Alustatalous, tekoäly, digitaalinen liiketoiminta, lohkoketju, AI,blockchain

1. DIGITAALISEN
ALUSTATALOUDEN
TIEKARTASTO
PELIKIRJA DIGIBISNEKSEEN
PEKKA SIVONEN, TEKES
TIEKARTASTOTIIMI
JUKKA VIITANEN, REIJO PAAJANEN, AKI KOIVISTOINEN, VALTO LOIKKANEN
23.10.2017

3. ALUSTATALOUS
1. Digitaalisuus luo uudenlaisia mahdollisuuksia asiakasarvon tuottamiseen
2. Data on digitalisoituvan liiketoiminnan uusin raaka-aine
3. Todellisen ja digitaalisuuden yhdistelmät luovat arvoa ja
synnyttävät uusia tuote-palvelukokonaisuuksia
→ Ne, jotka osaavat tai oppivat nopeiten käyttämään hyväkseen digitaalisuuden ja
eksponentiaalisesti kasvavien datavarantojen luomat mahdollisuudet, pystyvät kehittämään
nopeasti globaalisti skaalautuvaa kasvuliiketoimintaa ja keräämään suurimmat voitot.
→ Tätä uutta dataan ja alustoihin perustuvaa liiketoimintamallia kutsutaan alustataloudeksi.

4. ARVOKETJUISTA ALUSTALIIKETOIMINTAAN
ARVOKETJUISTA
JAKELUVALMISTUS MARKKINOINTI ASIAKKAAT
JAKELU
VALMISTUS
MARKKINOINTI
ASIAKKAAT
ALUSTALIIKETOIMINTAAN
ALUSTAT ALUSTAEKOSYSTEEMIT

5. ALUSTATALOUDEN AVAINKÄSITTEET
DIGITAALINEN
ALUSTALOUS
TARJONTA JA TARJONNAN LUOJATASIAKKAAT JA KÄYTTÄJÄT
DIGITAALISET
ALUSTAT
ALUSTAEKOSYSTEEMIT

6. ALUSTATALOUDESTA UUSI KASVUN MOOTTORI
1. Alustayhtiöt ovat nousseet liikearvoltaan maailman suurimmiksi yrityksiksi
• USA TOP-5: kaikki harjoittavat alustaliiketoimintaa ydinliiketoimintanaan
• Alustayhtiöt kasvavat muita yhtiöitä nopeammin ja rikkovat toimialarajoja uusin pelisäännöin
2. Alustatalousajattelu valtaa alaa lähes kaikissa kehittyneissä ja nopeasti kehittyvissä maissa
• USA:ssa suurin määrä alustayhtiöitä, liikevaihdot kovassa kasvussa
• Kiina on seurannut nopeasti perässä
• Japani ja Singapore haluavat hyödyntää alustoja yhteiskunnallisessa kehityksessä
• Saksan Industrie 4.0 - ohjelma teollisen uudistumisen keskiössä, rajoittunut teollisuuteen
• EU:ssa useita alustatalousteemaa sivuavia ja sen mahdollisuuksia parantavia hankekokonaisuuksia

7. JOHTAVAT YHTIÖT OVAT PÄÄOSIN ALUSTAPALVELUYHTIÖITÄ
Liikearvoltaan suurimpien yhtiöiden joukko = kaikki alustayhtiöitä!

8. KANSANTALOUDEN RAKENNEMUUTOS (ENNUSTE) 1950-2030
MAATALOUS
TEOLLISUUS
PALVELUT
DATA
TEKOÄLY

9. PÄÄVIESTIT
1. Digitaalinen alustatalous on totta ja jo täällä. Sitä ei voi välttää tai sivuuttaa.
• Digitaalinen alustatalous on mittakaavaltaan kaikkea globaalia liiketoimintaa määrittävää.
• Alustatalous ylittää epäröimättä maiden, toimialojen ja yksityisyyden rajat. Sillä on omat pelisääntönsä.
• Se haastaa kaikki uuteen ajatteluun, kokoon katsomatta, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
• Muutos näkyy selkeimmin siirtymisessä toimiala- ja yrityskohtaisesta arvoketjuajattelusta kohti
organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittäviä alustaekosysteemejä, jotka järjestäytyvät alustoille.
• Alustatalous voi näyttäytyä uhkana, mutta on paremminkin mahdollisuus uudenlaiseen arvonluontiin ja
liiketoimintaan.
• Olisi järjetöntä, lähes edesvastuutonta, jäädä tämän kehityksen ulkokehälle.
2. Kaikki johtavat yritykset ja edistyneimmät kansantaloudet ovat jo mukana alustatalouskehityksessä
• Maailman liikearvoltaan suurimmat ja nopeiten kasvavat yritykset ovat alustayhtiöitä, jotka investoivat
jatkuvasti (rahaa ja henkilöresursseja) alustojen kilpailukyvyn kasvattamiseen.
• Alustatalous on sekä liiketoiminnan että yhteiskuntien kehityksen ytimessä.
• Suomalaiset ovat jääneet tässä kehityksessä jälkijunaan. On tehtävä loikka eteenpäin!

10. PÄÄVIESTIT
3. Suomen on sitouduttava alustatalouteen kansallisena ekosysteeminä
• Otetaan käyttöön uusi kilpailukykykumppanuuden malli, joka yhdistää yksityisen ja
julkisen sektorin avainpäättäjät määrittelemään kansallisen alustatalouden suunnittelun
ja toteutuksen pelisäännöstön.
• Päättäjillä on oltava valmius kohdentaa kasvun mahdollistavat resurssit ja suora tuki valittujen
alustaekosysteemien luomiseksi, kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi.
• Alustatalouteen siirrytään vahvistamalla tasapainoisesti sekä liiketoimintaympäristöä että
mahdollistaa osaamis- ja tuotannontekijäperustaa
• Alustatalouden tiekartasto ja toimenpideohjelma heti toimeenpanoon
• Alustaekosysteemien kehitys heti käyntiin, suora tuki nopeimmille toimijoille
→ On toimittava nopeasti ja määrätietoisesti.
Alustatalousmenestys on omissa käsissämme!

11. KANSALLINEN
ALUSTAVISIO

12. ALUSTATALOUDEN VISIO JA PALVELULUPAUS
→ Suomesta rakennetaan dynaaminen alustatalouden toimintamalleja
toteuttava yhteiskunta, jossa kansalaiset saavat laadukkaat palvelut ja
yritysten on mahdollista ja kannattavaa investoida alustatalouden
liiketoimintamallien kehitykseen.
→ Alustataloudesta luodaan kansallinen kilpailutekijä.

13. ALUSTATALOUDEN KASVULOIKKA
DIGITAALISEN ALUSTATALOUDEN
LIIKETOIMINTAMALLIT
LINEAARISEN ARVOKETJUN
LIIKETOIMINTAMALLIT
ALUSTATALOUDEN MURROS
KANSAINVÄLINEN TASO
ALUSTAN LUOJAT
JA HYÖDYNTÄJÄT
TEHOSTAJAT
SUOMI
A
B
C
10X
+10%

14. KILPAILUKYKYKUMPPANUUDEN TOTEUTUS
1. GLOBAALIT TRENDIT
JA KYSYNTÄ
2. SUOMEN
ALUSTARATKAISUT
JA SOVELTAMINEN
3. ALUSTARATKAISUJA
TUKEVA
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
GLOBAALI
BENCHMARK
KEHITYSTOIMET
SUOMALAISET
PALVELUT JA
RATKAISUT EDISTÄMISTOIMET
SUUNNITTELE TOTEUTA
OPI TESTAA
YMPÄRISTÖ

15. DIGITAALISEN
ALUSTATALOUDEN
KEHITYSMALLI

16. TIEKARTASTON RAKENTAMISEN OHJAAVAT PERIAATTEET
1. Tiekartasto luodaan liiketoimintalähtöisesti. Tavoitteena luoda uutta alustaliiketoimintaa (10X)
• Nopeasti skaalautuvaa, digitaaliseen osaamiseen tukeutuvaa, uniikkeja data-aineistoja hyödyntäen, nopeasti kehittäen ja kokeillen,
oikeissa ympäristöissä, todellisten loppukäyttäjien/asiakkaiden kanssa
• Miten data-aineistot luodaan/hallitaan? Miten API-rajapinnat kehitetään ja levitetään laajaan käyttöön? Millaisilla teknisillä ratkaisuilla
alustatalouden liiketoiminta mahdollistetaan?
• Tavoitteena luoda kansainväliseen liiketoimintaan tähtääviä kokonaisratkaisuja ja liiketoimintamalleja
2. Otetaan käyttöön parhaat käytännöt tämän kehityksen tukemiseksi ja nopeuttamiseksi
• Miten luomme jatkuvan vuorovaikutteisen kehittämisen toimintamallit?
• Tuetaan verkostoitumista ja ekosysteemiyhteistyötä, siirretään ja monistetaan parhaita käytäntöjä
3. Avataan ekosysteemien käyttöön liiketoimintakehityksen mahdollistavat testaus- ja kehitysympäristöt
• Avainalustaympäristöt (sairaalat, tehtaat, koulut, laitokset, energiaverkot, laivat jne.)
• Pilotointi-, kehitys- ja testiympäristöt (projektikehitysympäristöt, osaamiskeskittymät, kaupunkialustat jne.)
• Mahdollistavien teknologioiden varannot (Suomi-API, Suomi-SDK, AR/VR, tekoäly, 5G, robotiikka jne.)
4. Sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, linjauksista ja resurssikohdennuksista, jotka valjastetaan toimijoiden tueksi
• Lainsäädäntö, verotus
• Poliittiset linjaukset, politiikkaohjelmat, poikkeusluvat, erityisluvat/-alueet
• Resurssiohjaus, julkisten hankintojen hyödyntäminen, tilaaja-tuottajamallit, Business Finland-rahoitus jne.

17. Osaamis-
ja
ALUSTATALOUDEN KEHITYSMALLI
→
ALUSTALIIKETOIMINNAN TOTEUTUS
ALUSTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDISTUS
YHTEISKEHITYKSEN KIIHDYTTÄMINEN
NOPEAT KOKEILUT JA JATKUVA OPPIMINEN
STRATEGISET YHDISTELMÄT
RESURSSIEN KOHDENTAMINEN
OSAAMISPERUSTA
AVAINTEKNOLOGIAT JA TEKNISET MAHDOLLISTAJAT
TOIMINNALLISET KEHITYSYMPÄRISTÖT JA AVAINTEKNOLOGIAVARANNOT
EKOSYSTEEMIT, VERKOSTOT, LIIKETOIMINTAMALLIT
VERKOSTOVAIKUTUKSET GLOBAALI TOTEUTUS
YHTEISTOIMINT AMALLIT
VERKOSTOYHTEISTY
Ö
KOKONAISRATKAISUKEHITY
S
PILOTTIHANKKEET TESTIYMPÄRISTÖT TEKNOLOGIA-ALUSTAT
TUNTEMATTOMAT NOUSEVAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT
STRATEGINEN SYSTEEMINEN TEKNINEN
LAIT, NORMIT,
LUVAT
JULKISET
HANKINNAT
RAHOITUSMALLIT
SÄÄDÖSYMPÄRISTÖ POLITIIKKALINJAUKSET RAHOITUSMEKANISMIT
LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN JA
MAHDOLLISTAVIEN
RAKENTEIDEN JATKUVA
KEHITTÄMINEN
OSAAMIS- JA
TUOTANNONTEKIJÄPERUSTAN
JATKUVA VAHVISTAMINEN

18. ALUSTALIIKETOIMINNAN TOTEUTUS
ALUSTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDISTUS
YHTEISKEHITYKSEN KIIHDYTTÄMINEN
NOPEAT KOKEILUT JA JATKUVA OPPIMINEN
STRATEGISET YHDISTELMÄT
RESURSSIEN KOHDENTAMINEN
OSAAMISPERUSTA
AVAINTEKNOLOGIAT JA TEKNISET MAHDOLLISTAJAT
TOIMINNALLISET KEHITYSYMPÄRISTÖT JA AVAINTEKNOLOGIAVARANNOT
EKOSYSTEEMIT, VERKOSTOT, LIIKETOIMINTAMALLIT
VERKOSTOVAIKUTUKSET GLOBAALI TOTEUTUS
YHTEISTOIMINT AMALLIT VERKOSTOYHTEISTYÖ KOKONAISRATKAISUKEHITYS
PILOTTIHANKKEET TESTIYMPÄRISTÖT TEKNOLOGIA-ALUSTAT
TUNTEMATTOMAT NOUSEVAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT
STRATEGINEN SYSTEEMINEN TEKNINEN
LAIT, NORMIT,
LUVAT
JULKISET
HANKINNAT
RAHOITUSMALLIT
SÄÄDÖSYMPÄRISTÖ POLITIIKKALINJAUKSET RAHOITUSMEKANISMIT
ALUSTATALOUDEN KEHITYSKOKONAISUUS
UUDEN KASVUN MOOTTORI

19. TIEKARTASTO
KASVUN
MOOTTORINA

20. TIEKARTTATOTEUTUKSEN OHJAAVAT PERIAATTEET
1. Digitaalisen alustatalouden tiekartta ja sen toteuttamiseksi ehdotettu toimenpideohjelma syntyvät ’pinosta’ johdettuna
- tekemällä valintoja ’pinon’ eri tasojen suhteellisista painoarvoista
• Rajallisten resurssien todellisuudessa kaikkia tasoja ei ole mahdollista kehittää täysimääräisesti yhtä aikaa, mutta kaikkien valintojen
on tapahduttava koko ’pinon’ hyvinvoinnin asettamassa viitekehyksessä.
• Päättäjien on lähtökohtaisesti hyväksyttävä ’pinon’ kuvaaman systeemin tasapainoinen kehitystarve. Heikot lenkit voivat
murtuessaan kaataa koko ’pinon’ (vrt. nolla kertolaskussa antaa aina tulokseksi nollan).
• Systeemissä kaikki osat ovat tarpeellisia kokonaisuuden luomisessa.
2. Tiekartta kokoaa yhteen niiden avaintehtävien joukon, joiden yhteisvaikutuksesta suomalaisten alustatoimijoiden on mahdollista
nopeuttaa siirtymistään uuteen digitaalisen alustatalouden todellisuuteen
• Tiekartta rakentuu tässä raportissa kuvatun digitaalisen alustatalouden tilannekuvan viitekehyksessä.
• Koska alustatalouden ympäristö ja toimintakenttä muuttuvat koko ajan, tiekarttaa ehdotetaan päivitettäväksi määräajoin muuttuvaa
todellisuutta vastaavasti.
3. Oleellista on lähteä liikkeelle heti, toteuttaen rinnakkain näitä avaintehtäviä ja ehdotettuja toimenpiteitä
• Alustatalouden ja -liiketoiminnan kehittäminen on jatkuvaa uuden kokeilua ja parhaiden käytäntöjen hallittua, nopeaa ja laajaa
käyttöönottoa.
• On uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se mitä nyt ei vielä tiedetä.

21. TIEKARTAN TOTEUTTAMISEN AVAINTEHTÄVÄT
1. Kaikille yhteinen ja ajantasainen tilannekuva
• Luodaan malli reaaliaikaisen tilannekuvan jatkuvaan päivittymiseen
• Tilannekuvatiimi tuottamaan tietoa ja kehittämään alustatalouden mittaamista
2. Kilpailukykykumppanuuden käynnistys
• Sovitaan kilpailukykykumppanuusmallin (KIKY-PPP) yksityiskohdista
• Sovitaan alustatalouden kehityksen pelisäännöt
• Osaamisen ja datan kumuloiminen Suomeen
• Resurssien yhteiskäyttö - kansallinen datajärvi, kehitysympäristö, KAPA, SDK jne.
• Innovatiiviset hankintojen tuki rahoituksessa
• Ensimmäiset toimintaympäristön kehitystoimet hankkeistetaan
3. Keskiöön alustatoimijoiden määrän kasvattaminen
• Julkiset toimijat - nykyisistä vahvoja alustatoimijoita
(esim. Business Finland, yliopistot, SYKE)
• Yksityiset toimijat - alustaekosysteemien kautta globaaleiksi alustatoimijoiksi
4. Tunnistettujen alustaekosysteemien vahvistaminen
• Ekosysteemien alustapotentiaalin analyysi: meri, energia, terveys…
• Valitaan kolme kärkihanketta valmennettaviksi uusiksi suomalaisiksi alustaekosysteemeiksi
5. Julkisen sektorin omien alustojen kehitys käyntiin
• Käynnistetään julkisen sektorin MyData-alustan kehitys, suomalaiset tekemiset kooten
• Luodaan yrityspalvelujen yhteinen elinkeinoalusta
(real time economy) = Reaaliaikaisuudesta ja automaatiosta saadaan kilpailukykyä yrityksille
6. Tiekartan ja tilannekuvan jatkuvan päivittämisen varmistaminen

22. ALUSTATALOUDEN TIEKARTTA
1. Yhteisen tilannekuvan luominen
2. Kilpailukykykumppanuuden käynnistys
3. Keskiöön alustatoimijoiden määrän kasvattaminen
4. Tunnistettujen alustaekosysteemien vahvistaminen
5. Julkisen sektorin omien alustojen kehitys käyntiin
6. Tiekartan ja tilanneluvan jatkuva päivittäminen
Toisiaan täydentävien ja tukevien
toimenpiteiden rinnakkainen toteutus
johtaa kiihtyvälle kasvu-uralle.

23. TIEKARTAN
TOTEUTTAMISEKSI
EHDOTETTAVA
TOIMENPIDEOHJELMA

24. TOIMENPIDEOHJELMAA OHJAAVAT PERIAATTEET
1. Toimenpideohjelmassa kuvatut avaintoimet jakaantuvat neljään luokkaan
1. Kilpailukykykumppanuuden toteuttamisen ohjausmalli
2. Liiketoimintaympäristön vahvistaminen
3. Tuotannontekijäperustan vahvistaminen
4. Julkisen sektorin täsmätoimet alustatalouden toiminnallisten edellytysten luomiseksi
2. Toimenpiteiden avulla voidaan nopeuttaa alustaliiketoiminnan kehittymistä
• Suuri osa ehdotetuista toimista voidaan toteuttaa olemassa olevan innovaatiojärjestelmän puitteissa
• Osaavat ammattilaiset sijoitetaan avainrooleihin johtamaan muutosta
• Kaikkia toimenpiteitä voidaan alkaa toteuttaa heti, päättäjien niin halutessaan
• Kaikilla toimilla tähdätään alustaliiketoimintaedellytysten nopeaan vahvistumiseen
3. Toimenpiteet linkittyvät tiekartan avaintehtäviin
• Toimenpideohjelma operationalisoi tiekartassa tunnistettuja avaintehtäviä
• Tavoitteena tasapainoinen alustatalouden ’kehityspinon’ toteutus
→ Osaamisvetoinen muutosjohtaminen keskiössä

25. TOIMENPIDEOHJELMAKOKONAISUUS
A. Kilpailukykykumppanuuden toteuttamisen ohjausmalli
1. Kutsutaan tehtävään digitaalisen alustatalouden tilannekuvatiimi
2. Luodaan datatalousyksikkö datatalouden kiihdyttäjäksi
3. Täydennetään ekosysteemifoorumin toimijajoukkoa ja toimialuetta
B. Liiketoimintaympäristön vahvistaminen
4. Määritellään kilpailukykykumppanuusmallin toteutuksen pelisäännöt
5. Kohdennetaan julkisia varoja alustaekosysteemien kehityksen tueksi
6. Avataan kansalliset pilotointi-, testaus- ja kokeiluympäristöt yhteiskäyttöön
C. Osaamis- ja tuotannontekijäperustan vahvistaminen
7. Organisoidaan Business Finland-toiminta tukemaan alustatalouden mahdollistamaa kasvua
8. Rakennetaan alustatalouden osaamisohjelmat
D. Julkisen sektorin täsmätoimet alustatalouden toiminnallisten edellytysten luomiseksi
9. Alustatalouden kehittymistä edistävien säädösten ja normien luominen
• datatalouden pelisäännöstö, alustaliiketoimintakokeilujen edistäminen, arkkitehtuurien yhteiskäyttö
10. Alustatalouskasvuun panostaminen (rahoitusmekanismit ja julkiset hankinnat)
• innovatiivisten julkisten hankintojen ja rahoitusmekanismien aktiivinen käyttö

26. LAAJENNUS
TIEKARTASTA
KARTASTOKSI

27. ALUSTAEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMISEN VIITEKEHYS
1. Alustatalouden vahvistuminen konkretisoituu alustaliiketoiminnan ja alustojen luoman uuden lisäarvon kautta
2. Ekosysteemikehitys lähtee liikkeelle valitun teema-alueen kokonaisarvioinnista
• Pohdittavana nykytila, trendit, muutosnopeus, muutoksen suunta, uhat, mahdollisuudet.
• Keskiössä muutosajureiden pohdinta.
3. Oleellista on ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja uuden asiakasarvon luomisen malleja
• Tarkasteluun mukaan kaikki asiakasluokat ja niiden nykyiset ja potentiaaliset tarpeet ja toiveet.
• Pohdittavana asiakasryhmien väliset yhteydet muutosajureiden kuvaamassa uudessa pelitilanteessa.
• Tarkastelu on hyvä laajentaa yli perinteisten teemarajojen, rinnakkaisia ja täydentäviä teemoja yhdistellen.

28. ALUSTAEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMISEN VIITEKEHYS
4. Ekosysteemiyhteistyömallien pohdinta kumppanuusverkostossa
• Ydintehtävät, ekosysteemin skaalautuvuus, alustavien alustamallien tunnistus.
• Kumppanuusmallit ja organisoituminen. Horisontaalisesti yli perinteisten rajojen linkittyen.
• Liiketoimintamallien soveltuvuus ekosysteemiyhteistyöhön.
5. Tuotannontekijäyhdistelmien valinnat
• Teknologiaratkaisujen valinta, millä ratkaisuilla liikkeelle.
• Data-aineistojen, -varantojen ja -virtojen yhdistelmät ekosysteemin ja alustojen tueksi.
• Reaalimaailman ja digivarantojen yhdistelmät toimimaan.
6. Ekosysteemiä tukevien alustojen kehitys käyntiin
• Vaihtoehtoisten alustamallien pohdinta ja testaus. Lukumäärät teemoittain vaihtelevat yhdestä lukuisiin.
• Alustaratkaisujen kehitystyö käynnistyy.
• Horisontaaliset mallit yli ekosysteemi- ja alustarajojen mukana pohdinnassa.

29. Alusta
esimerkki
A
Alusta
esimerkki
B
Alusta
esimerkki
C
Alusta
esimerkki
D
Loppukäyttäjät / kuluttajat
Analysoidaan asiakkaiden (kuluttajat, käyttäjät,
oppilaat, potilaat, omaiset, matkustajat jne.) uusia ja
muuttuvia tarpeita suhteessa teema-alueen yritysten
palvelukyvykkyyksiin.
Avainasiantuntijaryhmät
Analysoidaan teema-alueen avainasiantuntijoiden
odotuksia temaattisten haasteiden ratkaisuista ja
tunnistetaan toimivimmat palvelukokonaisuudet, joita
toteuttamalla maksimoidaan odotusarvoa.
Yritykset /teknologiatoimittajat /palveluntarjoajat
Analysoidaan teema-alueen yritysten liiketoiminta-
kokonaisuuksia ja tunnistetaan lupaavimmat
yhdistelmät, joiden voidaan nähdä edistävän koko
teema-alueen kehittymistä alustakokonaisuutena.
Kehitysyhtiöt / tutkijat / laitokset
Tunnistetaan teema-alueen kokonaiskehityksessä
mukana olevien asiantuntijoiden, tutkijoiden ja
ratkaisukehittäjien avaintoimet, ja yhdistetään tarpeita
uusiksi kokonaisuuksiksi.
Julkisen sektorin toimijat
Arvioidaan teema-alueen tematiikkaan liittyvät
julkisen sektorin toimijajoukon kokonaistarpeet niin
säädös/vastuukysymyksissä kuin markkina-
puutteiden korjaamisessa.
ASIAKASARVON LUOMINEN / KYSYNTÄ
Reaalimaailman ja digivarantojen yhdistelmät
Yhdistellään reaalimaailman infrastruktuurit ja
osaamisvarannot digi-mahdollisuuksien kirjoon.
Liitetään ’omiin’ digivarantoihin asiakkaiden,
kumppaneiden ja verkostojen varannot, ja
yhdistetään kaikki samalle alustalle.
Data-aineistot, -virrat ja -varannot
Otetaan käyttöön kaikki keskeiset data-aineistot ja
rakennetaan niistä uusia yhdistelmiä organisaatioiden
ja teema-alueiden rajat rikkoen. Huolehditaan siitä,
että datan laatu, määrä ja merkitys vastaavat alustan
tarpeita. Yhdistetään data jatkuvasti kumuloituvaan
asiakas-tietoon ja luodaan uutta varantoa.
Avainteknologiat ja tekniset mahdollistajat
Arvioidaan avainteknologioiden ja teknisten
mahdollistajien soveltuvuutta alustaliike-toiminnan
tehostamisessa ja valitaan lupaavimmat mukaan
alustatoteutukseen.
Varaudutaan muutoksiin ja täydennetään
TUOTANNONTEKIJÄT
Tunnistetaan teema-alueen muutosta ennakoivat avaintrendit.
Temaattinen
ALUSTAEKOSYSTEEMI
Ajuri 1 Ajuri 2 Ajuri 3 Ajuri 4
Alustatalouden liiketoimintamallit
KESKEISET MUUTOSAJURIT
ALUSTAEKOSYSTEEMIEN VIITEKEHYS

30. ALUSTAEKOSYSTEEMIEN DYNAMIIKKA KANSANTALOUDESSA
Ekosysteemien kytkeytyvä kokonaisuus

31. WWW.TEKES.FI/ALUSTATALOUS