Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman LAPE lapsiystävällinen kunta ja maakunta -oppimisverkosto 13.3.2017. Esa Iivonen, MLL,

1. Lapsivaikutusten
arvioinnilla parempia
päätöksiä
Esa Iivonen
Lapsiystävällinen kunta ja maakunta
–oppimisverkosto 13.3.2017

2. Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhe-
palveluiden muutosohjelmassa
• Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat
saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin
perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin
edistämiseen.
• Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten
lapsivaikutusten arviointi = väline lapsen edun
selvittämiseen päätöksenteon perustaksi.
• Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet
ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana.
2

3. Lapsivaikutusten arviointi on väline
lasten edun selvittämiseen
• Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten
hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä
kokonaisuutena.
• Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti
otettava huomioon lapsen etu.
• Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös
voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten
intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
3

4. Vaikutusten ulottuvuuksia
Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki
(Suomen kielen perussanakirja)
Vaikutukset voivat olla erityyppisiä.
Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti:
• myönteiset – kielteiset vaikutukset
• välittömät – välilliset vaikutukset
• vaikutukset kohdealueella – muualla
• tarkoitetut – ei-tarkoitetut vaikutukset
• ennakoidut – ei-ennakoidut vaikutukset
4

5. Lapsivaikutusten arvioinnin
tarkastelunäkökulmat (1)
• Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina.
• Arvioidaan vaikutuksia lapsiväestön hyvinvointiin,
terveyteen ja elinoloihin.
• Lapsenoikeusperustainen lapsivaikutusten arviointi:
Arvioidaan vaikutuksia lasten oikeuksien
toteutumiseen.
• Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet
ovat arvioinnin lähtökohtana.
5

6. Lapsivaikutusten arvioinnin
tarkastelunäkökulmat (2)
• Vaikutuksia voidaan arvioida samanaikaisesti
molemmista näkökulmista.
Esimerkiksi arvioidaan, mitä vaikutuksia eri
päätösvaihtoehdoilla on?
• lasten terveyteen ja lasten terveyspalveluihin
• lasten terveyttä ja terveyspalveluiden saatavuutta
koskevien oikeuksien toteutumiseen
6

7. 7
Julkisen vallan edistettävä perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumista
• Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §).
• Valtion, maakuntien ja kuntien velvollisuutena on
lasten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
• Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten
oikeuksien täytäntöönpanoa.

8. Lapsen oikeuksien sopimus on
velvoittava ihmisoikeussopimus
• Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n
yleiskokouksessa 20.11.1989.
• Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti
velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa
vuodesta 1991 lähtien.
• Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin
tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa
tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.
8

9. 9
Lapsen oikeuksien sopimuksessa
turvattujen oikeuksien ryhmittely
• Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita
• Sopimuksen yleiset periaatteet
• Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet
• Perheympäristö ja sijaishuolto
• Terveydenhuolto ja sosiaaliturva
• Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta
• Erityiset turvaamistoimenpiteet

10. Lasten etu ja lapsivaikutusten arviointi
• Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan
mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava
ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia
koskevissa päätöksissä.
• Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja
kehitykseen on tunnistettava ennen kuin
tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai
yleisesti lapsia koskevia päätöksiä.
10

11. Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen
aktiivinen soveltaminen
• Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää
aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon
tasoilla - valtio, maakunnat ja kunnat.
• Jokaisen hallintoelimen tulee soveltaa lapsen edun
periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka
niiden päätökset ja toimet vaikuttavat lasten
oikeuksiin.
• Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti
kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden
mukaisesti.
11

12. Lapsen oikeuksien sopimuksen
yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa
Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin?
Esim. tyttöihin/poikiin, eri ikäisiin lapsiin, vähemmistöihin
kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin
Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten
kehityksen osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lasten kuuleminen
valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa
Lapsen edun ensisijaisuus: Kokonaisarvio lasten oikeuksien
toteutumisesta
12

13. Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin?
Kuten lapsen oikeuteen
• kehitykseen
• syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate)
• esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon
otetuksi
• terveyteen ja terveyspalveluihin
• koulutukseen
• riittävään elintasoon
• vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan
• turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun
• saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa
13

14. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten
arviointi ja huomioon ottaminen kunnassa
• Terveydenhuoltolain 11 §: Kunnan on päätöksenteon
ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava
huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen
vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen
hyvinvointiin.
• Sote-järjestämislakiehdotuksen 7 § (HE 15/2017):
Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja
terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava
huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa.
14

15. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten
arviointi ja huomioon ottaminen maakunnassa
• Sote-järjestämislakiehdotuksen 8 § (HE 15/2017):
Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava
huomioon päätösten vaikutukset eri
väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen.
15

16. Lapsivaikutusten arvioinnilla
parempia päätöksiä (1)
• Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi.
• Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon
ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä.
• Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja
nuorten tarpeet.
• Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja
kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
• Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden
käyttöön.
16

17. Lapsivaikutusten arvioinnilla
parempia päätöksiä (2)
• Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan suosituksia
päätöksentekoa varten. Arvioinnin tuloksia
hyödyntämällä saadaan lasten hyvinvoinnin ja
kehityksen kannalta parempia päätöksiä.
• Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös
taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden
perusta rakentuu lapsuudessa.
• Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon
läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.
• Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.
17

18. Vaikutusten arviointi eri vaiheissa
Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen
vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä.
Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen
toimeenpanon yhteydessä.
Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia
tehdyllä päätöksellä on ollut.
 Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan.
Kerätty tieto kumuloituu.
18

19. Lapsivaikutusten arviointi osaksi
valmisteluprosessia
• Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi
valmisteluprosessia. Arviointi riittävän varhaisessa
vaiheessa valmistelua, jotta aito merkitys prosessissa
• Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia
menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi
• Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen
arvioinnissa
• Arvioinnin tulokset on otettava huomioon
jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.
19

20. Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa
• Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen
• Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten
haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen,
kirjoittaminen, valokuvaaminen
• Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit,
koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaa-
ajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut
• Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto
• Yhteistyö järjestöjen kanssa
20

21. Kuntaliiton suositus vaikutusten
ennakkoarvioinnista (2011)
• Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkastellaan
eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
• Päätösesitysten vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että
pitkällä aikajänteellä.
• Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään
vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle
nostetaan ainakin nollavaihtoehto.
• Kunnan linjaus ennakkoarviointia vaativista päätöksistä
21

22. Lapsivaikutusten arviointi
lisääntymässä kunnissa
• Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa,
tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta
toimintakulttuurista ja muutosvastarinnasta.
• Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla,
lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä.
• Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto
lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta
kerättyä tietoa.
• Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi
arviointien tekemiseen.
22

23. Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä
riittävässä laajuudessa
• Kunnissa käytössä olevassa kokonaisvaltaisessa
päätösten ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) on
huolehdittava, ettei lapsivaikutusten arviointi jää
pintapuoliseksi tai näennäiseksi.
• Lapsiin vaikuttavissa päätöksissä on aina muistettava
vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä
seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta.
• Lapsen edun tulee olla harkinnassa korkeammalla kuin
muut asiaan vaikuttavat seikat (lapsen edun
ensisijaisuus).
23

24. Vaikutusten merkittävyyden harkinta (1)
Lähde: Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta
• Millainen on päätöksen vaikutuksen kohteena oleva
lasten määrä?
• Miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja erityisesti
haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin? (esim.
vammaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset,
sijoitetut lapset, pakolaislapset)
• Mikä on vaikutusten kesto, mitkä vaikutukset ovat
lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia?
• Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu?
• Mitkä ovat päätöksen vaikutusten kohteena olevien
lasten ja nuorten ja käsitykset asiasta?
24

25. Vaikutusten merkittävyyden harkinta (2)
• Mikä on vaikutuksen vakavuus ja mitkä ovat
vaikutuksen lieventämismahdollisuudet?
• Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai
muita oireita?
• Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua/-verkkoa
ja siksi tärkeä? Onko päätöksellä yhteisvaikutuksia tai
kumuloituvia vaikutuksia?
• Liittyykö päätökseen ristiriitaisia vaikutuksia?
• Onko päätös osa laajempaa muutosta, jossa yksittäinen
päätös ei yksinään aiheuta merkittävää vaikutusta,
mutta muutos yhteisvaikutuksiltaan on merkittävä?
25

26. Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1)
• Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille.
• Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia
lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi.
Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän
asian luonteesta. Isossa asiassa laajempi arviointi.
• Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen
kerääminen lapsilta ja nuorilta
• Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja
analysointi (ml. niiden merkittävyys) hyödyntäen lapsen
oikeuksien sopimusta
• Vaihtoehtojen vertailu
26

27. Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2)
• Esitetään päätöksentekoa varten suositukset
muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja/tai
parannuksista.
• Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen
• Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen
jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa
• Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille
• Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten
arviointi
27

28. Lapsenoikeusperustainen arviointi,
esimerkkinä koulua koskeva päätös (1)
Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lasten
etua parhaiten toteuttavaa ratkaisua. Lapsen edun
ensisijaisuus, LOS 3 artikla (+ koko LOS:n sisältö)
Miten lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa
päätökseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen,
LOS 12 artikla
Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa
olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa
olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin?
Syrjimättömyys, LOS 2 artikla
28

29. Lapsenoikeusperustainen arviointi,
esimerkkinä koulua koskeva päätös (2)
Miten päätöksellä voidaan parhaiten turvata lasten
kokonaisvaltainen kehitys? Lapsen oikeus kehitykseen,
LOS 6 artikla (+ koko LOS:n sisältö)
Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista
ja koulunkäyntiä? Lapsen oikeus saada opetusta
LOS 28 artikla
Miten tuetaan lapsen valmiuksien mahdollisimman
täyttä kehittymistä? Lapsen koulutuksen päämäärät
LOS 29 artikla
29

30. Lapsenoikeusperustainen arviointi,
esimerkkinä koulua koskeva päätös (3)
Miten päätös vaikuttaa lasten terveyteen ja
terveyspalveluihin? LOS 24 artikla
Miten päätös vaikuttaa vammaisten lasten tai
vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin?
LOS artiklat 23 ja 30
Miten päätös vaikuttaa lasten vapaa-aikaan,
harrastuksiin, leikkimahdollisuuksiin ja osallistumiseen
kulttuuriin? LOS 31 artikla
Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa
30

31. Lisätietoa (1)
Lapsen oikeuksien sopimus
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2
Lapsenoikeudet.fi-sivuilla lapsen oikeuksien sopimuksesta
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit
http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/
https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ykn-lapsen-
oikeuksien-komitean-yleiskommentit/yleiskommentit-ja-niiden-suomennokset/
Ks. erityisesti yleiskommentit nro 5 (yleiset täytäntöönpanotoimet),
14 (lapsen edun ensisijaisuus) ja 12 (lapsen oikeus tulla kuulluksi.
31

32. Lisätietoa (2)
Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen –
Lape-projektisuunnitelma (2016)
https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/12/cover
Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi
(Nuorisotutkimus1/2016)
https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/Vaikuttaminen/Nuorisotutkimus+1+2
016+Lapsivaikutusten+arviointi+Cust%C3%B3dio.pdf
Liisa Heinämäki – Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi
kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048
Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006)
http://www.julkari.fi/handle/10024/75271
32

33. Lisätietoa (3)
Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan
päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015)
www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen-
materiaalipankki
Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia
(Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7)
http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf
Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja
maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016)
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeuksien-sopimukseen-
pohjautuva-ennakkoarvio-sote-uudistuksesta-on-valmistunut
33

34. Lisätietoa (4)
Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi
kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011)
http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kuntajohtaminen/johtamisen_valineet/v
aikutusten-ennakkoarviointi/Sivut/default.aspx
Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet (OM:n julkaisuja 2007:6)
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadoseh
dotustenvaikutustenarviointi.ohjeet.html
Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta
(STM:n julkaisuja 2016:2) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75241
34

35. Lisätietoa (5)
Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun – Ennakkoarvioinnin
soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011)
https://www.julkari.fi/handle/10024/80038
Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – Ohjeistus
(Suomen ev.-lut. kirkko, 2015)
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89A630F75C56617FC2257C5A00489E6D/$FILE/L
AVA_ohjeistus_2015_www.pdf
Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja
vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL: 122, 2013)
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152539
35

36. MLL:n visio 2024
Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,
jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja
jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
www.mll.fi
Twitter @MLL_fi
Twitter @EsaIivonen