Terve koululainen -hankkeen Move!-webinaarisarjan päättäneen verkkoluennon teemana oli Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä kouluyhteisössä. Asiantuntijana terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti Kirsti Siekkinen Likesistä. Verkkoluento pidettiin 27.11.2018. Luentotallenne ja muut webinaarisarjan tallenteet ja esitysmateriaalit ovat katsottavissa osoitteessa https://www.tervekoululainen.fi/webinaari

1. Move! osana
fyysisen toimintakyvyn
edistämistä kouluyhteisössä
27.11.2018
Kirsti Siekkinen
Terveyden edistämisen asiantuntija
TtM, ft, physiotrainer
LIKES

2. Sisältö
1. Taustaa
2. Move! -mittaustuloksiin vaikuttavista
tekijöistä
3. Esimerkkejä fyysisen toimintakyvyn
edistämisestä kouluyhteisössä

3. Taustaa
Move! tuottaa tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä.
Taustalla huoli lasten ja nuorten heikentyneestä toimintakyvystä.
• Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti päivittäiseen hyvinvointiin ja
terveyteen.
• Monien kouluikäisten fyysinen toimintakyky ei riitä kaikista arjen tilanteista
selviämiseen ja voi rajoittaa osallistumista liikunnallisiin peleihin, leikkeihin ja
harrastuksiin.
• Heikentyneen fyysisen toimintakyvyn taustalla voi olla myös psyykkisen ja
sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.
• Fyysistä toimintakykyä on mahdollista kehittää.

4. Miksi fyysistä
toimintakykyä
on tärkeää
mitata/seurata?
A) Nykytilan selvittämiseksi ja varhaisen tuen
käynnistämiseksi
• Auttaa oppilasta ja hänen perhettään
ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteydet
oppilaan terveyteen, päivittäiseen hyvinvointiin,
jaksamiseen ja opiskeluun.

5. B) Lapsen ja nuoren tulevaisuuden vuoksi
• Liikunta ja liikkuminen ovat keskeisiä terveyden
säilyttämisen ja kohentamisen kannalta.
• Fyysisen toimintakyvyn taustalla olevat kuntotekijät
seuraavat usein nuoruudesta aikuisuuteen.
• Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja hyvä toiminta
muodostavat fyysisen toimintakyvyn pohjan.
• Hyvä kestävyys- ja lihaskunto ovat yhteydessä
pienempään riskiin sairastua II-tyypin diabetekseen
ja sydän- ja verisuonitauteihin.
• Fyysisen toimintakyvyn heikkous voi pahimmillaan
merkitä luopumista opiskelu- ja ammattihaaveista.

6. Move!-mittaustuloksiin
vaikuttavista tekijöistä

7. Mittausliikkeiden hallinta
• Tehdäänkö liikkeet ensimmäisen kerran mittauspäivänä vai onko liikkeitä
harjoiteltu etukäteen koulussa, kerhossa tai kotona?
Mittaustilanne
• Onko oppilaat vertaismittaajina? Onko mahdollisuus käyttää muita aikuisia
mittaajina?
• Onko mittaajan tehtäviä ehditty harjoitella?
Motivaatio
• Millainen motivaatioilmapiiri on mittaustilanteessa? Millainen fiilis on
mittauspäivänä oppilailla/opettajalla?
• Onko mittauksen tarkoitus ja tavoite oppilaille selkeä?
Mittaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä

8. Oppilaan kuntotekijät
• Korkea kehon rasvan määrä heikentää tuloksia kaikissa mittausosioissa,
mutta erityisesti 20 m viivajuoksussa, etunojapunnerruksessa ja 5-
loikassa. (Joensuu ym. 2018)
• Korkea rasvaprosentti ja vähäinen reippaan liikunnan määrä on
epäedullinen yhdistelmä fyysisen toimintakyvyn kannalta (Haapala ym.
2016):
• reippaan liikunnan määrä näkyy yleisesti ottaen parempana toimintakykynä
mittauksissa.
• reippaan liikunnan avulla voidaan kuitenkin osittain kompensoida korkean
rasvan määrän haitallisia vaikutuksia.
• liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla on keskimäärin parempi fyysinen
toimintakyky kuin passiivisilla lapsilla, vaikka molemmilla olisi korkea
rasvaprosentti (Haapala ym. 2016).
Liikunnan lisääminen ja ylipainon ehkäisy ovat lapsilla ja nuorilla
merkityksellisiä fyysisen toimintakyvyn kannalta.

9. Murrosiän kehityksen vaiheen vaikutukset mittaustuloksiin
• Mittaustulokset parantuvat murrosiässä luonnostaan fyysisen kasvun ja
biologisen kypsymisen myötä.
• Varhaiskypsyydestä on etua voimaa ja nopeutta vaativissa mittauksissa,
erityisesti pojilla.
• Tytöillä murrosiän edetessä kehon rasvaprosentti normaalisti kasvaa, mikä voi
näkyä varhaiskypsien tyttöjen fyysisessä toimintakyvyssä.
• Nopea pituuskasvu saattaa ilmetä väliaikaisena liikekömpelyytenä tai
liikkuvuuden rajoittuneisuutena.
Liikunnallisesti aktiivisilla, normaalipainoisilla oppilailla havaittiin
oletusarvoa heikompia tuloksia
• Onko liikunta riittävän monipuolista?
• Onko liikunta liian kuormittavaa?
• Liittyikö mittaustilanteisiin joitakin epävarmuustekijöitä?

10. Move!-mittaukset ja tule-terveys

11. • Vähäinen/yksipuolinen liikunta-aktiivisuus ja paikallaanolon
lisääntyminen heijastuvat tuki- ja liikuntaelinten toimintaan
ja motorisiin taitoihin.
• Oireiden taustalla usein kehon lihastasapainohäiriö.
• niska- ja selkäoireet sekä alaraajavaivat yleisimpiä.
• Liikuntavammoja syntyy äkillisten, kontrolloimattomien
liikkeiden seurauksena joko ulkoisten ja /tai sisäisten
riskitekijöiden aiheuttamina.
• Tule-oireita ja liikuntavammoja voidaan ehkäistä
• tietoa lisäämällä
• liiketaitoja harjoittamalla.
Tule-oireet vaivaavat yhä nuorempia

12. Mittausosio Ominaisuudet/taidot
1 20 m viivajuoksu Kestävyys, liikkumistaidot
(+ juoksutekniikka, keskivartalon ja alaraajojen asennonhallinta)
2 Vauhditon 5-loikka Alaraajojen voima, nopeus, dynaamiset
tasapainotaidot, liikkumistaidot
(+ keskivartalon ja alaraajojen asennonhallinta)
3 Heitto-kiinniotto-
yhdistelmä
Käsittelytaidot, havaintomotoriset taidot
sekä yläraajojen voima
(+ keskivartalon asennonhallinta, selän ja olkanivelten liiikkuvuus)
4 Ylävartalon kohotus Keskivartalon voima
(+ kaulan ja niskan alueen hallinta)
5 Etunojapunnerrus Yläraajojen voima
(+ keskivartalon, lapa-alueen ja niskan asennonhallinta)
6 Kehon liikkuvuus:
Kyykistys Lantion ja alaraajojen liikkuvuus
(+ rintarangan ja lanneselän alueen liikkuvuus, selän
asennonhallinta)
Alaselän ojennus
täysistunnassa
Alaselän ja lonkan alueen nivelien
liikelaajuus
(+ rintarangan ja alaraajojen liikkuvuus)
Oikean ja vasemman
olkapään liikkuvuus
Yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuus
(+ rinta- ja kaularangan sekä kyynärnivelten liikkuvuus)

13. Tule-oireiden ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää kiinnittää
huomio mm. seuraaviin asioihin fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä:
• keskivartalon asennonhallinta ja lihastuki
• lapatuki
• niska-hartiaseudun lihastuki
• polvilinjaus
• puolierot liikkuvuudessa
• yliliikkuvuus

14. Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan havainnointi MOVE!-
mittauksissa, esimerkkejä kehon hallinnan haasteista ja vinkkejä
niiden korjaamiseen
• Linkki aineistoon esityksen lopussa.

15. Esimerkkejä fyysisen toimintakyvyn
edistämisestä kouluyhteisössä

16. Move!-mittauksesta saatuja kokemuksia ja tuloksia
voidaan hyödyntää
• pedagogisessa mielessä kohdennettuna koko
oppilasryhmään eri oppiaineissa.
• työkaluna tunnistamaan ne oppilaat, joilla on fyysisen
toimintakyvyn haasteita.
• työkaluna koulun liikunnallisen toimintakulttuurin
kehittämisessä.

17. Mittausten jälkeen
Yksilö-/ryhmäpalaute
• MOVE!-mittausten tarkoitus ja merkitys
kerrataan
• Mitä jäi mittauksista mieleen? Mitä opin
itsestäni/kehoni fyysisestä
toimintakyvystä ?
• Miten mittausten jälkeen edetään? Laajat
terveystarkastukset ja Move!
• Miten yksilönä/ luokkana voidaan
toimintakykyä ja sen osa-alueita kehittää?
Oppilaiden osallistaminen suunnitteluun.

18. • Terveystieto, biologia, ympäristöoppi: fyysisen
toimintakyvyn ja sen osa-alueiden käsittely
MOVE!-mittausten pohjalta.
• Kotitalous: MOVE!-mittausten aihepiiriä tukeva
materiaali (esim. ravinnon merkitys jaksamiseen
ja hyvinvointiin, luusto, liikunta ja ravitsemus).
• Liikuntatunnit, liikunnan tukiopetus, muut
oppitunnit: fyysisen toimintakyvyn, erityisesti
esille nousseiden heikkojen osa-alueiden
kehittäminen (esim. liikkuvuus).
• Ammatinvalinnan ohjauksessa: oppilaan
tukeminen toimintakyvyn kehittämisessä myös
ammatinvalinnan näkökulmasta.
Opetukseen integrointi (esimerkkejä)

19. Esimerkkejä harjoitusliikkeistä fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi
Treeneistä on myös videot!

21. Kestävyyskunto, terveys ja työkyky -materiaali ja
ennustelaskuri

22. Muu tukitoiminta, kohdennettu tuki:
• Lapsen/nuoren ohjaus koulun harrastuskerhoihin tai
kohdennettuihin ryhmiin.
• Vertaistuen hyödyntäminen (liikkarit, liikunta-agentit,
liikuntatutorit, hyvikset, tukarit).
• Lapsen/nuoren ohjaus kunnan, urheiluseurojen,
yksityisten palveluntuottajien ym. tarjoamiin
harrasteryhmiin. Harrastepalvelukalenterit?
• Perheliikuntaan kannustaminen. Lähiliikunta- ja
luontoliikuntapaikkojen mahdollisuudet tutuksi.

23. Ohjaus:
- Koulun kerhot, ns. kutsukerhot (”Move!-kerhot”)
- Kunnan, urheiluseurojen ym. tarjoamiin sopivan (matalan) kynnyksen
harrasteryhmät.
- Yksilöllinen ohjaus (fysioterapeutti, koulu-PT, lasten ja nuorten liikuntaneuvonta)
Seurantakäynti tarvittaessa.
Miten Move!-mittaukset sujuivat?
Oliko jotain, mikä jäi mittausten jälkeen
mietityttämään?
Olisiko sinulla/teillä perheenä mielessä keinoja,
millä voisit/voisitte yhdessä kehittää kuntoa?
Kertoisitteko niistä?
Laajat terveystarkastukset/Move! ja liikunnan puheeksi ottaminen

24. Yksilöllinen kuntovalmennus (liikunta-, hyvinvointi-,
elintapaohjaus)
• Koulu-fysioterapeutti, koulu-PT, koulun
liikunnanohjaaja.
• Lasten (perheiden) ja nuorten
liikuntaneuvonta.
• Lasten ja nuorten liikunnan palveluketjun
tunteminen.

25. Koulu-/kuntakohtaisten Move!-tulosten hyödyntäminen
• Tulosten esittäminen vanhempainilloissa, opettajien
kokouksissa, oppilaskuntatoiminnassa jne.
• ”Miltä meidän koulun/kunnan tilanne näyttää”, ”Mitä voimme
yhdessä tehdä fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi?”
• Toimenpidesuunnitelmat ja kehittävän toiminnan integrointi
koulun Liikkuva koulu –toimintaan.
• Oppilaiden/huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun
ja toteutukseen.
• Move!:n hyödyntäminen seurannassa.

26. • Yhteistyön lisääminen koulun ja eri hallintokuntien
välillä
• Fyysistä toimintakykyä tukevan toiminnan kehittäminen
ja kohdentaminen
• Harrasteliikunta ja sopivan (matalan) kynnyksen liikuntaryhmät.
Taloudellinen tuki.
• Vielä harvoissa kunnissa kehitetty lapsille ja nuorille
kohdennettua liikuntaneuvontaa/liikunnan palveluketjua.
Kuva: KKI-ohjelma

27. Lähteet ja materiaalia:
Viitatut artikkelit:
• Joensuu ym. (2018) Objectively measured physical activity, body composition and physical fitness: Cross-sectional
associations in 9- to 15-year-old children. Eur J Sport Sci. 2018 Jul;18(6):882-892. doi:
10.1080/17461391.2018.1457081. Epub 2018 Apr 3.
• Haapala EA ym. (2016). Adiposity, physical activity and neuromuscular performance in children. J Sports Sci. 2016
Sep;34(18):1699-706. doi: 10.1080/02640414.2015.1134805. Epub 2016 Jan 6.
Lisätietoa Move!-mittausjärjestelmästä:
• https://edu.fi/move
Move!-treenit ja muita hyvinvointia sekä fyysistä toimintakykyä käsitteleviä sivustoja:
• https://www.tervekoululainen.fi/opetusmateriaalit/tyokaluja-teemoittain/move-treenit/
• www.neuvokasperhe.fi
• www.skillilataamo.fi
• www.terveurheilija.fi
• www.smartmoves.fi
• https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2018/03/09152716/Hyvinvointitaidot.pdf

28. Liikkuva koulu–materiaalia:
• https://liikkuvakoulu.fi/ideat/yhteisty%C3%B6-kouluterveydenhuollon-kanssa
• https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/1339-
terveydenhuolto_osana_liikkuvaa_koulua_1.pdf
• https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_personaltrainer_toimint
amalli_tiivistelma_web.pdf
Kunto, terveys ja työkyky:
• https://liikkuvakoulu.fi/ideat/kunto_terveys_tyokyky
• https://www.youtube.com/watch?v=LjVfSls7AHg
• https://liikkuvakoulu.fi/ennustelaskuri
Move! tule-terveyden näkökulmasta:
• https://kesli-fi-
bin.directo.fi/@Bin/c2e69ea23c952ab60314f59049c17817/1542191242/applic
ation/pdf/367311/Move%20mittaukset%20-%20Hermanni%20Oksanen.pdf
Lähiliikuntapaikat:
• http://liikkumaan.fi/

29. Kuva: Sokratis.it
”Vähän liikkuvan nuoren
ensisijaisena päänvaivana ei
suinkaan ole huono kunto, vaan
pikemminkin huoli siitä,
kelpaanko minä kavereiden
keskuudessa sellaisena kuin
olen”.
Kiitos!