Energiapolitiikka

1. Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää
kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta,
kiinnostus investoida Suomeen vähenee.
Seurauksena on talouskasvun hidastuminen
ja suotuisan työllisyyskehityksen
heikkeneminen.
Hyvinvoinnin säilyttäminen
edellyttää energiaa.
Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n
kasvu. Energia yhtenä
tuotannontekijänä pyörittää
talouden rattaita.
Lähde: Energia ja ilmasto –
Suomen malli vuoteen 2025
Teollisuus- ja
palvelutuotanto
Kotimainen
kysyntä
BKT
Vienti
Kilpailukyky
Työvoima
Raaka-aine
Energia

2. Lähde: ET, päivitetty
23.1.2014
Sähkön kokonaiskulutus 2014
(83,3 TWh)
Asuminen ja
maatalous
27 %
Palvelut ja
rakentaminen
23 %
Häviöt
3 %
Metsäteollisuus
24 %
Kemianteolli-
suus
8 %
Metallinjalostus
10%
Muu teollisuus
5%
Muu kulutus
yhteensä 50 %
(v. 2013 50 %)
Teollisuus
yhteensä 47 %
(v. 2013 47%)

3. Lähde: ET, päivitetty
23.1.2014
Sähkön hankinta energialähteittäin 2014
(83,3 TWh)
Jäte
1,0 %
Turve
3,5 %
Kivihiili
9,8 %
Öljy
0,3 %
Biomassa
13,2 %
Maakaasu
6,3 %
Tuuli
1,3 %
Nettotuonti
21,6 %
Vesivoima
15,8 %
Ydinvoima
27,2 %

4. Lähde: ET, päivitetty
23.1.2014
Sähkön nettohankinta 2014
(83,3 TWh)
Ydinvoima
27,2 %
Yhteistuotanto,
kaukolämpö
15,1 %
Yhteistuotanto,
teollisuus 11,0
%
Erillistuotanto
8,0 %
Nettotuonti
21,6 %
Vesivoima
15,8 %
Tuulivoima
1,3 %

5. Sähkön käyttö kasvaa 1/2
• Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä.
• Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat
lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästö-syistä.
• Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä
prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin
polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja.
• Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien
tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.

6. Sähkön käyttö kasvaa 2/2
• Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin
häviöin ilman paikallisia päästöjä.
• Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat
kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset.
• Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös
sähkölämmitettävä pinta-ala.
• Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa
käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa.
• Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn
takia.

7. Sähkön hankinta- ja
tuotantomahdollisuudet
perusskenaariossa, TWh.
22.3.2013 7

8. Sähkön hankinta perusskenaariossa, TWh
• Edellisen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan, sähkön käyttö
vuonna 2020 oli 98 TWh
22.3.2013 8

9. Teollisuuden ja rakentamisen
sähkönkulutus sektoreittain
perusskenaariossa, TWh.
• Edellisessä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa teollisuuden ja
rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2020 oli yhteensä 56 TWh.
22.3.2013 9

10. Energiasektorin haasteet
• Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen
• Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen
• Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen
• Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan

11. Sähkön hinnan muodostuminen
pohjoismaisessa sähköpörssissä
Kaasuturbiinit
Öljylauhde
KulutusMuuttuvat tuotanto-
kustannukset (€/MWh)
Suuntaa-antava sähkön
hintataso nykyisin
Tuuli
Tuonti
Hiililauhde
Tuotanto-
kyky
(TWh/a)
Ydinvoima
CHP
Vesivoima (ka.)
100 200 300 400
Kuva suunnilleen mittakaavassa

12. Pohjoismainen sähkön hinta ja
CO2-päästökauppa
Kaasuturbiinit
Öljylauhde
KulutusMuuttuvat tuotanto-
kustannukset (€/MWh)
Suuntaa-antava sähkön
hintataso päästökaupassa
päästöoikeuksista
aiheutuva muutos ?
Suuntaa-antava sähkön
hintataso nykyisin
Tuuli
Tuonti
Hiililauhde
Tuotanto-
kyky
(TWh/a)
Ydinvoima
CHP
Vesivoima (ka.)
100 200 300 400
Kuva suunnilleen mittakaavassa

13. Päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen sektorin
päästöt perusskenaariossa (yhtenäinen viiva) ja
tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)
• Suomen sitova tavoite ei – päästökauppasektorilla on
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16% vuoden 2005 tasosta
22.3.2013 13

14. Uusiutuvien energialähteiden kehitys
perusskenaariossa (yhtenäinen sininen viiva) ja
tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)
• Suomen sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi energian
loppukulutuksesta on 38% vuoteen 2020 mennessä.
Vihreä viiva on tilastotietoa (prosenttia loppukulutuksesta)
22.3.2013 14

15. Perusskenaarion ja tarkennetun perusskenaarion
mukainen energian loppukulutus sekä vuoden 2008
strategian perus- ja tavoiteurat, TWh.
• Suomen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20%:lla verrattuna
vuonna 2007 arvioituun kehitykseen
• Tämä tarkoittaa, että energian loppukulutus on 310 TWh vuonna 2020
22.3.2013 15

16. Lisäkapasiteetin rakentaminen
• Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen
• Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla
biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon
• Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä
• Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon
• Hajautettuun tuotantoon tuulivoimaa