Faktaa kuntavaalikeskusteluihin

1. Nuorten elämää tilastoissa –
koulutus, harrastukset ja
vapaa-aika
Miia Huomo, 4.3.2021
1
28.5.2021 Miia Huomo

2. Miia Huomo
Tietopalvelusuunnittelija (FM)
Asiakkuudet ja tietopalvelu
p. 029 551 3256
miia.huomo@stat.fi
LinkedIn: Miia Huomo
Twitter: @MiiaHuomo
2
Miia Huomo
28.5.2021

3. Koulutus
–Väestön koulutusaste
noussut kymmenessä
vuodessa
– Vuonna 2019 perusasteen
jälkeinen tutkinto 74
prosentilla
– 66 prosentilla vuonna 2009
–Suhteellisesti eniten
lisääntyneet
korkeakoulututkinnon
suorittaneet
3
28.5.2021
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0
4 Erikoisammattikoulutusaste
8 Tutkijakoulutusaste
5 Alin korkea-aste
7 Ylempi korkeakouluaste
6 Alempi korkeakouluaste
9 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
3 Toinen aste
3-8 Perusasteen jälkeinen tutkinto
Väestön koulutusaste 2019, %
2019 2009
Miia Huomo

4. Peruskoululaisten määrät 2015 ja 2020*
*Päivitetty vuoden 2020 tiedoilla
4
28.5.2021 Miia Huomo
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000
9. vuosiluokka
8. vuosiluokka
7. vuosiluokka
6. vuosiluokka
5. vuosiluokka
4. vuosiluokka
3. vuosiluokka
2. vuosiluokka
1. vuosiluokka
Peruskoulun oppilaat vuosiluokittain 2020 ja 2015
2020 2015

5. – Eniten oppilaita suurimmissa
kaupungeissa, kuten
pääkaupunkiseudulla, Oulussa,
Tampereella ja Turussa
– Oppilasmäärät hieman kasvaneet
kuudessa vuodessa* isoissa
kaupungeissa
– Helsinkiin lähes 7 000 oppilasta
lisää
– Pienemmissä kunnissa
oppilasmäärät pienentyneet viiden
vuoden aikana
– Eniten oppilaskatoa kuudessa
vuodessa* Kouvolassa (noin -600)
sekä Kauhavalla, Salossa,
Sastamalassa ja Savonlinnassa
(noin -300)
*päivitetty vuoden 2020 tiedoilla
5
28.5.2021 Miia Huomo
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000
Pori
Kuopio
Lahti
Jyväskylä
Turku
Tampere
Oulu
Vantaa
Espoo
Helsinki
Kunnat, joissa eniten oppilaita vuonna 2020*

6. Lukio- ja ammatillisen
perustutkinnon suorittaneet
6
28.5.2021
–Vuonna 2019 ylioppilastutkinnon suoritti 29 078 oppilasta
– Määrät hieman vähentyneet 10 vuodessa
–2019 ammatillisen perustutkinnon suoritti 36 809 oppilasta
– joista15-19 vuotiaita 20 326
Miia Huomo

7. Yliopistotutkinnon suorittaneet
–Yliopistotutkintoja
suorittaneiden määrä
noussut 10 vuodessa
– 31 707 tutkintoa vuonna
2019
– 23 831 tutkintoa vuonna
2009
7
28.5.2021
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000
Maanpuolustuskorkeakoulu
Taideyliopisto
Svenska handelshögskolan
Lapin yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Lappeenrannan tekn. yliopisto
Oulun yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Turun yliopisto
Aalto-yliopisto
Tampereen yliopisto
Helsingin yliopisto
Yliopistotutkinnot yhteensä, 2019
Miia Huomo

8. Ammattikorkeakoulututkinnot
–Myös ammattikorkeakoulututkintoja vuonna 2019
enemmän kuin 10 vuotta aiemmin
– 28 099 tutkintoa vuonna 2019
– 21 039 tutkintoa vuonna 2009
–Eniten AMK-tutkintoja 2019
– Metropolia ammattikorkeakoulu (3 241 kpl)
– Tampereen ammattikorkeakoulu (2 037 kpl)
– Turun ammattikorkeakoulu (2 036 kpl)
– Haaga-Helian ammattikorkeakoulu (1 933)
8
28.5.2021 Miia Huomo

9. Koulutuksen keskeyttäneet
–Lukuvuonna 2018/2019*
koulutuksen keskeytti
kokonaan 5,9 %
– Ei suurta eroa 10 vuoden
takaiseen
–Eniten keskeytyksiä
ammatillisessa
koulutuksessa
*luvut päivitetty tuoreimmilla tiedoilla
9
28.5.2021 Miia Huomo
0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0
Lukiokoulutus
Yliopistokoulutus
Ammattikorkeakoulutus
Ammatillinen koulutus
Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen
kokonaan 2018/2019*, %

10. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen
–Tutkinnon suorittaneiden
työllisyys vuoden kuluttua
valmistumisesta noussut
viidessä vuodessa
– Työllisiä 73 % vuonna 2019
– Työllisiä 66 % vuonna 2014
–Eniten työllistyneitä
Uudellamaalla
10
28.5.2021
0
10
20
30
40
50
60
70
80
työlliset opiskelijat työttömät muu
Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta, %
2014 2019
Miia Huomo

11. Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta
maakunnittain, 2019
11
28.5.2021
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Keski-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Satakunta
Pohjois-Savo
Kymenlaakso
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa
Lappi
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
Uusimaa
työlliset opiskelijat työttömät muut
Miia Huomo

12. Liikuntaharrastukset
12
28.5.2021
–Harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvät tiedot pohjautuvat
vapaa-aikatutkimukseen
–Vuonna 2017 suurin osa 10-24-vuotiaista nuorista harrasti
liikuntaa vähintään 2-4 kertaa viikossa
– Noin puolet 10-14 –vuotiaista harrasti liikuntaa lähes joka päivä
– Pojat hieman enemmän kuin tytöt
– Kesällä hieman useammin kuin talvella
– Jalkapallo ja futsal enemmän poikien laji, kun taas sekä kävely,
juoksulenkkeily että kotona tehtävä harjoittelu suositumpaa tytöillä
–Määrät kuitenkin hieman vähentyneet 2000 –luvun alusta
Miia Huomo

13. –Eri liikuntalajien
suosituimmuudessa
hajontaa iän mukaan
– 10-14-vuotiailla suosituinta oli
pyöräily ja jalkapallo tai futsal
– 15-19-vuotiailla
kuntosaliharjoittelu tai
voimalajit sekä
juoksulenkkeily
– 20-24-vuotiailla kävely- tai
sauvakävely ja
kuntosaliharjoittelu tai
voimalajit
13
28.5.2021
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Sauvakävelyä
Budolajeja
Nyrkkeilyä, painia
Joogaa, taiji’ta tms
Jalkapalloa tai futsalia
Ohjattua jumppaa tms
Uintia tai vesijuoksua ja vesiliikuntaa
Pyöräilyä
Kotona tehtävää harjoittelua
Juoksulenkkeilyä
Kuntosaliharjoittelua tai voimailulajeja
Kävely- tai sauvakävelylenkkeilyä
Liikuntalajien harrastaminen 2017, %
20-24 vuotta 15-19 vuotta 10-14 vuotta
Miia Huomo

14. –Myös vuonna 2002
kävely ja juoksulenkkeily
olivat suosittuja
– silloin myös pyöräiltiin ja
harrastettiin uintia
enemmän
– Kotona tehtävän
harjoittelun määrä
pienempi
14
28.5.2021
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Nyrkkeilyä, painia
Budolajeja
Jalkapalloa tai futsalia
Joogaa, taiji’ta tms
Sauvakävelyä
Kotona tehtävää harjoittelua
Juoksulenkkeilyä
Kuntosaliharjoittelua tai voimailulajeja
Uintia tai vesijuoksua ja vesiliikuntaa
Ohjattua jumppaa tms
Pyöräilyä
Kävely- tai sauvakävelylenkkeilyä
Liikuntalajien harrastaminen 2002, %
20-24 vuotta 15-19 vuotta 10-14 vuotta
Miia Huomo

15. Luovat harrastukset
–Laulun harrastaminen on
vähentynyt, etenkin
tyttöjen keskuudessa,
selvästi 1980- ja 1990-
luvuilta
Harrastaa laulamista ottamalla laulutunteja tai kuulumalla
kuoroon, lauluryhmään tai yhtyeeseen, %
15
28.5.2021 Miia Huomo

16. Soittimen soittaminen
–Tytöt aktiivisempia soittajia
10-14-vuotiaina, pojat vähän
tasaisemmin
–Tyttöjen suosituin soitin piano,
pojilla kitara ja rummut
–Tytöt soittavat useammin
ohjaajan opastuksella, pojat
itsenäisesti tai bändissä
Soittaa soitinta, %
16
28.5.2021 Miia Huomo

17. Kuvataiteen harrastaminen
–Suosituimmat muodot
piirtäminen ja maalaaminen
–Tytöt harrastavat enemmän
kuvataiteita kuin pojat
–Ohjatuissa ryhmissä
harrastivat eniten 10-14-
vuotiaat tytöt, joista 13
prosenttia harrasti kuvataiteita
ohjaajan opastuksella
Harrasta kuvataiteita, %
17
28.5.2021 Miia Huomo

18. Kädentaitoharrastukset
–Käsityöharrastukset
vähentyneet
–Jako tyttöjen ja poikien
kädentöihin nykyäänkin varsin
selvä
– Pojat harrastavat eniten koneiden
ja huonekalujen rakentamista ja
korjausta
– Tytöt neulomista, virkkaamista ja
vaatteiden ompelemista
– Puutyöt kohtalaisen suosittu
harrastus sekä tytöillä että pojilla
Harrastaa käsitöitä, %
18
28.5.2021 Miia Huomo

19. Valokuvaus ja videokuvaus
–Valokuvaus ja videokuvaus on
yleistynyt 10-14-vuotiailla
–Sosiaalisella medialla
varmasti vaikutusta
videokuvauksen
yleistymiseen
– 12 prosenttia 10-14-vuotiaista
oli jakanut kuvaamiaan videoita
Youtubessa
Harrastaa valokuvausta, %
19
28.5.2021 Miia Huomo

20. Sosiaalisen median käyttö
20
28.5.2021
–Suurin osa 10-24-vuotiaista nuorista seurasi somekanavia
päivittäin tai lähes päivittäin
– Suurin osa 15-24-vuotiaista jatkuvasti
– Suurin osa 10-14-vuotiaistakin vähintään muutaman kerran päivässä
– Tytöt enemmän kuin pojat
–Sosiaalisen median kanavista WhatsApp oli suosituin 10-24-
vuotiaiden nuorten keskuudessa
–Ikävaihtelua muiden kanavien käytössä
– 20-24-vuotiailla suosittuja Facebook ja Instagram
– 15-19-vuotiailla Snapchat
– 10-14-vuotiaat käyttivät huomattavasti vähemmän Facebookia
– Yli 25-vuotiaat suosivat Facebookin Messenger-sovellusta, jota alle 15-
vuotiaista käytti vain 12 prosenttia
Miia Huomo

21. 21
28.5.2021
0 20 40 60 80 100 120
Periscope
Jotain muuta
LinkedIn
Pinterest
Twitter
Snapchat
Messenger
Instagram
Facebook
WhatsApp
Sosiaalisen median palvelujen käyttö, 2017
20-24 vuotta 15-19 vuotta 10-14 vuotta
Miia Huomo

22. Digipelaaminen – konsoli-, mobiili- tai
tietokonepelit
–Digipelaaminen yleistynyt
selvästi 2000- ja 1990-
luvun alusta
–Eniten pelaavat 10-14-
vuotiaat nuoret
– 26 prosenttia päivittäin
– 32 prosenttia viikoittain
–Pojat enemmän kuin tytöt
–Suurin muutos 20-24-
vuotiaiden pelaamisessa
22
28.5.2021
0 20 40 60 80 100 120
20-24 vuotta
15-19 vuotta
10-14 vuotta
Digipelaaminen, %
2017 2002 1991
Miia Huomo

23. Linkkilista
23
28.5.2021
– Koulutustilastot
– Sijoittumispalvelu (maksullinen tilastopalvelu)
– Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
– Koulutukseen liittyviä artikkeleita:
– Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut
– Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa, joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu
– Suomen korkeakoulutuson yhä korkeaa kansainvälistä tasoa
– Vapaa-ajan osallistuminen
– Ajankäyttötutkimus
– Vapaa-aika muutoksessa artikkeleita:
– Vapaa-aikatutkimus (artikkelisarja)
– WhatsApp suosituin – some on suomalaisten arkea iän mukaan vaihdellen
– Lapsilla on paljon luovia harrastuksia – tytöt jo lopettaneet, kun pojat aloittavat soittamisen
– Miten lasten oikeudet toteutuvat ystävyyssuhteissa ja osallistumisessa?
– Korona on rajoittanuteniten nuorten liikuntaharrastuksia
– Ravintoloissa syödään entistä enemmän – tansseissa käynnin suosio hiipunut
– Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan
– Statfin-tietokanta
Miia Huomo