Ajankäyttötutkimus
pähkinänkuoressa
Yliaktuaari Juha Haaramo, Tilastokeskus
1
10.11.2022 Tilastokeskus

Mitä on ajankäyttötutkimus?
10.11.2022
• Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään perustuva
tutkimusala, jolla tutkitaan yleensä vuorokauden aikana ihmisten
kaikkia toimintoja, joihin ihmiset käyttävät aikaansa
• Päiväkirjalla kartoitetaan esimerkiksi 10 minuutin välein: mitä
vastaaja teki sekä missä ja kenen kanssa hän oli
• Päiväkirjan täyttää joko vastaaja itse (monet EU-tutkimukset),
tai sen voi täyttää myös haastattelija kysymällä puhelimella
(Kanada, USA).
• Päiväkirja voi olla vapaasti omin sanoin täytettävä tai ennalta
määrätty toimintojen lista
• Web-päiväkirjat ovat yleistymässä tiedonkeruuvälineinä

Ajankäyttötutkimus Suomessa
10.11.2022
• 1930- ja 1940-luvuilta lähtien eri väestöryhmiä koskevia
ajankäyttötutkimuksia:
• Maalaisemäntien ajankäyttö (E. Saurio)
• Koululaisten päivänkehä (M. Koskenniemi)
• Yleisradion ohjelmapoliittista suunnittelua varten tehdyt
koko väestöä koskevat ajankäyttötutkimukset 1967–1975
• 15.3.1978 Ajankäyttötutkimuksen tarvekartoitusseminaari
• 1979 lähtien ajankäyttötutkimukset Tilastokeskuksessa

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset
10.11.2022
1. Syys–marraskuu 1979, 10–64-vuotiaat
• 6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää
2. Huhtikuu 1987–maaliskuu 1988, 10-v.+
• 7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää
3. Maaliskuu 1999–helmikuu 2000, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu
4. Huhtikuu 2009–toukokuu 2010, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu
5. Syyskuu 2020–lokakuu 2021, 10-v.+ kotitalouden jäsenet
• 4 374 henkeä, 8 186 tutkimuspäivää, EU-harmonisoitu

10.11.2022
Osa harmonisoitua Eurooppalaista
Ajankäyttötutkimusta (HETUS)

HETUS 2020: osallistujat & aikataulu
10.11.2022
Lähde: Eurostat 2022

Keskeisimmät politiikkakäytänteet YK:n
mukaan - miksi kerätä ajankäyttötietoja?
Jotta voidaan:
• Ymmärtää väestön
elinolosuhteita ja
hyvinvointia (vrt. BKT)
• Analysoida eroja naisten ja
miesten ajankäytössä
• Määrittää palkattoman
kotitalous- ja hoivatyön arvo
sekä tehdä nämä näkyviksi
ja arvostetuiksi (SDG 5.4.1)
• Tarjota evidenssiä myös
muille kestävän kehityksen
tavoitteille
10.11.2022

Ajankäyttötutkimuksen hyödyntäminen
10.11.2022
• Ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään monilla tieteenaloilla ja
menetelmää sovelletaan hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimiseen
• Näitä ovat esimerkiksi:
• Ajankäytön rytmit
• Palkaton kotityö ja sukupuolten välinen työnjako
• Arkielämä ja vapaa-aika
• Kulkutavat ja henkilöliikenne
• Uusia sovellutusalueita löydetään ja analyysimenetelmiä kehitetään
koko ajan:
• Kotitaloustuotannon arvo
• Aikaköyhyys
• Ilmansaasteille altistumisen mallintaminen
• Ruutuaika ja digitaalisuus arjessa
• Arjen kokeminen ja subjektiivinen hyvinvointi

Suomen Ajankäyttötutkimus 2020 – 2021
10.11.2022
• Vuoden kestävä (365 ajankäyttöpäivää) haastattelu- ja
päiväkirjatutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden
vuorokauden ajan (yksi arki- ja yksi viikonlopun päivä)
tarkkaa kirjaa ajankäytöstään
• Tiedonkeruuaika: 3.9.2020 – 28.9.2021 (-10.10)
• Otoskoko on 8 840 asuntokuntaa
• 10 vuotta täyttänyt kotitalousväestö ilman yläikärajaa

Otoksen
poiminta: 8 840
asuntokuntaa
- Yksikkönä
kotitalous,
15 v.
täyttäneen
kohdehenki-
lön ympärille
Kotitalous-
haastattelu
Kotitalouden
asioita tunteva
15-v.+
- Kotitalous-
kysymykset
- Kotitalouden
muodostus
- Kysytään
muiden koti-
talouden
jäsenten
henkilötiedot
1. Verkkopäiväkirja
- Ensisijainen vaihtoehto
- 2 päivän ajankäyttö
- 15 v. täyttäneet työlliset
lisäksi työaikalomake
Henkilö-
haastattelut
Kaikki 10-v.+
- Tausta-
kysymykset
- Informoidaan
päiväkirjanpito
- Luodaan
päiväkirjalinkit
2. Paperipäiväkirja
- Vaihtoehto niille, jotka eivät
pysty vastaamaan verkossa
- 2 päivän ajankäyttö
- 15 v. täyttäneet työlliset
lisäksi työaikalomake
Päiväkirja-
datan
käsittely ja
muodostus
+
Puhelinhaastattelut Päiväkirja
Ajankäyttötiedot: 19.9.2020 – 19.9.2021 (– 10.10.2021) yht. 365 päivää
K
O
O
D
A
U
S
─
L
U
O
K
I
T
U
S
Tiedonkeruumalliet
10.11.2022

Haastattelut & päiväkirjanpito
10.11.2022
• Kotitaloushaastattelu: kotitalouden muodostus, asuminen,
päivähoito, lemmikit, laitteet, kierrätys, saatu ja ostettu apu
• Henkilöhaastattelu(t): ansiotyö, opiskelu, vapaaehtoistyö,
annettu kotitalousapu, kulttuuritilaisuudet, lukeminen, luovat
harrastukset, internet, some, digipelaaminen, liikunta, kotityöt,
luottamus, yksinäisyys, terveys, kiire, siviilisääty ja parisuhde
sekä vanhempien tausta
• Päiväkirjanpitopäivät on ennalta määrätty ja allokoitu
jokaiselle vuoden kestävän tiedonkeruun päivälle. Kaikki
kotitalouden 10-vuotta täyttäneet pitävät päiväkirja samoina
päivinä.

Paperipäiväkirja
10.11.2022
Päiväkirjaversiota 9 erilaista: lapset/nuoret, aikuiset ja seniorit (suomi, ruotsi, englanti)

Web-/mobiili-päiväkirja
10.11.2022
• Luontevinta päiväkirjan täyttö on
älypuhelimella, joka on lähes aina mukana
• Tilastokeskuksen oma sovellus, joka
mukautuu kaikkien laitteiden näytöille eikä
vaadi erillistä asentamista
• Palautuneista päiväkirjoista (4 891 kpl, 9 782
päivää) 79 prosenttia oli verkkopäiväkirjoja ja
21 prosenttia paperisia. Hylättyjen
päiväkirjapäivien osuus oli 16 prosenttia.

Päiväkirjatyypit Euroopassa
10.11.2022
19 maasta 17 käytössä paperipäiväkirja. 10 maalla käytössä ainoastaan
paperipäiväkirja
Lähde: Eurostat 2020

Haastattelumenetelmät Euroopassa
10.11.2022
Käyntihaastattelu (PAPI tai
CAPI) on yleisin menetelmä (80 %)
Vain Suomessa käytössä pelkästään
puhelinhaastattelu (CATI)
Puola testannut puhelinhaastattelua
Lähde: Eurostat 2020