanhemmat voivat tunnistaa tämän olevan mahdollista
• Suomessa lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on ollut laissa kiellettyä yli 30 vuotta, silti vuoden
2017 kyselyssä 41% käyttää sitä => tähän kietoutuu myös aina henkistä kaltoinkohtelua
• Kansainvälisesti on arvioitu, että länsimaissa 4-16% lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja
joka kymmenes lapsi laiminlyönnin tai henkisen pahoinpitelyn kohteeksi
• WHO: yhtä kolmesta lapsesta maailmanlaajuisesti kohdellaan emotionaalisesti kaltoin
• Myös: yli puolet raskaana olevista naisista käyttää alkoholia raskauden aikana (Komulainen
ym. 2017) (N=380 perhettä)
Lue lisää: https://alusta.uta.fi/2020/01/22/voiko-lasten-kaltoinkohtelua-ehkaista-vanhempien-
itsearvioinnilla/

13. Kaltoinkohtelun seurauksia lapselle (esimerkiksi Norman ym. 2012)
• Kaikki kaltoinkohtelun muodot ovat suuri riski lapsen terveydelle ja
hyvinvoinnille, jopa hengelle
• On vaikea erottaa mitä seuraa erityisesti henkisestä kaltoinkohtelusta, mutta saattaa
olla jopa vahingollisempaa kuin esimerkiksi fyysinen väkivalta
• Estää normaalin fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen
• Heikentää oppimista, vaikuttaa käyttäytymiseen
• Luo tapahtumien sarjan, joka johtaa stressiin ja aiheuttaa muutoksia esimerkiksi
lapsen ja nuoren kehittyvässä hermo-, verenkierto-, immuuni- ja metabolisessa
systeemissä
• Viime aikoina alettu kiinnittää lisääntyvää huomiota lapsen laiminlyöntiin ja henkiseen
kaltoinkohteluun; vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa mitä nämä arjessa
tarkoittavat ja mitä ne aiheuttavat lapselle
• Samoin huomio kiinnitetään ylisukupolvisuuteen sekä ACEs –ilmiöön (Adverse
Childhood Experiences), mikä viittaa useimmiten lapsen kaltoinkohteluun
=> Kaltoinkohtelun riskioloista tietäminen ja niiden huomiointi on tärkeää ( Paavilainen &
Flinck 2015)

14. Millaisia perheen riskiolot voivat olla?(Paavilainen & Flinck 2015)
Lapseen liittyviä asioita (esimerkkejä):
ennenaikaisuus, pienuus, itkuisuus, ärsyttävyys, uhma, tottelemattomuus,
käyttäytymisongelmat, lapsi ei täytä vanhemman odotuksia, nostaa vanhemman
lapsuusmuistot pintaan
Vanhempaan liittyviä asioita (esimerkkejä):
päihteiden käyttö, vakava sairaus, nuoruus, lapsena koettu kaltoinkohtelu,
mielenterveysongelmat, isän tai äidin vähäinen osallistuminen lapsen hoitoon,
vanhemman tunnekylmyys
Perhetilanteeseen liittyviä asioita (esimerkkejä):
monilapsisuus, pienet tulot, huono sosiaalinen tilanne, perheen aiempi
lastensuojelutausta, perheväkivalta, perheen stressi tai kriisi, riitely, perheenjäsenten
välinen yhteenkuuluvuuden puute, vuorovaikutuksen vähäisyys perheessä, perheen
eristäytyminen ja syrjäytyminen
Katso myös: https://itla.fi/riskitekija-epaonnistunko-varmasti/

15. Miten kaltoinkohtelua, myös henkistä, tunnistetaan
(Hoitosuositus Paavilainen & Flinck 2015, päivitetään parhaillaan, valmistuu vuonna 2021)
• Riskiolojen/riskitekijöiden merkitys keskeistä:
1. Lapseen, vanhempiin ja perheeseen liittyvien riskien tietäminen ja arviointi
2. Riskien kasaantumisen tunnistaminen
3. Perheen kokonaistilanteen huomiointi keskeisintä
• Mikään riskinarviointimittari/kaltoinkohtelua mittaava seulontatyökalu ei yksinään ole
luotettava; lupaavia työkaluja on kehitetty
• Tunnistamiseen löytyy selkeitä ja luotettavia menetelmiä: Tunnistamisen ja varhaisen
puuttumisen keinojen käyttäminen: erilaiset riskinarviointityökalut ja mittarit,
vanhempien kanssa keskustelu, havainnointi, kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö
• Koulutus parantaa kaltoinkohtelun tunnistamista (tiedot, taidot, asenteet, luottamus
omaan toimintaan)
• Moniammatillinen toiminta, sen syvällinen kehittäminen ja johtaminen parantavat
kaikenlaisen kaltoinkohtelun tunnistamista

16. Henkisen kaltoinkohtelun tunnistamisen ja siihen
puuttumisen erityispiirteet (Laajasalo ym. 2019)
• Vaikeaa mitata, tunnistaa ja ottaa puheeksi: ei ole selkeitä merkkejä eikä uhri aina
myöhemminkään tunnista itse tulleensa henkisesti kaltoinkohdelluksi
• Miten voi erottaa sen mikä on henkistä kaltoinkohtelua siitä mikä on ”vain tilapäistä”
tai toimimatonta lapsen kasvattamista?
=> Toiminnan säännöllisyys, vakavuus, lapselle koituva haitta?
• Perheen kokonaistilanteen moniammatillinen selvitys tärkeää: riskiolot, ympäristö,
vanhemmat, perheeseen ja lapseen liittyvät tekijät (Paavilainen & Flinck 2015)
• Puuttumisessa keskeisenä lähtökohtana myönteisen kasvatuksen vahvistaminen
• Huolta herättävissä tilanteissa niitä käsitellään yhdessä asiakkaan kanssa: mitä on
vanhemman toiminnan taustalla, miten hän selittää käyttäytymistään, miten hän
pystyy arvioimaan omaa toimintaansa, mitä vaihtoehtoisia tapoja on ja miten niitä voi
ottaa käyttöön
• Eteneminen tilanteen mukaan

17. Kaltoinkohtelun epäilyn puheeksi ottaminen
edellyttää…
• kaikissa lapsiperheiden palveluissa aktiivisuutta reagoida ja ottaa asia puheeksi
• ymmärrystä siitä, että asia kuuluu omaan työhön
• sitä, että työntekijä on pohtinut ja käsitellyt oman suhteensa väkivaltaan
• tietoa ilmiön moniulotteisuudesta ja yhteisesti sovittuja toimintaohjeita ja hoitopolkuja
puuttumisen tueksi
• myös sitä, että pystyy tarvittaessa luopumaan omista käsityksistään, kun uutta tietoa
esimerkiksi lapsen tai perheen tilanteesta tulee esille
On tavallista, että työntekijä pitäytyy aiemmassa mielipiteessään, mikä saattaa estää auttamisen
Puheeksi ottaminen ja reagoiminen edellyttävät herkkyyttä, rohkeutta ja empaattisuutta

18. Tilanne kansainvälisesti ja Suomessa tällä hetkellä
• Tutkimusta lasten kaltoinkohtelusta ja sen riskioloista on tehty valtavasti
• Erilaiset vanhemmuuden tukiohjelmat eivät ole merkittävästi vähentäneet tai
poistaneet lasten kaltoinkohtelua
• Vanhemmat eivät aina tiedä käyttäytymisensä vaikutusta lapseen
• Ylisukupolvisen siirtymisen mekanismeja ei tunneta riittävästi
• Eri alojen ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa ja keinoja lasten kaltoinkohtelun
ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen tai siihen puuttumiseen
• Eri maiden lainsäädäntö vaihtelee; Pohjoismaat olleet edelläkävijöitä
• Eri kulttuureissa lasten kaltoinkohtelu ymmärretään eri tavoin
• Haasteena lapsiperhepalveluiden jatkumon aukottomuus ja moniammatillisuus
=> ongelmien havaitseminen ajoissa, ylisukupolvisuuden katkaiseminen,
tarpeenmukaisen tuen tarjoaminen, voimavarojen löytäminen ja vahvistaminen

19. …jatkuu…
• Suomessa hyvät lapsiperhepalvelut mutta meilläkään ne eivät aina toimi kuten pitäisi
• Perhekeskus mahdollistaa monialaisen yhteistyön syvällisyystason nostamisen ja
nykyistä paremman yhteistyön esimerkiksi lastensuojelun kanssa
• Esimerkiksi nykyisin neuvolassa on runsaasti erilaisia lomakkeita, joita käytetään
hyvin vaihtelevasti
• Miten perheet ne kokevat? (mm. Flinck ym. 2019)
• Mitä asioita perheet tuovat esiin neuvolassa/muissa lapsiperhepalveluissa?
• Otetaanko asioita esiin systemaattisesti?
• Saako vanhemmille puhua kaltoinkohtelun riskistä ja siitä mitä kaltoinkohtelu on?
Mielestäni saa ja pitää puhua, koska vanhemmilla on oikeus saada puhua arjestaan
realistisesti ja oikeanlaiseen tietoon pohjautuen. Dialogi mahdollistaa tasa-arvoisen
keskustelun ja vanhempien kuuntelemisen (esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitolla on
tähän hyvää materiaalia)

20. Lasten kaltoinkohtelun riskiä arvioiva lomake (BriefCAP)
(Hanke vuosina 2016-2018/STM)
• Tavoitteena kaikenlaisen lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen
tunnistaminen
• Toteutettu vuosina 2016-2018 Seinäjoella sekä sairaalassa että neuvolassa
• Otettu kliiniseen käyttöön BriefCAP –riskinarviointilomake, jolla mitataan vanhempien vointia
• Tukea perheille tarpeen mukaan
• Kansainvälisesti (Milner & Crouch 2017) ja Suomessa vuosina 2012-2015 (Ellonen ym. 2017,
Lepistö ym. 2017ab) testattu mittari kyseessä
• CAP –mittari kehitetty alun perin nimenomaan fyysisen kaltoinkohtelun ja sen riskin
tunnistamiseen
• Suomessa ei ole vastaavaa validoitua mittaria ollut käytössä
• Tavoitteena levittää kansalliseen käyttöön Suomessa
• Vertailuaineistoa kerätään myös Japanissa 2019-

21. BriefCAP –mittarin ulottuvuudet
Onnellisuuden puute
Yksinäisyys
Puutteellisuus
Perheen riitaisuus
Sosiaalisten suhteiden ongelmat
Joustamattomuus
Ahdistus
Puutteena se, että mittaa vain vanhemman omaa tilannetta

22. Tuloksia…
• CAP –mittari todettu tehokkaaksi työkaluksi myös Suomessa (Ellonen ym. 2017, Ellonen ym.
2019)
• Riskioloissa elävät perheet löydetään, mutta heille tarjottu tuki tulee yhdessä perheen kanssa
soveltaa tarpeiden mukaan (Lepistö ym. 2017)
• Keskeistä on se, että perheet hyväksyvät tarjotun tuen ja että heille muodostuu hyvä suhde
ammattilaisten kanssa
• Vanhemmat (N=453) ilmoittivat yksinäisyyttä ja ahdistusta (20%), joustamattomuutta (21%),
puutteellisuutta (4%), ongelmia muiden kanssa (9%), perheen riitaisuutta (17%)
• Suurta eroa ”riski/ei riskiä” -perheiden kesken ei ollut mikä osoittaa sitä, että kaikki huolet tulee
ottaa keskusteluun
• Perheillä joilla ei ollut riskiä, olivat kuitenkin kyvykkäämpiä työskentelemään työntekijöiden
kanssa ja he olivat säännöllisemmin yhteydessä palveluihin
• Painopiste niissä perheissä, joilla huolia yli riskitason, mutta myös yksittäisistä huolista
keskustelu tärkeää => voi löytyä uusia tuen tarpeita

23. Miten vanhemman huoli otetaan puheeksi?
Ammattilainen aloittaa keskustelun, ottaa asioita puheeksi, sen mukaan mitä vanhempi on vastannut
lomakkeeseen. Esimerkkejä:
1. (JOUSTAMATTOMUUS LASTEN KASVATUKSESSA) Vanhempi: ”Lasten ei tulisi olla koskaan
tottelemattomia” TAI ”Lapsi tarvitsee tiukat säännöt” => Ammattilainen: ” Miten tottelemattomuus
häiritsee perheen arkea?” TAI ”Millä tavalla olette yrittäneet ratkaista asiaa?”
2. (YKSINÄISYYS) Vanhempi: ”Tunnen itseni usein yksinäiseksi” => Ammattilainen: ”Kuvaa yksinäisyyttä,
miten se ilmenee arjessa” TAI ”Oletko yrittänyt vaikuttaa siihen tai onko sinulle tarjottu apua?”
3. (AHDISTUS) Vanhempi: ”Tunnen itseni usein arvottomaksi” TAI ”Olen usein ahdistunut” =>
Ammattilainen: ”Miten arvottomuuden tunne/ahdistus ilmenee?” TAI ”Saatko jostain apua tähän
huoleesi?”
Riippuen vastauksesta, ammattilainen pyytää kertomaan lisää tai kysyy avoimia kysymyksiä joilla
keskustelu etenee

24. Keskustelu vanhemman kanssa dialogina…
Dialogi on:
• Tasa-arvoista, neutraalia, ei-tuomitsevaa
• Perustuu vahvuuksiin
• Kunnioittavaa, osallistavaa, herättää toivoa
• Edistää yhteistyötä, keskittyy perheen tilanteeseen ja sen pohtimiseen
• Taitoa kuunnella, rohkaista vanhempaa ilmaisemaan itseään
• Taitoa perustella asioita
• Keskustelu voi koskea ”mitä tahansa”, ei ole liian vaikeita asioita

25. Yhteenvetoa
• Lasten kaltoinkohtelu on iso ongelma myös Suomessa
• Henkisen kaltoinkohtelun muodoista ja erityisesti sen seurauksista lapselle tulee tietää
enemmän
• Myös vanhempien tietoisuutta lisättävä siitä mikä on vahingollista lapselle
• Tunnistaminen on kehittynyt mutta silti edelleen ongelmia puheeksi ottamisessa, erityisesti se
miten arjen haasteet ja huolet otetaan puheeksi mahdollisimman varhain ja perhettä tukevasti
• Riskiolojen tunnistaminen ja niistä keskustelu perheen kanssa tärkeää, mahdollistaa
oikeanlaisen, perheelle sopivan tuen löytämisen ja tarjoamisen
• Validoitujen lomakkeiden käyttö auttaa puheeksi ottamisessa, kun osataan kysyä perheen
arjesta siten että vanhemmilla on oikea mahdollisuus puhua huolistaan
• Monialaisen yhteistyön tekemiseen lisää huomiota, erityisesti sisällön kehittämiseen
• Ei riitä että kehotetaan sen tekemiseen, erityisesti keskityttävä syvälliseen sisällölliseen
kehittämiseen
• EU –hanke ERICA (2019-2021) paneutuu näihin asioihin 6 maassa: https://projects.tuni.fi/erica/
Tehdään mm. mobiiliapplikaatio vanhemmalle, oman käyttäytymisen arviointiin

26. Kirjallisuutta
• Ellonen N, Lepistö S, Helminen M, Paavilainen E. Cross-cultural validation of the Child Abuse Potential Inventory in Finland: Preliminary findings of the study
among parents expecting a baby. Journal of Social Services Research 2017: 43(3): 308-318.
• Ellonen ; Rantanen H, Lepistö S, Helminen M, Paavilainen E. The use of the Brief Child Abuse Potential Inventory in the general population in Finland.
Scandinavian Journal of Primary Health Care 2019: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02813432.2019.1571002
• Flinck A, Rantanen H, Paavilainen E. Äitien kokemuksia neuvolapalveluista ja neuvolan kyselylomakkeista: Analyysi äitien kirjoituksista sosiaalisessa
mediassa. Yhteiskuntapolitiikka 2019; 84: 322-331.
• Glaser D. 2011. How to deal with emotional abuse and neglect –Further development of a conceptual framework (FRAMEA). Child Abuse & Neglect 35: 866-
875.
• Hentilä S, Ellonen ; Paavilainen E, Kääriäinen J, Koivula T. Lasten kaltoinkohtelun tilanteet. Janus 2010; 18(3): 260-276.
• Hynynen R, Paavilainen E, Kylmä J, Lepistö S. Nuorten näkemyksiä kuristusväkivallan syistä ja seurauksista. Hoitotiede 2015; 27(2): 93-103.
• Kanervio M, Paavilainen E, Kylmä J. Terveydenhoitajien kokemuksia lasten kaltoinkohtelun riskin arvioinnista äitiys- ja lastenneuvolassa. Tutkiva Hoitotyö
2017; 15(1): 18-25.
• Keiski P, Helminen M, Lindroos M, Kommeri H, Paavilainen E. Nainen perheväkivallan tekijänä –ryhmäinterventio väkivaltakäyttäytymisen loppumiseksi.
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2018; 55: 143-155.
• Komulainen J, Lepistö S, Helminen M, Kylmä J, Paavilainen E. Tulevien vanhempien alkoholinkäyttö raskausaikana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2017; 54: 269-284.
• Laajasalo T, Paavilainen E, Järvilehto V, Keiski P. 2019. Henkinen väkivalta ja laiminlyönti. Teoksessa: Väkivallaton lapsuus. Korpilahti Ulla ym. (toim.)
Sosiaali- ja terveysministeriö 2019: 27, Helsinki, ss. 190-197.
• Lepistö S, Ellonen N, Helminen M, Paavilainen E. The family health, functioning, social support and child maltreatment risk of families expecting a baby.
Journal of Clinical Nursing 2017; 26: 2439-2451.
• Lepistö S, Ellonen N, Rantanen H, Vuorenmaa M, Helminen M, Paavilainen E. Parental empowerment concerning child and family services in families with
and without risk of child maltreatment. (Käsikirjoitus arvioinnissa)
• Lepistö S, Ellonen N, Helminen M, Paavilainen E. Lapsiin kohdistuvan väkivallan arvioiminen. Yhteiskuntapolitiikka 2017; 82: 212-221.

27. Kirjallisuutta (2)
• Milner J, Crouch J. 2017. Child physical abuse risk assessment: Parent and family evaluations. Chapter 3 in ebook by
Campbell J & Messing T. Assessing dangerousness, 3rd edition, pp. 35-47.
• Nieminen I, Vierula T, Pösö T, Paavilainen E. Moniammatillinen palvelutarvearviointi muutoksessa ja muuttuvassa
ympäristössä: Lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten näkemyksiä. Hyväksytty, Janus, tulossa ulos loppivuodesta 2020.
• Norman R, Byambaa M, De R, Bitchart A, Scott A, Vos T. The long-term health consequences of child physical abuse,
emotional abuse, and neglect: A systematic review and meta-analysis. PLosMed 9(11): e1001349.
• Paavilainen E, Flinck A. 2015. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hoitotyön Tutkimussäätiö. www.hotus.fi
• Paavilainen E, Keiski P. Perheen sisäinen kaltoinkohtelu. Perheestä terve! Harju E, Palonen M, Sarell N (toim.).Tulossa
2021, Gaudeamus.
• Peckover S, Golding B. Domestic abuse and safeguarding children: Critical issues for multiagency work. Child Abuse
Review 2017; 26: 40-50.
• Vierula T, Pösö T, Paavilainen E. Moniammatillisuus ja palvelutarvearviointi lapsi- ja erhepalveluissa. Ammattilaisten
näkemykset pulmakohdista. Yhteiskuntapolitiikka 2019; 84: 292-300.
• WHO. Global status report on preventing violence against children 2020.
• Wolfe DA, McIsaac C. 2011. Distinguishing between poor/dysfunctional parenting and child emotional maltreatment. Child
Abuse & Neglect 35: 802-813.

28. KIITOS!!
Lisätietoa:
https://www.tuni.fi/fi/eija-paavilainen
(Sivuilta löytyy opas jonka pohjalta dialogia voidaan aloittaa)
eija.paavilainen@tuni.fi
@PaavilainenEija

29. MITEN KOHDATA JA
TYÖSKENNELLÄ
HENKISTÄ VÄKIVALTAA
KÄYTTÄVÄN
VANHEMMAN KANSSA
Emma Laine,
ehkäisevän väkivaltatyön
asiantuntija, koordinaattori
Maria Akatemia ry
Maria Akatemia ry 2020

30. ”Jos jonkun säikäyttää liian
monta kertaa, hän muuttuu
näkymättömäksi.” selitti Tuutikki.
Ninniä pelotteli täti, joka oli
ottanut hänet luokseen asumaan.
Se täti oli kauhea. Hän puhui aina
Ninnille yhtä epäystävällisesti.
Ninni alkoi muuttua aina vain
haaleammaksi. Lopulta hän katosi
kokonaan.”
-Tove Jansson, Näkymätön lapsi ja
muita kertomuksia-
Maria Akatemia ry 2020

31. Maria Akatemia ry
• Valtakunnallinen yleishyödyllinen,
poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton
asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka
edistää ihmisten ja yhteisöjen kestävää
hyvinvointia
• Teemme työtä ja vaikutamme nuorten,
naisten, perheiden ja yhteisöjen
hyvinvoinnin lisääntymiseen ja väkivallan
vähentymiseen
• Toimintamuotomme ovat
• Ehkäisevä väkivaltatyö
• Hyvinvointia tukeva toiminta
• Työelämäpalvelut
Maria Akatemia ry 2020

32. Maria
Akatemian
ehkäisevä
väkivaltatyö
Demeter-toiminta
(RAY/STEA vuodesta 2003)
Naisenväkivalta.fi-toiminta
(STEA 2017-)
Keijun varjo –toiminta
(STEA vuodesta 2016)
Tunne voimavarasi ─ Ikääntyvien
omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi –
hanke (STEA 2020-2022)
Maria Akatemia ry 2020

33. Asiakaspolku
Avoin linja
- Puhelin tai
- Chat /tukimeili
Kartoittavat
yksilökeskustelut
- 3-5 tapaamiskertaa
- Paikan päällä (Hki, Tre)
- Puhelimitse tai verkossa
Ammatillisesti ohjattu
vertaisryhmä
- 15 x 1,5-2 h/viikko
- 5-8 naista/ryhmä
- Paikan päällä (Hki, Tre)
- Verkossa
Maria Akatemia ry 2020

34. Tulokset ja
vaikutukset
2019
Maria Akatemia ry 2020

35. Tavoitteena
• Oman väkivallan tunnistaminen
ja tunnustaminen sekä vastuunotto
• Toivon herättäminen
• Itseymmärryksen syveneminen
• Omiin juuriin sekä
sukupolviketjuihin tutustuminen
• Tunteiden tunnistamisen
ja tunnesäätelytaitojen vahvistaminen
• Uusien toimintamallien löytyminen
• Itsemyötätunnon ja itsearvostuksen
merkityksen ymmärtäminen
• Omien rajojen tunnistaminen
Maria Akatemia ry 2020

36. Miten työntekijöinä
ymmärrämme väkivallan? Entä
asiakkaamme?
• Kulttuuris-historialliset käsitykset
• Oikeudelliset muutokset
• Sukupolvikokemukset
• Sukupuoliroolit, hoivavastuut (esim.
äitimyytti)
• Asenteiden ja arvojen muutokset
• Väkivallan monimuotoisuus -> erilaiset
käsitykset siitä mikä on väkivaltaa
"Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee."
"Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa
vanki. "
"Ilo pintaan vaikka syän märkänis."
Maria Akatemia ry 2020

37. ”Pieni tyttö itkee kovaa. Häntä pelottaa
valtavasti, ja itku tärisyttää koko kehoa. Tytön isä
huutaa naama rumassa irveessä ja äiti itkee. He
raivoavat toisilleen, kukaan ei huomaa tai
lohduta tyttöä. Isä ottaa käteensä puisen tuolin ja
lyö sen säpäleiksi kaakeliuunin kulmaan.
Keraaminen laatta uunin kulmassa menee rikki,
pala putoaa lattialle. Tavaroita lentelee ja menee
rikki, huuto pelottaa ja kodin ilmapiiri on
myrkyllinen. Isä ei koskaan pyydä anteeksi tai
selitä tunteitaan….”
Maria Akatemia ry 2020

38. Henkisen/emotionaalisen
väkivallan tunnistaminen &
tunnustaminen
• Emotionaalinen väkivalta on vaikeasti
tunnistettavaa, sillä se on sanoilla satuttamista tai
käyttäytymisellä loukkaamista/vahingoittamista,
eikä siitä jää fyysisiä jälkiä
• Maria Akatemian asiakkaista moni hakee apua
havahtuessaan omaan henkiseen väkivaltaan ja
pelätessään toimintansa muuttuvan fyysiseksi
• Toisaalta on havaittu, että monesti naiset
havahtuvat emotionaalisen väkivallan
käyttöönsä/kokemuksiinsa vasta asiakasprosessin
aikana, kun omaa käyttäytymistä aletaan syvemmin
ja laajemmin miettimään. Tämä kertoo
tunnistettavuuden haastavuudesta
Maria Akatemia ry 2020

39. Maria Akatemia ry 2020

40. Väkivallan
taustalla
• YLISUKUPOLVISUUS: jonkinlainen
kokemus haavoittavista
vuorovaikutussuhteista omassa
elämässä
• VANHEMPIEN
TUNNEKYLMYYS/MITÄTÖINTI:
Miten on tullut nähdyksi ja kuulluksi?
Miten ristiriidat on ratkaistu? Onko
vaikeita tunteita saanut näyttää?
Onko saanut harjoitella pettymyksiä
turvallisesti?
Maria Akatemia ry 2020

41. ”..On talvipäivä, ja lapsi on parivuotias. Lounaaksi on
hernekeittoa, jonka äiti on tehnyt kokonaan itse. Lapsi
kieltäytyy syömästä. Mikään konsti ei auta ja äiti turhautuu.
Hän yrittää syöttää lasta väkisin, huutaa ja rähjää taaperolle.
Lapsi itkee lohduttomasti. Äiti ei itsekään tiedä, miksi tilanne
suututtaa häntä niin paljon. Hän paiskoo astiat tiskiin ja
jotenkin tilanne rauhoittuu…Hernekeittotilanteen jälkeen on
ollut lukuisia kertoja, jolloin olen hermostunut lapsiini enkä
ole osannut käsitellä tunteitani tai purkaa kiukkuani terveellä
tavalla. Olen paiskonut tavaroita isäni lailla, vaikken ole
hajottanut mitään. Silti käytökseni ei ole ollut yhtään
vähemmän aggressiivista. Olen menettänyt hermoni
kokonaan, raivonnut. Raivoni on hyökynyt yli laitojen ja olen
alkanut pelätä, mitä ehkä voisi tapahtua……”
Maria Akatemia ry 2020

42. Onko arjessa isoja kuormittavia /
stressaavia tekijöitä/riskitekijöitä?
Miten omat perustarpeet tulevat
huolehdituksi?
Suorittaminen, pärjäävyys
Mitä lapsi viestii?
Kuormituksen alla ihminen ei aina kykene löytämään luovia
ratkaisuja vaan toimii elämän varrella kokemansa pohjalta.
Mitä, missä,
milloin?
Maria Akatemia ry 2020

43. Miten, missä,
milloin?
• Lastenpsykiatri ja lastenlääkäri Danya Glaser (2011) on
jakanut lapsen emotionaalisen kaltoinkohtelun viiteen
kategoriaan:
1) Vanhemmat eivät ole emotionaalisesti läsnä, jolloin lasta
ei nähdä tarpeineen ja tunteineen.
2) Vanhempien mielikuva lapsesta voi olla negatiivinen tai
virheellinen, jolloin lapseen saatetaan kohdistaa
vihamielisyyttä ja torjuntaa.
3) Vuorovaikutus lapsen kanssa on epäjohdonmukaista tai
ikätasoon sopimatonta ja odotukset lasta kohtaan ovat
vaihtelevia ja keskenään ristiriitaisia.
4) Vanhemmat ovat kyvyttömiä tunnistamaan lapsen
psykologista todellisuutta ja yksilöllisyyttä, eikä vanhempi
osaa erottaa lapsen maailmaa omista toiveistaan ja
uskomuksistaan.
5) Vanhemmat eivät kykene turvaamaan lapsen sosiaalista
sopeutumista, esimerkiksi tukemaan koulunkäynnissä ja
kaverisuhteissa
Maria Akatemia ry 2020

44. • Viha ja aggressio normaaleja, ihmisyyteen ja elämään kuuluvia tunteita. Kaikilla
tunteilla on tarkoitus ja viesti -> eri asia miten toimii tunteen kanssa
• Terve syyllisyys ja häpeä tärkeitä tunteita, ohjaavat muutokseen, liiallinen häpeä
ja syyllisyys kääntyvät vastaan -> lisäänkö vai vähennänkö työntekijänä
vanhemman tunnetaakkaa?
• Mitä tunnistamattomampi asia oma väkivalta on, sitä enemmän asia usein
herättää vastareaktiota / vastustusta
• Joskus kysymys tietämättömyydestä -> tiedon lisääminen ja psykoedukaatio
tärkeää MUTTA tiedon lisääminen ei välttämättä auta jos ei saa kiinni asioista
oman kokemusmaailman kautta ja/tai toimimattomien tapojen tilalle toimivia
keinoja -> autanko työntekijänä vanhempaa ymmärtämään tai löytämään uutta?

45. TOIMINTA
TARPEET
TUNTEET
Maria Akatemia ry 2020
SEKUNDAARITUNTEET
PRIMAARITUNTEET
Esim.
pettymys,
pelko,
häpeä,
avuttomuus,
väsymys

46. Tunnekapseli
Jos on hyvin paljon tunteita ja asioita, joita
on joutunut lapsena piilottamaan, ne
voivat vaikuttaa voimakkaasti alitajunnassa
ja saattavat kuormittavassa tilanteessa
aiheuttaa purkautuessaan suurta tuhoa.
(Perheentupa, 2010)
Maria Akatemia ry 2020

47. ”…Isäni pelkäsi lapsena omaa isäänsä –
ankaraa, sodan käynyttä miestä. Isä kertoi minulle
halunneensa aina olla vanhempi, jota hänen
lastensa ei tarvitsisi pelätä. Toisin kävi.Itse en
halua olla äiti, jota lapseni pelkäävät. Haluan, että
he voivat luottaa minuun ja siihen, että kestän
sekä heidän tunteensa että omani. Sinnittelin
äitiyden herättämien vaikeiden tunteiden kanssa
pitkään. Oli niin monia äidiltä kiellettyjä
tunteita. Koin suurta riittämättömyyttä ja
kyvyttömyyttä varsinkin tahtoikäisten lasten
kanssa. Arkiaamut olivat kierre, jonka johdosta
olin jatkuvassa stressissä. Suutuin jatkuvasti. Usein
päiväkotiin päästessämme itkimme molemmat.
Toistuvasti lupasin itselleni, etten enää pukisi lasta
väkisin ja menettäisi hermojani. Kuitenkin se
tapahtui yhä uudestaan. Olin epätoivoinen ja
ymmärsin tarvitsevani apua……”
Maria Akatemia ry 2020

48. Väkivaltaa
käyttävän
asiakkaan
kohtaaminen
MariaAkatemiary2020
• Asiakkaan kuuleminen ja kuunteleminen
• Pienet vihjeet -> lisäkysymykset
• Ongelman ottaminen vakavasti – mitä
asiakas tarvitsee juuri nyt ja juuri tähän
ongelmaan/elämäntilanteeseen?
• Empaattinen lujuus​, ei selitetä pois
• Selkeät ohjeistukset toimintamallista ja
eteenpäin ohjaamisesta

49. Kysymyksiä työskentelyyn
& kohtaamiseen
• Mikä omassa elämäntilanteessa kuormittaa juuri nyt erityisesti? Millä tavoin
kuormaa voisi helpottaa? Millaista apua toivoisi saavansa?
• Mitä silloin tapahtuu, kun menettää hermot/väsyy/tulee ristiriitatilanteita?
Millaisia tunteita herää? Miten toimii niissä tilanteissa?
• Mitä tapahtui ennen tilannetta? Mitä tunteita, ajatuksia tunnistaa? Miltä kehossa
tuntuu?
• Onko joku perheenjäsen tai itse käyttänyt väkivaltaa? Millaisissa tilanteissa? Mitä
silloin tapahtuu? Ketä on paikalla? (suoraa väkivallasta kysyttäessä hyvä muistaa
vv:n erilaiset määrittelyt)
• Millaiset tukiverkostot ovat?
• Miten on toiminut silloin, kun on onnistunut toimimaan toisin (väkivallattomasti)?
• Mikä saa ottamaan vastuun omasta käyttäytymisestä?
• Mikä luo kotonanne turvaa ja turvallisuutta?
• Millaisia hyviä hetkiä perheessä/lapsen kanssa on? Miten
lohduttaa/kannustaa/kehuu?
• Oma kasvuhistoria?
Maria Akatemia ry 2020

50. ”Osaatko sukeltaa silmät
avoimina?”, kysyy Muumipeikko.
”Osaan. Mutta en tahdo. Eihän
sitä koskaan tiedä, mitä siellä
pohjalla sattuu näkemään”, Nipsu
vastaa.
- Tove Jansson -
Maria Akatemia ry 2020

51. ”….Vasta ryhmässä silmäni avautuivat lapsuudessa kokemalleni väkivallalle: lapsuusperheessäni ei juotu tai lyöty,
mutta isän hallitsematon raivo ja henkinen väkivalta sekä äitini alistuminen olivat ainoat saamani mallit vaikeiden
tunteiden käsittelyyn. Omille tunteilleni ei lapsuuskodissa ollut tilaa, enkä minä lapsena saanut olla vihainen. Olin ollut
kiltti ja tottelevainen tyttö – eihän muuhun ollut mahdollisuutta. Ei siis ihme, että minulla ei ollut mallia siihen, miten
kohdata uhmaava lapsi – saati käsitystä siitä, miten vanhempi voi suuttua turvallisella tavalla.
Opettelen yhä ilmaisemaan tunteitani, mutten enää pelkää omia reaktioitani. Nykyään tunnistan paljon nopeammin
hetken, jolloin kuohuttava tunteeni alkaa viedä minua. Useimmiten osaan pysäyttää itseni ajoissa – muistutan itseäni
joko kiitollisuudesta, hengityksestä tai ankkurista. Niiden avulla onnistun ottamaan pienen tauon tilanteesta ja
rauhoittumaan….”
Maria Akatemia ry 2020

52. ”Vanhemmuus on jatkuvaa uuden
opettelua ja kasvamista. Tämä ei ole
helppo tie henkiseen kasvuun, mutta
olen kiitollinen muutoksesta ja
siitä, miten lapseni opettavat minulle
uutta. Tuskin missään muussa
suhteessa olisin tullut tietoiseksi
kaikista näistä tunteista ja niiden
luomista mahdollisuuksista.”
Maria Akatemia ry 2020

53. Fredrikinkatu 29 A
00120 Helsinki
Salhojankatu 42
33500 Tampere
09 7562 2250
toimisto@maria-akatemia.fi
www.maria-akatemia.fi
Kiitos!
Maria Akatemia ry 2020

54. 11.9.2020 54
Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta
 Barnahus-hankkeen webinaari 10.9. klo. 9.30-13.15
9.30 - 9.40 Tervetuloa: aloitussanat
Barnahus-hankkeen johtava asiantuntija Taina Laajasalo
9.40 - 10.20 Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta tutkimusten valossa
Professori Eija Paavilainen/Tampereen yliopisto
10.20 – 11.00 Miten kohdata ja työskennellä henkistä väkivaltaa käyttävän vanhemman kanssa?
Väkivaltatyön asiantuntija Emma Laine/Maria-akatemia
11.00 - 12.00 TAUKO
12.00 - 12.15 Millaisena lapseen kohdistuva henkinen väkivalta näyttäytyy poliisin esitutkinnassa
olevissa väkivaltaepäilyissä?
Oikeuspsykologi Liisa Järvilehto/Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, HUS
12.15-12.45 Milloin ja millä edellytyksillä lapseen kohdistuva henkinen väkivalta on rangaistava rikos?
Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/Barnahus-hanke
12.45-13.15 Kommentit puheenvuoroihin ja päätössanat:
Kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen/Ensi ja turvakotien liitto &
professori Kaisa Aunola ​/Jyväskylän yliopisto​

55. HENKINEN VÄKIVALTA OSANA
RIKOSEPÄILYJÄ LASTEN JA
NUORTEN OIKEUSPSYKOLOGIAN
YKSIKÖSSÄ
Liisa Järvilehto
Psykologi
HUS, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö

56. EI KOSKAAN ESIINNY YKSINÄÄN….
• osa kokonaisuutta
• Pelkästään psyykkistä väkivaltaa ei ole tutkittu koko
yksikön olemassaoloaikana
• Vaikka psyykkinen väkivalta olisi vakavaa, on rinnalle
useimmiten nostettu joku fyysiseen väkivaltaan liittyvä
epäily
• Harvoin etenee oikeuteen asti, mutta huoli jää usein

57. …MUTTA LÄHES AINA LÄSNÄ
• mitä vakavammasta rikosepäilystä on kyse, sitä
varmemmin myös psyykkinen väkivalta läsnä jossain
muodossa
• lapsen voi olla vaikea kuvata kokemaansa psyykkistä
väkivaltaa tai toisaalta lapsella voi olla suurin tarve puhua
juuri siitä
- Otetaanko käsittelyyn ja missä?

58. MÄÄRITTELY EI OLE HELPPOA
• Jatkumo ajoittaisesta huonosta vanhemmuudesta toistuvaan,
tahalliseen henkiseen väkivaltaan
• Pitäisi olla tahallista ja tietoista, mutta tätä vaikea arvioida. Lapsen
pahoinvointi tai kärsimys vain harvoin ilmeinen tavoite
- mielenterveyden ongelmat tai muut oman toiminnan säätelyä
vaikeuttavat vaivat
- halutaan aiheuttaa kielteisiä seurauksia jollekin toiselle ja lapsi
on sivullinen uhri (huoltoriidat)

59. ESIM.
lapsen omanarvontuntoa vähentävää puhetta tai käytöstä, lasten /
perheenjäsenten keskenään erilaista kohtelua, psyykkisten tarpeiden
laiminlyöntiä (huoltoriidoissa, omat tunteet lasten tunteiden edelle), lasten
kognitiivisten tarpeiden laiminlyöntiä, pelottava ja uhkaava ilmapiiri kotona,
väkivallalle altistaminen todistajana…

60. YKSITTÄISIÄ ESIMERKKEJÄ
• Poika 7v. käytösoireita koulussa ja kotona
• joutui syömään yksin ja viettämään paljon aikaa yksin jos käyttäytyi huonosti
• ei saanut pitää yhteyttä bg äitiinsä, ettei saisi liikaa sympatiaa (pahentaa
käytöstä)
• anteeksipyyntörituaaleja
• käytöstä kuvataan ongelmallisempana kuin mitä se ulkopuolisesta näyttäytyy:
• ”lapsi varastaa ruokaa” = ottaa kaapista ilman lupaa ruokaa
• ”manipuloi” = kieltää leikkineensä kotimatkalla kaverin kanssa ja myöhästyneensä
kotiintuloajasta sen takia, vaikka niin tiedetään tapahtuneen

61. NUORI
• nuori, jolle tehdään toistuvasti selväksi, että hän on pettymys
• ylikontrolloidaan yhteydenpitoa kavereihin ja muihin perheen
ulkopuolisiin
• arvostellaan ulkonäköä ja käytöstä muiden edessä
• vähätellään nuoren kuvaamia oireita tai pelkoja tai pidetään niitä
huomionhakuna
• kielletään hoito
• syyllistetään nuorta vanhemman pahoinvoinnista
• pelotellaan kotieläimen tappamisella

62. KIITOS!

63. Milloin ja millä edellytyksillä
lapseen kohdistuva
henkinen väkivalta on
rangaistava rikos?
• Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää
• Syyttäjälaitos; Itä-Suomen
syyttäjäalue/Barnahus-hanke

64. Rikoslaki 21 luku 5 §; pahoinpitelyn
tunnusmerkistö
• “Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tälläistä
väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä,
aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan
tai muuhun vastaavan tilaan, on tuomittava
pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi”
• Lievä tekomuoto. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen
koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka
muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvotellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava lievästä pahoinpitelystä (7 §)
• Törkeä tekomuoto: Jos pahoinpitelyssä
1) Aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla (esim. puolustuskyvyttömään
kohdistunut pahoinpitely)
3) Käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista
välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä (6 §)

65. Terveysvahingot
1) Fyysiset
2) Psyykkiset
3) Funktionaaliset (puheen, kuulon tai näön kadottaminen, tietynlainen toimintakyvyn
menettäminen eli henkilö ei voi käyttää näitä kykyjään)
- Kivulla on ymmärretty/ymmärretään vain fyysistä kipua
- Tiedottomaan tai vastaavaan tilaan (vaarattomalla tavalla tehty nukuttaminen, vasten
tahtoa tehty hypnotisointi, huumaaminen)
• Vrt. alkoholin antaminen lapselle, joka juonut itsensä tiedottomaan tilaan; tuomittu
pahoinpitelystä terveyden vahingoittamisen perusteella KKO:2001:7(ei tiedottamaan tilaan
tai muuhun vastaavaan tilaan saamisen- perusteella)
• Lain esitöiden mukaan terveyden vahingoittamisen käsite ei rajoitu ruumiillisen vamman tai
sairauden aiheuttamiseen. Rangaistavuuden piiriin kuuluvat myös sellaiset teot, joiden
seuraukset ilmenevät mielisairauksina tai mielenterveyden häiriöinä (HE 94/1993 vp s.
95).

66. Seuraustunnusmerkit
• ”väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä…”
Kysymys on seurausten tahallisesta aiheuttamisesta
 Seurausten aiheuttamisen tapa on samantekevä; siihen ei tarvitse
sisältyä pahoinpitelemistä saan yleiskielisessä merkityksessä, seuraus
voidaan aiheuttaa myös hyvinpitelemällä esim. taudin tartuttaminen eri
tavoin
 Sellainen henkinen väkivalta, joka vahingoittaa mielenterveyttä,
kuuluu terveyden vahingoittamisen tunnusmerkistön alaan
 Psyykkiset seuraukset (jos todettavissa) kuuluvat siis terveyden
vahingoittamiseen
 Mutta tunnusmerkistö edellyttää, että terveys konkreettisesti
vahingoittuu (esim. joku psyykkinen seuraus on todettavissa, johon
vaikuttanut väh. osaksi)
- Edellyttää pääsääntöisesti lääkärintodistusta (lääketieteellistä näyttöä)
HOX!!! ”On omiaan vahingoittamaan” on eri asia kuin, että
vahingoitetaan terveyttä konkreettisesti

67. Tahallisuus
Pahoinpitely on rangaistavaa ainoastaan
tahallisena. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä
a) on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen
seurauksen tahallaan,
b) jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen
taikka c) pitänyt seurauksen aiheutumista
varmana tai varsin todennäköisenä.
d)) Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos
tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen
varmasti liittyvänä.
• Pahoinpitelyyn voi rikoslain 3 luvun 2 §:n 2 momentin
nojalla syyllistyä myös laiminlyönnillä, jos tekijä on
jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen
seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut
erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen
syntyminen. Mainitun momentin 2 kohdan mukaan
tällainen velvollisuus voi perustua muun muassa
tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen
• Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen
viivästymät ovat rinnastettavissa lain esitöissä
mainittuihin ruumiillisiin vammoihin ja sairauksiin,
mielisairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin.
Myös laiminlyömällä

68. Esimerkkejä
Vastaaja on lisäksi ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut
alaikäisen lapsensa terveyttä
- seisottamalla asennossa ja mikäli on liikahtanut, vastaaja on lyönyt
- pakottanut erilaisiin liikuntasuorituksiin
- uhkailemalla (venäläinen ruletti), siten, uhatulla on ollut perusteltu
syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa
vaarassa
- haukkunut ja nimitellyt
- pakottanut lyömään toisia lapsia ja sitten itse lyönyt
- ei ole antanut syödä klo 16.00 jälkeen, sittemmin aikaraja siirtynyt
klo 18.00 (viimeisinä vuosina ei ole asettanut rajaa)
Asianomistajalle on aiheutunut mm. masennusta, ahdistuneisuutta,
unettomuutta, itsetuhoista käyttäytymistä; viiltelyä.
Pahoinpitely on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla (tekopa
nöyryyttävä ja alistava jopa sadistinen, teko on kohdistunut
puolustuskyvyttömään alaikäiseen lapseen) ja se on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä (pitkäkestoinen,
jatkuvaluontoinen, lähisuhteessa; isä lapseen, kotona, missä pitäisi
olla lapsen turvallisin paikka, menettelyn vahingollisuus, isä kieltänyt
kertomasta asiasta).
 Tuomittiin, lääkärinlausunnot
• Vastaaja on lisäksi ruumiillista väkivaltaa tekemättä
vahingoittanut alaikäisen lapsensa terveyttä
• - seisottamalla asennossa, ja mikäli on liikahtanut, vastaaja on
lyönyt
• - pakottanut erilaisiin liikuntasuorituksiin esim.
vatsalihasliikkeisiin ja punnerruksiin ja jos ei ole niitä tehnyt, on
voinut tulla nyrkistä
• - ei ole antanut syödä klo 16.00 jälkeen, sittemmin aikaraja
siirtynyt klo 18.00.
• - uhkailemalla (laittanut aseen otsalle, pelannut lasten kanssa
venäläistä rulettia) siten, uhatulla on ollut perusteltu syy pelätä
henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.
• Pahoinpitely on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla
(tekopa nöyryyttävä ja alistava jopa sadistinen, teko on
kohdistunut puolustuskyvyttömään alaikäiseen lapseen) ja se
on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä (pitkäkestoinen,
jatkuvaluontoinen, lähisuhteessa; isä lapseen, kotona, missä
pitäisi olla lapsen turvallisin paikka, menettelyn vahingollisuus).
 Hylättiin väkivaltaa tekemättä osuus, ei näytetty, että terveys
olisi vahingoittunut, ei lääkärinlausuntoa
Esimerkkejä- tekotapoja

69. HO
Asiassa esitetyn lääketieteellisen todistelun perusteella
asianomistajan kehitysviivästymät ovat syy-yhteydessä
vastaajan 1 ja 2 menettelyyn ja laiminlyönteihin.
Asiassa ei ole ilmennyt mitään muita tekijöitä, jotka
selittäisivät asianomistajan kehitysviivästymiä. Syy-
yhteyttä tukee myös todistajan kertomus siitä, että
asianomistaja oli oppinut nopeasti uusia asioita sen
jälkeen, kun hänet oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Hovioikeus katsoo näin ollen, että asiassa ei ole jäänyt
varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vastaajien 1 ja
2 menettely ja laiminlyönnit olisi syy-yhteydessä
asianomistajan kehitysviivästymiin.
Vastaajat 1 ja 2 ovat tienneet, että asianomistaja on
tarvinnut terveydenhuollon apua ja ovat tästä huolimatta
laiminlyöneet asianomistajan terveydenhuollon lähes
kokonaan x vuoden ja y kuukauden iän jälkeen. Vastaajat
1 ja 2 ovat lisäksi muun muassa alistaneet ja kohdelleet
asianomistajaa loukkaavasti. Hovioikeus katsoo, että
vastaajien 1 ja 2 on täytynyt näissä olosuhteissa
ymmärtää, että heidän menettelynsä ja laiminlyöntiensä
varsin todennäköinen seuraus on ollut asianomistajan
terveyden vahingoittuminen
Vastaajat 1 ja 2 ovat laiminlyöneet velvollisuutensa ja
vahingoittaneet AO:n terveyttä menettelemällä seuraavasti:
- Vastaajat ovat alistaneet ja kohdelleet AO:ta loukkaavasti
eristämällä AO:n kotiin ja ikätoveriseurasta, rajoittamalla
hänen liikkumistaan ja ulkoiluaan ja kohtelemalla häntä
perheessä eriarvoisesti muihin perheen lapsiin nähden.
- Vastaajat ovat laiminlyöneet AO:n neuvolakäynnit x vuoden y
kuukauden iän jälkeen, hammastarkastukset kokonaan ja
kouluterveydenhuollon.
- Vastaajat ovat laiminlyöneet havaitsemistaan AO:n
käyttäytymisen ongelmista huolimatta hankkia AO:lle
terveydenhuollon apua.
- Vastaajat ovat laiminlyöneet huolehtia AO:n koulunkäynnistä ja
oppivelvollisuuden suorittamisesta siten, että AO:n koulunkäynti ja
oppivelvollisuuden aloitus ovat viivästyneet lähes kolmella
vuodella.
- Vastaaja 2 on ajoittain sitonut AO:n kädet ja jalat tai AO:n käden
itseensä kiinni öisin estääkseen AO:n lähtemisen sängystä.
- Vastaajat ovat marraskuussa v. zzzz lopettaneet AO:n hoidon
lastenpsykiatrian osastolla kesken ja lopettaneet AO:lle määrätyn
xx-lääkityksen antamisen.
Vastaajien menettelyn ja laiminlyöntien seurauksena AO:n
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys on viivästynyt.
Vastaajat ovat olleet huoltajina velvollisia turvaamaan lapsen
kehityksen ja hyvinvoinnin siten kuin lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä on säädetty.
Esimerkkejä
Syyte – tekotapoja ja asema

70. Eli henkinen väkivalta voi täyttää
pahoinpitelyrikoksen
• Aina yksittäistapauksessa selvitettävä mitä ja miten (henkinen väkivalta,
kaltoinkohtelu)
• Mitä aiheutunut; hankittava lääketieteellistä näyttöä  terveyden
vahingoittuminen
 Aiheuttamisen tapa voi olla moninainen
• Epäillyn asema
• Edellyttää tekijältä tahallisuutta, tahallisuuden alin taso (menettelyn varsin
todennäköinen seuraus on asianomistajan terveyden vahingoittuminen)
• Lisäksi henkinen väkivalta (jos esim. uhkailua, riippuen uhkailun laadusta) voi täyttää
myös laittoman uhkauksen tunnusmerkistön (Rikoslaki 25 luku 7 §) tai
pakottamisen (Rikoslaki 25 luku 8 §; Joka oikeudettomasti väkivallalla tai
uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotain,
jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, pakottamisesta
sakkoon tai vankeuteen kahdeksi vuodeksi

71. Kiitos
pia.maenpaa@oikeus.fi

72. Henkinen väkivalta
Barnahus webinaari
10.9.2020
Kommenttipuheenvuoro
Tiina Muukkonen
Kehittämispäällikkö

73. Etunimi Sukunimi
Mitä kuulimme henkisestä väkivallasta?
• YLEISYYS vs.
• Tunnistaminen
• Avun tarjoaminen lapselle? Vanhemmalle?
• Seuraukset
• Ei esiinny yksinään, ei tutkita yksinään
• Missä ja kuka ottaa käsittelyyn?
• Tahallisuus vs. tahattomuus kriteeri selvittää onko tämä sitä?
Etunimi Sukunimi
73

74. Etunimi Sukunimi
Henkinen väkivalta
•On tunne
•On muutakin, mutta miten se todennetaan?
•Tapahtuu suhteessa
Etunimi Sukunimi
74

76. 76

77. Etunimi Sukunimi
77

78. Etunimi Sukunimi
Etunimi Sukunimi
78

79. Lasten hyvinvoinnin teoria
Hyvinvointi rakentuu tunteina ja suhteissa. Se koostuu
1. Turvallisuudesta
2. Myönteisestä minäkuvasta
3. Toimijuudesta
Taustalla LOS ja tutkimukset (mm. Saywitz & Camparo
2010), joiden mukaan lapsilta tulee kysyä ja heitä
kuulla omassa asiassaan. Lisäksi lapsilla on oikeus
erityiseen suojeluun.
Fattore, Mason & Watson (2009). When Children are Asked About Their Well-being: Towards a Framework
for Guiding Policy

80. Lapsen hyvinvoinnin malli
(Fattore, Mason & Watson 2009)
80
Kuvan uudelleen piirros Tiina Muukkonen
Emotionaalinen hyvinvointi
ja ihmissuhteiden toimivuus
Turvallisuus Toimijuus
Myönteinen
minäkuva
Taloudelliset
resurssit ja
toimeentulo
Fyysinen
terveys
Vaikeuksien
käsittely
Vapaa-aika ja
harrastukset
Fyysinen
ympäristö
Sosiaalinen ja
moraalinen
toimijuus
Ks. Fattore, Mason & Waton (2009). When Children are Asked About Their Well-being:
Towards a Framework for Guiding Policy

81. Vanhempia kannattaa tukea ottamaan lapsen
turvallisuus puheeksi omien lasten kanssa
Myös väkivaltakokemuksista, jos lapsella sellaisia on
• Lapsen hyvinvointi mahdollistuu, kun hän kokee olevansa
turvassa, saa olla aktiivinen osallistuja ja voi nähdä
itsensä myönteisessä valossa.
• Turvallisuuden kokemus tai väkivaltakokemus ei tule esille
ja käsitellyksi, ellei aikuinen ota sitä lapsen kanssa
puheeksi.
• Turvallisuuden puheeksiotto on parhaimmillaan lapsen
hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa.

82. 82 11.9.2020
Kannustavaa kasvatusta ja
vuorovaikutusta!
”rokote” väkivaltaa ja laiminlyöntiä vastaan
Katse lapsen ja
kasvattajan/vanhemman
väliseen
vuorovaikutukseen

83. Etunimi Sukunimi
Kannustava vuorovaikutus ICDP,
kolme dialogia
Tunnepohjainen dialogi
• Osoita myönteisiä tunteita ja kiinnostusta yhteyden luomiseen
• Seuraa lapsen aloitteita
• Vaihda myönteisiä tunteita lapsen kanssa
• Kannusta, rohkaise, anna kiitosta ja positiivista palautetta
Merkityksiä luova dialogi
• Auta lasta keskittymään ja kohdistamaan huomionsa
• Anna merkitys kokemuksille ja tunteille
• Laajenna ja rikastuta, syvennä ja selitä
Säätelevä dialogi
• Auta lasta hallitsemaan ja säätelemään itseään; ohjaa, osoita vaihtoehtoja
ja suunnittele

84. Miten päin sinun dialogien kolmiosi on?
Miten päin toivoisit sen olevan? Miksi?
Tunnepohjainen
dialogi
Merkityksiä luova
Ja laajentava dialogi
Säätelevä
dialogi
ICDP

85. https://virtuaalikirja.fi/ensijaturvakotienliitto/

86. ”Sinusta ei sitten ole yhtään mihinkään”
Kommenttipuheenvuoro
Henkinen väkivalta –webinaari 10.9. 2020
Kaisa Aunola
Psykologian laitos
Jyväskylän yliopisto

87. 1) Psykologinen kontrolli henkisen väkivallan muotona
2) Vanhemmuuden uupumus psykologisen kontrollin ja lasten
kaltoinkohtelun lähteenä
3) Vanhemmuuden uupumuksen tunnistaminen ja siihen
ennaltaehkäisevästi puuttuminen

88. ”Ymmärrätkö ollenkaan, miten paljon joudun
kärsimään sinun takiasi?”
”Älä itke – äitiä hävettää!”
”Sinun takiasi olen raatanut ja
uhrautunut…”
”Sinulla ei ole mitään syytä näyttää nyrpeää
naamaa. Toisin oli silloin kun minä olin nuori…”
”Sinun tulisi arvostaa sitä kuinka hyvin
sinun asiasi ovat.”
”Katsoisit mallia naapurin Matista – hän ei
ikinä kiukuttele.”
”Et sinä voi tuosta
loukkaantua.”
”Lopeta tuo kiukkuaminen – ihmiset luulevat
että en osaa kasvattaa lastani.”
”Aina sinua saa hävetä!”
”Siskosi hoitaisi tämän asian kyllä
paremmin.”
”En ota sinua syliini ennen kuin
rauhoitut!”
”Sinusta ei sitten ole mihinkään.”
”Älä selitä! Kyllä minä
tiedän mitä sinä ajattelit.
”
”Mitä sinä itket – ei tuo sattunut.
Et sinä edes tiedä miltä oikea kipu
tuntuu.”
”Voi kun olisit niin kuin veljesi.”
”Et sinä voi noin ajatella!”
”Jos sinä olet tuota mieltä, niin turha kuvitella että haluan olla täällä
kanssasi.”
Psykologinen kontrolli?
”Sinua typerämpää saa hakea!”

89. Psykologisen kontrollin muotoja esim.
Syyllistäminen
lapsen painostaminen tottelevaisuuteen lapsen syyllisyyden tunteisiin vetoamalla; ahdistuksen tunteen
herättäminen tottelevaisuuden ja vanhempien ajatusten mukaisen toiminnan lisäämiseksi
Ehdollinen hyväksyntä
vanhempien huomion, huolenpidon ja kiinnostuksen riippuvuus siitä, missä määrin lapsi noudattaa vanhempiensa
toiveita
Yksilön persoonaan kohdistuva kritiikki ja vertailu
lapsen painostaminen tietynlaiseen käyttäytymiseen vertaamalla häntä muihin; suuttumuksen kohdistaminen
lapsen persoonaan ja sisäiseen maailmaan lapsen käytöksen sijaan
Lapsen näkökulman huomiotta jättäminen tai mitätöinti
lapsen spontaanien ajatusten ja tunteiden ilmaisun rajoittaminen ja mitätöinti

90. Brian Barber (1996):
Psykologinen kontrolli on vanhemman toimintaa, joka on tunkeilevaa ja
manipuloi lapsen ajatuksia ja tunteita käyttäen lapsen kiintymyssuhdetta
vanhempaan hyväksi.
Puuttumalla lapsen psykologiseen kokemukseen vanhempi kohdistaa
lapseensa sosiaalisen paineen ajatella ja tuntea vanhemman toivomalla
tavalla.
Lapsen toimintaa alkaa ohjata pelko vanhemman hyväksynnän
menettämisestä ja/tai pyrkimys lunastaa vanhemman hyväksyntä.
Barber & Xia, 2013

91. Mitä siitä seuraa?

92. Tutkimuksissa havaittu:
• Vanhemman psykologinen kontrolli yhteydessä lapsen
- heikkoon itsetuntoon
- lisääntyneeseen masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen, häpeän ja syyllisyyden
tunteisiin, jne.
- sosiaaliseen vetäytymiseen
- käytösongelmiin
- heikkoon koulusuoriutumiseen
- identiteetin kehityksen ongelmiin
• Yhteys löydetty lapsen iästä, sukupuolesta, kulttuurista ja mittaustavasta riippumatta (ks.
Katsaus, Barber, 1996; Barber ym., 2005; Soenens & Vansteenkiste, 2010)
• Uusimpien tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat käyttävät paljon psykologista
kontrollia, käyttävät kaverisuhteissaan myös itse psykologista kontrollia (Nelson ym., 2013)

93. Miksi vanhemmat käyttävät psykologista
kontrollia?

94. • Tutkimuksissa havaittu, että psykologisen kontrollin käytölle altistavia
tekijöitä ovat
– Masentuneisuus ja uupumus (Cummings & Davies, 1999; Cummings ym., 2005; Laukkanen ym.,
2014; Aunola ym., painossa)
– Heikko itsetunto (Laukkanen ym., 2014)
– Perfektionismi (Soenens ym., 2005, 2010)
– Herkkyys loukkaantua helposti ja tuomitseva asennoituminen lapsen kielteisiin
tunteisiin (Walling, Mills, & Freeman, 2007)
– Lapsen haastava temperamentti (Laukkanen ym., 2014)
=> Vanhempi, joka kokee syystä tai toisesta itsensä voimattomaksi ja/tai
keinottomaksi lapsen haastavan käyttäytymisen edessä riskissä käyttää
psykologista kontrollia?

95. Vanhemmuuden uupumus:
Mitä se on, mitä siitä seuraa, mikä siihen johtaa ja
miten siihen voidaan puuttua?

96. Vanhemmuuden uupumus – mitä se on?
• Aivan kuten pitkään jatkunut ylenmääräinen työstressi voi johtaa
työuupumukseen, pitkittynyt ja runsas vanhemmuudessa koettu stressi voi
johtaa vanhemmuuden uupumukseen
• Vanhemmuuden uupumus seuraa, kun vanhemman vanhemmuudessa
kohtaamat vaatimukset jatkuvasti ylittävät hänellä käytössään olevat resurssit
(resursseina esim. riittävä uni, perustoimeentulo sekä toimivat tukiverkostot)
(Mikolajczak & Roskam, 2018)

97. Oireina:
–Emotionaalinen ja fyysinen uupumusasteinen väsymys
vanhempana
–Vanhemmuuteen liittyvät kyvyttömyyden ja
riittämättömyyden tunteet
–Emotionaalinen etääntyminen omista lapsista ja perheestä
(ns. “automaattiohjauksella toimiminen”)

98. Mitä tiedetään vanhemmuuden uupumuksen seurauksista?
• Vanhemmuuden uupumus on yhteydessä
• pakoajatuksiin (esim. ajatuksiin perheen jättämisestä, itsemurha-ajatuksiin)
• puolisoiden välisiin konflikteihin
• riippuvuusongelmiin ja unihäiriöihin
• epäsuotuisaan vanhemmuuteen ja kärjistyessään lasten kaltoinkohteluun:
- verbaaliseen väkivaltaan (kontrolloimaton huutaminen, loukkaaminen, psykologinen kontrolli)
- fyysiseen väkivaltaan (esim. läimäytykset, ravistelu)
- laiminlyöntiin (lapsen jättäminen valvomatta, avun ja lohdutuksen antamisen epääminen sitä
tarvittaessa)
 Merkittävä riskitekijä lasten suotuisalle kehitykselle
Mikolajczak et al. (2018); Mikolajczak, Gross, & Roskam (2019)

99. Vanhempien jaksamista Suomessa vaikeuttavat ...
(VoiKu-tutkimukseen 2018 osallistuneiden 1725 vanhemman vastauksiin pohjaten)
• Yksinäisyys
• Huonosti nukutut yöt ja väsymys
• Vaikeus saada apua kuormittuneeseen perhetilanteeseen/kokemus, että ei tule
kuulluksi
• Riitaisat erot/oikeudenkäynnit
• Erimielisyydet puolison kanssa lasten kasvatuksesta
• Liian vähäinen yhteinen aika puolison kanssa
• Lasten teknologian käyttö ja oma teknologian käyttö (netti/some)
• Omat mielenterveysongelmat
• Yksinhuoltajuus
• Muiden ihmisten/läheisten arvostelu
• Yhteiskunnan ristiriitaiset vaatimukset vanhemmille

100. Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu poikkeusaikana (VoiKu-COVID19 –tutkimus; kevät 2020)
________________________________________________________________________________________________________________
Ei koskaan Harvemmin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin
% kuin kerran % % %
kuussa %
Vanhempi
sanoo lapselleen/lapsilleen asioita, 21,0 34,6 25,3 17,3 1,7
joita katuu jälkikäteen (esim. uhkailee,
loukkaa, käyttää typeriä tai loukkaavia
lempinimiä jne.)
läimäyttää, läppäisee, ravistaa tai 85,4 10,6 3,3 0,7 0,0
tukistaa lastaan/lapsiaan
sanoo lapselleen/lapsilleen jättävänsä 82,9 10,6 5,1 1,3 0,1
hänet/heidät, jos he eivät käyttäydy hyvin
jättää lapsensa hoitamatta silloin, kun 86,5 9,4 3,0 1,1 0,0
tietää, ettei pitäisi (esim. ruokailusta ja
puhtaudesta huolehtiminen jne.)
ei auta lastaan silloin kuin tämä todella 63,4 25,1 7,7 3,7 0,0
tarvitsisi apua (esim. läksyjen teossa,
päätöksen teossa, riidan ratkaisussa jne.)
ei lohduta lastaan hänen ollessa 68,8 19,4 8,6 2,8 0,4
peloissaan, surullinen tai suunniltaan
_________________________________________________________________________________________________
Vastaajina 1105 vanhempaa

101. Kysymyksestä riippuen vanhemmista n. 4 - 44% raportoi käyttäneensä keväällä 2020 Covid19-
poikkeusaikana väkivaltaa (henkistä tai fyysistä) tai laiminlyöntejä lapsiaan kohtaan vähintään kerran kuussa.
Fyysistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä vanhemmista oli käyttänyt n. 4-12%, verbaalista väkivaltaa (esim.
uhkailu, nimittely, loukkaaminen) n. 44% kuukausittain tai useammin.
Lapsiin kohdistettu kaltoinkohtelu oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vanhemmuuden
uupumukseen (r = .60, p < .001): mitä enemmän vanhemmuuden uupumusta vanhempi raportoi, sitä
useammin hän myös kaltoin kohteli lastaan/lapsiaan. Yhteyttä voidaan pitää paitsi tilastollisesti merkitsevänä
myös merkittävänä yhteyden ollessa efektikooltaan voimakas.

102. • VoiKu-tutkimusaineiston pohjalta kehitetty lyhyt 5 osion
arviointimenetelmä uupumuksen tunnistamiseksi (VAU-seula)
• Testattu ja kerätty käyttökokemuksia neuvolatoimessa
pilottitutkimuksessa
• Helppokäyttöinen menetelmä uupumuksen puheeksi ottoon
• Auttaa paitsi tunnistamaan uupumuksen myös ottamaan tarvittavat
askeleet tilanteeseen puuttumiseksi
Kuinka tukea vanhempia ja ennaltaehkäistä vanhemmuuden
uupumusta?

103. © 2018 Aunola, K., Sorkkila, M., & Tolvanen, A. VAU-vanhemmuuden uupumusseula.
Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos.
Seulan mukana terveydenhuoltohenkilöstölle ohjeistus uupumuksen puheeksi ottamisesta ja konkreettiset toimintaohjeet
menettelytavoista uupumusriskin täyttyessä.
VANHEMPANAKIN VOI UUPUA
Uupumus on tunne, jota kuka tahansa vanhempi saattaa tuntea. Voit yhtäältä rakastaa lapsiasi syvästi ja iloita heistä, ja toisaalta kokea uupumusta vanhemman roolissa. Nämä tunteet eivät sulje toisiaan pois.
Oman jaksamisesi ja hyvinvointisi vuoksi on tärkeää tunnistaa nämä tunteet ajoissa. Tukea on tarvittaessa saatavilla. Kun mietit omaa rooliasi vanhempana, kuinka usein koet seuraavilla tavoilla? Ympäröi
kokemustasi parhaiten vastaava vaihtoehto kultakin riviltä.
Päivittäin Kerran tai Harvemmin /
pari viikossa Ei koskaan
______________________________________________________________________________________________
Olen niin väsynyt rooliini vanhempana, ettei
edes nukkuminen auta. A B C
______________________________________________________________________________________________
Tunnen olevani aivan lopen uupunut vanhempana. A B C
_____________________________________________________________________________________________
Tuntuu kuin huolehtisin
lapsestani/lapsistani automaattiohjauksella
(teen vain välttämättömät asiat mutta en enempää). A B C
______________________________________________________________________________________________
En enää pysty näyttämään lapselleni/lapsilleni,
kuinka paljon rakastan häntä/heitä. A B C
______________________________________________________________________________________________
Minusta tuntuu, etten jaksa enempää vanhempana. A B C

104. Vain vanhempi, joka itse voi hyvin, kykenee tarjoamaan
lapselleen emotionaalisesti lämpimän ja tukevan
kasvuympäristön.
Mietittäessä keinoja lasten kehityksen tukemiseksi…
…mietittävä keinoja vanhempien hyvinvoinnin
tukemiseksi.
Kiitos!

105. Lähteitä
Aunola, K. & Sorkkila, M. (2018-2020). Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät (VoiKu) –
tutkimus. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/perhetutkimus/voiku-tutkimus
Aunola, K., Sorkkila, M., & Tolvanen, A. (2020). Validity of the Finnish version of the Parental Burnout
Assessment (PBA). Scandinavian Journal of Psychology.
Aunola, K., Sorkkila, M., & Tolvanen, A. (© 2018). VAU – vanhemmuuden uupumusseula. Jyväskylän
yliopisto.
Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). Psychological control in daily parent–child
interactions increases children’s negative emotions. Journal of Family Psychology, 27(3), 453–462.
Aunola, K., Viljaranta, J., & Tolvanen, A. (2017). Does daily distress make parents prone to using
psychologically controlling parenting? International Journal of Behavioral Development, 41 (3), 405-414.
Barber, B. (1996). Parental psychological control: Revisiting a neglected construct. Child Development, 67,
3296–3319.
Demerouti, E., Bakker, A. B., Nachreiner, F., & Shaufeli, W. B. (2001). The job demands-resources model of
burnout. Journal of Applied Psychology, 86, 499–512.
Hubert, S., & Aujoulat, I. (2018). Parental burnout: When exhausted mothers open up. Frontiers in
Psychology, 9, 1021.
Lindström, C., Åman, J., & Norberg, A. L. (2010). Increased prevalence of burnout symptoms in parents of
chronically ill children. Acta Paediatrica, 99, 427-432. doi: 10.1111/j.1651-2227.2009.01586.x
Mikolajczak, M. & Roskam, I. (2018). A theoretical and clinical framework for parental burnout: The
balance between risks and resources (BR2). Frontiers in Psychology, 12 June 2018 |
Mikolajczak, M., Brianda, M. E., Avalosse, H., and Roskam, I. (2018a). Consequences of parental burnout:
its specific effect on child neglect and violence. Child Abuse and Neglect, 80, 134–145.
Mikolajczak, M., Raes, M.-E., Avalosse, H., and Roskam, I. (2018b). Exhausted parents: sociodemographic,
child-related, parent-related, parenting and family-functioning correlates of parental burnout. Journal of Child and
Family Studies, 27, 602–614.
Sorkkila, M., & Aunola, K. (2020). Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of
socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies, 29 (3), 648-659. DOI: 10.1007/s10826-019-
01607-1

106. 11.9.2020 106
Teille on juuri lähetetty sähköpostiin
linkki lyhyeen palautekyselyyn:
https://link.webropolsurveys.com/S/D6EF051F525C6C
79
Lisätietoja hankkeestamme:
barnahus@thl.fi
www.thl.fi/barnahus
https://twitter.com/barnahus_fi