Anu Muuri, johtava asiantuntija, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 19.2.2016

1. 25.2.2016 1
Ajankohtaista sosiaali-
ja terveydenhuollon
uudistuksesta
Anu Muuri
Johtava asiantuntija
Järjestelmät –osasto
THL
Vammaispalvelujen
neuvottelupäivät
19.2.2016, Scandic Park
Anu Muuri

2. 25.2.2016
Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen
valmisteluorganisaatio
Virkamies-
ohjausryhmä
Parlamentaarinenseurantaryhmä
Asiantuntijaryhmä
Projektiryhmä
pj. Tuomas
Pöysti
Itsehallinto-
alueryhmä
Järjestämisen
edellytyksen ja
aluejako-
ryhmä
Rahoitus ja
resurssiohjaus-
ryhmä
Järjestämis-
ja
voimaanpano-
ryhmä
Ohjaus,
rahoitus
ja kehittä-
minen
Vaikutta-
vuus ja
kustan-
nustieto
Veroryh-
mä
Valtion-
osuus-
ryhmä
Digitali-
saatio,
ICT ja
tieto-
hallintoHenkilös-
tö
Omaisuu
sjärjestel
yt
Reformiministerityöryhmä
Palvelu-
tuotannon
kehittämisen
valmistelu

3. 25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3

4. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015
1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville
itsehallintoalueille
2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan
3) Valtionohjausta vahvistetaan
4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti
(vertikaalisesti & horisontaalisesti)
5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa
monipuolistetaan
4Markku Pekurinen25.2.2016

5. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 1/3
1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville
itsehallintoalueille
 18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu
2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan
 Alkuvaiheessa valtion rahoitus – SOTE-vero?
 Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään
 Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot
selvitetään
5Markku Pekurinen25.2.2016

6. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 2/3
3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös
 Julkinen palvelulupaus
 Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako
 Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yo-
sairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12)
 Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet,
linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista
 Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien
6Markku Pekurinen25.2.2016

7. Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 3/3
4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti
(vertikaalisesti & horisontaalisesti)
 Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio
 Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu
5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa
monipuolistetaan
 Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin
palvelujen tuottaja
 Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason
palveluissa
 Valinnanvapauslaki
7Markku Pekurinen25.2.2016

8. Asiakkaan valinnanvapaus ja
monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen
(selvityshenkilöryhmä)
 Selvityshenkilöryhmä:
– puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja
vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki
Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.
 Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset
malleiksi 31.5.2016 mennessä.
 Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on:
– laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja
valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee
pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja
terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita
palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä
tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy.
 Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista
rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja
terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta.
25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8

9. 25.2.2016 Markku Pekurinen 9
2015 2019->
Järjestämisvastuu
301 kunnalla
Rahoitusvastuu
 valtio (30 %)
 kunnat (70 %)
Järjestämisvastuu
18 (15) itsehallintoalueella
Rahoitusvastuu
 valtio (100 %)

10. 25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10

11. Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EU-
maissa, keskiarvo
11Markku Pekurinen
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
FINLAN
D2015
Luxemb
urg
Bulgaria
Latvia
Viro
FINLAN
D2019
Kreikka
Itävalta
UK
Malta
Saksa
Ruotsi
Romania
Liettua
Kypros
Hollanti
Slovakia
Tanska
Tsekki
Belgia
Slovenia
Portugali
Espanja
Italia
Irlanti
Unkari
Ranska
Puola
Väestö yli
2 miljoonaa
FINLAND2015
FINLAND2019
UK2007
25.2.2016

12. Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri
maissa
 Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa
 Norja järjestäjä: 428 kuntaa
 Tanska järjestäjä: 98 kuntaa
 Islanti järjestäjä: 74 kuntaa
 Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa
 Saksa järjestäjä: osavaltiot
 Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta
 Irlanti järjestäjä: paikallishallinto
 Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta
 Kanada järjestäjä: 10 provinssia
 Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt,
vapaaehtoisjärjestöt
25.2.2016 Anu Muuri 12

13. Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen
malleista maailmalta:
 Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto
on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm.
työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden
palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa
suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille
ja ministeriöille.
 Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen
tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan.
 Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä
optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden
järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole
kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta,
sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta.
25.2.2016 Anu Muuri 13

14. Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta:
 Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien
maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä
 Sana ’integraatio’ on kuitenkin monimerkityksellinen,
erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta
 Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi:
 terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Sote-
integraation kanssa – otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän
tehdään usein myös meillä.
 Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys
sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita
liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen
esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla ’care’
 Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen
sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty
terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto,
vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito).
25.2.2016 Anu Muuri 14

15. Väestön mielestä terveyspalvelut toimivat hyvin (80%)
– sosiaalipalveluista on tätä mieltä vain 60 %
Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin (%-jakauma)
25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 15
30
38
14
25
11
20
40
40
51
57
50
60
17
11
20
9
20
8
10
8
13
8
16
10
3
3
2
2
3
2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Palvelutlisää
tasa-
vertaisuutta
Luottaa
henkilöstön
ammattitaitoonToimiihyvin
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä
Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä

16. Väestöstä runsas puolet luottaa saavansa lapsiperhe-
palveluita – runsas 40 % vammaispalveluja
Luottaa että tarvittaessa saa palvelun (%-jakauma)
25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 16
11
9
11
9
6
29
45
32
39
42
35
34
50
43
30
34
32
37
29
10
5
18
14
13
16
26
9
6
8
3
2
3
5
2
2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Toimeentulotukea
Sosiaalityöntekijän ohjausta
Lapsiperheiden palveluja
Vammaispalveluja
Vanhusten palveluja
Hoito pitkäaikaissairauteen
Kiireellinen hoito
Täysin samaa meiltä Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä
Täysin erimieltä

17. Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - mahdollisuuksia
• Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut,
hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan
järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon
erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut,
sosiaalityö).
• Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja
erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön määrän,
riittävyyden ja osaamisen (suurempi haaste kuin terveydenhuollossa),
paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen.
• Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät
välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat
tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa.
• Integraatiosta huolimatta olisi tärkeätä, että vastuu sosiaalipalveluiden
järjestämisestä säilyisi sosiaalityön ammattilaisilla, jotta esimerkiksi
vammaispalveluiden luonne osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina
säilyisi.
25.2.2016 Anu Muuri 17

18. Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - haasteita
• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettu tasavertaisesti – ei vain
terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä
– Horisontaalinen – 10/80 eli paljon palveluja käyttävät, 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakkaista käyttää 80 % kustannuksista ja näistä yli puolet on sosiaalipalveluiden
kustannuksia
– Vertikaalinen – tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi; nyt
sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon eli peruspalveluiden integrointi keskiössä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurien erilaisuuden huomioiminen ja
yhteisen uuden työkulttuurin kehittäminen
• Asiakkaiden tosiasiallinen valinnanvapaus voi kohdistua vain osaan sosiaalipalveluja
– lisähaasteena asiakaslähtöinen sote-integraatio; kuka hallitsee palveluprosessia,
palveluketjua, laatua ja kustannuksia?
• Tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisrakenteen on vastattava sote-integraation uusiin
haasteisiin lain tavoitteiden mukaisesti
• Sosiaalipalvelut linkittyvät vahvasti peruskuntien hyvinvointi ja terveysvastuuseen ja
muihin palveluihin, joten tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä (esim.
varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne)
• Sote-tietojärjestelmien integraatiossa sosiaali on tulossa vasta 2020-luvulla
(Kanta/Kansa).
25.2.201625.2.2016 Anu Muuri THL 2016 18

19. Kiitos!
25.2.201625.2.2016 THL 2016 19
anu.muuri@thl.fi