Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin
•
0 recomendaciones•2,705 vistas
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille seminaaei 22,1.2016
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
Destacado
Destacado (10)
Similar a Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin
Similar a Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin (20)
Más de THL
Más de THL (20)
Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin
- 1. Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta www.vrn.fi Julkistamistilaisuus, Helsinki 22.1.2016 Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 2. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille 1. Ruoka osana elämäntapaa Syödään yhdessä 2. Koko perheen terveyttä edistävä syöminen - Ateriarytmi säännölliseksi - Terveellinen, turvallinen ja ympäristön kannalta suositeltava koko perheen ruokavalio 3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana 4. Imetysajan ruoka 5. Imeväisikäisen lapsenruoka Imetyksestä perheruokailuun 6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka - Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa 7. Nuorten ruoka - Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka 8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut erityistilanteet Perheen ateriarytmi ja terveyttä edistävät ruokavalinnat Hyvinvointi- oppiminen ja ruoka Raskauden alun, ja ajan sekä lapsen ensimmäisten elinvuosien erityis- tarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen Lapsi ja nuori taitojen oppijana: Lapsi ja nuori perheessä Syömisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus useita tapoja koostaa terveyttä edistävä kokonaisuus Imetys ja oikea- aikainen kiinteä ruoka syömään oppimisen tukeminen Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 3. Väestön ravitsemussuositukset pohjana: Koko perheelle samaa ruokaa Säännöllisesti Monipuolisesti Kukin oman energian- tarpeensa mukaan Vaihtelevuus Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 4. Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti. Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 5. Lapsilähtöinen ruokailu • Lapsen osallisuuden vahvistaminen - lapsi mukaan aterian valmisteluun • Myönteisen palautteen antaminen hyvistä asioista lapsen syömisessä tärkeää • Yhdessäolo ruokailutilanteissa tärkeintä: aikuinen on läsnä lapselle • Ruokailupaikka - yhdessä pöydän ääressä vai yksin television ääressä? • Ruokailu ei ole palkitsemista eikä rankaisemista varten • Aikuisten oma toiminta: roolimallina lapselle Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 6. Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna AngléArja Lyytikäinen 22.1.2016
- 7. Syömään oppimisen tukeminen • Perhe oppimisympäristönä – Perheen aikuiset roolimallina - aikuinen läsnä syödessä • yhteiseen ruokapöytään, samaa perheen ruokaa soveltuvin osin – Maisteluannoksista kiinteään ruokaan • Hieno- ja karkeamotoriset taidot – Harjaantuminen: sormiruoat, kädestä syöminen valmiuksien kehittymisen mukaan, karkeat ruoat ja purtavat – Sensorinen oppiminen: “makukoulu” kaikin aistein • Makumieltymysten syntyminen – Monipuolinen tarjonta (ei turhia rajoituksia) – Happamet ja karvaat ruoka-aineet --> kasvikset, marjat • Ruokapuhe – Vanhempi-lapsi varhainen vuorovaikutus – Ruokien ja syömisen sanoittaminen • Syömään oppimisen kehitykselliset piirteet – Ruokahalun luontainen vaihtelu, neofobia ja nirso syöminen – Lapsen syömiskehityksen myönteinen huomioiminen • Kasvatuskumppanuus – Varhaiskasvatus ja koulu Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 8. Syömään oppimisen vaiheet Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 9. Säännöllinen syöminen – terveyttä edistävän syömisen perusta Kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat ratkaisevat Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 10. Kun ruoka-ajat joustavat - lapselle ruokaa tutussa rytmissä napostelua välttäen Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 11. Terveyden edistäminen ruokavalinnoilla Lisää Vaihda Vähennä Kasvikset (mukaan lukien sienet), marjat, hedelmät Vähäkuituinen vilja täysjyväviljaan Sokeri Öljy Pähkinät, mantelit, siemenet Voi ja voipohjaiset levitteet kasvimargariineiksi tai öljyyn Runsasrasvaiset maitotuotteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin Eläinrasvat, kookos- ja palmuöljy Kala Herneet, pavut ja linssit Punainen liha osittain siipikarjaan Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin Punainen liha ja makkarat Runsassuolaiset tuotteet vähäsuolaisiin: leivät, juustot, leikkeleet Jodioimaton suola jodisuolaksi Suola Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 12. Ruoka- aineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan 500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk 250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain Viikoittain Viikoittain Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi) 6 annosta naisille ja 9 annosta miehille > 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan Nestemäiset maitovalmisteet Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia 5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 13. Ruoka- aineryhmä Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset Käyttösuositus km. leikki-ikäiset Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet < 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko) Öljy/kasvimar- gariinit Pähkinät ja siemenet Öljy tai > 60 % kasvi- margariini Lajeja vaihdellen 2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk 30 g/vrk 1-1,5 rkl tai 4-6 tl /vrk 15 g/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 15. Suositukset suolasta Imeväisikä: Ei lisättyä suolaa eikä suolaisia elintarvikkeita Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk 2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrk Aikuiset: < 5 g/vrk Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 16. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kokonaisuudet rakentuvat monin eri tavoin – tukea lautasmalleista Täysipainoiseen kokonaisuuteen kuuluvat täysjyväleipä sekä kullekin sopiva ruokajuoma Monikulttuurinen lautasmalli Lapsen ja aikuisen lautasmalli – annokset syöjän mukaan Vegaanin lautasmalli Arja Lyytikäinen 22.1.2016
- 17. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille Keskeiset asiat • Vanhemmat luovat suotuisan ympäristön pienen lapsen syömään oppimiselle ja antavat tuen ja mallin aikuistuvalle nuorelle hyvästä arjesta • Yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia • Säännöllinen ateriarytmi luo perustan terveyttä edistävälle syömiselle • Koko perhe syö samaa, monipuolisesti ja vaihtelevasti koottua ruokaa imeväisiän maisteluannoksista lähtien – Joka aterialle kasviksia, marjoja ja hedelmiä sesongin mukaan ja eri muodoissaan. – Syödään täysjyväleipää sekä -viljalisäkkeitä ja perunaa aterioilla – Valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. – Suositaan aterioilla kalaa, siipikarjan lihaa ja kasvisproteiinin lähteitä (pavut, herneet, linssit ja leivillä kasvispäällysteet). Punaista lihaa, makkaraa ja lihavalmisteita ei syödä päivittäin. – Huolehditaan pehmeiden rasvojen riittävästä saannista: Valitaan kasvimargariineja ja lisätään öljyn, pähkinöiden, siementen ja manteleiden käyttöä. – Juodaan janoon vettä. – Käytetään sokeria säästeliäästi ja vain ripaus jodioitua suolaa. • Ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat rakentuvat monin eri tavoin - kokonaisuus pitkällä aikavälillä ratkaisee Julkaisu saatavilla: www.vrn.fiArja Lyytikäinen 22.1.2016
- 18. Kun syömisen perusta on kunnossa - sinne mahtuu myös sattumia Arja Lyytikäinen 22.1.2016
Notas del editor
- 3-4 tunnin välein, 4-6 ateriaa päivässä. Lapsella välipalojen laatu on ravitsemuksellisesti tärkeä. Lusikoitava syötä, kuten puurot ja maitovalmisteet marjoilla ja hedelmillä höystettynä ovat pienelle lapselle hyviä välipaloja.
- Ruokavalion ravitsemuksellista laatua ohjataan parantamaan ruoka-aineiden valintaa koskevilla suosituksilla. Lisäämään suositellaan: kasviksia, marjoja, hedelmiä, hyvän rasvan lähteinä öljyä, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä, kalaa, herenitä, papuja ja linssejä. Vaihtamaan ohjataan: Ja vähentämään ohjataan: Nämä muutokset parantavat ruokavalion rasvan laatua, lisäävät kuisun saantia ja parantavat hiilihydraattien laatua ja vähentävät eläinproteiinin määrää ja korvaavat sitä osittain kasviproteiinilla. Ruokavalion ravintoainetiheys paranee ja energiatiheys pienenee. Suosituksissa ovat keskeisiä kansantautien vaaran vähentämiseksi, ylipaino ja lihavuus, valtiomotaudit, tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja eräät syöpätaudit.
- Ruokavalion kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat ratkaisevat. Kun syömisen perusta on kunnossa - sinne mahtuu myös ylähyllyn sattumia. Kohtuutta opetellaan yhdessä niin makeisten syönnissä kuin lisäannosten ottamisessa. Ruokailoa lasten kanssa!