Timo Ståhl ja Vesa Saaristo. 23.3.2016

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
kannustin kuntien valtionosuuteen
Timo Ståhl & Vesa Saaristo , 23.3.2016
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi, THL

2. Miksi kannustava elementti?
q Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin kunnille
Ø hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-,
ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin
sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi
q Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä
Ø Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan
kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa.
q Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Ø Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot
kasvavat aiempaa hitaammin
Ø Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle
että kansantaloudelle
223.3.2016

3. Taustaa
”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös
tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen
käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa.”
- Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja
sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10.
”Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka
avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet
parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa.”
- STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä 14.8.2015
”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen
perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan
toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi”
- VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, toukokuu 2001
323.3.2016

4. Periaatteita kannustimen muodostamiselle
1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät
vuosittain
2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista
3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
kannusteeseen (ei sote-indikaattori)!
4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen
§ Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit
• Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen
• Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen
423.3.2016

5. PROSESSSI-
INDIKAATTORIT
23.3.2016 5

6. Prosessi-indikaattorit – kuntien
toimintaan perustuva osio
qProsessi-indikaattorit mittaavat nykytilannetta.
qProsessi-indikaattoreiden määrän tulee olla
kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida
mahdollisimman laajasti.
qSuurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-
optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita
olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain
muutamaan asiaan.
623.3.2016

7. Prosessi-indikaattoreiden lähteet
• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit
– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat
– Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin
• Erilliset tiedonkeruut
– Haasteena tietojen kattavuus ja tiedonkeruun
jatkuvuus
• Asiakastietojärjestelmät
– Haasteena
• tietosisältöjen vertailukelpoisuus
• kansallisen tiedonkerääjän puuttuminen esim. koulujen
oppilashallintojärjestelmät
723.3.2016

8. Prosessi-indikaattoreiden valinta
• Johdettu Terveyden edistämisen
vertailutietojärjestelmän kolmesta aineistosta
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
peruskouluissa
– Liikunnan edistäminen kunnissa
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
kuntajohdossa
• Saatavilla TEAviisarista kuntakohtaisesti
muokattu edelleen asiantuntijatyön ja tilastollisten
analyysien perusteella
823.3.2016

9. Peruskoulut (10 indikaattoria)
• Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan.
• Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön
hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein.
• Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta.
• Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta.
• Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta.
• Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen
järjestämisessä.
• Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit.
• Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä
tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa.
• Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan.
• Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien
ennaltaehkäisemisestä.
923.3.2016

10. Liikunta (10 indikaattoria)
• Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää
liikuntaa kokonaisuutena.
• Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien
lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA).
• Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen.
• Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy
kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta.
• Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain
hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa.
• Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan
yhteinen asiantuntijaelin.
• Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä
asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi.
• Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein.
• Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan
ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille.
• Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä.
1023.3.2016

11. Kuntajohto (9 indikaattoria)
• Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja
terveystavoitteiden toteutuminen.
• Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan
valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen.
• Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla
seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.
• Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa
• Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka
koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
• Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava
foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden
edistämistä koskevaan päätöksentekoon.
• Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään
asiakasraateja/foorumeja.
• Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita
muutoksia.
• Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä
kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa.
1123.3.2016

12. TULOS-
INDIKAATTORIT
23.3.2016 12

13. Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen
väestötasolla perustuva osio
qJotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on
tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on
sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila
(ikärakenne, sairastavuus)
qPalkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan
väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos,
jonka kunta onnistuu omilla toimillaan
aikaansaamaan
1323.3.2016

14. Tulosindikaattoreiden lähteet
• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit
– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat
– SOTKAnetissä 2095 kpl
• Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin
• Kyselypohjaiset indikaattorit
– Pienten kuntien kattaminen haastavaa
• Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset
voivat näyttäytyä suurina
– Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja
hyvinvointitutkimus ATH
v Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat
indikaattorit perustuvat usein kyselyihin
1423.3.2016

15. Tulosindikaattoreiden valinta
• Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä
strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista
– Hyvinvoinnille vahva perusta
– Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
– Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia
• Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti
muokattu edelleen asiantuntijatyön perusteella
täydennetty alkuperäisistä aineistoista
1523.3.2016

16. Tulosindikaattorit
Sotkanet
indikaat-
torin nro
Indikaattorit
189 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta
234
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä
286
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan
oppilaista
288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista
306
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
3219
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista
3959
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000
vastaavanikäistä
1623.3.2016

17. HYTE-KERTOIMEN
LASKENTA
23.3.2016 17

18. Työkyvyttö-
myyseläke
Peruskoulut
(10)
PROSESSI
Kunnan toiminta väestön
hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseksi
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiskerroin
TULOS
Kunnan väestön terveys ja
hyvinvointi
Koettu
terveys
Toimeen-
tulotuki
Liikunta (10)
Kuntajohto
(9)
Tupakointi
18
Nuoriso-
työttömät
Koulu-
pudokkaat
Ylipaino
Kaatumis-
hoitojaksot
23.3.2016

19. Lähtökohtia HYTE-kertoimen
laskentaan
• Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista
• Vuoden 2015 kuntarakenne = 301 kuntaa
– Keskimääräinen väkiluku 6616 (31.12.2014)
– Alle 5000 asukkaan kuntia 122 = 41 %
1923.3.2016

20. Tulosindikaattoreiden jakaumat
2023.3.2016

21. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiskertoimen laskenta
• HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2
• PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta +
TEA kuntajohto)/3
• TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys +
tupakointi + työkyvyttömyyseläke + koulupudokkaat
+ nuorisotyöttömät + ylipaino +
tapaturmahoitojaksot)/8
2123.3.2016

22. Tuloskertoimen laskenta
• Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden
erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta
• Jos kuitenkin indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa,
otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että kunta
saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet
• Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta
vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria
eroja
• Erojen poistamiseksi kaikki erotukset skaalattiin ja
keskistettiin niin, että vaihteluväliksi tuli 0–100
• Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin
jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa
vertailukelpoisia lukuja
• Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo
2223.3.2016

23. Viimeisimmät mittauskerrat ja tavoitteen
saavuttaneiden kuntien lukumäärä
Erotus
Tavoitetilassa
(taso 0/alle 5 %)
Toimeentulotuki 2013-2012 1
Koettu terveys 2013-2010/11 1
Tupakointi 2013-2010/11 22
Työkyvyttömyyseläke 2013-2012 6
Koulutuksen
ulkopuolelle jääneet 2013-2012 10
Nuorisotyöttömät 2014-2013 4
Ylipaino 2013-2010/11 1
Kaatumisiin ja
putoamisiin liittyvät
hoitojaksot 2013-2012 2
2323.3.2016

24. Muutos kahden viimeisimmän
mittauksen välillä
Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Maksimi
Toimeentulotuki -2,3 -0,2 0,0 0,1 1,6
Koettu terveys -23,5 -2,4 0,0 2,7 22,1
Tupakointi -38,0 -2,1 1,4 4,9 31,8
Työkyvyttömyyseläke -1,1 0,1 0,2 0,4 1,9
Koulupudokkaat -8,3 0,3 1,3 2,1 7,2
Nuorisotyöttömyys -15,8 -3,3 -1,5 -0,1 13,9
Ylipaino -37,4 -3,7 -1,2 1,9 24,5
Kaatumishoitojaksot -143,9 -18,7 9,8 40,2 209,9
2423.3.2016

25. Yhteenveto
q Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin kunnille
Ø Kannustava elementti osaltaan edistää riittävien voimavarojen
turvaamista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
toimintoihin
q Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä
Ø Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan
kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa.
q Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Ø Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot
kasvavat aiempaa hitaammin
Ø Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle
että kansantaloudelle
2523.3.2016

26. KIITOS!
26
TEA-tiimi:
Timo Ståhl
Pia Hakamäki
Sanna Kilpeläinen
Hanna Koskinen
Vesa Saaristo
Kirsi Wiss
23.3.2016