SlideShare una empresa de Scribd logo

Digimedia 2003

•
•
Tommi Pelkonen
Tommi Pelkonen

Digimedia 2003 -raportti. Historian havinaa kerrakseen. On hävinnyt kokonaan netistä, joten johonkihan tämä oli laitettettava talteen.

Internet
1 de 121
Descargar para leer sin conexión
Digimedia2003Digimedia2003
Digimedia 2003 – Nykytila ja kasvunäkymiä Loppuraportin laatija ja vastuullinen tutkija: Tommi Pelkonen Tutkimustyöryhmä: Jukka Kallio, Janne Orava, Timo Paloheimo, Matti Pulkkinen, Kaj Pyyhtiä & Markku Tinnilä LTT-Tutkimus Oy www.ltt-tutkimus.fi B-sarja, B169 ISBN: 951-774-109-X ISSN: 1456-4882 HesePrint, Helsinki, 2003 kansilehden julkiasu: Topi Saari
1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO .................................................................................................................... 1 KUVIOLUETTELO.........................................................................................................................2 TAULUKKOLUETTELO................................................................................................................3 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................4 EXECUTIVE SUMMARY ...............................................................................................................5 ALKUSANAT ...................................................................................................................................6 DIGIMEDIA – TÄRKEÄ OSA SISÄLLÖNTUOTANNON ARVOVERKKOJA..............................................................6 DIGIMEDIASEKTORI ON TERVEESSÄ TILASSA.......................................................................................................7 UUSMEDIASTA ON TULLUT DIGIMEDIA - MIKÄ ON MUUTTUNUT?....................................................................8 1 JOHDANTO ...........................................................................................................................9 1.1 TAUSTAA......................................................................................................................................................9 1.2 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA RAJAUKSET ...............................................................................................10 1.3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .....................................................................................................................11 1.4 TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS ..............................................................................12 1.5 RAPORTIN RAKENNE ..............................................................................................................................13 1.6 MÄÄRITELMÄT .........................................................................................................................................14 1.6.1 Digimedian sovellusalueet........................................................................................................................14 1.6.2 Digimedian neljä roolia...........................................................................................................................16 2 DIGIMEDIA SUOMESSA .................................................................................................... 19 2.1 HYPEN VAIKUTUKSET DIGIMEDIA-ALAAN .........................................................................................19 2.2 YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA SIJAINTI....................................................................................................21 2.3 LIIKETOIMINNAN ALOITTAMINEN.......................................................................................................24 2.4 TOIMIALAN LIIKEVAIHTO......................................................................................................................26 2.5 DIGIMEDIAN LIIKETOIMINTA-ALUEET ...............................................................................................29 2.6 KANNATTAVUUS JA KUSTANNUSRAKENNE ........................................................................................39 2.7 TYÖLLISTÄMISVAIKUTUKSET ................................................................................................................42 2.8 OSAAMISTARPEET JA HAASTEET ...........................................................................................................46 2.9 NÄKEMYKSIÄ ALAN KOULUTUSLAITOKSISTA.....................................................................................51 2.10 DIGIMEDIAYRITYKSEN ASIAKASSUHTEET ..........................................................................................56 2.11 KANSAINVÄLISTYMINEN........................................................................................................................62 3 DIGIMEDIAN ARVOVERKOSTOT ................................................................................... 76 3.1 SISÄLTÖTUOTANNON ARVOVERKKO...................................................................................................76 3.2 DIGIMEDIAN PALVELUSUUNNITTELUN ARVOVERKOT ....................................................................77 3.2.1 Palvelutuotannolle luotiin oma arvoketjunsa............................................................................................77 3.2.2 Viestinnän ja markkinoinnin arvoverkko ..............................................................................................78 3.2.3 Palvelusuunnittelun arvoverkko ..............................................................................................................82 3.2.4 Kaupankäynnin tukiratkaisujen arvoverkko ..........................................................................................84 3.3 DIGIMEDIAN YHTEISTYÖSUHTEIDEN TOIMIVUUS ............................................................................86 3.4 ARVOVERKOISSA TARVITAAN ERIKOISTUMISTA................................................................................91
2 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET........................................................................... 94 4.1 TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT.........................................................................................94 4.2 SUOSITUKSET ALAN ERI TAHOILLE ......................................................................................................98 4.2.1 Suositukset digimediayrityksille...............................................................................................................98 4.2.2 Suositukset viranomaisille.......................................................................................................................99 4.2.3 Suositukset alan asiakasyrityksille........................................................................................................100 4.3 JATKOTUTKIMUSAJATUKSIA ................................................................................................................101 LIITTEET.....................................................................................................................................103 LIITE 1: HAASTATELLUT DIGIMEDIAN TUOTANTOYRITYKSET .....................................................................103 LIITE 2: HAASTATTELURUNKO............................................................................................................................104 LIITE 3: KYSELYRUNKO........................................................................................................................................105 LIITE 4: TUTKIMUKSEN METODOLOGIAKUVAUS.............................................................................................113 KIITOKSET ..................................................................................................................................118 LÄHDELUETTELO ....................................................................................................................119 Kuvioluettelo KUVIO 1: TUTKIMUKSEN YMPÄRISTÖKUVAUS ........................................................................................10 KUVIO 2: DIGITAALINEN MEDIA OSANA ICT-KLUSTERIA........................................................................11 KUVIO 3: LOPPURAPORTIN KOKONAISRAKENNE .....................................................................................13 KUVIO 4: LOPPURAPORTIN KAPPALERAKENNE .......................................................................................13 KUVIO 5: DIGITAALISEN MEDIAN LIIKETOIMINTA-ALUEET .....................................................................16 KUVIO 6: DIGIMEDIAN ERI ROOLIT..........................................................................................................17 KUVIO 7: DIGIMEDIASEKTORI JA HYPE....................................................................................................19 KUVIO 8: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ SUOMESSA 1997-2003............................................................21 KUVIO 9: DIGIMEDIAYRITYSTEN MAANTIETEELLINEN SIJOITTUMINEN ...................................................22 KUVIO 10: DIGIMEDIAYRITYSTEN TOIMINTA-ALUEET SUOMESSA...........................................................23 KUVIO 11: DIGIMEDIAYRITYSTEN SIJOITTUMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA..........................................24 KUVIO 12: DIGIMEDIAYRITYSTEN PERUSTAMISVUOSI.............................................................................25 KUVIO 13: TOIMINNAN ALOITTAMINEN DIGIMEDIA-ALALLA ..................................................................25 KUVIO 14: DIGIMEDIA-ALAN LIIKEVAIHTO JA MYYNTIKATE 1995-2006E...............................................26 KUVIO 15: DIGIMEDIAYRITYSTEN LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2002 ................................................27 KUVIO 16: ALAN YRITYSKOON KASVU....................................................................................................28 KUVIO 17: LIIKEVAIHDON KEHITTYMISNÄKYMÄT ..................................................................................28 KUVIO 18: DIGIMEDIAYRITYSTEN PERUSLIIKETOIMINTAMALLIT ............................................................30 KUVIO 19: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ SOVELLUSALUEITTAIN (KAIKKI MAININNAT) ........................31 KUVIO 20: ERIKOISTUNEIDEN YRITYSTEN PAINOPISTE-ALUEET ..............................................................31 KUVIO 21: TUKILIIKETOIMINTA-ALUEILLA TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ ............................................32 KUVIO 22: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ TEKNOLOGISTEN KANAVIEN SUHTEEN ..................................33 KUVIO 23: LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN KANAVITTAIN......................................................................34 KUVIO 24: DIGIMEDIAYRITYSTEN TEKNISET KANAVAVAIHTOEHDOT .....................................................35 KUVIO 25: SOVELLUSALUEEN PAINOPISTEET TEKNOLOGISEN KANAVAN SUHTEEN.................................36 KUVIO 26: DIGITAALISEN TELEVISION VAIKUTUS ALAN LIIKEVAIHTOON................................................37 KUVIO 27: MOBIILIPALVELUIDEN VAIKUTUS ALAN LIIKEVAIHTOON.......................................................37 KUVIO 28: KANNATTAVUUS LÄHITULEVAISUUDEN TAVOITTEENA .........................................................39 KUVIO 29: DIGIMEDIAYRITYSTEN LIIKETOIMINNAN VOITOLLISUUS 1997-2003......................................40 KUVIO 30: KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIKATE DIGIMEDIA-ALALLA (1000 EUR).......................................41 KUVIO 31: HINTAKILPAILUN VAIKUTUS ALAN LIIKETOIMINTAAN...........................................................42 KUVIO 32: DIGIMEDIAYRITYSTEN JA ALAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUOMESSA 1995-2006E ..................43 KUVIO 33: DIGIMEDIAYRITYSTEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN (TYÖNTEKIJÄÄ).....................44 KUVIO 34: HENKILÖSTÖMÄÄRÄ SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON .................................................................44 KUVIO 35: HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITTYMINEN LÄHITULEVAISUUDESSA............................................45 KUVIO 36: OSAAMISTARPEET DIGIMEDIAYRITYKSISSÄ...........................................................................46
3 KUVIO 37: ARVIO DIGIMEDIAOSAAMISESTA MAASSAMME......................................................................48 KUVIO 38: TUOTANNON SIIRTYMINEN HALPATUOTANTOMAIHIN............................................................49 KUVIO 39: OSAAJAPAKO SUOMESTA ......................................................................................................50 KUVIO 40: ASIANTUNTIJAYRITYKSEN JOHTAMIS- JA HENKILÖSTÖHAASTEET .........................................50 KUVIO 41: JOHTAMINEN ALAN HAASTEENA............................................................................................51 KUVIO 42: NÄKEMYKSIÄ SUOMALAISESTA DIGIMEDIAKOULUTUKSESTA................................................52 KUVIO 43:KOULUTUSTARPEET DIGIMEDIA-ALALLA................................................................................53 KUVIO 44: YHTEISTYÖ KOULUTUSLAITOSTEN KANSSA...........................................................................54 KUVIO 45: HALUKKUUS OSALLISTUA KOULUTTAJANA ...........................................................................55 KUVIO 46: DIGITAALISTEN VIESTIMIEN ROOLI LIIKETOIMINNASSA .........................................................56 KUVIO 47: ASIAKKUUDEN HALLINNAN HAASTAVUUS.............................................................................57 KUVIO 48: ASIAKASSUHTEISSA ONGELMIA AIHEUTTAVIA TEKIJÖITÄ......................................................58 KUVIO 49: DIGIMEDIAYRITYSTEN VALINTAKRITEERIT............................................................................61 KUVIO 50: YRITYSKUVAN KOHENTAMINEN ............................................................................................62 KUVIO 51: KANSAINVÄLISTYMISEN KEINOT ...........................................................................................64 KUVIO 52: KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA LÄHITULEVAISUUDESSA .................65 KUVIO 53: VERKKOSIVUJEN KANSAINVÄLISYYS.....................................................................................66 KUVIO 54: KANSAINVÄLISTYMISEN SUUNNAT JA OPERAATIOMUODOT...................................................67 KUVIO 55: DIGIMEDIAYRITYSTEN TOIMINNOT EUROOPASSA..................................................................68 KUVIO 56: YRITYSKOKO JA KV. TOIMINTOJEN MÄÄRÄ ...........................................................................69 KUVIO 57: YRITYSKOKO JA KANSAINVÄLISTYMISEN KOHDEMAAT.........................................................69 KUVIO 58: KANSAINVÄLINEN KASVU LÄHITULEVAISUUDESSA ...............................................................70 KUVIO 59: KANSAINVÄLINEN KETJUUNTUMINEN ...................................................................................71 KUVIO 60: ALAN KANSAINVÄLINEN KESKITTYMINEN.............................................................................71 KUVIO 61: KANSAINVÄLISTYMISEN TUKEMINEN ....................................................................................73 KUVIO 62: DIGIMEDIA-ALAN KANSAINVÄLISTYMISEN YDINKYSYMYKSIÄ..............................................74 KUVIO 63: RISKIRAHOITUKSEN SAATAVUUS ALAN KEHITYKSEN HIDASTAJANA .....................................75 KUVIO 64: SISÄLLÖNTUOTANNON YLEINEN ARVOKETJU ........................................................................76 KUVIO 65: PALVELUTUOTANNON YLEINEN ARVOKETJU .........................................................................77 KUVIO 66: VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN ARVOVERKKO....................................................................78 KUVIO 67: ROOLIN LÖYTÄMINEN MARKKINOINTIVIESTINNÄSSÄ ............................................................79 KUVIO 68: PERINTEISET MAINOSTOIMISTOT JA DIGIMEDIA-ALA .............................................................81 KUVIO 69: PALVELUSUUNNITTELUN ARVOVERKKO................................................................................83 KUVIO 70: TUOTANTOPROSESSIEN TUOTTEISTAMINEN KILPAILUVALTTINA............................................84 KUVIO 71: KAUPANKÄYNTIRATKAISUN ARVOKETJU ..............................................................................85 KUVIO 72: YHTEISTYÖN TOIMIVUUS ALALLA .........................................................................................86 KUVIO 73: DIGIMEDIAN KUMPPANUUSSUHTEET SUOMESSA ...................................................................87 KUVIO 74: KUMPPANUUSSUHTEIDEN LUONNE SUOMESSA......................................................................88 KUVIO 75: DIGIMEDIA-ALAN YHTEISTYÖMUODOT..................................................................................89 KUVIO 76: ALIHANKINNAN OSUUS TUOTANNOISTA ................................................................................89 KUVIO 77: YHTEISTYÖTAVAT YRITYSTEN KOON MUKAAN......................................................................90 KUVIO 78: YRITYKSEN ROOLIT JA ARVOKETJUN PAINOPISTEET ..............................................................91 KUVIO 79: INNOVATIIVISUUS JA YRITYSKOKO ........................................................................................92 KUVIO 80: ERIKOISTUMINEN KILPAILUKYVYN TAKAAJANA....................................................................93 KUVIO 81: KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU KILPAILUVALTTINA............................................................93 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1: DIGIMEDIAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTEEMOJA ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN MUKAAN .....55 TAULUKKO 2: DIGIMEDIA-ALAN TRENDEJÄ LÄHITULEVAISUUDESSA......................................................95 TAULUKKO 3: SUOSITUKSIA DIGIMEDIAN TUOTANTOYRITYKSILLE.........................................................98 TAULUKKO 4: SUOSITUKSIA JULKISHALLINNOLLE ..................................................................................99 TAULUKKO 5: SUOSITUKSIA DIGIMEDIAYRITYSTEN ASIAKKAILLE ........................................................100
4 Tiivistelmä Taustaa Digimediasektoria (ns. uusmediaa) tutkittiin 1990- luvun lopulla lukuisissa hankkeissa ympäri Suomea. Romahtaneiden odotusten (ns. uusmediakuplan puhkeamisen) jälkeen alan tilannetta ei ole kuitenkaan selvitetty puolueettomasti. Tämä tutkimus vastasi tähän kysyntään. Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli luoda selkeä kuvaus suomalaisen digitaalisen median palveluliiketoiminnan nykytilasta ja kasvunäkymistä. Lisäksi selvitettiin toimialan kansainvälistymiseen liittyviä erityis- kysymyksiä. Tärkeimmät tutkimuskysymykset: 1. Millainen digitaalisen median palveluyritysten nykytilanne on maassamme? 2. Millaisia digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneen yrityksen tärkeimmät menestystekijät toimintaympäristössään ovat? 3. Millä keinoin digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistunut yritys voi kasvaa ja/tai kansainvälistyä? 4. Millä keinoin julkinen valta voi edistää kasvun eri vaiheissa yrityksen menestymistä digitaalisessa palvelutuotannossa? Hankkeen toteutti LTT-Tutkimus Oy Culminatum Oy:n toimeksiannosta kesän 2002 -kevään 2003 välisenä aikana. Tutkimuksen rahoitti Kauppa- ja teollisuus-ministeriö. Havainnot pohjautuvat 13 alan yritysjohtajana teemahaastatteluun ja 76 digimedia-alan yrityksen kyselytutkimukseen. Tärkeimmät havainnot • Digimedia on vakiinnuttanut asemansa asiantuntijaliiketoimintana: Erilaiset sähköiset palvelut ovat nykyisin kiinteä osa minkä tahansa liiketoiminnan suunnittelua. Sähköisten välineiden kautta asioimisen liiketoiminnallisen merkityksen oletetaan edelleenkin vain kasvavan. Palvelut tarvitsevat tekijänsä, aivan kuten mainontakin. Digimediayrityksille on siis luontaista kysyntää. • Hyperkasvu on päättynyt: Digimediaan liittyvän palveluliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2002 noin 160 miljoonaa euroa ja suurin osa alan yrityksistä on voitollisia. Toimialan liikevaihdon arvioidaan kasvavan 2-5 % vuosivauhtia vuoteen 2006 mennessä. Digimediasta on tullut liiketoimintaa muiden joukossa – ei ole enää ns. uutta taloutta. • Alan yritysmäärän kasvu on pysähtynyt ja henkilöstömäärä on vähentynyt: Digimedia- alalla toimii tällä hetkellä Suomessa noin 280 yritystä, joissa työskentelee noin 2300 työntekijää. Alalle syntyy vuoteen 2006 mennessä arviolta 200-300 työpaikkaa. • Ala on keskittynyt huomattavasti: Tyypillinen digimediayritys on kooltaan hyvin pieni (alle 10 työtekijää). Kuitenkin suurin osa alan liikevaihdosta syntyy alan isommissa yrityksissä. Pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti tärkein alue alan yrityksille niin sijoittumisen kuin asiakaspotentiaalin kannalta. • Kansainvälistyminen jatkuu verkostojen kautta: Digimediasektori hakee 1990-luvun jälkeen kasvua ulkomailta hyvin varovaisesti. Kansainvälisten toimistojen perustamisen sijaan mahdollisuuksia haetaan nyt erilaisten yhteistyöverkostojen kautta • Digimedian koulutuksesta on ylitarjontaa: Digimediaan liittyvää koulutusta lisättiin maassamme 1990-luvun lopulla huomattavasti. Nyt selkeänä uhkana on kouluttaa alalle liikaa tekijöitä suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. • Erikoistuminen on alan elinehto: Digialan yrityksille on erittäin tärkeä löytää oma erikoisalueensa. Alan yritysten on kyettävä tarjoamaan asiakkailleen ja kumppaneilleen jotain mistä on todellista lisäarvoa. Suositukset Alan yrityksille • Oman erikoisosaamisen löytämiseen tulee panostaa merkittävästi. Yleisosaajille on yhä vähemmän töitä. • Oman aseman löytäminen alan yhteistyöverkostoissa on yhä tärkeämpää. • Asiakassuhdeosaamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja lisäarvon luomiseen tulee panostaa. Viranomaisille • Digimediaan liittyviä koulutuspanoksia tulee kohdistaa tarkemmin • Alan tukijärjestelmiä kehitettäessä tulee huomioida riittävän suuret panostukset ja ottaa riskejä. Hajauttaminen ei tuo toivottuja tuloksia • Yrittäjyyden edellytyksien parantaminen kohentaa myös digimediayrittäjien asemaa Alan asiakasyrityksille • Digipalveluita suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luotavan palvelun liiketoiminnallisiin hyötyihin • Digipalveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja – myös laskusuhdanteen aikana. • Palveluiden kehittämiseen tulee investoida pitkäjänteisesti, kuitenkin ottaen riskejä. Avainsanat: Digimedia, uusmedia, verkostoteoriat, arvoverkot, kansainvälistyminen, markkinointi, organisaatiot ja johtaminen, internet, mobiili, digi-tv, multimedia
5 Executive summary Background The Finnish digital media industry (new media) was ana- lysed very thoroughly in the end of 1990s. Yet, there is little objective analysis done after the crash of the high expectations (so-called internet hype). This research aims to fill this gap. Research questions and implementation The key objective of the analysis was to create a sound and precise description of the current situation in the Finnish digital media service creation markets. Further- more, the analysis targeted to clarify issues related to the internationalization development in the industry. In prac- tice the objectives were met by answering the following research questions: 1. What kind of situation prevails currently in the Finnish digital media markets 2. What kind of success factors are required from a company dedicated to creating digital media ser- vices? 3. How can the digital media company grow and/or internationalize its operations? 4. What actions can government organizations take to facilitate the digital media industry development in the most efficient manner? The research was carried out by co-operation with LTT- Research Ltd. And Culminatum Oy Ltd during summer 2002 and spring 2003. The project was commissioned by the Ministry of Trade and Industry Finland. Findings are based on a survey of 76 leading Finnish digital media companies and interviews of 13 industry top managers Key findings • Digital media has stabilized its position as a professional service industry. Electronically pro- vided services are an increasingly important part of any business activity. The importance of digital com- munication and transactions via digital devices and transmission networks is expected to grow steadily also in the future. Thus, there natural demand exists for digital media service companies. • Hypergrowth is history: In 2002, the total turnover of the companies specialized in digital media service provision was approx. 160 mEUR Most of the com- panies were profitable. The industry turnover is ex- pected to grow at 2-5 % / year up to 2006. Digital media has become similar to any other industry – there is, now longer, a “new” economy. • Growth in the number of companies and per- sonnel has stopped: The Finnish digital media in- dustry employs currently ~2300 people in its 280 companies. There will be only 200-300 positions available during until year 2006. • The industy has concentrated both regionally and by its turnover: A typical digital media com- pany employs less than 10 persons. Yet, most of the industry turnover is created in the few largest com- panies. The Helsinki regions represents by far the most important area for the companies as a location for operations, as well as, as its potential for custom- ers. • Internationalization continues via networks: After the rapid expansion in the end of 1990s, the current trend for internationalization is to carry out action with caution. Instead of opening new foreign offices, Finnish companies tend to seek for opportu- nities via co-operative modes – joining into emerging international service networks. • There is overcapacity in digital media-related education: The Finnish education organizations have increased very rapidly their offerings of digital media related training during the last few year. Cur- rently the main threat for the students is to obtain an education with very little actual value in the slumping job markets. • Specialization is the one of the key issues for success: It is crucial for the Finnish digital media companies to find out their core competence. They need to offer their clients and partners services that offer true value-added. Recommendations To digital media companies • Focusing of finding own core competence is be- coming increasingly important. There is less and less work for generalists. • Identification and leveraging of own role within the industry value chain becomes more important in the future • Understanding customer needs is one of the most important issues for business success. Investments in relationships can bring the added revenue required for survival also during the current downturn. To governmental organizations • Careful consideration and allocation is needed in education and training related investments • Possible support programs need to offer large enough investments to fewer targets and thus higher risk have to be taken. Spreding scarce resources will not bring back wished returns. • Entrepreneurship needs to be better supported. This benefits also the digital media industy. To digital media clients • Business benefits have to sought after when invest- ing into digital media services • Major benefits can be obtained with digital media services – also during recession • Service development is a long-term process. Yet, risks have to be taken Key words Digital media, new media, network theories, value webs, internationalization, marketing, organizations and man- agement, internet, mobile communications, digital televi- sion, multimedia
6 Alkusanat Digimedia – tärkeä osa sisällöntuotannon arvoverkkoja Tämä tutkimus digimediasta liittyy tiiviisti Kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektiin. Projektin tarkoituksena on edistää infocom-klusterin (informaatioteknologia, sisältötuotanto, viestintäinfrastruktuuri) ja sitä soveltaviin aloihin kuuluvien yritysten kehittymistä liiketaloudellisesti kannattaviksi ja kansainvälisiksi sekä yrityksinä että joustavasti toimivina verkostoina. Sisältötuotanto on vuodesta 1997 lähtien ollut kauppa- ja teollisuusministeriön strategisissa tavoitteissa merkittäviä kasvuodotuksia omaavana toimialana tärkeä kehittämisalue. Myös merkittäviä kansainvälisiä kasvuodotuksia omaavien kulttuuriteollisuusyritysten kehittäminen kuuluu projektin ohjelmaan. Sisältötuotantoprojekti keskittynyt pääosin yritysten toiminnan kehittämiseen. Työtä on tehty yritysten kanssa esim. rahoitus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiseksi sekä aihetta koskevana neuvontana että rakentamalla kehittämisohjelmia ja osallistumalla alaa koskevaan selvitys- ja tutkimustyöhön, kuten tähän tutkimukseen. Kehittämisohjelmat ovat painottuneet liiketoiminnan, markkinoinnin ja myynnin strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittämiseen. Projekti pyrkii myös vaikuttamaan rahoitusinstrumenttien, lainsäädännön ja koulutuksen kehittymiseen siten että alan toimintaedellytykset paranevat nopean kehityksen ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien lisäämisen edellyttämällä tavalla. Projektin tärkeä toimintamuoto sen alusta lähtien ovat olleet lukuisat tutkimukset ja selvitykset joilla on pyritty saamaan käsitystä nopeasti kehittyvästä alasta ja erilaisista kehittämismahdollisuuksista. Merkittäviä selvityksiä muiden muassa ovat olleet Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen strateginen selvitys I ja II (1997 ja 1998) sekä kolmas osa Sisältötuotantoyrityksen arvon kehittäminen ja markkinat (2001). Muita merkittäviä tutkimuksia ovat Sisältötuotannon kilpailukyky- vertaileva tutkimus Suomesta, Ruotsista ja Irlannista (2001) sekä Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus (2001). LTT-Tutkimus Oy on toteuttanut useita alan tutkimuksia ja on siten samalla koonnut alalta itselleen merkittävää osaamista, jota on hyödynnetty seuraavissa tutkimuksissa ja näin tutkimuksista on saatu entistäkin parempia. Monissa tutkimuksissa on selvitetty alalle asioiden tai ilmiöiden ominaisuuksia kuten ansaintalogiikoita tai arvoketjuja ja -verkkoja. Tämä tutkimus tuo merkittävän lisän digimedian ja siihen liittyvien erityispiirteiden ymmärtämiseen kokonaisuutena. Keskeisiä tämän tutkimuksen esiin nostamia kysymyksiä ovat mm. tietoyhteiskuntakehitys maassamme, alan palveluyritysten vaihtuvat roolit sekä alan koulutustarjonnan määrä ja laatu. Odotamme mielenkiinnolla aiheesta syntyvää keskustelua. Työ maamme osaamisen kehittämiseksi jatkuu kiivaasti jatkossakin. Digimedia 2003 –tutkimus on pieni, mutta tärkeä palanen suotuisaa kehitystä. Kiitämme lämpimästi sekä osallistuneita yrityksiä että hankkeen toteuttajia. Olli Aulio ylitarkastaja Kauppa- ja teollisuusministeriö
7 Digimediasektori on terveessä tilassa Aloitin oman uusmediaurani muutamia vuosia ennen kuin siitä tuli internetin ansiosta oikea toimiala. Jo silloin yrityksiä oli niin monta, että pystyimme vertailemaan kokemuksiamme ja asettamaan ne jonkinlaiseen viitekehykseen. Sen ajan vaatimaton buumi oli CD-ROM, tuttavallisemmin romppu, ja siitä tai vastaavista sisältötallenteista piti tulla sekä merkittävää bisnestä että arkipäiväinen väline monissa yhteyksissä aina kotikäytöstä museoihin ja sähköisistä kirjoista virtuaalitodellisuuteen, puhumattakaan tietysti klassisesta Xanadusta, Nelsonin maailmankirjastohankkeesta. Uusmediasukupolvelleni graafisen käyttöliittymän tulo internetiin eli world wide webin syntymä ei ollut ensimmäinen kova juttu. Asiakkaita oli aluksi erityisesti tallenne- ja interaktiivisen television puolelta. Kiinnostus tallenteisiin kuitenkin laantui vähitellen ja elämyksellinen multimedia vaihtui koko maailman kattavaan irrallisten ja kevyiden tietokokonaisuuksien kaatopaikkaan. Hyvin pian alalle kasvoi ymmärrys sekä internetin, kaupankäynnin että tallenteiden ja elämyksellisyyden yhteisistä mahdollisuuksista. Tunnistimme vähitellen erot palvelutuotannon ja ohjelmistotuotannon välillä ja tietysti yhteyden taustajärjestelmien ja käyttöliittymien välillä. Nyt uusmediasta on tullut digimedia ja oman toimialansa ansiosta se on selkeämmin tunnistettavissa ja määriteltävissä. Suurin osa yrityksistä kamppailee aivan tavallisten yrittäjyyden mukanaan tuomien haasteiden kanssa. Digimediayrityksissä ei välttämättä enää tehdä työtä pelkästä kutsumuksesta tai innostuksesta pienellä palkalla vaan asemaa ja vakavaraisuutta hakien. Asema arvoverkossa tunnistetaan yhä paremmin ja kumppanuuksista halutaan löytää uutta kilpailuetua. Kuitenkin, kun vain muutos alalla on ollut pysyvää, ei kaikki ole tapahtunut välttämättä alan edustajien kannalta suotuisasti, oikeilla osaamisen tai maantieteellisillä alueilla. Siksi toimialan kehityksen kannalta puolueeton tutkimustyö on välttämätöntä. Vaikka vakiintuneesta liiketoiminnasta jo puhummekin, on mukana edelleen paljon erityispiirteitä. Uusista teknologisista mahdollisuuksista juontuvat epäjatkumot nyrjäyttävät yritysten strategioita, jopa muutaman kuukauden välein. Osaajien koulutusmäärät eivät tällä hetkellä tunnu lainkaan realistiselta ja erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen digimediayritysten toimintamalleissa ovat edelleen suuret. Ja eikä tutkimuksesta päätellen usko kansainvälistymisen mahdollisuuksiinkaan ole karissut. Monet puhuvat alan taantumasta. Onneksi, meidän alalla toimivien kannalta, lama ei ole kokonaisvaltaista; mahdollisuuksia on yhä. Olemme mielestäni nyt erittäin terveessä tilanteessa. Menestymisen avainsanoja ovat kustannustehokkuus, strateginen joustavuus, vahvat kumppanuudet ja syvä ymmärrys naapuritoimialojen luonteesta ja kytkeytymisestä omaan toimialaamme. Ala ei enää kannusta summittaiseen onnenonkimiseen, vaan edessämme on todellisen liiketoimintapaikan vakiinnuttaminen mainostoimistojen, järjestelmätoimittajien ja teknologia-innovaattoreiden rinnalle. Olen erittäin otettu saadessani olla mukana tässä tutkimuksessa jälleen kerran. Kuten edeltäjänsä, se on perusteellisesti tehty ja antaa hyviä työvälineitä sekä omaan työhöni, että alan tulevaisuuden hahmottamiseen ja rakentamiseen. Odotan innolla seuraavaa vastaavaa, sillä vasta nyt meillä on tarpeeksi tietoa ja hedelmällinen tilanne nähdä realistisesti kauemmaksi. Torsti Tenhunen toimitusjohtaja Morning Digital Design Oy
8 Uusmediasta on tullut digimedia - mikä on muuttunut? Keväällä 2001 julkaistu ”Uusmedia aikuistumisen kynnyksellä” -tutkimus kuvasi yltiömäisen positiivisuuden saattamana kasvanutta toimialaa, jolle aiemmin ryntäsivät todellisten osaajien ohella joukko onnenonkijoita ja joka oli tutkimuksen julkaisemisen aikoihin käymässä läpi laajaa muutosta todelliseksi liiketoiminnaksi. Tutkimus oli luonnollinen jatko aiempaan tutkimussarjaan, jonka kautta lukijalla on mahdollisuus tutustua digimedian toimialan kasvuun muutamassa vuodessa liikevaihdoltaan nollasta nykyiseen noin 150 miljoonan euron kokoonsa. Tilanne kesästä 2000 on muuttunut dramaattisesti - nyt oli korkea aika päivittää tietämys alan tilanteesta. Digimedia-alaa käsittelevää julkaisusarjaa jatkaa nyt ”Digimedia 2003- Nykytila ja kasvunäkymiä”- tutkimus. Raportti kuvaa yksityiskohtaisesti toimialaa, joka tulevaisuudessa saa yhä merkittävämmän aseman kaikenlaisessa liiketoiminnassa. Digimediasta on tullut tärkeä osata yritykselle johtaa ja hallita erilaisia toimintoja, hallita asiakassuhteita, tuotantoja sekä myöskin myydä tuotteita. Näille sähköisille palveluille tarvitaan luojansa - digimediayritykset. Tämä tutkimus nostaa esiin alueelta ajankohtaisia kysymyksiä toimialaan liittyvästä koulutuksesta, kansainvälistymisen ongelmien ja sen vaatiman panostuksen ymmärtämisestä alan yrityksissä ja ennen kaikkea digimedian muutoksesta. Digimedia on löytämässä käyttäjänsä. Yritykset hakevat yhä tehokkaampia tapoja hallita logistiikkaansa ja kustannuksiltaan halvempia tapoja tavoittaa asiakasryhmänsä. Merkittävää on, että siinä missä alaa koetteli konkurssien ja irtisanomisten aalto, ei liikevaihdon muutos seurannutkaan perässä yhtä dramaattisesti. Digimediahypen aikaisiin kasvulukuihin ei ole paluuta, mutta yrityksistä huokuu selkeä usko kasvuun jatkossa. Tutkimus tuo esiin myös digimediayritysten monet roolit myynnin ja markkinoinnin alueilla. Tutkimuksen esiin nostama tarve digimedian asiakasprojektien ja erityisesti kansainvälistymispyrkimysten jatkotutkimukseen ovat tärkeitä tälle yhä vaikutukseltaan merkittävämmälle alalle. Digimedia 2003 - Nykytila ja kasvunäkymiä tutkimus on tärkeä osa Culminatum Oy Ltd:n osaamiskeskusohjelman suunnittelussa hankkeita digimedia-alan kehittämiseksi edelleen sen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kansainvälistymisen jatkamiseksi. Maahamme on kertynyt merkittävää osaamista digimedian ja sisältötuotannon ympärille - nyt on aika kääriä hihat ja ottaa tuo osaaminen käyttöön uuden kasvun luomiseksi alueelle. Haluamme kiittää lämpimästi tutkimukseen osallistuneita yrityksiä. Kiitokset tutkimuksen toteutumisesta kuuluvat niin Kauppa- ja teollisuusministeriölle, LTT-Tutkimus Oy:lle, Helsingin kauppakorkeakoulun ITP-opiskelijaryhmälle ja muille osallistuneille, mutta erityisesti tutkija Tommi Pelkoselle, jonka työn tuloksena käytössämme on selkeä kuvaus digimedian nykytilasta. Petri Salmi Projektipäällikkö Culminatum Oy Ltd Digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalvelujen osaamiskeskus
9 1 Johdanto Digimedia ei ole mitään ihmeellistä; se on normaalia liiketoiminnan kehittämistä uusilla teknologioilla. 1.1 Taustaa Digimediatutkimukselle on selkeä tilaus 1990-luvulla informaatioteknologiaan ja viestintään liittyvillä toimialoilla vain muutos on ollut pysyvää. Digitaaliteknologian ja tietoverkkojen yleistyminen johtavat kehitystä kohti yhtenäistä tietoteollista toimialaa, infocom-klusteria. Painoviestinnän (painaminen ja kustantaminen), ns. uusmedian (internet ja multimedia) ja audiovisuaalisen median (radio ja TV) rajat sekä tietoliikenteen ja tietotekniikan väliset rajat sumenevat jatkuvasti. Kehityksestä käytetään alan keskusteluissa termiä lähentyminen, konvergenssi. Rakennemuutos vaikuttaa väistämättä koko yhteiskuntaan ja sen avainkysymyksiä ovat muutoksen hallinta, muuttuva lainsäädännöllinen ympäristö, osaamisen kehittäminen ja koulutuksen soveltuvuus. Digitaalisen median palvelutuotantoyritykset, ns. uusmediayritykset, syntyivät maahamme 1990- luvun puolivälissä. Internet-teknologian hyvin nopea yleismaailmallinen yleistyminen loi voimakkaan kysynnän erilaisille digitaaliseen mediaan liittyville palveluille. Tämä kasvukehitys synnytti maahamme useita satoja uusia yrityksiä ja tästä muodostui vaikeasti rajattavissa oleva toimiala – ns. uusmediatoimiala. Digitaalisen median palvelutuotannon kokonaisliikevaihdon on arveltu1 olleen vuonna 2000 noin miljardi markkaa ja sen työllistäneen tuolloin suoraan noin 2300 työntekijää. On kuitenkin huomattava, että teknologinen kehitys koskettaa laajemmaltikin yhteiskuntaamme. Internetiin ja mobiileihin päätelaitteisiin liittyvät palvelut ovat tulleet osaksi arkipäiväämme ja työelämäämme. Vuosituhannen vaihde oli digitaalisen median palvelutuotantoihin suuntautuneilla yrityksillä korkeasuhdanteen aikaa. Alaan kohdistui suuria odotuksia ja tämä heijastui pörssiin listautuneiden yritysten erittäin korkeina markkina-arvoina. Uudet, erilaisia viihteellisiä ja verkkokaupankäyntiin suunnattuja palveluita tarjonneet yritykset, ns. dotcom-yritykset olivat rahoittajien suosiossa. Ilmapiiri oli hyvin positiivinen ja alan yritykset panostivat voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vuoden 2000 aikana alan henki kuitenkin muuttui. Palvelut eivät saavuttaneetkaan odotettua suosiotaan. Rahoittajat menettivät uskoaan alaan ja tämä heijastui suoraan alan pörssikursseihin. Kasvusuuntautuneisuudesta ajauduttiinkin kustannus- ja kannattavuustarkkailuun, äkkirikastumisista irtisanomisiin. Alan toiminnot ja yritykset ovat kuitenkin jo vakiinnuttaneet asemansa asiantuntijapalveluiden joukossa. Digitaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta tehtiin Suomessa 1990-luvun loppupuolella erityisesti LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmässä sekä TEKES:ssa. Toimialaa tarkasteltiin kehitysnäkymien, henkilöstön osaamisen, tuotantoprosessien sekä kriittisten osaamisalueiden näkökulmista. Alasta on myös laadittu useita akateemisia lopputöitä. Kuitenkaan aivan viime aikoina tätä intensiivisesti aloitettua selvitys- ja seurantatyötä ei ole jatkettu. Tutkimuskentässä onkin havaittavissa selvä tilaus työlle, joka analysoisi laajemmin alan nykytilannetta ja luotaisi sen kriittisiä menestystekijöitä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. On tärkeä huomata, että alan viimeaikainen kriisiytyminen on omiaan lisäämään aiheen mielenkiintoisuutta. Toisaalta tämä lisää myös aiheen haastavuutta. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan puolueettomasti selkeään tietotarpeeseen alan tilanteesta. Tutkimus perustuu aikaisempaan työhön, jota tutkimusryhmä on tehnyt digitaalisen median, tietotekniikan ja tietoyhteiskuntakeskustelun ympärillä. Työn pääpaino on liiketoiminnallisessa analyysissä. Tekniikkaa käsitellään tutkimuksessa lähinnä liiketoiminnallisesta, ei teknisestä näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää huomata, että alan kehitys on hyvin riippuvaista teknologian saatavuudesta ja valmiusasteesta. 1 mm. Kuokkanen ym, 1999, Pohto & Wiren, 2001, Pelkonen, 2001
10 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tavoitteena alan tilanteen selkiyttäminen Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli luoda selkeä näkemys suomalaisen digitaalisen median palveluliiketoiminnan nykytilasta ja kasvunäkymistä. Lisäksi selvitettiin toimialan kansainvälistymiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Käytännössä tutkimuksen tavoitteisiin päästiin vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millainen digitaalisen median palveluyritysten nykytilanne on maassamme? 2. Millaisia digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneen yrityksen tärkeimmät menestystekijät toimintaympäristössään ovat? 3. Millä keinoin digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistunut yritys voi kasvaa ja/tai kansainvälistyä? 4. Millä keinoin julkinen valta voi edistää kasvun eri vaiheissa yrityksen menestymistä digitaalisessa palvelutuotannossa? Tutkimuksen avulla tuotettiin mm. seuraavia tuloksia: • Alan tilannekatsaus – tarkennettu määritelmä, nykyhaasteet, mahdollisuudet, alan nykytilanne, trendit ja ennusteet • Toimialan arvoketjut – digimedia-alan liiketoimintaverkostojen määrittely ja kuvaus • Realistinen näkemys toimialan yritysten mahdollisuuksista kasvuun ja kansainvälistymiseen • Liiketoiminnalliset suositukset alan eri toimijaryhmille, kuten toimialan yrityksille, asiakkaille sekä erilaisille kumppaniyrityksille • Suositukset julkisen vallan digitaaliseen mediaan kohdistuville tukitoimille Tutkimusympäristöä havainnollistaa kuvio 1. Digitaalisen median palveluyritykset sivuavat sekä sisällöntuotantoyrityksiä, että ohjelmistoliiketoimintaa. Niiden ydinliiketoiminta on kuitenkin asiantuntijapalveluiden tarjoaminen omille asiakasyrityksilleen. Perinteisemmillä toimialoilla tätä muistuttaa mainostoimiston, viestintätoimiston tai konsulttiyrityksen toiminta. Digitaalisen median alueella tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Satama Interactive, Visual Systems, Nitro FX, Morning Digital Design, Everscreen Mediateam, Frantic Media ja Axel Digital Group. Kuvio 1: Tutkimuksen ympäristökuvaus Digitaalisen median sisällön- tuotanto Ohjelmisto- liiketoiminta Digitaalisen median palvelu- liiketoiminta Tutkimuskohde: Sisältötuotanto- yritykset Tutkimuskohde: Ohjelmistotuote- yritykset Tutkimuskohde: Digitaalisen median palveluyritykset Ydinliiketoiminta: Sisällöt ja sisältö- oikeudet Ydinliiketoiminta: Asiantuntijapalvelut Ydinliiketoiminta: Ohjelmistojen tuottaminen, myynti ja tukeminen Tutkimuksen pääkohde Ansainnan perusta: EUR/h EUR/projekti Ansainnan perusta: EUR/käyttö EUR/tuote Ansainnan perusta: EUR/lisenssi EUR/käyttäjä +tuotetuki
11 Digimedian rajaaminen on haasteellista Digitaalisen median palveluyritykset sivuavat myös läheisesti useita muita ICT-klusterin2 toimijoita. Tämän hankkeen toteuttajatahojen aikaisemmissa selvityksissä digitaalisen median asemaa on kuvattu kuviolla 2. Se muodostaa hyvän tarkastelulähtökohdan mietittäessä tarkemmin alan roolia ja asemaa. On tärkeä huomata, että toimialan rajapinnat muihin klusterin alueisiin nähden verrattuna ovat sumeat ja tarkkojen rajapintojen määrittely tässä lähentymiskehityksen vaiheessa on haastavaa. Kuvio 2: Digitaalinen media osana ICT-klusteria Perinteiset media- yritykset Tietotekniikan ohjelmisto- ja järjestelmätuottajat AV- tuottajat Laitevalmistajat Tietoliikenne- operaattorit Konsultointi- yritykset Mainostoimistot Digitaalisen median palveluyritykset Lähde: Kuokkanen ym., 1999 1.3 Tutkimuksen toteutus Hanke toteutettiin kesän 2002 – talven 2003 aikana. Hankkeen toteutti LTT-Tutkimus Oy Culminatum Oy/Digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalveluiden osaamiskeskuksen toimeksiannosta kesän 2002 -kevään 2003 välisenä aikana. Tutkimuksen rahoitti Kauppa- ja teollisuusministeriö. LTT-Tutkimus Oy on suomalaisen sähköiseen liiketoimintaan ja digitaaliseen mediaan liittyvän liiketaloudellisen tutkimuksen pioneereja maassamme ja omaa myös vankan taustan osaamisintensiivisten palveluiden tutkimuksesta. LTT:n omistaa Helsingin kauppakorkeakoulu (HKKK) ja se ammentaa osaamisensa korkeakoulun laajasta osaajajoukosta. Osaamiskeskus on Culminatum Oy:n koordinoima digimedian ja sisällöntuotannon erikoiskysymyksiin keskittynyt koordinaatioelin. Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena: 1. Digitaalisen median yrityskentän nykytilannetta kartoittava esiselvitys (kesäkuu - syyskuu 2002). Esiselvityksestä tuotettiin oma lyhyt raporttinsa tutkimusryhmän sisäiseen käyttöön. 2. Toimialan tilannetta ja näkymiä tarkemmin luovaava kysely- ja haastattelututkimus (joulukuu 2002 – maaliskuu 2003). 3. Synteesi alan kriittisistä osaamisalueista, kasvun ja kansainvälistymisen haasteista ja yksityiskohtaisten suositusten luominen eri viiteryhmille (huhtikuu 2003). Tämä käsillä oleva tutkimusraportti kokoaa osioiden kaksi ja kolme havainnot. Vastuullisena tutkijana ja tämän loppuraportin laatijana hankkeessa toimi KTM Tommi Pelkonen. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli KTM Jukka Kallio. Tutkimusta avustivat KTT Matti Pulkkinen, KTT Markku Tinnilä, KTM Janne Orava, kauppat. yo. Kaj Pyyhtiä sekä kauppat. yo Timo Paloheimo. 2 ICT=Information-Communication-Technology, tele- ja viestintätoimialojen muodostama kokonaisuus
12 Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Torsti Tenhunen, (Morning Digital Design). Ohjausryhmässä toimivat lisäksi toiminnanjohtaja Marit Hohtokari (Satu r.y.), johtaja Lassi Tolonen (Everscreen Mediateam Oy), hallituksen puheenjohtaja KP Hiltunen (Mediaosuuskunta Haukion), ylitarkastaja Olli Aulio (Kauppa- ja Teollisuusministeriö), toimitusjohtaja Matti Pulkkinen (LTT- Tutkimus Oy) sekä projektipäällikkö Petri Salmi (Culminatum Oy). Tutkimustyötä pohjustaneen esiselvityksen toteuttivat Helsingin kauppakorkeakoulun ITP-ohjelman3 yhteydessä Annekathrin Kieslich, Markku Honkala, Johannes Sarekoski, Soumya Sinha ja Jian Ming Teng. Koko tutkimusprosessin ajan havaintoja täydennettiin tarkoin valituilla asiantuntijahaastatteluilla (esiselvitys 5 kpl, haastattelututkimus 13 kpl). Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä (N=269, n=76) ja aineisto säilöttiin LTT:n tietokantoihin. Tietokannoissa jo olevien seuranta- aineistojen (1996, 1998 ja 2000) avulla voitiin tuottaa aikasarjanäkemystä toimialan synnystä maassamme. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna luottamuksellisina teemahaastatteluna. Ne nauhoitettiin ja litteroitiin. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Johtopäätöksiä ja suosituksia tehtäessä hyödynnettiin projektin johtoryhmän osaamista ja konsultoitiin tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytetyt menetelmät esitellään tarkemmin liitteessä 4. 1.4 Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen kohdistus alan yrityskenttään onnistui hyvin. 13 haastattelun avulla saatiin hyvin monipuolinen ja havainnollistava kuva tämän hetken haasteista alueella. Kyselytutkimuksen riittävä vastausprosentti (28 %) sekä vastaavuus tutkimuksen laajaan perusjoukon takasi mielipidejakauman mielenkiintoisuuden ja osuvuuden. Tutkimusteknisesti hankkeessa onnistuttiin tiiviistä aikataulusta huolimatta keräämään luotettava ja edustava empiirinen aineisto digimedian nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä maassamme. Näillä havainnoilla on jo sellaisenaan arvoa, mutta tutkimuksen todellinen lisäarvo on havaintoihin liittyvillä tulkinnoilla ja suosituksilla eri tahoille. On tärkeä huomata, että jatkuvassa murroksessa olevasta toimintaympäristöstä, kuten digimediasektorista, on aina olemassa lukuisia näkemyksiä ja ajatuksia, mutta vasta todellisuus näyttää miten ne lopulta toteutuvat. Siksi tässä raportissa olevia tulevaisuuteen perustuvia ennusteita tulee tulkita varauksella. Tämä tutkimus jatkoi jo vuonna 1997 aloitettua alan seurantasarjaa ja sitä toteutettaessa voitiin merkittävästi hyödyntää tutkijaryhmälle jo kertynyttä ymmärrystä alan tärkeistä teemoista. Raportissa haluttiin antaa myös lukijalle mahdollisuus omien tulkintojen tekemiseen. Siksi teemojen käsittelykappaleita on havainnollistettu lukuisilla lainauksilla haastatteluista ja kyselyn avokysymyksistä. Yhtä ja ainoaa totuutta digimedian nykytilasta ei ole. Alan yritykset ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Kehitysturbulenssin läpi selvinneet yritykset ovat varmasti vahvempia kuin juuri yrityshautomoissa toimintaansa aloittavat toimijan. Alueellisesti yrityskentässä on myös merkittäviä eroja, pääkaupunkiseudulla toimiva yritys on aivan eri tilanteessa kuin pienellä paikkakunnalla aloittava pk-yritys. Tutkimuksen tarkemmasta toteutuksesta sekä havaintojen reliabiliteetista ja validiteetista keskustellaan tarkemmin myös liitteessä 4. 3 ITP= Information Technology Program, www.hkkk.f/itp
13 1.5 Raportin rakenne Neljä lukua, lyhennelmä ja tukimateriaaleja Tämä raportti koostuu useasta eri osiosta. Raportti on laajuudeltaan yli sadan sivun mittainen ja siksi siitä on sen luettavuuden parantamiseksi tuotettu myös tärkeimmät havainnot kokoavat 25- sivuinen lyhennelmä. Raporttiin liittyviä lisäaineistoja on saatavilla LTT-Tutkimuksen ja Culminatumin verkkosivuilta. Näinä lisäliitteenä ovat mm. kyselyn tarkemmat kysymyskohtaiset jakaumat, hankkeen esittelykalvot sekä jo mainittu lyhennelmä. Kuvio 3: Loppuraportin kokonaisrakenne Tiivistelmä Lyhennelmä Loppuraportti Liitteet Tärkeimmät havainnot Tutkimuksen tarkat tulokset ja tärkeimmät havainnot perusteluineen Havaintoja tukevia teemoja & tutkimuksen metodologia Tämän raportin laajuus Raportti koostuu yhteensä neljästä käsittelyluvusta. Johdannon jälkeen luvussa kaksi luodaan perusteellinen katsaus digimediasektorin nykytilaan maassamme. Luvussa kolme käsitellään alan arvoketjuja ja toimialan rakenteita. Neljännessä luvussa tarkastellaan näkemyksiä alan tulevaisuudesta., kootaan yhteen tärkeimmät havainnot ja annetaan toimenpidesuositukset eri tahoille. Kuvio 4: Loppuraportin kappalerakenne Luku 1: Johdanto Luku 2: Digimedia Suomessa Luku 3: Digimedian arvoverkot Luku 4: Johtopäätökset ja suositukset Liikevaihto&henkilöstö Liiketoiminta-alueet Koulutusnäkemyksiä Kansainvälistyminen Asiakassuhteet Markkinointiviestintä Palvelutuotanto Kaupankäynti Yhteistyön toimivuus Tutkimuskysymykset Tavoitteet Toteutus Rajaukset Määritelmät Liitteet: Haastattelut Menetelmäkuvaus Kyselyrunko Kyselyn tarkat tiedot Tiivistelmät Lyhennelmä Loppuesitys
14 1.6 Määritelmät Digitaalista mediakenttää on vuosien varrella määritelty lukuisilla eri tavoilla (ks. esim. Kuokkanen ym., 1999 ja Pelkonen, 1999a&b sekä 2001). Alaa luonnehtivana terminä käytettiin kuumimman nousukauden keskellä sanaa ”uusmedia”. Termi vakiintui yleisesti kuvaamaan alan ilmiöitä. Uusmedia on kuitenkin jo kieliasultaan epämääräinen – ”uudempi” media on vaikea rajata, koska teknologia kehittyy jatkuvasta ja aikaisemmin tuoreista ratkaisuista tuleekin nopeasti osa normaalia toimintaa. Tässä tutkimuksessa tämä 1990-luvun puolivälissä syntynyt asiantuntijapalvelusektori nimetäänkin uudelleen digitaalisen median palveluliiketoiminnaksi, tai lyhyemmin digimediaksi. Määrittelytyössä ovat olleet mukana tutkimusryhmän lisäksi ollut alan ammattilaisia neuvonantajina sekä tämän hankkeen ohjausryhmä. Määritelmää testattiin asiantuntijahaastatteluiden yhteydessä ja sen todettiin kuvaavan alan ilmiöitä ja tekemistä erinomaisesti. 1.6.1 Digimedian sovellusalueet Neljä teknistä jakelukanavaa Digitaalinen media on perinteisesti määritelty jakelukanaviensa mukaan. Niiksi voidaan luokitella ainakin neljä: 1) verkkomedia. WWW, sähköposti ja banner-mainonta 2) mobiilimedia. WAP, SMS ja MMS 3) lähetysmedia: virtaava (streaming) media ja digitaalinen televisio 4) tallennemedia. CD-ROM- ja DVD-tallenteet sekä erilaiset installaatiot Digitaalisen median tuotanto voi hyödyntää joko vain yhtä yllä mainituista kanavista tai sitten se voi olla käytettävissä kanavariippumattomasti eli hyödyntäen juuri sillä hetkellä loppukäyttäjilleen sopivinta jakelutietä ja –muotoa. Esitettyjen jakelukanavien lisäksi yhtenä digimedian uutena käyttökanavana / jakelutapana ovat ns. tilamedian4 ratkaisut. Näillä tarkoitetaan sellaisia tuotantoja, joissa eri mediavälineitä yhdistetään luontevasti ympäristöönsä, kuten esimerkiksi kauppakeskuksiin tai myymälöihin asennettavina esittely- ja tiedotusjärjestelminä. Tässä tutkimuksessa tämä jakelukanava luetaan kuitenkin vielä ns. tallennemedian pariin alakäsitteenä ”installaatiot”. Tilamedian roolin voidaan olettaa jatkossa kasvavan ja on mahdollista, että seuraavissa digimedia-alaa käsittelevissä tutkimuksissa tilamedia muodostaa lisäalueen jakelukanaviin. Kanavapohjaisen määrittelyn avulla voidaan selkeästi ymmärtää, että digimedian parissa toimivat yritykset tuottavat asiakkailleen ja/tai loppukäyttäjille tuotteita, palveluita ja erilaisia tuotantoja yllä lueteltuihin mediavälineisiin. Rajaus puhtaasti välinekohtaisena on kuitenkin hyvin puutteellinen, sillä se ei ota kantaa lainkaan tehtävän tuotannon laatuun, teemaan eikä sovellustekniikkaan. Digimedia on luonteeltaan teknologiavetoista ja siten kanavakohtaisesta määrittelystä puuttuu tämä tärkeä osa alan yritysten toimintaa. Kahdeksan digimedian sovellusaluetta Tässä tutkimuksessa kanavakohtaista määrittelyä täydennettiin sovellusaluekohtaisella määrittelyllä. Digimediayritysten tarjontaa kartoittamalla pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät alueet, joille tuotantoja tehdään. Syntyneistä luokista pyrittiin löytämään tärkeimmät pääluokat eli sovellusalueet. Luokkia syntyi siten yhteensä kahdeksan ja ne esitellään tarkemmin alla. Lisäksi tutkimuksen aikana tuli esiin, että ns. hyötysisällöt – esimerkiksi uutis- ja rahoitustietopalvelut – luovat osan alan liikevaihdosta. Tässä tutkimuksessa ne luettiin kuitenkin osaksi sisältöliiketoimintaa. 4 ks. esim. www.mindworks.fi & www.valvomo.com
15 Digitaalisen median sovellusalueet (ns. ratkaisut) 1) Viihde ja ajanviete: esim. pelit, tietokilpailut, musiikki, aikuisviihde, muu viihdesisältö 2) Markkinointiviestintä: esim. verkkokampanjat, sähköiset esitteet, esittelymateriaalit, tapahtumamarkkinointi, sähköinen suoramarkkinointi 3) Yritysviestintä a. sisäinen: esim. yrityksen henkilöstölle luodut viestintäjärjestelmät, ns. intranetit b. ulkoinen: esim. sijoittajaviestintä 4) Oppiminen: ns. e-learning, esim. virtuaalikurssit, yrityskoulutukset, simulaattorit 5) Terveys ja hyvinvointi. esim. lääkityksen ja mittausarvojen seuranta, itsehoidon tukijärjestelmät 6) Asiakasuskollisuus ja yhteisöllisyys: esim. verkko- ja mobiiliyhteisöt, erilaiset kanta- asiakaspalvelut 7) Itsepalvelu: esim. verkkopankit, lähetysten seurantajärjestelmät, korjausohjelmistojen lataaminen 8) Kaupankäynti: esim. verkkokaupat, yritysten väliset kauppapaikat (ns. extranetit) Digimedian sovellusalueet tarvitsevat toteutuskanavaansa liittyvän teknologisen osaamisen lisäksi myös lähes poikkeuksetta erilaisia taustajärjestelmiä ja sovellusalustoja, joiden avulla itse sovellus voidaan tarjota loppukäyttäjilleen toimivana. Näihin järjestelmiin liittyvästä toiminnasta onkin muodostunut yksi alan yritysten tärkeistä tulonlähteistä. Lähes jokaisella alan yrityksellä on tarjota ainakin jonkinlainen sisällönhallintajärjestelmä. Lisäksi erilaiset käyttäjän tunnistamiseen liittyvät järjestelmät ovat myös lisäämässä merkitystään. Mitä tärkeämmäksi yrityksen koko liiketoiminnalle digimedian keinoilla toteutettava palvelu luodaan, sitä kriittisemmäksi tulevat myös erilaiset tekniset integrointi eli liittämispalvelut muihin asiakasyrityksen tietojärjestelmiin. Näitä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi tuotannonohjaus-, asiakashallinta- tai vaikkapa henkilöstöhallintaan liittyvät järjestelmät. Digimediayrityksen rooli on toimia toimeksiantajalleen (asiakkaalleen) oman alansa asiantuntijana. Yritykseltä odotetaan sekä syvää oman toiminta-alueensa osaamista että asiakkaan toiminnan vankkaa ymmärtämistä. Digimediayritykset ovatkin usein palkanneet palvelukseensa konsultteja ja kouluttajia, jotka toimivat sekä omassa yrityksessään että asiakastoimeksiannoissa ”osaamistulkkeina”, tiedon paketoijina ja tekemisen määrittelijöinä. Tämä tekninen, suunnittelullinen ja liiketaloudellinen asiantuntijuus muodostavat yhdessä toisen tärkeän tukijalan alan yrityksille, ns. neuvonta- ja konsultointiliiketoiminnan. Kokoava matriisi Yllä määriteltyjä digimedian kanavia, sovellusalueita ja tukiliiketoiminta-alueita havainnollistaa alla esitettävä kuvio. Siinä sovellusalueet ja kanavat (mediat) on laitettu matriisinomaiseen muotoon. Tällä havainnollistetaan sitä, että kullekin sovellusalueelle voidaan luoda eri jakelukanavia, mutta kuitenkin samaa pohjateknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Liiketoiminnallisen analyysin näkökulmasta matriisi toimii myös työkaluna, jonka avulla kunkin alan yrityksen liiketoiminta- alueita voidaan asemoida ja siten nähdä missä toiminnoissa, sovellusalueissa ja kanavissa kukin yritys toimii. Tässä tutkimuksessa pyrittiinkin hahmottamaan alan liiketoimintaa juuri tätä työkalua hyödyntäen. Matriisista haettiin sovellusalueiden keskinäisiä painotuksia sekä erityisesti erilaisia erikoistumisalueita. Digimediayrityksiä pidetään usein myös ns. design-yrityksinä. Tässä hankkeessa yritysten suunnitteluosaamista käsitellään kiinteänä osana yrityksen kykyä luoda digitaalisia palveluita asiakkailleen. Suunnittelun taiteellinen ulottuvuus on rajattu käsittämään lähinnä viihteen ja ajanvietteen palveluita.
16 Kuvio 5: Digitaalisen median liiketoiminta-alueet Markkinointiviestintä Viihde ja ajanviete Asiakasuskollisuus ja yhteisöllisyys Itsepalvelu Kaupankäynti Oppiminen Ulkoinen Sisäinen Yritysviestintä Digitaalinen kanava Digimediansovellusalue Julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmät Tekninen integrointi muihin järjestelmiin Neuvonta-jakonsultointipalvelut Tekninen erityisosaaminen Verkkomedia (WWW,sähköposti,banner-mainonta) Mobiilimedia (esim.SMS,WAP,MMS) Digitaalinenlähetystoiminta (digitaalinentelevisio,virtaavamedia) Digitaalisettallenteet (esim.CD-ROM,DVD,installaatiot) Päätelaitesidonnainen järjestelmä-ja ohjelmistokehitys Digitaaliset palvelut Terveys ja hyvinvointi Digimediayritykset tarvitsevat toimiakseen monipuolista osaamista ja moninaisia voimavaroja l. resursseja. Näitä teemoja on tutkittu jo aikaisemmin (mm. Pelkonen 1999; Helomaa, 1999; Kuokkanen 2000; Hansen, 2000; Järvelä 2000) ja tässä hankkeessa sovellettiin suoraan näitä aikaisempien tutkimusten ajatuksia. Lähes poikkeuksetta aikaisemmassa tutkimuksessa korostetaan sitä, että digitaalisen median tekeminen on tietointensiivistä ja tekijoistään, siis osaavista ihmisistä, riippuvaista toimintaa. Alan kehitystarpeiden ja samalla myös alan suurimpien haasteiden voidaankin olettaa olevan tyypillisimmillään samoja kuin missä tahansa muussakin työorganisaatiossa, ei niinkään alan teknologioiden hallinnassa. Tätä raporttia lukiessa on hyvä pitää mielessä tämä jatkuva riippuvaisuus osaamisesta ja sen kehittämisestä. 1.6.2 Digimedian neljä roolia Asiakasyritys asettaa digimedialle roolin Ydinkysymys yritykselle, joka haluaa jo hyödyntää tai suunnittelee hyödyntävänsä digimediaa omassa liiketoiminnassaan, on määrittää toteutettavan tuotannon rooli. Näitä rooleja voidaan löytää tyypillisimmillään neljä: 1) Sisältötuote: digimedian kautta jaettava tuote, useimmiten kuluttajatuote, esimerkiksi peli, uutis-/tietotuote tai digitaalinen oppimis- tai viihdetallenne. Loppukäyttäjä maksaa joko kerta- tai käytönmukaisen korvauksen sisältöoikeuden käyttämisestä. Palveluntarjoaja saa näin suoraan kuluttajalta tai välillisesti (esim. jakeluyhtiön kautta) maksun palvelun käytöstä. Tässä roolissa olevat digimediatuotannot muistuttavat eniten perinteistä julkaisutoimintaa ja ne olivat myös pääosin digimedia-alan ensimmäisiä sovellusalueita mm. CD-ROM –tuotteina. Merkittävänä haasteena tässä liiketoiminnassa on jakeluketjun hallinta ja riittävän maksavan asiakaskunnan luonti sisällöille. Perinteisillä mediayrityksillä
17 (esim. Sanoma-WSOY) on maassamme erittäin merkittävä rooli tässä digimedian roolissa. Ydintavoite toteuttajalleen: elämysten ja/tai käytännön hyödyn tarjoaminen korvausta vastaan 2) Markkinointi ja viestintä: digitaalisen median ratkaisujen hyödyntäminen yrityksen myynnin tai viestinnän tukemisessa. Verkkomedian yleistymisessä erityisesti tässä roolissa olevat tuotannot korostuivat. Yritykset pyrkivät hyödyntämään digimediaa osana integroitua markkinointiviestintäänsä ja luovat myös puhtaasti digimediavetoisia markkinointikampanjoita yms. Markkinointiin ja viestintään liittyvissä ratkaisuissa hyödynnetään usein innovatiivisesti digimedian tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten multimediaa, yhteisöllisyyttä ja/tai reaaliaikaisuutta. Ydintavoite: viestinnän tehostaminen, tunnettuuden lisääminen 3) Liiketoiminnan ja asiakaspalvelun tehostaminen: digimedian keinoin luotava suora kosketuspinta yrityksen ja sen asiakkaiden välille, sähköinen asiointi. Useimmiten tällä ohitetaan maantieteelliset ja ajalliset rajoitteet. Tuotteita ja palveluita tarjoavasta yrityksestä on digimedian avulla saatavilla loppukäyttäjille jatkuvasti tietoa ja palveluita, useimmiten itsepalvelua hyödyntäen. Vastaavasti tällaisten palveluiden avulla palveluntarjoaja voi palvella suurempaa määrää asiakkaita ja saavuttaa siten merkittäviä kustannussäästöjä omassa toiminnassaan. Tämä alue on ollut yksi suurimmista kasvualueista digimedian alalla ja sen merkityksen voidaankin odottaa edelleenkin vain kasvavan, myös laskusuhdanteen aikana. Ydintavoite: kustannussäästöt ja tehokkuus 4) Tuotteiden myyntikanavana toimiminen: digimedian kautta tapahtuva tuotteen tai palvelun omistusoikeuden vaihdanta, kaupankäynti. Yritysten välinen (b2b) sähköinen kaupankäynti on jatkuvasti kasvanut, samoin kuin sähköinen kuluttajakauppakin (b2c ja c2c). Kuumimman nousukauden aikaan uskottiin erityisesti digimediavälineillä tehtävän kuluttajakaupan mullistavan perinteisen kaupankäynnin rakenteet. Muutos oli kuitenkin odotettua huomattavasti hitaampi ja digimediasta onkin hitaasti tulossa yksi tärkeä osa liiketoimintaa. Se ei kuitenkaan ole rakenteita romuttava tekijä. Sähköisten välineiden kautta tapahtuvan kaupankäynnin, kuten sähköisen asioinnin yleensäkin, odotetaan jatkossa kasvavan edelleen. Ydintavoite: lisämyynti tai myynti pienemmin kustannuksin Kuvio 6: Digimedian eri roolit Sisältötuote Markkinointi ja viestintä Liiketoiminnnan ja asiakaspalvelun tehostaminen Tuotteiden myyntikanavana toimiminen Markkinoija/Mainostaja/ Valmistaja/Brändi Palvelunloppukäyttäjä Vuorovaikutus
18 Tämän tutkimuksen tutkimusyksikkö, digimediayritys, pyrkii kussakin toimeksiannossaan ymmärtämään ja toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla valitun roolin mukaisen digimediatuotannon. Toimeksiannoissa hyödynnetään soveltuvaa kanava- ja taustateknologiaa (joko omiin tai ostettuihin lisenssioikeuksiin pohjautuvaa). Lisäksi yhdessä asiakkaan kanssa määritellään tarkoin selkeät liiketoiminnalliset tavoitteet hankkeelle ja luotavalle palvelulle. Toiminta on siis puhtaimmillaan asiantuntijapalvelua, jota täydennetään teknologian ja erilaisten sisältöoikeuksien käytöstä saatavilla korvauksilla (vrt. Kuvio 1). Tutkimuksessa nousi esiin, että toiminnan kokoluokka kasvaa liikuttaessa roolikuviossa alaspäin. Sisältöjä tuottaessaan digimediayritykset toimivat lähinnä sisältöliiketoiminnan ehdoin, ollen riippuvaisia suurten mediayritysten jakeluketjuista ja panostuksista digitaalisiin tuotantoihin. Markkinointiviestinnässä digimediayritykset kilpailevat osana mainonnan kokonaismarkkinoita yritysten markkinointibudjettien jakautumisesta erilaisiin välineisiin. Asiakasyritysten liiketoimintaa tehostavia sovelluksia sekä kaupankäyntiratkaisuja luodessaan digimediayrityksen toiminta muistuttaa pikemminkin konsultti- ja tietotekniikkayrityksen toimintaa. Tietoteknisesti vaativammissa projekteissa sitoutuvan henkilöstön määrä on sisältöliiketoimintaa merkittävästi suurempi. Siten roolikuvan alemman osan projekteissa syntyy merkittävästi suurempi liikevaihto kuin vain pelkkiä sisältötuotteita kehitettäessä. Rooleihin ja kunkin alueen sisällä vallitseviin arvoverkkoihin palataan yksityiskohtaisemmin kappaleessa kolme.
19 2 Digimedia Suomessa Tässä luvussa esitellään tutkimus- ja tietokanta-aineistoon pohjautuvat perustiedot digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneista yrityksistä maassamme. Tutkimustulosten raportoinnin lomassa esitellään myös tutkimushaastatteluista ja kyselytutkimuksesta poimittuja ajatuksia suorina lainauksina. Nämä esitetään kursiivilla ja sisennettynä muusta tekstistä. Aluksi on kuitenkin hyvä luoda lyhyt katsaus tunnetuimpaan ilmiöön – ns. hypeen. 2.1 Hypen vaikutukset digimedia-alaan Suomessa uskoisin että ei muutenkaan ihan sillä tavalla hypeen menty. Palveluita rakennettiin ihan oikealla rahalla, niistä maksettiin laskut. Liikevaihto ei perustunut osakkeiden, tai että palveluiden rakentaminen maksettaisiin omilla osakkeilla, joka kiihdytti hype- kuplan purkaantumista niin Jenkeissä kuin Ruotsissakin. Varmasti myös kun nopeasti kasvaa toimiala ja tekeminen, on siellä ihan aitoja ylilyöntejä, niin investoinneissa kuin tekemisessä. Ja huonoja palveluita, eihän sitäkään kannata unohtaa: eivät kaikki palvelut ole olleet hyviä. Neljä eri hypetysjaksoa ja lopulta romahdus Digimedia nähtiin vuosituhannen vaihteessa yhdeksi kiinnostavimmista sijoituskohteista ja rahoittajat ottivat suuria riskejä sijoittaessaan ICT-toimialan yrityksiin. Alasta kirjoiteltiin lähes kaikissa lehdissä, myös täysin it-alan ulkopuolisissa julkaisuissa. Jokaisella tuntui olevan mielipide sektorin kehityksestä. Tästä suuresta kohusta käytettiin yleisesti nimitystä hype. Hypetystä ja sen eri vaiheita havainnollistaa kuvio 7. Se on muodostettu tässä tutkimuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella sekä tutustumalla digimedia-alan uutisointiin ko. ajanjaksolla. Kuviota luettaessa on hyvä ymmärtää, että se on laadultaan deskriptiivinen, ja että kuvaajat eivät perustu matemaattisiin malleihin vaan lähinnä tutkijaryhmän subjektiiviseen arvioon kehityksestä. Hype on kuviossa jaettu neljään eri alaosioon: 1) digipalvelu-, 2) dotcom-, 3) mobiili- ja 4) digi-tv- hypetykseen. Digipalveluilla tässä tarkoitetaan lähinnä innostusta yritysten omien verkkosivujen laatimiseen sekä sähköistä asiointia yleisestikin. Dotcom-hypellä tarkoitetaan kuluttajavetoisten verkkokauppojen perustamisintoa ja siihen liittyviä odotuksia. Mobiilihype kuvaa kiinnostusta kannattavaan viestintään ja mobiilipalveluihin. Digi-tv-hypellä kuvataan innostusta interaktiivisten palveluiden suunnitteluun digitalisoidussa televisioympäristössä. Kuvio 7: Digimediasektori ja hype 1995 1997 1999 2001 Dotcom-hype Hypen määrä Aika Mobiili-hype 2003 20052000 200219981996 2004 Digipalvelu-hype Digitv-hype 2006 PositiivinenjulkisuusNegatiivinenjulkisuus Pörssi- huuma 3G Verkko- business Nykytila Paluu kasvuun? Sisältötuotteet verkkoon DTV Konkurssit Pioneeriaika (->1996) Verkkobuumi (1997-2000) Mobiilibuumi (1999-2001) Romahdus (2001) Rationalisointi (2002-03) Paluu juurille 2003-> Paluu kasvuun (2006?) ?
20 Digimedian palveluyritykset olivat tärkeä osa ns. internet-kuplan syntyä. Ne olivat mukana luomassa suurta osaa niistä palveluista, joita nimitettiin yhteisnimellä dotcom-yritykset - verkkokauppaan erikoistuneet, riskirahoitteiset, pääosin kuluttajasektorille suuntautuneet yritykset. Suomeen tämä kultakuumeeksikin nimetty trendi ehti, jälkikäteen katsottuna onneksi, vasta vuoden 1999 loppupuolella. Tästä johtuen pahimmilta ylilyönneiltä vältyttiin, erityisesti kuluttajatulovirtoihin pohjautuvia verkkoliiketoimintamalleja ei Suomeen ehditty kovinkaan suuressa määrin perustaa. Suomen hypen merkittävin aalto koettiinkin vasta kevään 2000 ja kesän 2001 välisenä aikana. Tuolloin oli jo näkyvissä dotcom-yritysten romahdus. Suomen ”digimediascene” kohusi jo moninaisista mobiiliteknologiaa ja -sovelluksia suunnitelleista yrityksistä. Mobiiliyritysten myötä Suomessa koettiin ennennäkemätön ulkomaisen pääoman virtaus maamme pienyrityksiin ja samojen yritysten aggressiiviset ponnistelut omien sovellustensa saamiseksi kansainväliseen jakeluun. Tämä toisen aallon hype, edeltäjänsä tavoin, ei kuitenkaan saavuttanut tavoitteitaan. Syksyllä 2001 alkoikin myös mobiiliyrityksistä kuulua rahoituskriiseistä kertovia uutisia: toinen ja kolmas rahoituskierros jouduttiin uusimaan tai perumaan, suunniteltuja pörssilistautumisia jouduttiin siirtämään ja koettiin myös alan ensimmäiset konkurssit. Lisäksi tuli selväksi, että 3G- ennusteet eivät toteutuisikaan kesän 2000 ajatusten mukaisina - teleoperaattoreilla häämötti samaan aikaan myös kassan pohja. IT-sektori ja siinä samalla koko digimedia-ala ajautui saneeraustoimien, rationalisoinnin, aikaan. Tapahtui aivan kauheita kämmejä siinä, että suomalaisten eläkesäästörahoilla rahoitettiin jotain sellaista toimintaa, että mobile entertainmentin tekijät, joista osa oli muuten aivan epäkompetentteja, kävi ventureitten rahoilla lentämässä ympäri Amerikkaa, ja kertomassa että mitä he kuvittelevat tästä mobiiliviihteen kehittymisestä. Amerikkalaiset oli kiitollisia siitä että saivat sellaisia ennusteita ja tietoja, eivätkä tehneet yhtään mitään bisnestä. Digitaalisen television lanseeraus maassamme osui juuri kaikkein pahimman pudotuksen kynnykselle, elokuulle 2001. Jo tämä ajoitus selittää osin alueen käynnistymisvaikeudet maassamme. Aluetta ovat myös vaikeuttaneet tarvittavien päätelaitteiden heikko saatavuus sekä mainostajien haluttomuus edes kokeilla alueen mahdollisuuksia. Viime aikoina digitaalisen television alueella on kuitenkin nähty ensimmäisiä positiivisia signaaleja ja päätelaitteiden käyttäjämäärän uskotaankin kasvavan vielä vuoden 2003 aikana yli sataan tuhanteen. Kiinnostavaa hype-kehityksen jälkeen on se, että rajusta romahduksesta huolimatta sähköisillä välineillä asiointiin liittyvät palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Digipalveluita hyödynnetään jatkuvasti kasvavassa määrin ja on selvää, että trendi jatkuu. Alan palveluita suunnittelevissa yrityksissä on selkeästi opittu alan heilumisista ja toiminnan perusteiden muutoksista. Lähitulevaisuudessa juuri tämä seikka on yksi tärkeimmistä jatkomenestyksen takeista. Alan yritysten on osattava perustella palveluidensa hyödyt asiakkailleen ja rahoittajilleen muillakin perusteilla, kuin että ”muutkin tekevät näin” tai että ”tää on coolia” tai ”tää on kasvuala”. Mä olen nähnyt nyt jo kaksi tällaista, eli –80 luvun lopun, mä olin silloin arkkitehtinä suunnittelemassa, ja sitten menin siihen CAD-bisnekseen, joka oli tosi vetävää. Ja sitten tuli 90-luvun alun lama. Sitten meni taas jonkun aikaa, ja alkoi taas hypetys it-alalla, ja tapahtui tällainen, krapula kestää jonkin aikaa. 2006 mennään taas jo tosi kovaa, siitä tulee vauhdikasta aikaa. Mutta en tiedä, ventureiden pitäisi ainakin oppia jonkun verran. Kyllä hypen vaikutus ja romahdus vielä vähän aikaa pysyy muistissa tuo homma. Sitten se rupeaa hälvenemään tuossa –08 paikkeilla, kukaan ei taas muista mitään. En minä hypeä takaisin halua, siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Noh, .jos jotain, niin hyviä bileitä sentään ;) Viime aikojen kehityksessä nähtiin myös hyviä puolia. Erityisesti sen avulla saatuja kokemuksia sekä yrittäjyyden kiinnostavuuden yleistä lisääntymistä pidettiin merkittävinä. Riskisijoittajien rahoilla on tullut Suomeen nyt niin paljon osaamista, että kyllä me nyt osaamme jo ohjelmistoja ja palvelukonsepteja tehdä, myydä niitä operaattoreille, laitevalmistajille. Se on mielestäni oikeastaan tässä vaiheessa sitä, että enemmän pitäisi saada, niitä caseja vielä enemmän, kokemusta, ohjelmien puitteissa liikkeelle.
21 2.2 Yritysten lukumäärä ja sijainti Suurin osa alan firmoista on sellaisia mies ja koira –yrityksiä, että niissä tehdään tuhottoman halvalla webbisivuja Alalla toimii noin 280 yritystä Yhtenä merkittävimmistä haasteista digimediayritysten tutkimisessa oli jo 1990-luvulla rajata yrityskenttä mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja erilaisten yrityshakemistojen aineistoista saatava tieto alan yrityksistä ei ole a) täysin kattavaa, b) ajantasaista ja/tai hyvin rajattua. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kaikkia mahdollisia saatavilla olevia tietokantoja alan yrityksistä. Näitä olivat mm. Mainostajien liiton, Re-kaksois.com-verkkolehden, SW-business.fi-toimialaportaalin, Bluebookin, Kaupparekisterin sekä yrityshautomojen yrityslistauksia. Lisäksi vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana seurattiin jatkuvasti toimialan tärkeimpiä lehtiä ja tehtiin satoja verkkohakuja, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä kuva digimediapalveluja tuottavien yritysten toiminnasta maassamme. LTT-Tutkimuksen aikaisemmissa tutkimuksissa digimedia-alalla on arvioitu toimivan yhteensä noin 300 yritystä. Tätä pidettiin myös tämänkin hankkeen lähtöoletuksena ja tavoitteena. Kattavan kartoituksen tuloksena havaittiin kuitenkin kolme merkittävää seikkaa alan yrityksistä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin: 1) Yritysten kokonaismäärä on vähentynyt hieman fuusioiden ja konkurssien kautta 2) Alalle on syntynyt paljon uusia yrityksiä. Kuitenkin poistuma on ollut syntyvien yritysten määrää suurempi 3) Alan keskimääräinen yrityskoko on kasvanut, mutta samalla useat mikroyritykset ovat vakiinnuttaneet liiketoiminta-asemansa ja toimivat vakaammalla pohjalla kuin 1990-luvun lopulla. Alustavan kartoituksen perusteella löydettiin yhteensä noin 350 digimedia-alaa sivuavaa yritystä, joista tarkemman analyysin perusteella otettiin tämän tutkimuksen kohteeksi yhteensä 269 digimediayritystä. Tämä muodosti siis tutkimuksen perusjoukon. On kuitenkin huomattava, että alan dynaamisesta luonteesta johtuen jotkut yritykset jäivät kartoituksen ulkopuolelle ja vastaavasti jotkut perusjoukossa olevista yrityksistä voitaisiin myös rajata tutkimuksen ulkopuolelle. Yleisarviona voidaan kuitenkin todeta, että digimedian asiantuntijapalveluita tuottaa maassamme yhteensä noin 280 yritystä. Yritysmäärän kehittymistä kuvaa tarkemmin kuvio 8. Siihen on koottu myös LTT-Tutkimuksen aikaisempien hankkeiden havainnot yritysten määrästä. Alan yritysmäärän voidaankin sanoa olevan lievässä laskussa. Vastaavasti kuitenkin alan keskimääräinen yrityskoko on kasvanut sekä liikevaihdollisesti että henkilömäärällisesti. Alan yritykset ovat kuitenkin edelleen pääosin ns. mikroyrityksiä. Yrityskokoluokat määritellään tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Kuvio 8: Digimediayritysten määrä Suomessa 1997-2003 300 330 340 280 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Tutkimus 1997 (K-97) Tutkimus 1999(S-98) Tutkimus 2001(K-00) Tutkimus 2003(K-03)
22 Pääkaupunkiseutu korostuu Perusjoukon yrityksistä kerättiin rekistereiden ja yritysten omien verkkosivujen perusteella tietoja mm. yrityksen sijainnista, kokoluokasta, liiketoiminta-alueista ja toiminnan painopistealueista. Sijaintitietoja hyödyntäen muodostettiin tarkka kuvaus siitä, mihin maakuntiin ja kaupunkeihin yritysmassa tarkemmin sijoittuu. Tärkeimpänä havaintona tästä nousi esiin digimediayritysten merkittävä pääkaupunkikeskeisyys – noin 56 %:lla alan yrityksistä on päätoimipaikka Helsingin seudulla, muu Uusimaa huomioiden 60 %:lla. Tätä selittää suurimpien asiakasyritysten sijoittuminen alueelle. Muita merkittäviä aluekeskuksia maassamme ovat Tampereen, Turun ja Oulun seudut. On tärkeä huomata, e ttä viestinnän alan koulutuslaitoksen läheisyydellä on selkeä korrelaatio alan yritysten sijoittumiselle. Kuvio 9: Digimediayritysten maantieteellinen sijoittuminen Maakunnassa toimimalla voittaa pikkuisen vuokrassa, mutta vuokra on marginaalinen kustannuserä missä tahansa firmassa. Palkkakustannukset meidän alalla on tuollaiset 60% tai jotain sinnepäin. Okei, palkoissa säästää jonkun verran, koska ihmiset voi asua halvemmalla. Meidän välitön kustannusvaikutus, että jos muuttaisi koko liiketoiminnan tänne pk-seudulle, olisi noin 100 000 euroa vuodessa, palkkakustannuksissa. Mutta muut kustannukset sitten taas, esim matkakustannukset vähenisivät. Meidän asiakkaat ovat pääsosin pk-seudulla, ei sille mitään voi. Pirkanmaa
23 Aluekeskuksissa lähinnä alueellisia mahdollisuuksia Kyllä tämä Suomi on niin selkeästi kahtiajakautunut, pääkaupunkiseutuun ja maakuntiin. Koska yritykset toimivat useilla alueilla samanaikaisesti ja niillä on usein pääkonttorinsa lisäksi toimintoja myös muilla alueilla, kyselytutkimuksen yhteydessä kartoitettiin alan yritysten toiminta- alueita. Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kaikki ne alueet, joilla toimintaa on. Pääkaupunkivetoisuus korostui kyselyn kautta entistä enemmän. Lähes 91 %:lla vastanneista yrityksistä oli toimintaa alueella. Jakauma heijastelee selkeästi talouselämän yleisiä rakenteita, erityisesti talouden palveluliiketoiminnan rakenteita. Yrityksen yksikkökoolla oli selkeä vaikutus aktiviteetin laajuuteen, mutta toisaalta tietyllä tapaa erikoistunut yritys saattaa myös palvella toisella alueella olevia asiakkaita maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Näin tuntui olevan erityisesti Lapin alueen yritysten kohdalla. Suurimmat yritykset ovat läsnä erityisesti neljällä liikevaihdollisesti tärkeimmällä toiminta-aluella eli Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla. Kuvio 10: Digimediayritysten toiminta-alueet Suomessa Millä alueilla yrityksenne toimii Suomessa? 90.8% 69/76 Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa 22.4% 17/76 Turun seutu ja Satakunta 23.7% 18/76 Pirkanmaa ja Tampereen seutu 17.1% 13/76 Kaakkois-Suomi ja Kymenlaakso 13.2% 10/76 Hämeen seutu 15.8% 12/76 Jyväskylän seutu 9.2% 7/76 Kuopion seutu 9.2% 7/76 Joensuun seutu 9.2% 7/76 Vaasan seutu 13.2% 10/76 Oulun seutu 7.9% 6/76 Muu Pääkaupunkiseudun yritysten tarkempi maantieteellinen analyysi havainnollistaa toimialan asiantuntijapalvelunomaista luonnetta. Yritykset keskittyvät selkeästi hyvien liikenneyhteyksien päähän. Helsinginniemen vetovoima on kiistaton alan yritysten sijoittumiselle. Tätä selittävät sekä asiakkaiden että alan työntekijöiden helpompi pääsy yrityksen tiloihin sekä useilla yrityksillä läheiset mainostoimisto- tai tietotekniikkayritysyhteydet. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen (TKK, HKKK ja TAIK) yhteydessä toimivien yrityshautomojen merkitys näkyy myös selkeästi kartalla. Alan mikroyritykset syntyvät nykyisin hyvin useasti juuri tällaisiin hautomoihin ja hyödyntävät luonnollisesti omassa lähiyhteisössään olevaa osaamista. Yrityshautomotoiminta tuntuukin olevan alueellisesti hedelmällisin tapa luoda digimedia-alan toimintaa. Kriittiseksi tässä toiminnassa muodostuu kuitenkin verkottuminen alan tärkeimpiin asiakasyrityksiin erityisesti Etelä-Suomeen sekä yritysten todelliset valmiudet siirtyä pois hautomoiden ”hoivasta”. Mikäli jollain tukialueella toista yritystä tuetaan voimakkaasti ja toinen yrittäisi toimia markkinaehtoisesti, on erittäin todennäköistä, että kilpailutilanne vääristyy merkittävästi. Jotta yritys todellakin menestyisi puhtaassa kilpailussa, on sen liiketoiminnan pohjauduttuva ns. terveelle pohjalle –ansaintaan joko kuluttajilta tai asiakasyrityksiltään.
24 Kuvio 11: Digimediayritysten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 2.3 Liiketoiminnan aloittaminen On yleinen liiketoiminnan lainalaisuus, että sä voit hoitaa kaukaa, perustaa jonkun firman vaikka Ilomantsiin, jos olet esimerkiksi nimeltäsi Pekka Ala-Pietilä, ja sulla on se bisnessverkosto olemassa aikaisemmasta toiminnasta. Sellaiset kokeneet seniorityypit voivat vain ilmoittaa, että nyt mä olen töissä Juvalla, tässä on mun puhelinnumero, soitelkaa, niin voin ratkoa teidän ongelmia. Ja niille soitetaan. Mutta jos sä lähdet ulos jostain media-alan oppilaitoksesta, ja perustat firman nimeltä No Name Ltd, tai No Name Corporation, ja sitten se on No Name –paikkakunnalla, niin tilanne on aivan eri, kukaan ei soita sulle. Yritysten perustamisvauhti on hidastunut Digitaalisen median yrityksiä syntyi maahamme 1990-luvun loppupuolella kiivaaseen tahtiin. Yrittäjyys ja erityisesti sen avulla rikastuminen oli tärkeä keskustelun aihe julkisuudessa. Tietyt yksilöt loivat koko digimedia-alaa leimaavien ylilyöntien kautta alalle mainetta ”nopeasta, helposta ja lähes varmasta” menestyksestä. Suomeen perustettiin kovaan tahtiin sekä IT-alaan erikoistuneita yrityshautomoita että digialan yrittäjyyteen erikoistuneita koulutusohjelmia. Tavoitteena lukuisilla kehitysohjelmilla oli luoda sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä digitaalisen median ja IT-alan keskittymiä ympäri Suomea. Perustamisvauhti sai vuonna 2001 jo hieman kyseenalaisen maineen – odotukset sektorin kehitykselle olivat romahtaneet, mutta silti yrityksiä perustettiin yhä kiivaammin. Tämä näkyy hyvin myös tämän tutkimuksen aineistossa. Yhä toimivista digimedia-alan yrityksistä peräti 50 (20 % koko aineistosta) on perustettu joko 2000 tai 2001. Erityisesti useita mobiilituotantoihin erikoistuneita yrityksiä syntyi tuolloin. On kuitenkin huomioitava, että 1990-luvn lopulla perustettuja digimediayrityksiä on vastaavasti mennyt lukuisia konkurssiin tai ne ovat fuusioituneet aikaisemmin perustetun yrityksen kanssa.
25 Mainostoimistojen kylkeen perustetut digimediayksiköt syntyivät pääosin jo ennen kiivainta digimedia-aikaa. Samoin suuri osa IT-alan yrityksistä oli jo toiminnassa ennen kuuminta nousukautta. Vuonna 2002 yritysten perustamistahti kuitenkin hiipui. Vain 10 uutta toimijaa on tullut markkinoille tuolloin. Tutkimuksen yhteydessä löydettiin lisäksi neljä tänä vuonna toimintansa aloittanutta yritystä. Yksi selkeä trendi viime aikoina perustetuissa yrityksissä on, että useat niistä ovat ns. toisen polven digimediayrityksiä, jo alalla vuosia kokemusta keränneiden työtekijöiden perustamia. Tähän lienee syynä joko alan nousseet irtisanomiset tai sitten osaajien halu koettaa omia siipiään alan pyörteissä. Kuvio 12 kokoaa yhteen niiden yritysten perustamisvuodet, joita julkisista aineistoista voitiin löytää. Aineistosta puuttuvien yritysten (n. 50) oletetaan jakautuvat kohtuullisen tasaisesti painottaen kuitenkin lievästi ajanjaksoa vuodesta 1997 vuoteen 2001 asti. Kuvio 12: Digimediayritysten perustamisvuosi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 <-1990 1990-94 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 n=269yritystä, tiedot 217yrityksestä perustettujenyritystenmäärä Arvio puuttuvista Tiedot saatavilla Yrittäjävetoista toimintaa Digimediayritys on tyypillisimmillään uusperustainen mikroyritys. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 70 % oli aloittanut toimintansa alalla täysin uutena yrityksenä. Mainostoimiston yhteyteen perustetut digimediayritykset aloittivat toimintansa tyypillisesti uutena toimintayksikkönä tai tytäryhtiönä samoin kuin useimmat media- tai tietotekniikkataustaiset digimediayritykset. Alalle on ollut viime aikoina tyypillistä myös se, että ns. uusperustaiset yritykset fuusioituvat ja aloittavat toiminnan uudella toiminimellä sekä se, että esim. kansainvälisen toimintayksikön lakkauttaessa Suomen toimintonsa yrityksen henkilöstö ostaa ko. yksikön liiketoiminnan ja aloittaa toiminnan uudestaan ikään kuin uutena yrityksenä, mutta jo olemassa oleviin asiakassuhteisiin pohjautuen. Kuvio 13: Toiminnan aloittaminen digimedia-alalla n=76 Täysin uutena yrityksenä 70 % Uutena toimiyksikkönä jo toiminnassa olleessa yrityksessä 13 % Tytäryhtiönä 5 % Vaihtamalla toimialaa 4 % Jotenkin muutoin 8 %
26 2.4 Toimialan liikevaihto Se on henkisesti aika jännä käyrä käydä läpi, kun ensin oli sellaisella alalla, mikä oli seksikkäintä maailmassa. Tekijät olivat Hesarissa ja televisiossa ja joka puolella, ja alasta tehtiin tv-sarjoja, kultakuumetta, ja bileitä oli, hippaa ja humppaa koko ajan. Ja sitten sukellettiin ihan hirveään saveen, ja media ruoski oikein kunnolla. Oikein hävetti olla töissä. Ei kehdannut oikein edes sukulaisille kertoa, missä oli töissä... Ja nyt sitten se alkaa taas tasautua. Mutta kyllä tämä mielestäni on ehkä parasta aikaa tässä, kun alkaa tasautua. Hyperkasvusta romahduksen kautta loivaan nousuun Lähes kaikenlainen digitaaliseen viestintään ja tietoverkkoihin liittyvä liiketoiminta oli yksi nopeimmin kasvaneista liiketoiminta-alueista 1990-luvulla. Suomessa digimedian palvelutuotantoon liittyvä liiketoiminta kasvoi vuoden 1995 lähes olemattomasta toiminnasta, vuoden 2000 arviolta 180-190 miljoonan euron kokonaisliikevaihtoon. Myyntikatteeltaan ala oli tuolloin noin 165-170 miljoonan euron arvoinen. Vuonna 2001 tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti. Alan yritysten liikevaihto putosi ja koettiin ensimmäiset konkurssit. LTT- Tutkimuksen arvioiden mukaan alan liikevaihto putosi kokonaisuudessaan noin 15-20%, joillain yrityksillä myös huomattavasti enemmän. Toimialan myyntikate oli aallonpohjassaan vuonna 2002 alle 140 miljoonaa euroa ja liikevaihto tuolloin noin 150 miljoonaa. Arvioimme digimediatoimialan liikevaihdon hyvin varovaisen kasvun kestävän vähintään vuoteen 2006 saakka ja tuolloinkin toimialan myyntikatteen jäävän alle vuoden 2000 huipputason. Ennuste perustuu tämän tutkimuksen yhteydessä kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon sekä saatavilla oleviin digimediayritysten tilinpäätöstietoihin. Kuluvan vuoden (2003) liikevaihdon uskomme olevan hyvin epävakaasta alkuvuodesta johtuen hieman edellistä vuotta heikompi, mutta esimerkiksi perusteollisuuden ja erilaisten suunnitteilla olevien, mutta lykättyjen, investointien käynnistyvän vuoden 2004 aikana. Julkisen sektorin tietotekniset hankkeet, esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät, voivat olla merkittävä tulonlähde lähitulevaisuudessa alan yrityksille. Laskusuhdannetta alalla voitaneen siten ainakin jossain määrin lieventää myös julkisin hankinnoin. On tärkeä huomata, että alan liikevaihdon suhteellisesta pienuudesta johtuen kasvuluvut voivat suotuisan talouskehityksen käynnistyessä olla merkittävästi suurempiakin kuin tässä ennusteessa esitetyt. Kuvio 14: Digimedia-alan liikevaihto ja myyntikate 1995-2006e 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003e 2004e 2005e 2006e Alan liikevaihto Alan myyntikate Lähde. LTT-Tutkimus Oy, 1997-2003, arviot perustuvat tähän tutkimukseen
27 Haastatteluiden yhteydessä yritysten edustajia pyydettiin kuvailemaan tuntojaan toimialan käännekohdasta. Oheiset suorat kuvaukset kertovat hyvin alan todellisuudesta tuona aikana: Syyskuussa 2001 meillä tuli seinä vastaan. Siihen asti homma toimi aika suhteellisen, meillä oli aika aggressiivistakin kasvua sekä henkilöstössä että liikevaihdossa, siihen asti. Mutta sitten, onko sitten ollut maailmanpoliittisilla tapahtumilla asiaa tai vaikutusta tai ei. Mutta siinä vaiheessa meillä oikeastaan vasta jyssähti. Markkinathan katosivat vuoden 2000 lopussa, meiltä lähti siinä vaiheessa 60% liikevaihdosta leikkaamalla. Palkat olivat nousseet, eivät ne mitään mainostoimistopalkkoja olleet, mutta kuitenkin ihan hyviä, kilpailukykysiä palkkoja alalla. Oli se vaan aika haastava tilanne, kun tosiaan koettiin mieletön pudotus liikevaihdossamme. Tästä johtuen olen lähestulkoon pelastanut hukkuvaa laivaa viimeiset kaksi vuotta Kaikki uskoivat että kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin ne muut. Osin varmaan uskottiin että teknologia mahdollistaa paljon sitä, mikä liittyy mobiiliin. Mutta kuluttajakäyttäytyminen mikä liittyy verkko-ostamiseen tai mobiilipalveluihin, ei ole vielä käytettäviä, ainakaan silloin, että ne olisivat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä. Ja aika useat internetyhtiöt olivat keskittyneet puhtaasti kuluttajamarkkinoille. Sitten kun huomattiin, ettei se maailma muutu niin nopeasti, niin ilman muuta melko räväkät muutokset olivat tarpeen. Liikevaihto on keskittynyt alan suurimpiin yrityksiin Tutkimuksen perusaineistoon pyrittiin kaikkia mahdollisia lähteitä (mm. Kaupparekisteri ja Bluebook) hyödyntäen kokoamaan arvio digimedia-alan yritysten liikevaihdon kokoluokasta. 6%:sta alan yrityksistä ei ollut kuitenkaan saatavilla minkäänlaista tarkempaa tietoa. Alan yrityksiä voidaankin tehdyn analyysin perusteella luonnehtia pääosin mikroyrityksiksi. Aikaisempien ns. uusmediatutkimusten yhteydessä on todettu, että perinteinen liiketoiminnan lainalaisuus, 20% yrityksistä tuo 80 % liikevaihdosta, ei pitäisi paikkansa tällä alalla. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sääntö pitää yhä paremmin paikkansa – alan liikevaihdon pääosa on keskittynyt muutamaan kymmeneen yritykseen. Yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä on alalla arviolta noin 40-50 kappaletta. Kuvio 15: Digimediayritysten liikevaihdon jakautuminen 2002 n=269 Ei tiedossa 6 % alle 100t 39 % 101t-200t 25 % 201t-1m 13 % 1m-3m 9 % yli 3mEUR 8 % Kappalemäärä vähenee, ja yhtiöiden koko suurenee. En näe hirveästi tarpeita ja mahdollisuuksia alle 5 hengen firmoilla. Nämä tekijät ovat kuitenkin sitä ikäluokkaa, että ei tätä voi tehdä missään kellareissa, eläkkeen ohella. Niitä ei enää tarvita, sellaisia veljenpojan firmoja, jotka tekevät pk- yrityksen webbisivuja. Ne tekevät ne sitten itse, tai ovat tekemättä, tai käyttävät jotain muuta, en tiedä mistä ne palvelut tulevat saamaan.
28 LTT:n lähes seitsemän vuoden aikana toteuttamissa digimedia-alan seurantatutkimuksissa on tullut joka kerralla esiin, että ala on keskittynyt enemmän aikaisempaan tutkimukseen verrattuna. Näin on jälleen tapahtunut; pienempi määrä yrityksiä tekee suuremman osan liikevaihdosta kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna5. Alan yrityksiltä kysyttäessä tuli selkeästi esiin, että yksikkökoon kasvuun uskottiin vankasti Kuvio 16: Alan yrityskoon kasvu Alan tyypillinen yrityskoko kasvaa konsolidoitumisen myötä 18.7% 14/75 Täysin samaa mieltä 60.0% 45/75 Jonkin verran samaa mieltä 12.0% 9/75 Ei samaa, eikä eri mieltä 4.0% 3/75 Jonkin verran eri mieltä 1.3% 1/75 Täysin eri mieltä 4.0% 3/75 EOS Positiivista uskoa tulevaisuuteen Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan liikevaihtonsa kehittymistä lähitulevaisuudessa. Yleisesti oman liiketoiminnan uskottiin pääosin kasvavan jatkossa. Erityisen positiivisesti tulevaisuuteensa suhtautuivat alan suurimmat yritykset. Kriittisimmin tämän vuoden liikevaihtonsa kehittymiseen suhtautuivat alan pienyritykset. Aikaisempien tutkimusten mukaan digimediayritykset arvioivat lähtökohtaisesti oman tulevaisuutensa noin 10-20% todellista toteutumaa positiivisemmin. On kuitenkin selvää, että vastanneiden yritysedustajien mukaan aallonpohja on todellakin ohitettu ja uuteen, mutta kuitenkin aikaisempaa lievempään nousuun uskovien määrä on selvässä kasvussa. On tärkeää huomata myös, että vastaushetkellä ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset eivät ollut selvillä, ja siten vuoden 2003 näkymiin suhtauduttiin ehkä liiankin positiivisesti. Kuvio 17: Liikevaihdon kehittymisnäkymät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2003 2004 2005 osuus vastanneista yrityksistä, n=76 yli 20 % vähennys -11-20 % 6-10 % 1-5% Pysyvän ennallaan + 1-5 % + 6-10% + 11-20 % yli 20 % lisäys 5 vrt. esim. Kuokkanen ym, 1999 ja Pohto & Wiren, 2001 LisääntyyVähenee
29 Toimialan tunnelmia kyseltiin myös haastatteluiden yhteydessä. Oheiset ajatukset kuvaavat näitä tarkemmin: Me tällä hetkellä ollaan tulorahoitteisia, ja ihan positiiviset fiilikset. Meidän näkökulmasta markkinanäkymä tuntuu olevan aika hyvä. Hyvä on ehkä väärä sana, mutta sanotaan että täällä on ainakin kohtuullisen vilkasta. Että yleinen markkinasentimentti ei varmaan ole mikään häävi, mutta vähintäänkin ok. Kyllä yksi leimaava sana on se tietty kärvistely. Nythän on päällä tällainen nollakasvu, sehän ei auta toimialaa yhtään. Mitkään trendit eivät osoita, että nyt olisi selkeä vahva nousu aluillaan. Mikä tarkoittaa, että kärvistellään, pitää juosta aivan helvetisti että pysyy paikallaan. Ja kyllähän se tulee leimaamaan tätä vuotta aika paljon. Median- ja telecom-sektorin suuret yritykset ovat viime kuukausina havahtuneet, että esimerkiksi ne jutut mitä me ollaan jankutettu koko ajan, nyt ne tulevat. Ne pitää tehdä, että siihen että vuonna 2004 sulla on kuluttajalle jotain kunnollista, niin niitä pitää ruveta nyt tekemään. Ensi vuonna on pikkuisen pirteämpää, ei kauheasti. Asiat ovat lähteneet jollain tavalla eteenpäin. Ehkä alkaa tulemaan nuoria yrityksiä, jotka eivät tajua mihin ne lähtevät, ne alkavat tulemaan taas. Ei tule mitään hypeä. Kyllähän noille kaikille asioille on tarve, kyllähän tänä päivänä painetaan kirjoja ja lehtiä, vaikka on lama –ja uskon, että verkkopalveluilla on laman aikana kysyntää. 2.5 Digimedian liiketoiminta-alueet Leipä tulee verkkosivuista, yritysten verkkosivuista, ja mainostoimistojen kautta tulee jotain kampanjoita, mainostoimistojen kautta verkkosivustoja. Perusliiketoimintaa tuetaan teknologia- ja sisältöoikeuksilla Tutkimuksen tärkeimmän rajauksen (vrt. kuvio 1) mukaisesti haimme yrityksiä, joilla yksi tärkeimmistä liiketoiminta-alueista olisi digitaalisen median palveluiden tuottaminen asiakasyrityksilleen. Tämän rajauksen tarkka toteuttaminen vaatisi erittäin perusteellisen perehtymisen kunkin yrityksen tilanteeseen. Tässä hankkeessa pitäydyttiin kuitenkin pääosin yritysten verkkosivujen kautta välittyvässä ymmärryksessä ja tiedossa yrityksen toiminnasta. Lähes poikkeuksetta kaikilla yrityksillä oli useita eri liiketoiminta-alueita ja ne toimittivat ratkaisujaan myös pääosin monikanavaisesti eli tarpeen tullen kanavaraja-aidat ylittäen. Perusaineistoa analysoimalla havaittiin digimediayritysten tärkeäksi lisätulonlähteeksi erilaisiin oikeuksiin perustuvat korvaukset, erityisesti teknisiin oikeuksiin perustuvat lisenssikorvaukset. Tärkein lisenssitulo taas vastaavasti oli sisällönhallintajärjestelmän käytöstä saatava korvaus. Palveluista muodostuva useimmiten tuntipohjainen korvaus oli kuitenkin ylivoimaisesti yleisin ansainnan perusta alalla: Teemme siis projektibisnestä. Siinä on aika vissi ero esim. ylläpitobisnekseen, tai tuotebisnekseen tai moneen muuhun. Projektibisnesmalli tulee palvelubisneksesta. Tuloksia ristiintaulukoitaessa havaittiin, että yrityksen koolla ja iällä on selkeä vaikutus liiketoimintamalliin. Mitä kauemmin yritys on toiminut alalla ja mitä isompi se on, sitä useammin se soveltaa useita perusansaintamalleja omassa toiminnassaan. Toisaalta, useat suhteellisen tuoreet yritykset panostivat erityisesti ohjelmisto-oikeuksien saamiseen tuotannoistaan palvelutoiminnan rinnalla.
30 Kuvio 18: Digimediayritysten perusliiketoimintamallit 3 89 67 63 1 39 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vainohjelmisto-oikeudet Palveluliiketoiminta+ ohjelmisto-oikeudet Vainpalveluliiketoiminta Palveluliiketoiminta+ sisältöoikeudet Vainsisältöoikeudet Palvelut+ohjelmistot+sisällöt Ohjelmistot+sisällöt Liiketoiminta-alueet Yritystenmäärä Sovellusalueet Jos me jaamme digimediakentän teknologiaorientoituneisiin ja designorientoituneisiin digimediayrityksiin, siinä välissä on iso alue jossa ei kumma kyllä ole vieläkään pelaajia tarpeeksi. Se on palveluorientoitunut digimediayritys. Se tarkoittaa sitä, että me myymme ratkaisuja tai kehitämme uusia sellaisia tai myydään vanhoja. Toimialamäärittelyn yhteydessä digimedia-alan toimintoja luokiteltiin kahdeksan sovellusalueiden mukaan. Yritysten toimintoja analysoitiin juuri tätä matriisia hyödyntäen. Tärkeimpänä tavoitteena oli löytää erilaisia painopistealueita, joilla yritykset toimivat. Havaintoja voitaisiin luonnehtia lyhyesti seuraavalla tavalla: • Tärkeimmät painopiste-alueet ovat markkinointiviestintä, ulkoinen yritysviestintä ja erilaiset yhteisöllisyyttä ja kanta-asiakkuutta tukevat ratkaisut • Yritykset ovat selkeimmin erikoistuneet viihteeseen ja ajanvietteeseen, markkinointiviestintään ja oppimiseen liittyviin ratkaisuihin • Painopistealueita tuetaan lähes poikkeuksetta merkittävällä päätelaitesidonnaisella teknisellä osaamisella sekä useasti joko omalla tai kumppanien kautta saatavilla olevalla julkaisujärjestelmillä • Erilainen liiketoiminnan konsultointi on tärkeässä roolissa erityisesti alan suuremmissa yrityksissä. Kunkin sovellusalueen toiminnan aktiivisuutta luonnehtii ehkä selkeimmin kullakin osa-aluella kilpailevien yritysten lukumäärä.. Kuvio alla esittää perusaineistoon pohjautuvan sovellusalueiden tarjontajakauman. Sen avulla voi ymmärtää ainakin kunkin alueen suhteellista merkitystä koko toimialan toiminnoissa Kuten edellä todettiin, selkeimmin erikoistutaan viihteen ja ajanvietteen, markkinointiviestinnän sekä oppimisen tuotantoihin. Koska kuitenkin suuri osa alan yrityksistä on
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003
Digimedia 2003

Recomendados

Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
 
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Suomen Ekonomit
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Suomen Ekonomit
 

Recomendados

Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
 
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut. Krzysztof Klobut, Antti...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Suomen Ekonomit
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Suomen Ekonomit
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Suomen Ekonomit
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Palveluseteli-hanke
 
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajatKanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009
´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Tuija Aalto
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Tuija Aalto
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Panu Kekäle
 
Dess tva maritime
Dess tva maritimeDess tva maritime
Dess tva maritime
Rabah HELAL
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Panu Kekäle
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Suomen Ekonomit
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaa
msbjerke
 
Hyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä SuomiHyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä Suomi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
SYL
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Suomen Ekonomit
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Tommi Pelkonen
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Tommi Pelkonen
 

Más contenido relacionado

Similar a Digimedia 2003

Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajatKanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Dess tva maritime
Dess tva maritimeDess tva maritime
Dess tva maritime
Rabah HELAL
 
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
SYL
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Similar a Digimedia 2003 (20)

Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajatKanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat
 
Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Dess tva maritime
Dess tva maritimeDess tva maritime
Dess tva maritime
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaa
 
Hyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä SuomiHyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä Suomi
 
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden var...
 
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
Liikenneverkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkkinä bussiliikenteen ki...
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
 

Más de Tommi Pelkonen

Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Tommi Pelkonen
 

Más de Tommi Pelkonen (20)

Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
 
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproOhjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
 
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
 
Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
 
Toimala99
Toimala99Toimala99
Toimala99
 
Osaamistarpeet
OsaamistarpeetOsaamistarpeet
Osaamistarpeet
 
Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014
 
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
 
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
 
Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015
 
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosOhjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
 
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsEurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
 
Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014
 
Digivaalit 2015
Digivaalit 2015Digivaalit 2015
Digivaalit 2015
 
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaKATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
 
YouTube Suomessa
YouTube SuomessaYouTube Suomessa
YouTube Suomessa
 
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteKasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
 
Project Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaProject Management in Digital Media
Project Management in Digital Media
 

Digimedia 2003

  • 2. Digimedia 2003 – Nykytila ja kasvunäkymiä Loppuraportin laatija ja vastuullinen tutkija: Tommi Pelkonen Tutkimustyöryhmä: Jukka Kallio, Janne Orava, Timo Paloheimo, Matti Pulkkinen, Kaj Pyyhtiä & Markku Tinnilä LTT-Tutkimus Oy www.ltt-tutkimus.fi B-sarja, B169 ISBN: 951-774-109-X ISSN: 1456-4882 HesePrint, Helsinki, 2003 kansilehden julkiasu: Topi Saari
  • 3. 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO .................................................................................................................... 1 KUVIOLUETTELO.........................................................................................................................2 TAULUKKOLUETTELO................................................................................................................3 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................4 EXECUTIVE SUMMARY ...............................................................................................................5 ALKUSANAT ...................................................................................................................................6 DIGIMEDIA – TÄRKEÄ OSA SISÄLLÖNTUOTANNON ARVOVERKKOJA..............................................................6 DIGIMEDIASEKTORI ON TERVEESSÄ TILASSA.......................................................................................................7 UUSMEDIASTA ON TULLUT DIGIMEDIA - MIKÄ ON MUUTTUNUT?....................................................................8 1 JOHDANTO ...........................................................................................................................9 1.1 TAUSTAA......................................................................................................................................................9 1.2 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA RAJAUKSET ...............................................................................................10 1.3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS .....................................................................................................................11 1.4 TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS ..............................................................................12 1.5 RAPORTIN RAKENNE ..............................................................................................................................13 1.6 MÄÄRITELMÄT .........................................................................................................................................14 1.6.1 Digimedian sovellusalueet........................................................................................................................14 1.6.2 Digimedian neljä roolia...........................................................................................................................16 2 DIGIMEDIA SUOMESSA .................................................................................................... 19 2.1 HYPEN VAIKUTUKSET DIGIMEDIA-ALAAN .........................................................................................19 2.2 YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA SIJAINTI....................................................................................................21 2.3 LIIKETOIMINNAN ALOITTAMINEN.......................................................................................................24 2.4 TOIMIALAN LIIKEVAIHTO......................................................................................................................26 2.5 DIGIMEDIAN LIIKETOIMINTA-ALUEET ...............................................................................................29 2.6 KANNATTAVUUS JA KUSTANNUSRAKENNE ........................................................................................39 2.7 TYÖLLISTÄMISVAIKUTUKSET ................................................................................................................42 2.8 OSAAMISTARPEET JA HAASTEET ...........................................................................................................46 2.9 NÄKEMYKSIÄ ALAN KOULUTUSLAITOKSISTA.....................................................................................51 2.10 DIGIMEDIAYRITYKSEN ASIAKASSUHTEET ..........................................................................................56 2.11 KANSAINVÄLISTYMINEN........................................................................................................................62 3 DIGIMEDIAN ARVOVERKOSTOT ................................................................................... 76 3.1 SISÄLTÖTUOTANNON ARVOVERKKO...................................................................................................76 3.2 DIGIMEDIAN PALVELUSUUNNITTELUN ARVOVERKOT ....................................................................77 3.2.1 Palvelutuotannolle luotiin oma arvoketjunsa............................................................................................77 3.2.2 Viestinnän ja markkinoinnin arvoverkko ..............................................................................................78 3.2.3 Palvelusuunnittelun arvoverkko ..............................................................................................................82 3.2.4 Kaupankäynnin tukiratkaisujen arvoverkko ..........................................................................................84 3.3 DIGIMEDIAN YHTEISTYÖSUHTEIDEN TOIMIVUUS ............................................................................86 3.4 ARVOVERKOISSA TARVITAAN ERIKOISTUMISTA................................................................................91
  • 4. 2 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET........................................................................... 94 4.1 TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT.........................................................................................94 4.2 SUOSITUKSET ALAN ERI TAHOILLE ......................................................................................................98 4.2.1 Suositukset digimediayrityksille...............................................................................................................98 4.2.2 Suositukset viranomaisille.......................................................................................................................99 4.2.3 Suositukset alan asiakasyrityksille........................................................................................................100 4.3 JATKOTUTKIMUSAJATUKSIA ................................................................................................................101 LIITTEET.....................................................................................................................................103 LIITE 1: HAASTATELLUT DIGIMEDIAN TUOTANTOYRITYKSET .....................................................................103 LIITE 2: HAASTATTELURUNKO............................................................................................................................104 LIITE 3: KYSELYRUNKO........................................................................................................................................105 LIITE 4: TUTKIMUKSEN METODOLOGIAKUVAUS.............................................................................................113 KIITOKSET ..................................................................................................................................118 LÄHDELUETTELO ....................................................................................................................119 Kuvioluettelo KUVIO 1: TUTKIMUKSEN YMPÄRISTÖKUVAUS ........................................................................................10 KUVIO 2: DIGITAALINEN MEDIA OSANA ICT-KLUSTERIA........................................................................11 KUVIO 3: LOPPURAPORTIN KOKONAISRAKENNE .....................................................................................13 KUVIO 4: LOPPURAPORTIN KAPPALERAKENNE .......................................................................................13 KUVIO 5: DIGITAALISEN MEDIAN LIIKETOIMINTA-ALUEET .....................................................................16 KUVIO 6: DIGIMEDIAN ERI ROOLIT..........................................................................................................17 KUVIO 7: DIGIMEDIASEKTORI JA HYPE....................................................................................................19 KUVIO 8: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ SUOMESSA 1997-2003............................................................21 KUVIO 9: DIGIMEDIAYRITYSTEN MAANTIETEELLINEN SIJOITTUMINEN ...................................................22 KUVIO 10: DIGIMEDIAYRITYSTEN TOIMINTA-ALUEET SUOMESSA...........................................................23 KUVIO 11: DIGIMEDIAYRITYSTEN SIJOITTUMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA..........................................24 KUVIO 12: DIGIMEDIAYRITYSTEN PERUSTAMISVUOSI.............................................................................25 KUVIO 13: TOIMINNAN ALOITTAMINEN DIGIMEDIA-ALALLA ..................................................................25 KUVIO 14: DIGIMEDIA-ALAN LIIKEVAIHTO JA MYYNTIKATE 1995-2006E...............................................26 KUVIO 15: DIGIMEDIAYRITYSTEN LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2002 ................................................27 KUVIO 16: ALAN YRITYSKOON KASVU....................................................................................................28 KUVIO 17: LIIKEVAIHDON KEHITTYMISNÄKYMÄT ..................................................................................28 KUVIO 18: DIGIMEDIAYRITYSTEN PERUSLIIKETOIMINTAMALLIT ............................................................30 KUVIO 19: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ SOVELLUSALUEITTAIN (KAIKKI MAININNAT) ........................31 KUVIO 20: ERIKOISTUNEIDEN YRITYSTEN PAINOPISTE-ALUEET ..............................................................31 KUVIO 21: TUKILIIKETOIMINTA-ALUEILLA TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ ............................................32 KUVIO 22: DIGIMEDIAYRITYSTEN MÄÄRÄ TEKNOLOGISTEN KANAVIEN SUHTEEN ..................................33 KUVIO 23: LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN KANAVITTAIN......................................................................34 KUVIO 24: DIGIMEDIAYRITYSTEN TEKNISET KANAVAVAIHTOEHDOT .....................................................35 KUVIO 25: SOVELLUSALUEEN PAINOPISTEET TEKNOLOGISEN KANAVAN SUHTEEN.................................36 KUVIO 26: DIGITAALISEN TELEVISION VAIKUTUS ALAN LIIKEVAIHTOON................................................37 KUVIO 27: MOBIILIPALVELUIDEN VAIKUTUS ALAN LIIKEVAIHTOON.......................................................37 KUVIO 28: KANNATTAVUUS LÄHITULEVAISUUDEN TAVOITTEENA .........................................................39 KUVIO 29: DIGIMEDIAYRITYSTEN LIIKETOIMINNAN VOITOLLISUUS 1997-2003......................................40 KUVIO 30: KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIKATE DIGIMEDIA-ALALLA (1000 EUR).......................................41 KUVIO 31: HINTAKILPAILUN VAIKUTUS ALAN LIIKETOIMINTAAN...........................................................42 KUVIO 32: DIGIMEDIAYRITYSTEN JA ALAN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SUOMESSA 1995-2006E ..................43 KUVIO 33: DIGIMEDIAYRITYSTEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN (TYÖNTEKIJÄÄ).....................44 KUVIO 34: HENKILÖSTÖMÄÄRÄ SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON .................................................................44 KUVIO 35: HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITTYMINEN LÄHITULEVAISUUDESSA............................................45 KUVIO 36: OSAAMISTARPEET DIGIMEDIAYRITYKSISSÄ...........................................................................46
  • 5. 3 KUVIO 37: ARVIO DIGIMEDIAOSAAMISESTA MAASSAMME......................................................................48 KUVIO 38: TUOTANNON SIIRTYMINEN HALPATUOTANTOMAIHIN............................................................49 KUVIO 39: OSAAJAPAKO SUOMESTA ......................................................................................................50 KUVIO 40: ASIANTUNTIJAYRITYKSEN JOHTAMIS- JA HENKILÖSTÖHAASTEET .........................................50 KUVIO 41: JOHTAMINEN ALAN HAASTEENA............................................................................................51 KUVIO 42: NÄKEMYKSIÄ SUOMALAISESTA DIGIMEDIAKOULUTUKSESTA................................................52 KUVIO 43:KOULUTUSTARPEET DIGIMEDIA-ALALLA................................................................................53 KUVIO 44: YHTEISTYÖ KOULUTUSLAITOSTEN KANSSA...........................................................................54 KUVIO 45: HALUKKUUS OSALLISTUA KOULUTTAJANA ...........................................................................55 KUVIO 46: DIGITAALISTEN VIESTIMIEN ROOLI LIIKETOIMINNASSA .........................................................56 KUVIO 47: ASIAKKUUDEN HALLINNAN HAASTAVUUS.............................................................................57 KUVIO 48: ASIAKASSUHTEISSA ONGELMIA AIHEUTTAVIA TEKIJÖITÄ......................................................58 KUVIO 49: DIGIMEDIAYRITYSTEN VALINTAKRITEERIT............................................................................61 KUVIO 50: YRITYSKUVAN KOHENTAMINEN ............................................................................................62 KUVIO 51: KANSAINVÄLISTYMISEN KEINOT ...........................................................................................64 KUVIO 52: KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA LÄHITULEVAISUUDESSA .................65 KUVIO 53: VERKKOSIVUJEN KANSAINVÄLISYYS.....................................................................................66 KUVIO 54: KANSAINVÄLISTYMISEN SUUNNAT JA OPERAATIOMUODOT...................................................67 KUVIO 55: DIGIMEDIAYRITYSTEN TOIMINNOT EUROOPASSA..................................................................68 KUVIO 56: YRITYSKOKO JA KV. TOIMINTOJEN MÄÄRÄ ...........................................................................69 KUVIO 57: YRITYSKOKO JA KANSAINVÄLISTYMISEN KOHDEMAAT.........................................................69 KUVIO 58: KANSAINVÄLINEN KASVU LÄHITULEVAISUUDESSA ...............................................................70 KUVIO 59: KANSAINVÄLINEN KETJUUNTUMINEN ...................................................................................71 KUVIO 60: ALAN KANSAINVÄLINEN KESKITTYMINEN.............................................................................71 KUVIO 61: KANSAINVÄLISTYMISEN TUKEMINEN ....................................................................................73 KUVIO 62: DIGIMEDIA-ALAN KANSAINVÄLISTYMISEN YDINKYSYMYKSIÄ..............................................74 KUVIO 63: RISKIRAHOITUKSEN SAATAVUUS ALAN KEHITYKSEN HIDASTAJANA .....................................75 KUVIO 64: SISÄLLÖNTUOTANNON YLEINEN ARVOKETJU ........................................................................76 KUVIO 65: PALVELUTUOTANNON YLEINEN ARVOKETJU .........................................................................77 KUVIO 66: VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN ARVOVERKKO....................................................................78 KUVIO 67: ROOLIN LÖYTÄMINEN MARKKINOINTIVIESTINNÄSSÄ ............................................................79 KUVIO 68: PERINTEISET MAINOSTOIMISTOT JA DIGIMEDIA-ALA .............................................................81 KUVIO 69: PALVELUSUUNNITTELUN ARVOVERKKO................................................................................83 KUVIO 70: TUOTANTOPROSESSIEN TUOTTEISTAMINEN KILPAILUVALTTINA............................................84 KUVIO 71: KAUPANKÄYNTIRATKAISUN ARVOKETJU ..............................................................................85 KUVIO 72: YHTEISTYÖN TOIMIVUUS ALALLA .........................................................................................86 KUVIO 73: DIGIMEDIAN KUMPPANUUSSUHTEET SUOMESSA ...................................................................87 KUVIO 74: KUMPPANUUSSUHTEIDEN LUONNE SUOMESSA......................................................................88 KUVIO 75: DIGIMEDIA-ALAN YHTEISTYÖMUODOT..................................................................................89 KUVIO 76: ALIHANKINNAN OSUUS TUOTANNOISTA ................................................................................89 KUVIO 77: YHTEISTYÖTAVAT YRITYSTEN KOON MUKAAN......................................................................90 KUVIO 78: YRITYKSEN ROOLIT JA ARVOKETJUN PAINOPISTEET ..............................................................91 KUVIO 79: INNOVATIIVISUUS JA YRITYSKOKO ........................................................................................92 KUVIO 80: ERIKOISTUMINEN KILPAILUKYVYN TAKAAJANA....................................................................93 KUVIO 81: KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU KILPAILUVALTTINA............................................................93 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1: DIGIMEDIAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTEEMOJA ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN MUKAAN .....55 TAULUKKO 2: DIGIMEDIA-ALAN TRENDEJÄ LÄHITULEVAISUUDESSA......................................................95 TAULUKKO 3: SUOSITUKSIA DIGIMEDIAN TUOTANTOYRITYKSILLE.........................................................98 TAULUKKO 4: SUOSITUKSIA JULKISHALLINNOLLE ..................................................................................99 TAULUKKO 5: SUOSITUKSIA DIGIMEDIAYRITYSTEN ASIAKKAILLE ........................................................100
  • 6. 4 Tiivistelmä Taustaa Digimediasektoria (ns. uusmediaa) tutkittiin 1990- luvun lopulla lukuisissa hankkeissa ympäri Suomea. Romahtaneiden odotusten (ns. uusmediakuplan puhkeamisen) jälkeen alan tilannetta ei ole kuitenkaan selvitetty puolueettomasti. Tämä tutkimus vastasi tähän kysyntään. Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli luoda selkeä kuvaus suomalaisen digitaalisen median palveluliiketoiminnan nykytilasta ja kasvunäkymistä. Lisäksi selvitettiin toimialan kansainvälistymiseen liittyviä erityis- kysymyksiä. Tärkeimmät tutkimuskysymykset: 1. Millainen digitaalisen median palveluyritysten nykytilanne on maassamme? 2. Millaisia digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneen yrityksen tärkeimmät menestystekijät toimintaympäristössään ovat? 3. Millä keinoin digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistunut yritys voi kasvaa ja/tai kansainvälistyä? 4. Millä keinoin julkinen valta voi edistää kasvun eri vaiheissa yrityksen menestymistä digitaalisessa palvelutuotannossa? Hankkeen toteutti LTT-Tutkimus Oy Culminatum Oy:n toimeksiannosta kesän 2002 -kevään 2003 välisenä aikana. Tutkimuksen rahoitti Kauppa- ja teollisuus-ministeriö. Havainnot pohjautuvat 13 alan yritysjohtajana teemahaastatteluun ja 76 digimedia-alan yrityksen kyselytutkimukseen. Tärkeimmät havainnot • Digimedia on vakiinnuttanut asemansa asiantuntijaliiketoimintana: Erilaiset sähköiset palvelut ovat nykyisin kiinteä osa minkä tahansa liiketoiminnan suunnittelua. Sähköisten välineiden kautta asioimisen liiketoiminnallisen merkityksen oletetaan edelleenkin vain kasvavan. Palvelut tarvitsevat tekijänsä, aivan kuten mainontakin. Digimediayrityksille on siis luontaista kysyntää. • Hyperkasvu on päättynyt: Digimediaan liittyvän palveluliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2002 noin 160 miljoonaa euroa ja suurin osa alan yrityksistä on voitollisia. Toimialan liikevaihdon arvioidaan kasvavan 2-5 % vuosivauhtia vuoteen 2006 mennessä. Digimediasta on tullut liiketoimintaa muiden joukossa – ei ole enää ns. uutta taloutta. • Alan yritysmäärän kasvu on pysähtynyt ja henkilöstömäärä on vähentynyt: Digimedia- alalla toimii tällä hetkellä Suomessa noin 280 yritystä, joissa työskentelee noin 2300 työntekijää. Alalle syntyy vuoteen 2006 mennessä arviolta 200-300 työpaikkaa. • Ala on keskittynyt huomattavasti: Tyypillinen digimediayritys on kooltaan hyvin pieni (alle 10 työtekijää). Kuitenkin suurin osa alan liikevaihdosta syntyy alan isommissa yrityksissä. Pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti tärkein alue alan yrityksille niin sijoittumisen kuin asiakaspotentiaalin kannalta. • Kansainvälistyminen jatkuu verkostojen kautta: Digimediasektori hakee 1990-luvun jälkeen kasvua ulkomailta hyvin varovaisesti. Kansainvälisten toimistojen perustamisen sijaan mahdollisuuksia haetaan nyt erilaisten yhteistyöverkostojen kautta • Digimedian koulutuksesta on ylitarjontaa: Digimediaan liittyvää koulutusta lisättiin maassamme 1990-luvun lopulla huomattavasti. Nyt selkeänä uhkana on kouluttaa alalle liikaa tekijöitä suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. • Erikoistuminen on alan elinehto: Digialan yrityksille on erittäin tärkeä löytää oma erikoisalueensa. Alan yritysten on kyettävä tarjoamaan asiakkailleen ja kumppaneilleen jotain mistä on todellista lisäarvoa. Suositukset Alan yrityksille • Oman erikoisosaamisen löytämiseen tulee panostaa merkittävästi. Yleisosaajille on yhä vähemmän töitä. • Oman aseman löytäminen alan yhteistyöverkostoissa on yhä tärkeämpää. • Asiakassuhdeosaamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja lisäarvon luomiseen tulee panostaa. Viranomaisille • Digimediaan liittyviä koulutuspanoksia tulee kohdistaa tarkemmin • Alan tukijärjestelmiä kehitettäessä tulee huomioida riittävän suuret panostukset ja ottaa riskejä. Hajauttaminen ei tuo toivottuja tuloksia • Yrittäjyyden edellytyksien parantaminen kohentaa myös digimediayrittäjien asemaa Alan asiakasyrityksille • Digipalveluita suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luotavan palvelun liiketoiminnallisiin hyötyihin • Digipalveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja – myös laskusuhdanteen aikana. • Palveluiden kehittämiseen tulee investoida pitkäjänteisesti, kuitenkin ottaen riskejä. Avainsanat: Digimedia, uusmedia, verkostoteoriat, arvoverkot, kansainvälistyminen, markkinointi, organisaatiot ja johtaminen, internet, mobiili, digi-tv, multimedia
  • 7. 5 Executive summary Background The Finnish digital media industry (new media) was ana- lysed very thoroughly in the end of 1990s. Yet, there is little objective analysis done after the crash of the high expectations (so-called internet hype). This research aims to fill this gap. Research questions and implementation The key objective of the analysis was to create a sound and precise description of the current situation in the Finnish digital media service creation markets. Further- more, the analysis targeted to clarify issues related to the internationalization development in the industry. In prac- tice the objectives were met by answering the following research questions: 1. What kind of situation prevails currently in the Finnish digital media markets 2. What kind of success factors are required from a company dedicated to creating digital media ser- vices? 3. How can the digital media company grow and/or internationalize its operations? 4. What actions can government organizations take to facilitate the digital media industry development in the most efficient manner? The research was carried out by co-operation with LTT- Research Ltd. And Culminatum Oy Ltd during summer 2002 and spring 2003. The project was commissioned by the Ministry of Trade and Industry Finland. Findings are based on a survey of 76 leading Finnish digital media companies and interviews of 13 industry top managers Key findings • Digital media has stabilized its position as a professional service industry. Electronically pro- vided services are an increasingly important part of any business activity. The importance of digital com- munication and transactions via digital devices and transmission networks is expected to grow steadily also in the future. Thus, there natural demand exists for digital media service companies. • Hypergrowth is history: In 2002, the total turnover of the companies specialized in digital media service provision was approx. 160 mEUR Most of the com- panies were profitable. The industry turnover is ex- pected to grow at 2-5 % / year up to 2006. Digital media has become similar to any other industry – there is, now longer, a “new” economy. • Growth in the number of companies and per- sonnel has stopped: The Finnish digital media in- dustry employs currently ~2300 people in its 280 companies. There will be only 200-300 positions available during until year 2006. • The industy has concentrated both regionally and by its turnover: A typical digital media com- pany employs less than 10 persons. Yet, most of the industry turnover is created in the few largest com- panies. The Helsinki regions represents by far the most important area for the companies as a location for operations, as well as, as its potential for custom- ers. • Internationalization continues via networks: After the rapid expansion in the end of 1990s, the current trend for internationalization is to carry out action with caution. Instead of opening new foreign offices, Finnish companies tend to seek for opportu- nities via co-operative modes – joining into emerging international service networks. • There is overcapacity in digital media-related education: The Finnish education organizations have increased very rapidly their offerings of digital media related training during the last few year. Cur- rently the main threat for the students is to obtain an education with very little actual value in the slumping job markets. • Specialization is the one of the key issues for success: It is crucial for the Finnish digital media companies to find out their core competence. They need to offer their clients and partners services that offer true value-added. Recommendations To digital media companies • Focusing of finding own core competence is be- coming increasingly important. There is less and less work for generalists. • Identification and leveraging of own role within the industry value chain becomes more important in the future • Understanding customer needs is one of the most important issues for business success. Investments in relationships can bring the added revenue required for survival also during the current downturn. To governmental organizations • Careful consideration and allocation is needed in education and training related investments • Possible support programs need to offer large enough investments to fewer targets and thus higher risk have to be taken. Spreding scarce resources will not bring back wished returns. • Entrepreneurship needs to be better supported. This benefits also the digital media industy. To digital media clients • Business benefits have to sought after when invest- ing into digital media services • Major benefits can be obtained with digital media services – also during recession • Service development is a long-term process. Yet, risks have to be taken Key words Digital media, new media, network theories, value webs, internationalization, marketing, organizations and man- agement, internet, mobile communications, digital televi- sion, multimedia
  • 8. 6 Alkusanat Digimedia – tärkeä osa sisällöntuotannon arvoverkkoja Tämä tutkimus digimediasta liittyy tiiviisti Kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektiin. Projektin tarkoituksena on edistää infocom-klusterin (informaatioteknologia, sisältötuotanto, viestintäinfrastruktuuri) ja sitä soveltaviin aloihin kuuluvien yritysten kehittymistä liiketaloudellisesti kannattaviksi ja kansainvälisiksi sekä yrityksinä että joustavasti toimivina verkostoina. Sisältötuotanto on vuodesta 1997 lähtien ollut kauppa- ja teollisuusministeriön strategisissa tavoitteissa merkittäviä kasvuodotuksia omaavana toimialana tärkeä kehittämisalue. Myös merkittäviä kansainvälisiä kasvuodotuksia omaavien kulttuuriteollisuusyritysten kehittäminen kuuluu projektin ohjelmaan. Sisältötuotantoprojekti keskittynyt pääosin yritysten toiminnan kehittämiseen. Työtä on tehty yritysten kanssa esim. rahoitus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiseksi sekä aihetta koskevana neuvontana että rakentamalla kehittämisohjelmia ja osallistumalla alaa koskevaan selvitys- ja tutkimustyöhön, kuten tähän tutkimukseen. Kehittämisohjelmat ovat painottuneet liiketoiminnan, markkinoinnin ja myynnin strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittämiseen. Projekti pyrkii myös vaikuttamaan rahoitusinstrumenttien, lainsäädännön ja koulutuksen kehittymiseen siten että alan toimintaedellytykset paranevat nopean kehityksen ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien lisäämisen edellyttämällä tavalla. Projektin tärkeä toimintamuoto sen alusta lähtien ovat olleet lukuisat tutkimukset ja selvitykset joilla on pyritty saamaan käsitystä nopeasti kehittyvästä alasta ja erilaisista kehittämismahdollisuuksista. Merkittäviä selvityksiä muiden muassa ovat olleet Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen strateginen selvitys I ja II (1997 ja 1998) sekä kolmas osa Sisältötuotantoyrityksen arvon kehittäminen ja markkinat (2001). Muita merkittäviä tutkimuksia ovat Sisältötuotannon kilpailukyky- vertaileva tutkimus Suomesta, Ruotsista ja Irlannista (2001) sekä Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus (2001). LTT-Tutkimus Oy on toteuttanut useita alan tutkimuksia ja on siten samalla koonnut alalta itselleen merkittävää osaamista, jota on hyödynnetty seuraavissa tutkimuksissa ja näin tutkimuksista on saatu entistäkin parempia. Monissa tutkimuksissa on selvitetty alalle asioiden tai ilmiöiden ominaisuuksia kuten ansaintalogiikoita tai arvoketjuja ja -verkkoja. Tämä tutkimus tuo merkittävän lisän digimedian ja siihen liittyvien erityispiirteiden ymmärtämiseen kokonaisuutena. Keskeisiä tämän tutkimuksen esiin nostamia kysymyksiä ovat mm. tietoyhteiskuntakehitys maassamme, alan palveluyritysten vaihtuvat roolit sekä alan koulutustarjonnan määrä ja laatu. Odotamme mielenkiinnolla aiheesta syntyvää keskustelua. Työ maamme osaamisen kehittämiseksi jatkuu kiivaasti jatkossakin. Digimedia 2003 –tutkimus on pieni, mutta tärkeä palanen suotuisaa kehitystä. Kiitämme lämpimästi sekä osallistuneita yrityksiä että hankkeen toteuttajia. Olli Aulio ylitarkastaja Kauppa- ja teollisuusministeriö
  • 9. 7 Digimediasektori on terveessä tilassa Aloitin oman uusmediaurani muutamia vuosia ennen kuin siitä tuli internetin ansiosta oikea toimiala. Jo silloin yrityksiä oli niin monta, että pystyimme vertailemaan kokemuksiamme ja asettamaan ne jonkinlaiseen viitekehykseen. Sen ajan vaatimaton buumi oli CD-ROM, tuttavallisemmin romppu, ja siitä tai vastaavista sisältötallenteista piti tulla sekä merkittävää bisnestä että arkipäiväinen väline monissa yhteyksissä aina kotikäytöstä museoihin ja sähköisistä kirjoista virtuaalitodellisuuteen, puhumattakaan tietysti klassisesta Xanadusta, Nelsonin maailmankirjastohankkeesta. Uusmediasukupolvelleni graafisen käyttöliittymän tulo internetiin eli world wide webin syntymä ei ollut ensimmäinen kova juttu. Asiakkaita oli aluksi erityisesti tallenne- ja interaktiivisen television puolelta. Kiinnostus tallenteisiin kuitenkin laantui vähitellen ja elämyksellinen multimedia vaihtui koko maailman kattavaan irrallisten ja kevyiden tietokokonaisuuksien kaatopaikkaan. Hyvin pian alalle kasvoi ymmärrys sekä internetin, kaupankäynnin että tallenteiden ja elämyksellisyyden yhteisistä mahdollisuuksista. Tunnistimme vähitellen erot palvelutuotannon ja ohjelmistotuotannon välillä ja tietysti yhteyden taustajärjestelmien ja käyttöliittymien välillä. Nyt uusmediasta on tullut digimedia ja oman toimialansa ansiosta se on selkeämmin tunnistettavissa ja määriteltävissä. Suurin osa yrityksistä kamppailee aivan tavallisten yrittäjyyden mukanaan tuomien haasteiden kanssa. Digimediayrityksissä ei välttämättä enää tehdä työtä pelkästä kutsumuksesta tai innostuksesta pienellä palkalla vaan asemaa ja vakavaraisuutta hakien. Asema arvoverkossa tunnistetaan yhä paremmin ja kumppanuuksista halutaan löytää uutta kilpailuetua. Kuitenkin, kun vain muutos alalla on ollut pysyvää, ei kaikki ole tapahtunut välttämättä alan edustajien kannalta suotuisasti, oikeilla osaamisen tai maantieteellisillä alueilla. Siksi toimialan kehityksen kannalta puolueeton tutkimustyö on välttämätöntä. Vaikka vakiintuneesta liiketoiminnasta jo puhummekin, on mukana edelleen paljon erityispiirteitä. Uusista teknologisista mahdollisuuksista juontuvat epäjatkumot nyrjäyttävät yritysten strategioita, jopa muutaman kuukauden välein. Osaajien koulutusmäärät eivät tällä hetkellä tunnu lainkaan realistiselta ja erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen digimediayritysten toimintamalleissa ovat edelleen suuret. Ja eikä tutkimuksesta päätellen usko kansainvälistymisen mahdollisuuksiinkaan ole karissut. Monet puhuvat alan taantumasta. Onneksi, meidän alalla toimivien kannalta, lama ei ole kokonaisvaltaista; mahdollisuuksia on yhä. Olemme mielestäni nyt erittäin terveessä tilanteessa. Menestymisen avainsanoja ovat kustannustehokkuus, strateginen joustavuus, vahvat kumppanuudet ja syvä ymmärrys naapuritoimialojen luonteesta ja kytkeytymisestä omaan toimialaamme. Ala ei enää kannusta summittaiseen onnenonkimiseen, vaan edessämme on todellisen liiketoimintapaikan vakiinnuttaminen mainostoimistojen, järjestelmätoimittajien ja teknologia-innovaattoreiden rinnalle. Olen erittäin otettu saadessani olla mukana tässä tutkimuksessa jälleen kerran. Kuten edeltäjänsä, se on perusteellisesti tehty ja antaa hyviä työvälineitä sekä omaan työhöni, että alan tulevaisuuden hahmottamiseen ja rakentamiseen. Odotan innolla seuraavaa vastaavaa, sillä vasta nyt meillä on tarpeeksi tietoa ja hedelmällinen tilanne nähdä realistisesti kauemmaksi. Torsti Tenhunen toimitusjohtaja Morning Digital Design Oy
  • 10. 8 Uusmediasta on tullut digimedia - mikä on muuttunut? Keväällä 2001 julkaistu ”Uusmedia aikuistumisen kynnyksellä” -tutkimus kuvasi yltiömäisen positiivisuuden saattamana kasvanutta toimialaa, jolle aiemmin ryntäsivät todellisten osaajien ohella joukko onnenonkijoita ja joka oli tutkimuksen julkaisemisen aikoihin käymässä läpi laajaa muutosta todelliseksi liiketoiminnaksi. Tutkimus oli luonnollinen jatko aiempaan tutkimussarjaan, jonka kautta lukijalla on mahdollisuus tutustua digimedian toimialan kasvuun muutamassa vuodessa liikevaihdoltaan nollasta nykyiseen noin 150 miljoonan euron kokoonsa. Tilanne kesästä 2000 on muuttunut dramaattisesti - nyt oli korkea aika päivittää tietämys alan tilanteesta. Digimedia-alaa käsittelevää julkaisusarjaa jatkaa nyt ”Digimedia 2003- Nykytila ja kasvunäkymiä”- tutkimus. Raportti kuvaa yksityiskohtaisesti toimialaa, joka tulevaisuudessa saa yhä merkittävämmän aseman kaikenlaisessa liiketoiminnassa. Digimediasta on tullut tärkeä osata yritykselle johtaa ja hallita erilaisia toimintoja, hallita asiakassuhteita, tuotantoja sekä myöskin myydä tuotteita. Näille sähköisille palveluille tarvitaan luojansa - digimediayritykset. Tämä tutkimus nostaa esiin alueelta ajankohtaisia kysymyksiä toimialaan liittyvästä koulutuksesta, kansainvälistymisen ongelmien ja sen vaatiman panostuksen ymmärtämisestä alan yrityksissä ja ennen kaikkea digimedian muutoksesta. Digimedia on löytämässä käyttäjänsä. Yritykset hakevat yhä tehokkaampia tapoja hallita logistiikkaansa ja kustannuksiltaan halvempia tapoja tavoittaa asiakasryhmänsä. Merkittävää on, että siinä missä alaa koetteli konkurssien ja irtisanomisten aalto, ei liikevaihdon muutos seurannutkaan perässä yhtä dramaattisesti. Digimediahypen aikaisiin kasvulukuihin ei ole paluuta, mutta yrityksistä huokuu selkeä usko kasvuun jatkossa. Tutkimus tuo esiin myös digimediayritysten monet roolit myynnin ja markkinoinnin alueilla. Tutkimuksen esiin nostama tarve digimedian asiakasprojektien ja erityisesti kansainvälistymispyrkimysten jatkotutkimukseen ovat tärkeitä tälle yhä vaikutukseltaan merkittävämmälle alalle. Digimedia 2003 - Nykytila ja kasvunäkymiä tutkimus on tärkeä osa Culminatum Oy Ltd:n osaamiskeskusohjelman suunnittelussa hankkeita digimedia-alan kehittämiseksi edelleen sen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kansainvälistymisen jatkamiseksi. Maahamme on kertynyt merkittävää osaamista digimedian ja sisältötuotannon ympärille - nyt on aika kääriä hihat ja ottaa tuo osaaminen käyttöön uuden kasvun luomiseksi alueelle. Haluamme kiittää lämpimästi tutkimukseen osallistuneita yrityksiä. Kiitokset tutkimuksen toteutumisesta kuuluvat niin Kauppa- ja teollisuusministeriölle, LTT-Tutkimus Oy:lle, Helsingin kauppakorkeakoulun ITP-opiskelijaryhmälle ja muille osallistuneille, mutta erityisesti tutkija Tommi Pelkoselle, jonka työn tuloksena käytössämme on selkeä kuvaus digimedian nykytilasta. Petri Salmi Projektipäällikkö Culminatum Oy Ltd Digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalvelujen osaamiskeskus
  • 11. 9 1 Johdanto Digimedia ei ole mitään ihmeellistä; se on normaalia liiketoiminnan kehittämistä uusilla teknologioilla. 1.1 Taustaa Digimediatutkimukselle on selkeä tilaus 1990-luvulla informaatioteknologiaan ja viestintään liittyvillä toimialoilla vain muutos on ollut pysyvää. Digitaaliteknologian ja tietoverkkojen yleistyminen johtavat kehitystä kohti yhtenäistä tietoteollista toimialaa, infocom-klusteria. Painoviestinnän (painaminen ja kustantaminen), ns. uusmedian (internet ja multimedia) ja audiovisuaalisen median (radio ja TV) rajat sekä tietoliikenteen ja tietotekniikan väliset rajat sumenevat jatkuvasti. Kehityksestä käytetään alan keskusteluissa termiä lähentyminen, konvergenssi. Rakennemuutos vaikuttaa väistämättä koko yhteiskuntaan ja sen avainkysymyksiä ovat muutoksen hallinta, muuttuva lainsäädännöllinen ympäristö, osaamisen kehittäminen ja koulutuksen soveltuvuus. Digitaalisen median palvelutuotantoyritykset, ns. uusmediayritykset, syntyivät maahamme 1990- luvun puolivälissä. Internet-teknologian hyvin nopea yleismaailmallinen yleistyminen loi voimakkaan kysynnän erilaisille digitaaliseen mediaan liittyville palveluille. Tämä kasvukehitys synnytti maahamme useita satoja uusia yrityksiä ja tästä muodostui vaikeasti rajattavissa oleva toimiala – ns. uusmediatoimiala. Digitaalisen median palvelutuotannon kokonaisliikevaihdon on arveltu1 olleen vuonna 2000 noin miljardi markkaa ja sen työllistäneen tuolloin suoraan noin 2300 työntekijää. On kuitenkin huomattava, että teknologinen kehitys koskettaa laajemmaltikin yhteiskuntaamme. Internetiin ja mobiileihin päätelaitteisiin liittyvät palvelut ovat tulleet osaksi arkipäiväämme ja työelämäämme. Vuosituhannen vaihde oli digitaalisen median palvelutuotantoihin suuntautuneilla yrityksillä korkeasuhdanteen aikaa. Alaan kohdistui suuria odotuksia ja tämä heijastui pörssiin listautuneiden yritysten erittäin korkeina markkina-arvoina. Uudet, erilaisia viihteellisiä ja verkkokaupankäyntiin suunnattuja palveluita tarjonneet yritykset, ns. dotcom-yritykset olivat rahoittajien suosiossa. Ilmapiiri oli hyvin positiivinen ja alan yritykset panostivat voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vuoden 2000 aikana alan henki kuitenkin muuttui. Palvelut eivät saavuttaneetkaan odotettua suosiotaan. Rahoittajat menettivät uskoaan alaan ja tämä heijastui suoraan alan pörssikursseihin. Kasvusuuntautuneisuudesta ajauduttiinkin kustannus- ja kannattavuustarkkailuun, äkkirikastumisista irtisanomisiin. Alan toiminnot ja yritykset ovat kuitenkin jo vakiinnuttaneet asemansa asiantuntijapalveluiden joukossa. Digitaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta tehtiin Suomessa 1990-luvun loppupuolella erityisesti LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmässä sekä TEKES:ssa. Toimialaa tarkasteltiin kehitysnäkymien, henkilöstön osaamisen, tuotantoprosessien sekä kriittisten osaamisalueiden näkökulmista. Alasta on myös laadittu useita akateemisia lopputöitä. Kuitenkaan aivan viime aikoina tätä intensiivisesti aloitettua selvitys- ja seurantatyötä ei ole jatkettu. Tutkimuskentässä onkin havaittavissa selvä tilaus työlle, joka analysoisi laajemmin alan nykytilannetta ja luotaisi sen kriittisiä menestystekijöitä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. On tärkeä huomata, että alan viimeaikainen kriisiytyminen on omiaan lisäämään aiheen mielenkiintoisuutta. Toisaalta tämä lisää myös aiheen haastavuutta. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan puolueettomasti selkeään tietotarpeeseen alan tilanteesta. Tutkimus perustuu aikaisempaan työhön, jota tutkimusryhmä on tehnyt digitaalisen median, tietotekniikan ja tietoyhteiskuntakeskustelun ympärillä. Työn pääpaino on liiketoiminnallisessa analyysissä. Tekniikkaa käsitellään tutkimuksessa lähinnä liiketoiminnallisesta, ei teknisestä näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää huomata, että alan kehitys on hyvin riippuvaista teknologian saatavuudesta ja valmiusasteesta. 1 mm. Kuokkanen ym, 1999, Pohto & Wiren, 2001, Pelkonen, 2001
  • 12. 10 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tavoitteena alan tilanteen selkiyttäminen Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli luoda selkeä näkemys suomalaisen digitaalisen median palveluliiketoiminnan nykytilasta ja kasvunäkymistä. Lisäksi selvitettiin toimialan kansainvälistymiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Käytännössä tutkimuksen tavoitteisiin päästiin vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millainen digitaalisen median palveluyritysten nykytilanne on maassamme? 2. Millaisia digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneen yrityksen tärkeimmät menestystekijät toimintaympäristössään ovat? 3. Millä keinoin digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistunut yritys voi kasvaa ja/tai kansainvälistyä? 4. Millä keinoin julkinen valta voi edistää kasvun eri vaiheissa yrityksen menestymistä digitaalisessa palvelutuotannossa? Tutkimuksen avulla tuotettiin mm. seuraavia tuloksia: • Alan tilannekatsaus – tarkennettu määritelmä, nykyhaasteet, mahdollisuudet, alan nykytilanne, trendit ja ennusteet • Toimialan arvoketjut – digimedia-alan liiketoimintaverkostojen määrittely ja kuvaus • Realistinen näkemys toimialan yritysten mahdollisuuksista kasvuun ja kansainvälistymiseen • Liiketoiminnalliset suositukset alan eri toimijaryhmille, kuten toimialan yrityksille, asiakkaille sekä erilaisille kumppaniyrityksille • Suositukset julkisen vallan digitaaliseen mediaan kohdistuville tukitoimille Tutkimusympäristöä havainnollistaa kuvio 1. Digitaalisen median palveluyritykset sivuavat sekä sisällöntuotantoyrityksiä, että ohjelmistoliiketoimintaa. Niiden ydinliiketoiminta on kuitenkin asiantuntijapalveluiden tarjoaminen omille asiakasyrityksilleen. Perinteisemmillä toimialoilla tätä muistuttaa mainostoimiston, viestintätoimiston tai konsulttiyrityksen toiminta. Digitaalisen median alueella tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Satama Interactive, Visual Systems, Nitro FX, Morning Digital Design, Everscreen Mediateam, Frantic Media ja Axel Digital Group. Kuvio 1: Tutkimuksen ympäristökuvaus Digitaalisen median sisällön- tuotanto Ohjelmisto- liiketoiminta Digitaalisen median palvelu- liiketoiminta Tutkimuskohde: Sisältötuotanto- yritykset Tutkimuskohde: Ohjelmistotuote- yritykset Tutkimuskohde: Digitaalisen median palveluyritykset Ydinliiketoiminta: Sisällöt ja sisältö- oikeudet Ydinliiketoiminta: Asiantuntijapalvelut Ydinliiketoiminta: Ohjelmistojen tuottaminen, myynti ja tukeminen Tutkimuksen pääkohde Ansainnan perusta: EUR/h EUR/projekti Ansainnan perusta: EUR/käyttö EUR/tuote Ansainnan perusta: EUR/lisenssi EUR/käyttäjä +tuotetuki
  • 13. 11 Digimedian rajaaminen on haasteellista Digitaalisen median palveluyritykset sivuavat myös läheisesti useita muita ICT-klusterin2 toimijoita. Tämän hankkeen toteuttajatahojen aikaisemmissa selvityksissä digitaalisen median asemaa on kuvattu kuviolla 2. Se muodostaa hyvän tarkastelulähtökohdan mietittäessä tarkemmin alan roolia ja asemaa. On tärkeä huomata, että toimialan rajapinnat muihin klusterin alueisiin nähden verrattuna ovat sumeat ja tarkkojen rajapintojen määrittely tässä lähentymiskehityksen vaiheessa on haastavaa. Kuvio 2: Digitaalinen media osana ICT-klusteria Perinteiset media- yritykset Tietotekniikan ohjelmisto- ja järjestelmätuottajat AV- tuottajat Laitevalmistajat Tietoliikenne- operaattorit Konsultointi- yritykset Mainostoimistot Digitaalisen median palveluyritykset Lähde: Kuokkanen ym., 1999 1.3 Tutkimuksen toteutus Hanke toteutettiin kesän 2002 – talven 2003 aikana. Hankkeen toteutti LTT-Tutkimus Oy Culminatum Oy/Digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalveluiden osaamiskeskuksen toimeksiannosta kesän 2002 -kevään 2003 välisenä aikana. Tutkimuksen rahoitti Kauppa- ja teollisuusministeriö. LTT-Tutkimus Oy on suomalaisen sähköiseen liiketoimintaan ja digitaaliseen mediaan liittyvän liiketaloudellisen tutkimuksen pioneereja maassamme ja omaa myös vankan taustan osaamisintensiivisten palveluiden tutkimuksesta. LTT:n omistaa Helsingin kauppakorkeakoulu (HKKK) ja se ammentaa osaamisensa korkeakoulun laajasta osaajajoukosta. Osaamiskeskus on Culminatum Oy:n koordinoima digimedian ja sisällöntuotannon erikoiskysymyksiin keskittynyt koordinaatioelin. Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena: 1. Digitaalisen median yrityskentän nykytilannetta kartoittava esiselvitys (kesäkuu - syyskuu 2002). Esiselvityksestä tuotettiin oma lyhyt raporttinsa tutkimusryhmän sisäiseen käyttöön. 2. Toimialan tilannetta ja näkymiä tarkemmin luovaava kysely- ja haastattelututkimus (joulukuu 2002 – maaliskuu 2003). 3. Synteesi alan kriittisistä osaamisalueista, kasvun ja kansainvälistymisen haasteista ja yksityiskohtaisten suositusten luominen eri viiteryhmille (huhtikuu 2003). Tämä käsillä oleva tutkimusraportti kokoaa osioiden kaksi ja kolme havainnot. Vastuullisena tutkijana ja tämän loppuraportin laatijana hankkeessa toimi KTM Tommi Pelkonen. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli KTM Jukka Kallio. Tutkimusta avustivat KTT Matti Pulkkinen, KTT Markku Tinnilä, KTM Janne Orava, kauppat. yo. Kaj Pyyhtiä sekä kauppat. yo Timo Paloheimo. 2 ICT=Information-Communication-Technology, tele- ja viestintätoimialojen muodostama kokonaisuus
  • 14. 12 Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Torsti Tenhunen, (Morning Digital Design). Ohjausryhmässä toimivat lisäksi toiminnanjohtaja Marit Hohtokari (Satu r.y.), johtaja Lassi Tolonen (Everscreen Mediateam Oy), hallituksen puheenjohtaja KP Hiltunen (Mediaosuuskunta Haukion), ylitarkastaja Olli Aulio (Kauppa- ja Teollisuusministeriö), toimitusjohtaja Matti Pulkkinen (LTT- Tutkimus Oy) sekä projektipäällikkö Petri Salmi (Culminatum Oy). Tutkimustyötä pohjustaneen esiselvityksen toteuttivat Helsingin kauppakorkeakoulun ITP-ohjelman3 yhteydessä Annekathrin Kieslich, Markku Honkala, Johannes Sarekoski, Soumya Sinha ja Jian Ming Teng. Koko tutkimusprosessin ajan havaintoja täydennettiin tarkoin valituilla asiantuntijahaastatteluilla (esiselvitys 5 kpl, haastattelututkimus 13 kpl). Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä (N=269, n=76) ja aineisto säilöttiin LTT:n tietokantoihin. Tietokannoissa jo olevien seuranta- aineistojen (1996, 1998 ja 2000) avulla voitiin tuottaa aikasarjanäkemystä toimialan synnystä maassamme. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna luottamuksellisina teemahaastatteluna. Ne nauhoitettiin ja litteroitiin. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Johtopäätöksiä ja suosituksia tehtäessä hyödynnettiin projektin johtoryhmän osaamista ja konsultoitiin tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytetyt menetelmät esitellään tarkemmin liitteessä 4. 1.4 Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen kohdistus alan yrityskenttään onnistui hyvin. 13 haastattelun avulla saatiin hyvin monipuolinen ja havainnollistava kuva tämän hetken haasteista alueella. Kyselytutkimuksen riittävä vastausprosentti (28 %) sekä vastaavuus tutkimuksen laajaan perusjoukon takasi mielipidejakauman mielenkiintoisuuden ja osuvuuden. Tutkimusteknisesti hankkeessa onnistuttiin tiiviistä aikataulusta huolimatta keräämään luotettava ja edustava empiirinen aineisto digimedian nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä maassamme. Näillä havainnoilla on jo sellaisenaan arvoa, mutta tutkimuksen todellinen lisäarvo on havaintoihin liittyvillä tulkinnoilla ja suosituksilla eri tahoille. On tärkeä huomata, että jatkuvassa murroksessa olevasta toimintaympäristöstä, kuten digimediasektorista, on aina olemassa lukuisia näkemyksiä ja ajatuksia, mutta vasta todellisuus näyttää miten ne lopulta toteutuvat. Siksi tässä raportissa olevia tulevaisuuteen perustuvia ennusteita tulee tulkita varauksella. Tämä tutkimus jatkoi jo vuonna 1997 aloitettua alan seurantasarjaa ja sitä toteutettaessa voitiin merkittävästi hyödyntää tutkijaryhmälle jo kertynyttä ymmärrystä alan tärkeistä teemoista. Raportissa haluttiin antaa myös lukijalle mahdollisuus omien tulkintojen tekemiseen. Siksi teemojen käsittelykappaleita on havainnollistettu lukuisilla lainauksilla haastatteluista ja kyselyn avokysymyksistä. Yhtä ja ainoaa totuutta digimedian nykytilasta ei ole. Alan yritykset ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Kehitysturbulenssin läpi selvinneet yritykset ovat varmasti vahvempia kuin juuri yrityshautomoissa toimintaansa aloittavat toimijan. Alueellisesti yrityskentässä on myös merkittäviä eroja, pääkaupunkiseudulla toimiva yritys on aivan eri tilanteessa kuin pienellä paikkakunnalla aloittava pk-yritys. Tutkimuksen tarkemmasta toteutuksesta sekä havaintojen reliabiliteetista ja validiteetista keskustellaan tarkemmin myös liitteessä 4. 3 ITP= Information Technology Program, www.hkkk.f/itp
  • 15. 13 1.5 Raportin rakenne Neljä lukua, lyhennelmä ja tukimateriaaleja Tämä raportti koostuu useasta eri osiosta. Raportti on laajuudeltaan yli sadan sivun mittainen ja siksi siitä on sen luettavuuden parantamiseksi tuotettu myös tärkeimmät havainnot kokoavat 25- sivuinen lyhennelmä. Raporttiin liittyviä lisäaineistoja on saatavilla LTT-Tutkimuksen ja Culminatumin verkkosivuilta. Näinä lisäliitteenä ovat mm. kyselyn tarkemmat kysymyskohtaiset jakaumat, hankkeen esittelykalvot sekä jo mainittu lyhennelmä. Kuvio 3: Loppuraportin kokonaisrakenne Tiivistelmä Lyhennelmä Loppuraportti Liitteet Tärkeimmät havainnot Tutkimuksen tarkat tulokset ja tärkeimmät havainnot perusteluineen Havaintoja tukevia teemoja & tutkimuksen metodologia Tämän raportin laajuus Raportti koostuu yhteensä neljästä käsittelyluvusta. Johdannon jälkeen luvussa kaksi luodaan perusteellinen katsaus digimediasektorin nykytilaan maassamme. Luvussa kolme käsitellään alan arvoketjuja ja toimialan rakenteita. Neljännessä luvussa tarkastellaan näkemyksiä alan tulevaisuudesta., kootaan yhteen tärkeimmät havainnot ja annetaan toimenpidesuositukset eri tahoille. Kuvio 4: Loppuraportin kappalerakenne Luku 1: Johdanto Luku 2: Digimedia Suomessa Luku 3: Digimedian arvoverkot Luku 4: Johtopäätökset ja suositukset Liikevaihto&henkilöstö Liiketoiminta-alueet Koulutusnäkemyksiä Kansainvälistyminen Asiakassuhteet Markkinointiviestintä Palvelutuotanto Kaupankäynti Yhteistyön toimivuus Tutkimuskysymykset Tavoitteet Toteutus Rajaukset Määritelmät Liitteet: Haastattelut Menetelmäkuvaus Kyselyrunko Kyselyn tarkat tiedot Tiivistelmät Lyhennelmä Loppuesitys
  • 16. 14 1.6 Määritelmät Digitaalista mediakenttää on vuosien varrella määritelty lukuisilla eri tavoilla (ks. esim. Kuokkanen ym., 1999 ja Pelkonen, 1999a&b sekä 2001). Alaa luonnehtivana terminä käytettiin kuumimman nousukauden keskellä sanaa ”uusmedia”. Termi vakiintui yleisesti kuvaamaan alan ilmiöitä. Uusmedia on kuitenkin jo kieliasultaan epämääräinen – ”uudempi” media on vaikea rajata, koska teknologia kehittyy jatkuvasta ja aikaisemmin tuoreista ratkaisuista tuleekin nopeasti osa normaalia toimintaa. Tässä tutkimuksessa tämä 1990-luvun puolivälissä syntynyt asiantuntijapalvelusektori nimetäänkin uudelleen digitaalisen median palveluliiketoiminnaksi, tai lyhyemmin digimediaksi. Määrittelytyössä ovat olleet mukana tutkimusryhmän lisäksi ollut alan ammattilaisia neuvonantajina sekä tämän hankkeen ohjausryhmä. Määritelmää testattiin asiantuntijahaastatteluiden yhteydessä ja sen todettiin kuvaavan alan ilmiöitä ja tekemistä erinomaisesti. 1.6.1 Digimedian sovellusalueet Neljä teknistä jakelukanavaa Digitaalinen media on perinteisesti määritelty jakelukanaviensa mukaan. Niiksi voidaan luokitella ainakin neljä: 1) verkkomedia. WWW, sähköposti ja banner-mainonta 2) mobiilimedia. WAP, SMS ja MMS 3) lähetysmedia: virtaava (streaming) media ja digitaalinen televisio 4) tallennemedia. CD-ROM- ja DVD-tallenteet sekä erilaiset installaatiot Digitaalisen median tuotanto voi hyödyntää joko vain yhtä yllä mainituista kanavista tai sitten se voi olla käytettävissä kanavariippumattomasti eli hyödyntäen juuri sillä hetkellä loppukäyttäjilleen sopivinta jakelutietä ja –muotoa. Esitettyjen jakelukanavien lisäksi yhtenä digimedian uutena käyttökanavana / jakelutapana ovat ns. tilamedian4 ratkaisut. Näillä tarkoitetaan sellaisia tuotantoja, joissa eri mediavälineitä yhdistetään luontevasti ympäristöönsä, kuten esimerkiksi kauppakeskuksiin tai myymälöihin asennettavina esittely- ja tiedotusjärjestelminä. Tässä tutkimuksessa tämä jakelukanava luetaan kuitenkin vielä ns. tallennemedian pariin alakäsitteenä ”installaatiot”. Tilamedian roolin voidaan olettaa jatkossa kasvavan ja on mahdollista, että seuraavissa digimedia-alaa käsittelevissä tutkimuksissa tilamedia muodostaa lisäalueen jakelukanaviin. Kanavapohjaisen määrittelyn avulla voidaan selkeästi ymmärtää, että digimedian parissa toimivat yritykset tuottavat asiakkailleen ja/tai loppukäyttäjille tuotteita, palveluita ja erilaisia tuotantoja yllä lueteltuihin mediavälineisiin. Rajaus puhtaasti välinekohtaisena on kuitenkin hyvin puutteellinen, sillä se ei ota kantaa lainkaan tehtävän tuotannon laatuun, teemaan eikä sovellustekniikkaan. Digimedia on luonteeltaan teknologiavetoista ja siten kanavakohtaisesta määrittelystä puuttuu tämä tärkeä osa alan yritysten toimintaa. Kahdeksan digimedian sovellusaluetta Tässä tutkimuksessa kanavakohtaista määrittelyä täydennettiin sovellusaluekohtaisella määrittelyllä. Digimediayritysten tarjontaa kartoittamalla pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät alueet, joille tuotantoja tehdään. Syntyneistä luokista pyrittiin löytämään tärkeimmät pääluokat eli sovellusalueet. Luokkia syntyi siten yhteensä kahdeksan ja ne esitellään tarkemmin alla. Lisäksi tutkimuksen aikana tuli esiin, että ns. hyötysisällöt – esimerkiksi uutis- ja rahoitustietopalvelut – luovat osan alan liikevaihdosta. Tässä tutkimuksessa ne luettiin kuitenkin osaksi sisältöliiketoimintaa. 4 ks. esim. www.mindworks.fi & www.valvomo.com
  • 17. 15 Digitaalisen median sovellusalueet (ns. ratkaisut) 1) Viihde ja ajanviete: esim. pelit, tietokilpailut, musiikki, aikuisviihde, muu viihdesisältö 2) Markkinointiviestintä: esim. verkkokampanjat, sähköiset esitteet, esittelymateriaalit, tapahtumamarkkinointi, sähköinen suoramarkkinointi 3) Yritysviestintä a. sisäinen: esim. yrityksen henkilöstölle luodut viestintäjärjestelmät, ns. intranetit b. ulkoinen: esim. sijoittajaviestintä 4) Oppiminen: ns. e-learning, esim. virtuaalikurssit, yrityskoulutukset, simulaattorit 5) Terveys ja hyvinvointi. esim. lääkityksen ja mittausarvojen seuranta, itsehoidon tukijärjestelmät 6) Asiakasuskollisuus ja yhteisöllisyys: esim. verkko- ja mobiiliyhteisöt, erilaiset kanta- asiakaspalvelut 7) Itsepalvelu: esim. verkkopankit, lähetysten seurantajärjestelmät, korjausohjelmistojen lataaminen 8) Kaupankäynti: esim. verkkokaupat, yritysten väliset kauppapaikat (ns. extranetit) Digimedian sovellusalueet tarvitsevat toteutuskanavaansa liittyvän teknologisen osaamisen lisäksi myös lähes poikkeuksetta erilaisia taustajärjestelmiä ja sovellusalustoja, joiden avulla itse sovellus voidaan tarjota loppukäyttäjilleen toimivana. Näihin järjestelmiin liittyvästä toiminnasta onkin muodostunut yksi alan yritysten tärkeistä tulonlähteistä. Lähes jokaisella alan yrityksellä on tarjota ainakin jonkinlainen sisällönhallintajärjestelmä. Lisäksi erilaiset käyttäjän tunnistamiseen liittyvät järjestelmät ovat myös lisäämässä merkitystään. Mitä tärkeämmäksi yrityksen koko liiketoiminnalle digimedian keinoilla toteutettava palvelu luodaan, sitä kriittisemmäksi tulevat myös erilaiset tekniset integrointi eli liittämispalvelut muihin asiakasyrityksen tietojärjestelmiin. Näitä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi tuotannonohjaus-, asiakashallinta- tai vaikkapa henkilöstöhallintaan liittyvät järjestelmät. Digimediayrityksen rooli on toimia toimeksiantajalleen (asiakkaalleen) oman alansa asiantuntijana. Yritykseltä odotetaan sekä syvää oman toiminta-alueensa osaamista että asiakkaan toiminnan vankkaa ymmärtämistä. Digimediayritykset ovatkin usein palkanneet palvelukseensa konsultteja ja kouluttajia, jotka toimivat sekä omassa yrityksessään että asiakastoimeksiannoissa ”osaamistulkkeina”, tiedon paketoijina ja tekemisen määrittelijöinä. Tämä tekninen, suunnittelullinen ja liiketaloudellinen asiantuntijuus muodostavat yhdessä toisen tärkeän tukijalan alan yrityksille, ns. neuvonta- ja konsultointiliiketoiminnan. Kokoava matriisi Yllä määriteltyjä digimedian kanavia, sovellusalueita ja tukiliiketoiminta-alueita havainnollistaa alla esitettävä kuvio. Siinä sovellusalueet ja kanavat (mediat) on laitettu matriisinomaiseen muotoon. Tällä havainnollistetaan sitä, että kullekin sovellusalueelle voidaan luoda eri jakelukanavia, mutta kuitenkin samaa pohjateknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Liiketoiminnallisen analyysin näkökulmasta matriisi toimii myös työkaluna, jonka avulla kunkin alan yrityksen liiketoiminta- alueita voidaan asemoida ja siten nähdä missä toiminnoissa, sovellusalueissa ja kanavissa kukin yritys toimii. Tässä tutkimuksessa pyrittiinkin hahmottamaan alan liiketoimintaa juuri tätä työkalua hyödyntäen. Matriisista haettiin sovellusalueiden keskinäisiä painotuksia sekä erityisesti erilaisia erikoistumisalueita. Digimediayrityksiä pidetään usein myös ns. design-yrityksinä. Tässä hankkeessa yritysten suunnitteluosaamista käsitellään kiinteänä osana yrityksen kykyä luoda digitaalisia palveluita asiakkailleen. Suunnittelun taiteellinen ulottuvuus on rajattu käsittämään lähinnä viihteen ja ajanvietteen palveluita.
  • 18. 16 Kuvio 5: Digitaalisen median liiketoiminta-alueet Markkinointiviestintä Viihde ja ajanviete Asiakasuskollisuus ja yhteisöllisyys Itsepalvelu Kaupankäynti Oppiminen Ulkoinen Sisäinen Yritysviestintä Digitaalinen kanava Digimediansovellusalue Julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmät Tekninen integrointi muihin järjestelmiin Neuvonta-jakonsultointipalvelut Tekninen erityisosaaminen Verkkomedia (WWW,sähköposti,banner-mainonta) Mobiilimedia (esim.SMS,WAP,MMS) Digitaalinenlähetystoiminta (digitaalinentelevisio,virtaavamedia) Digitaalisettallenteet (esim.CD-ROM,DVD,installaatiot) Päätelaitesidonnainen järjestelmä-ja ohjelmistokehitys Digitaaliset palvelut Terveys ja hyvinvointi Digimediayritykset tarvitsevat toimiakseen monipuolista osaamista ja moninaisia voimavaroja l. resursseja. Näitä teemoja on tutkittu jo aikaisemmin (mm. Pelkonen 1999; Helomaa, 1999; Kuokkanen 2000; Hansen, 2000; Järvelä 2000) ja tässä hankkeessa sovellettiin suoraan näitä aikaisempien tutkimusten ajatuksia. Lähes poikkeuksetta aikaisemmassa tutkimuksessa korostetaan sitä, että digitaalisen median tekeminen on tietointensiivistä ja tekijoistään, siis osaavista ihmisistä, riippuvaista toimintaa. Alan kehitystarpeiden ja samalla myös alan suurimpien haasteiden voidaankin olettaa olevan tyypillisimmillään samoja kuin missä tahansa muussakin työorganisaatiossa, ei niinkään alan teknologioiden hallinnassa. Tätä raporttia lukiessa on hyvä pitää mielessä tämä jatkuva riippuvaisuus osaamisesta ja sen kehittämisestä. 1.6.2 Digimedian neljä roolia Asiakasyritys asettaa digimedialle roolin Ydinkysymys yritykselle, joka haluaa jo hyödyntää tai suunnittelee hyödyntävänsä digimediaa omassa liiketoiminnassaan, on määrittää toteutettavan tuotannon rooli. Näitä rooleja voidaan löytää tyypillisimmillään neljä: 1) Sisältötuote: digimedian kautta jaettava tuote, useimmiten kuluttajatuote, esimerkiksi peli, uutis-/tietotuote tai digitaalinen oppimis- tai viihdetallenne. Loppukäyttäjä maksaa joko kerta- tai käytönmukaisen korvauksen sisältöoikeuden käyttämisestä. Palveluntarjoaja saa näin suoraan kuluttajalta tai välillisesti (esim. jakeluyhtiön kautta) maksun palvelun käytöstä. Tässä roolissa olevat digimediatuotannot muistuttavat eniten perinteistä julkaisutoimintaa ja ne olivat myös pääosin digimedia-alan ensimmäisiä sovellusalueita mm. CD-ROM –tuotteina. Merkittävänä haasteena tässä liiketoiminnassa on jakeluketjun hallinta ja riittävän maksavan asiakaskunnan luonti sisällöille. Perinteisillä mediayrityksillä
  • 19. 17 (esim. Sanoma-WSOY) on maassamme erittäin merkittävä rooli tässä digimedian roolissa. Ydintavoite toteuttajalleen: elämysten ja/tai käytännön hyödyn tarjoaminen korvausta vastaan 2) Markkinointi ja viestintä: digitaalisen median ratkaisujen hyödyntäminen yrityksen myynnin tai viestinnän tukemisessa. Verkkomedian yleistymisessä erityisesti tässä roolissa olevat tuotannot korostuivat. Yritykset pyrkivät hyödyntämään digimediaa osana integroitua markkinointiviestintäänsä ja luovat myös puhtaasti digimediavetoisia markkinointikampanjoita yms. Markkinointiin ja viestintään liittyvissä ratkaisuissa hyödynnetään usein innovatiivisesti digimedian tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten multimediaa, yhteisöllisyyttä ja/tai reaaliaikaisuutta. Ydintavoite: viestinnän tehostaminen, tunnettuuden lisääminen 3) Liiketoiminnan ja asiakaspalvelun tehostaminen: digimedian keinoin luotava suora kosketuspinta yrityksen ja sen asiakkaiden välille, sähköinen asiointi. Useimmiten tällä ohitetaan maantieteelliset ja ajalliset rajoitteet. Tuotteita ja palveluita tarjoavasta yrityksestä on digimedian avulla saatavilla loppukäyttäjille jatkuvasti tietoa ja palveluita, useimmiten itsepalvelua hyödyntäen. Vastaavasti tällaisten palveluiden avulla palveluntarjoaja voi palvella suurempaa määrää asiakkaita ja saavuttaa siten merkittäviä kustannussäästöjä omassa toiminnassaan. Tämä alue on ollut yksi suurimmista kasvualueista digimedian alalla ja sen merkityksen voidaankin odottaa edelleenkin vain kasvavan, myös laskusuhdanteen aikana. Ydintavoite: kustannussäästöt ja tehokkuus 4) Tuotteiden myyntikanavana toimiminen: digimedian kautta tapahtuva tuotteen tai palvelun omistusoikeuden vaihdanta, kaupankäynti. Yritysten välinen (b2b) sähköinen kaupankäynti on jatkuvasti kasvanut, samoin kuin sähköinen kuluttajakauppakin (b2c ja c2c). Kuumimman nousukauden aikaan uskottiin erityisesti digimediavälineillä tehtävän kuluttajakaupan mullistavan perinteisen kaupankäynnin rakenteet. Muutos oli kuitenkin odotettua huomattavasti hitaampi ja digimediasta onkin hitaasti tulossa yksi tärkeä osa liiketoimintaa. Se ei kuitenkaan ole rakenteita romuttava tekijä. Sähköisten välineiden kautta tapahtuvan kaupankäynnin, kuten sähköisen asioinnin yleensäkin, odotetaan jatkossa kasvavan edelleen. Ydintavoite: lisämyynti tai myynti pienemmin kustannuksin Kuvio 6: Digimedian eri roolit Sisältötuote Markkinointi ja viestintä Liiketoiminnnan ja asiakaspalvelun tehostaminen Tuotteiden myyntikanavana toimiminen Markkinoija/Mainostaja/ Valmistaja/Brändi Palvelunloppukäyttäjä Vuorovaikutus
  • 20. 18 Tämän tutkimuksen tutkimusyksikkö, digimediayritys, pyrkii kussakin toimeksiannossaan ymmärtämään ja toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla valitun roolin mukaisen digimediatuotannon. Toimeksiannoissa hyödynnetään soveltuvaa kanava- ja taustateknologiaa (joko omiin tai ostettuihin lisenssioikeuksiin pohjautuvaa). Lisäksi yhdessä asiakkaan kanssa määritellään tarkoin selkeät liiketoiminnalliset tavoitteet hankkeelle ja luotavalle palvelulle. Toiminta on siis puhtaimmillaan asiantuntijapalvelua, jota täydennetään teknologian ja erilaisten sisältöoikeuksien käytöstä saatavilla korvauksilla (vrt. Kuvio 1). Tutkimuksessa nousi esiin, että toiminnan kokoluokka kasvaa liikuttaessa roolikuviossa alaspäin. Sisältöjä tuottaessaan digimediayritykset toimivat lähinnä sisältöliiketoiminnan ehdoin, ollen riippuvaisia suurten mediayritysten jakeluketjuista ja panostuksista digitaalisiin tuotantoihin. Markkinointiviestinnässä digimediayritykset kilpailevat osana mainonnan kokonaismarkkinoita yritysten markkinointibudjettien jakautumisesta erilaisiin välineisiin. Asiakasyritysten liiketoimintaa tehostavia sovelluksia sekä kaupankäyntiratkaisuja luodessaan digimediayrityksen toiminta muistuttaa pikemminkin konsultti- ja tietotekniikkayrityksen toimintaa. Tietoteknisesti vaativammissa projekteissa sitoutuvan henkilöstön määrä on sisältöliiketoimintaa merkittävästi suurempi. Siten roolikuvan alemman osan projekteissa syntyy merkittävästi suurempi liikevaihto kuin vain pelkkiä sisältötuotteita kehitettäessä. Rooleihin ja kunkin alueen sisällä vallitseviin arvoverkkoihin palataan yksityiskohtaisemmin kappaleessa kolme.
  • 21. 19 2 Digimedia Suomessa Tässä luvussa esitellään tutkimus- ja tietokanta-aineistoon pohjautuvat perustiedot digitaalisen median palvelutuotantoon erikoistuneista yrityksistä maassamme. Tutkimustulosten raportoinnin lomassa esitellään myös tutkimushaastatteluista ja kyselytutkimuksesta poimittuja ajatuksia suorina lainauksina. Nämä esitetään kursiivilla ja sisennettynä muusta tekstistä. Aluksi on kuitenkin hyvä luoda lyhyt katsaus tunnetuimpaan ilmiöön – ns. hypeen. 2.1 Hypen vaikutukset digimedia-alaan Suomessa uskoisin että ei muutenkaan ihan sillä tavalla hypeen menty. Palveluita rakennettiin ihan oikealla rahalla, niistä maksettiin laskut. Liikevaihto ei perustunut osakkeiden, tai että palveluiden rakentaminen maksettaisiin omilla osakkeilla, joka kiihdytti hype- kuplan purkaantumista niin Jenkeissä kuin Ruotsissakin. Varmasti myös kun nopeasti kasvaa toimiala ja tekeminen, on siellä ihan aitoja ylilyöntejä, niin investoinneissa kuin tekemisessä. Ja huonoja palveluita, eihän sitäkään kannata unohtaa: eivät kaikki palvelut ole olleet hyviä. Neljä eri hypetysjaksoa ja lopulta romahdus Digimedia nähtiin vuosituhannen vaihteessa yhdeksi kiinnostavimmista sijoituskohteista ja rahoittajat ottivat suuria riskejä sijoittaessaan ICT-toimialan yrityksiin. Alasta kirjoiteltiin lähes kaikissa lehdissä, myös täysin it-alan ulkopuolisissa julkaisuissa. Jokaisella tuntui olevan mielipide sektorin kehityksestä. Tästä suuresta kohusta käytettiin yleisesti nimitystä hype. Hypetystä ja sen eri vaiheita havainnollistaa kuvio 7. Se on muodostettu tässä tutkimuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella sekä tutustumalla digimedia-alan uutisointiin ko. ajanjaksolla. Kuviota luettaessa on hyvä ymmärtää, että se on laadultaan deskriptiivinen, ja että kuvaajat eivät perustu matemaattisiin malleihin vaan lähinnä tutkijaryhmän subjektiiviseen arvioon kehityksestä. Hype on kuviossa jaettu neljään eri alaosioon: 1) digipalvelu-, 2) dotcom-, 3) mobiili- ja 4) digi-tv- hypetykseen. Digipalveluilla tässä tarkoitetaan lähinnä innostusta yritysten omien verkkosivujen laatimiseen sekä sähköistä asiointia yleisestikin. Dotcom-hypellä tarkoitetaan kuluttajavetoisten verkkokauppojen perustamisintoa ja siihen liittyviä odotuksia. Mobiilihype kuvaa kiinnostusta kannattavaan viestintään ja mobiilipalveluihin. Digi-tv-hypellä kuvataan innostusta interaktiivisten palveluiden suunnitteluun digitalisoidussa televisioympäristössä. Kuvio 7: Digimediasektori ja hype 1995 1997 1999 2001 Dotcom-hype Hypen määrä Aika Mobiili-hype 2003 20052000 200219981996 2004 Digipalvelu-hype Digitv-hype 2006 PositiivinenjulkisuusNegatiivinenjulkisuus Pörssi- huuma 3G Verkko- business Nykytila Paluu kasvuun? Sisältötuotteet verkkoon DTV Konkurssit Pioneeriaika (->1996) Verkkobuumi (1997-2000) Mobiilibuumi (1999-2001) Romahdus (2001) Rationalisointi (2002-03) Paluu juurille 2003-> Paluu kasvuun (2006?) ?
  • 22. 20 Digimedian palveluyritykset olivat tärkeä osa ns. internet-kuplan syntyä. Ne olivat mukana luomassa suurta osaa niistä palveluista, joita nimitettiin yhteisnimellä dotcom-yritykset - verkkokauppaan erikoistuneet, riskirahoitteiset, pääosin kuluttajasektorille suuntautuneet yritykset. Suomeen tämä kultakuumeeksikin nimetty trendi ehti, jälkikäteen katsottuna onneksi, vasta vuoden 1999 loppupuolella. Tästä johtuen pahimmilta ylilyönneiltä vältyttiin, erityisesti kuluttajatulovirtoihin pohjautuvia verkkoliiketoimintamalleja ei Suomeen ehditty kovinkaan suuressa määrin perustaa. Suomen hypen merkittävin aalto koettiinkin vasta kevään 2000 ja kesän 2001 välisenä aikana. Tuolloin oli jo näkyvissä dotcom-yritysten romahdus. Suomen ”digimediascene” kohusi jo moninaisista mobiiliteknologiaa ja -sovelluksia suunnitelleista yrityksistä. Mobiiliyritysten myötä Suomessa koettiin ennennäkemätön ulkomaisen pääoman virtaus maamme pienyrityksiin ja samojen yritysten aggressiiviset ponnistelut omien sovellustensa saamiseksi kansainväliseen jakeluun. Tämä toisen aallon hype, edeltäjänsä tavoin, ei kuitenkaan saavuttanut tavoitteitaan. Syksyllä 2001 alkoikin myös mobiiliyrityksistä kuulua rahoituskriiseistä kertovia uutisia: toinen ja kolmas rahoituskierros jouduttiin uusimaan tai perumaan, suunniteltuja pörssilistautumisia jouduttiin siirtämään ja koettiin myös alan ensimmäiset konkurssit. Lisäksi tuli selväksi, että 3G- ennusteet eivät toteutuisikaan kesän 2000 ajatusten mukaisina - teleoperaattoreilla häämötti samaan aikaan myös kassan pohja. IT-sektori ja siinä samalla koko digimedia-ala ajautui saneeraustoimien, rationalisoinnin, aikaan. Tapahtui aivan kauheita kämmejä siinä, että suomalaisten eläkesäästörahoilla rahoitettiin jotain sellaista toimintaa, että mobile entertainmentin tekijät, joista osa oli muuten aivan epäkompetentteja, kävi ventureitten rahoilla lentämässä ympäri Amerikkaa, ja kertomassa että mitä he kuvittelevat tästä mobiiliviihteen kehittymisestä. Amerikkalaiset oli kiitollisia siitä että saivat sellaisia ennusteita ja tietoja, eivätkä tehneet yhtään mitään bisnestä. Digitaalisen television lanseeraus maassamme osui juuri kaikkein pahimman pudotuksen kynnykselle, elokuulle 2001. Jo tämä ajoitus selittää osin alueen käynnistymisvaikeudet maassamme. Aluetta ovat myös vaikeuttaneet tarvittavien päätelaitteiden heikko saatavuus sekä mainostajien haluttomuus edes kokeilla alueen mahdollisuuksia. Viime aikoina digitaalisen television alueella on kuitenkin nähty ensimmäisiä positiivisia signaaleja ja päätelaitteiden käyttäjämäärän uskotaankin kasvavan vielä vuoden 2003 aikana yli sataan tuhanteen. Kiinnostavaa hype-kehityksen jälkeen on se, että rajusta romahduksesta huolimatta sähköisillä välineillä asiointiin liittyvät palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Digipalveluita hyödynnetään jatkuvasti kasvavassa määrin ja on selvää, että trendi jatkuu. Alan palveluita suunnittelevissa yrityksissä on selkeästi opittu alan heilumisista ja toiminnan perusteiden muutoksista. Lähitulevaisuudessa juuri tämä seikka on yksi tärkeimmistä jatkomenestyksen takeista. Alan yritysten on osattava perustella palveluidensa hyödyt asiakkailleen ja rahoittajilleen muillakin perusteilla, kuin että ”muutkin tekevät näin” tai että ”tää on coolia” tai ”tää on kasvuala”. Mä olen nähnyt nyt jo kaksi tällaista, eli –80 luvun lopun, mä olin silloin arkkitehtinä suunnittelemassa, ja sitten menin siihen CAD-bisnekseen, joka oli tosi vetävää. Ja sitten tuli 90-luvun alun lama. Sitten meni taas jonkun aikaa, ja alkoi taas hypetys it-alalla, ja tapahtui tällainen, krapula kestää jonkin aikaa. 2006 mennään taas jo tosi kovaa, siitä tulee vauhdikasta aikaa. Mutta en tiedä, ventureiden pitäisi ainakin oppia jonkun verran. Kyllä hypen vaikutus ja romahdus vielä vähän aikaa pysyy muistissa tuo homma. Sitten se rupeaa hälvenemään tuossa –08 paikkeilla, kukaan ei taas muista mitään. En minä hypeä takaisin halua, siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Noh, .jos jotain, niin hyviä bileitä sentään ;) Viime aikojen kehityksessä nähtiin myös hyviä puolia. Erityisesti sen avulla saatuja kokemuksia sekä yrittäjyyden kiinnostavuuden yleistä lisääntymistä pidettiin merkittävinä. Riskisijoittajien rahoilla on tullut Suomeen nyt niin paljon osaamista, että kyllä me nyt osaamme jo ohjelmistoja ja palvelukonsepteja tehdä, myydä niitä operaattoreille, laitevalmistajille. Se on mielestäni oikeastaan tässä vaiheessa sitä, että enemmän pitäisi saada, niitä caseja vielä enemmän, kokemusta, ohjelmien puitteissa liikkeelle.
  • 23. 21 2.2 Yritysten lukumäärä ja sijainti Suurin osa alan firmoista on sellaisia mies ja koira –yrityksiä, että niissä tehdään tuhottoman halvalla webbisivuja Alalla toimii noin 280 yritystä Yhtenä merkittävimmistä haasteista digimediayritysten tutkimisessa oli jo 1990-luvulla rajata yrityskenttä mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja erilaisten yrityshakemistojen aineistoista saatava tieto alan yrityksistä ei ole a) täysin kattavaa, b) ajantasaista ja/tai hyvin rajattua. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kaikkia mahdollisia saatavilla olevia tietokantoja alan yrityksistä. Näitä olivat mm. Mainostajien liiton, Re-kaksois.com-verkkolehden, SW-business.fi-toimialaportaalin, Bluebookin, Kaupparekisterin sekä yrityshautomojen yrityslistauksia. Lisäksi vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana seurattiin jatkuvasti toimialan tärkeimpiä lehtiä ja tehtiin satoja verkkohakuja, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä kuva digimediapalveluja tuottavien yritysten toiminnasta maassamme. LTT-Tutkimuksen aikaisemmissa tutkimuksissa digimedia-alalla on arvioitu toimivan yhteensä noin 300 yritystä. Tätä pidettiin myös tämänkin hankkeen lähtöoletuksena ja tavoitteena. Kattavan kartoituksen tuloksena havaittiin kuitenkin kolme merkittävää seikkaa alan yrityksistä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin: 1) Yritysten kokonaismäärä on vähentynyt hieman fuusioiden ja konkurssien kautta 2) Alalle on syntynyt paljon uusia yrityksiä. Kuitenkin poistuma on ollut syntyvien yritysten määrää suurempi 3) Alan keskimääräinen yrityskoko on kasvanut, mutta samalla useat mikroyritykset ovat vakiinnuttaneet liiketoiminta-asemansa ja toimivat vakaammalla pohjalla kuin 1990-luvun lopulla. Alustavan kartoituksen perusteella löydettiin yhteensä noin 350 digimedia-alaa sivuavaa yritystä, joista tarkemman analyysin perusteella otettiin tämän tutkimuksen kohteeksi yhteensä 269 digimediayritystä. Tämä muodosti siis tutkimuksen perusjoukon. On kuitenkin huomattava, että alan dynaamisesta luonteesta johtuen jotkut yritykset jäivät kartoituksen ulkopuolelle ja vastaavasti jotkut perusjoukossa olevista yrityksistä voitaisiin myös rajata tutkimuksen ulkopuolelle. Yleisarviona voidaan kuitenkin todeta, että digimedian asiantuntijapalveluita tuottaa maassamme yhteensä noin 280 yritystä. Yritysmäärän kehittymistä kuvaa tarkemmin kuvio 8. Siihen on koottu myös LTT-Tutkimuksen aikaisempien hankkeiden havainnot yritysten määrästä. Alan yritysmäärän voidaankin sanoa olevan lievässä laskussa. Vastaavasti kuitenkin alan keskimääräinen yrityskoko on kasvanut sekä liikevaihdollisesti että henkilömäärällisesti. Alan yritykset ovat kuitenkin edelleen pääosin ns. mikroyrityksiä. Yrityskokoluokat määritellään tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Kuvio 8: Digimediayritysten määrä Suomessa 1997-2003 300 330 340 280 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Tutkimus 1997 (K-97) Tutkimus 1999(S-98) Tutkimus 2001(K-00) Tutkimus 2003(K-03)
  • 24. 22 Pääkaupunkiseutu korostuu Perusjoukon yrityksistä kerättiin rekistereiden ja yritysten omien verkkosivujen perusteella tietoja mm. yrityksen sijainnista, kokoluokasta, liiketoiminta-alueista ja toiminnan painopistealueista. Sijaintitietoja hyödyntäen muodostettiin tarkka kuvaus siitä, mihin maakuntiin ja kaupunkeihin yritysmassa tarkemmin sijoittuu. Tärkeimpänä havaintona tästä nousi esiin digimediayritysten merkittävä pääkaupunkikeskeisyys – noin 56 %:lla alan yrityksistä on päätoimipaikka Helsingin seudulla, muu Uusimaa huomioiden 60 %:lla. Tätä selittää suurimpien asiakasyritysten sijoittuminen alueelle. Muita merkittäviä aluekeskuksia maassamme ovat Tampereen, Turun ja Oulun seudut. On tärkeä huomata, e ttä viestinnän alan koulutuslaitoksen läheisyydellä on selkeä korrelaatio alan yritysten sijoittumiselle. Kuvio 9: Digimediayritysten maantieteellinen sijoittuminen Maakunnassa toimimalla voittaa pikkuisen vuokrassa, mutta vuokra on marginaalinen kustannuserä missä tahansa firmassa. Palkkakustannukset meidän alalla on tuollaiset 60% tai jotain sinnepäin. Okei, palkoissa säästää jonkun verran, koska ihmiset voi asua halvemmalla. Meidän välitön kustannusvaikutus, että jos muuttaisi koko liiketoiminnan tänne pk-seudulle, olisi noin 100 000 euroa vuodessa, palkkakustannuksissa. Mutta muut kustannukset sitten taas, esim matkakustannukset vähenisivät. Meidän asiakkaat ovat pääsosin pk-seudulla, ei sille mitään voi. Pirkanmaa
  • 25. 23 Aluekeskuksissa lähinnä alueellisia mahdollisuuksia Kyllä tämä Suomi on niin selkeästi kahtiajakautunut, pääkaupunkiseutuun ja maakuntiin. Koska yritykset toimivat useilla alueilla samanaikaisesti ja niillä on usein pääkonttorinsa lisäksi toimintoja myös muilla alueilla, kyselytutkimuksen yhteydessä kartoitettiin alan yritysten toiminta- alueita. Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kaikki ne alueet, joilla toimintaa on. Pääkaupunkivetoisuus korostui kyselyn kautta entistä enemmän. Lähes 91 %:lla vastanneista yrityksistä oli toimintaa alueella. Jakauma heijastelee selkeästi talouselämän yleisiä rakenteita, erityisesti talouden palveluliiketoiminnan rakenteita. Yrityksen yksikkökoolla oli selkeä vaikutus aktiviteetin laajuuteen, mutta toisaalta tietyllä tapaa erikoistunut yritys saattaa myös palvella toisella alueella olevia asiakkaita maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Näin tuntui olevan erityisesti Lapin alueen yritysten kohdalla. Suurimmat yritykset ovat läsnä erityisesti neljällä liikevaihdollisesti tärkeimmällä toiminta-aluella eli Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla. Kuvio 10: Digimediayritysten toiminta-alueet Suomessa Millä alueilla yrityksenne toimii Suomessa? 90.8% 69/76 Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa 22.4% 17/76 Turun seutu ja Satakunta 23.7% 18/76 Pirkanmaa ja Tampereen seutu 17.1% 13/76 Kaakkois-Suomi ja Kymenlaakso 13.2% 10/76 Hämeen seutu 15.8% 12/76 Jyväskylän seutu 9.2% 7/76 Kuopion seutu 9.2% 7/76 Joensuun seutu 9.2% 7/76 Vaasan seutu 13.2% 10/76 Oulun seutu 7.9% 6/76 Muu Pääkaupunkiseudun yritysten tarkempi maantieteellinen analyysi havainnollistaa toimialan asiantuntijapalvelunomaista luonnetta. Yritykset keskittyvät selkeästi hyvien liikenneyhteyksien päähän. Helsinginniemen vetovoima on kiistaton alan yritysten sijoittumiselle. Tätä selittävät sekä asiakkaiden että alan työntekijöiden helpompi pääsy yrityksen tiloihin sekä useilla yrityksillä läheiset mainostoimisto- tai tietotekniikkayritysyhteydet. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen (TKK, HKKK ja TAIK) yhteydessä toimivien yrityshautomojen merkitys näkyy myös selkeästi kartalla. Alan mikroyritykset syntyvät nykyisin hyvin useasti juuri tällaisiin hautomoihin ja hyödyntävät luonnollisesti omassa lähiyhteisössään olevaa osaamista. Yrityshautomotoiminta tuntuukin olevan alueellisesti hedelmällisin tapa luoda digimedia-alan toimintaa. Kriittiseksi tässä toiminnassa muodostuu kuitenkin verkottuminen alan tärkeimpiin asiakasyrityksiin erityisesti Etelä-Suomeen sekä yritysten todelliset valmiudet siirtyä pois hautomoiden ”hoivasta”. Mikäli jollain tukialueella toista yritystä tuetaan voimakkaasti ja toinen yrittäisi toimia markkinaehtoisesti, on erittäin todennäköistä, että kilpailutilanne vääristyy merkittävästi. Jotta yritys todellakin menestyisi puhtaassa kilpailussa, on sen liiketoiminnan pohjauduttuva ns. terveelle pohjalle –ansaintaan joko kuluttajilta tai asiakasyrityksiltään.
  • 26. 24 Kuvio 11: Digimediayritysten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 2.3 Liiketoiminnan aloittaminen On yleinen liiketoiminnan lainalaisuus, että sä voit hoitaa kaukaa, perustaa jonkun firman vaikka Ilomantsiin, jos olet esimerkiksi nimeltäsi Pekka Ala-Pietilä, ja sulla on se bisnessverkosto olemassa aikaisemmasta toiminnasta. Sellaiset kokeneet seniorityypit voivat vain ilmoittaa, että nyt mä olen töissä Juvalla, tässä on mun puhelinnumero, soitelkaa, niin voin ratkoa teidän ongelmia. Ja niille soitetaan. Mutta jos sä lähdet ulos jostain media-alan oppilaitoksesta, ja perustat firman nimeltä No Name Ltd, tai No Name Corporation, ja sitten se on No Name –paikkakunnalla, niin tilanne on aivan eri, kukaan ei soita sulle. Yritysten perustamisvauhti on hidastunut Digitaalisen median yrityksiä syntyi maahamme 1990-luvun loppupuolella kiivaaseen tahtiin. Yrittäjyys ja erityisesti sen avulla rikastuminen oli tärkeä keskustelun aihe julkisuudessa. Tietyt yksilöt loivat koko digimedia-alaa leimaavien ylilyöntien kautta alalle mainetta ”nopeasta, helposta ja lähes varmasta” menestyksestä. Suomeen perustettiin kovaan tahtiin sekä IT-alaan erikoistuneita yrityshautomoita että digialan yrittäjyyteen erikoistuneita koulutusohjelmia. Tavoitteena lukuisilla kehitysohjelmilla oli luoda sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä digitaalisen median ja IT-alan keskittymiä ympäri Suomea. Perustamisvauhti sai vuonna 2001 jo hieman kyseenalaisen maineen – odotukset sektorin kehitykselle olivat romahtaneet, mutta silti yrityksiä perustettiin yhä kiivaammin. Tämä näkyy hyvin myös tämän tutkimuksen aineistossa. Yhä toimivista digimedia-alan yrityksistä peräti 50 (20 % koko aineistosta) on perustettu joko 2000 tai 2001. Erityisesti useita mobiilituotantoihin erikoistuneita yrityksiä syntyi tuolloin. On kuitenkin huomioitava, että 1990-luvn lopulla perustettuja digimediayrityksiä on vastaavasti mennyt lukuisia konkurssiin tai ne ovat fuusioituneet aikaisemmin perustetun yrityksen kanssa.
  • 27. 25 Mainostoimistojen kylkeen perustetut digimediayksiköt syntyivät pääosin jo ennen kiivainta digimedia-aikaa. Samoin suuri osa IT-alan yrityksistä oli jo toiminnassa ennen kuuminta nousukautta. Vuonna 2002 yritysten perustamistahti kuitenkin hiipui. Vain 10 uutta toimijaa on tullut markkinoille tuolloin. Tutkimuksen yhteydessä löydettiin lisäksi neljä tänä vuonna toimintansa aloittanutta yritystä. Yksi selkeä trendi viime aikoina perustetuissa yrityksissä on, että useat niistä ovat ns. toisen polven digimediayrityksiä, jo alalla vuosia kokemusta keränneiden työtekijöiden perustamia. Tähän lienee syynä joko alan nousseet irtisanomiset tai sitten osaajien halu koettaa omia siipiään alan pyörteissä. Kuvio 12 kokoaa yhteen niiden yritysten perustamisvuodet, joita julkisista aineistoista voitiin löytää. Aineistosta puuttuvien yritysten (n. 50) oletetaan jakautuvat kohtuullisen tasaisesti painottaen kuitenkin lievästi ajanjaksoa vuodesta 1997 vuoteen 2001 asti. Kuvio 12: Digimediayritysten perustamisvuosi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 <-1990 1990-94 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 n=269yritystä, tiedot 217yrityksestä perustettujenyritystenmäärä Arvio puuttuvista Tiedot saatavilla Yrittäjävetoista toimintaa Digimediayritys on tyypillisimmillään uusperustainen mikroyritys. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 70 % oli aloittanut toimintansa alalla täysin uutena yrityksenä. Mainostoimiston yhteyteen perustetut digimediayritykset aloittivat toimintansa tyypillisesti uutena toimintayksikkönä tai tytäryhtiönä samoin kuin useimmat media- tai tietotekniikkataustaiset digimediayritykset. Alalle on ollut viime aikoina tyypillistä myös se, että ns. uusperustaiset yritykset fuusioituvat ja aloittavat toiminnan uudella toiminimellä sekä se, että esim. kansainvälisen toimintayksikön lakkauttaessa Suomen toimintonsa yrityksen henkilöstö ostaa ko. yksikön liiketoiminnan ja aloittaa toiminnan uudestaan ikään kuin uutena yrityksenä, mutta jo olemassa oleviin asiakassuhteisiin pohjautuen. Kuvio 13: Toiminnan aloittaminen digimedia-alalla n=76 Täysin uutena yrityksenä 70 % Uutena toimiyksikkönä jo toiminnassa olleessa yrityksessä 13 % Tytäryhtiönä 5 % Vaihtamalla toimialaa 4 % Jotenkin muutoin 8 %
  • 28. 26 2.4 Toimialan liikevaihto Se on henkisesti aika jännä käyrä käydä läpi, kun ensin oli sellaisella alalla, mikä oli seksikkäintä maailmassa. Tekijät olivat Hesarissa ja televisiossa ja joka puolella, ja alasta tehtiin tv-sarjoja, kultakuumetta, ja bileitä oli, hippaa ja humppaa koko ajan. Ja sitten sukellettiin ihan hirveään saveen, ja media ruoski oikein kunnolla. Oikein hävetti olla töissä. Ei kehdannut oikein edes sukulaisille kertoa, missä oli töissä... Ja nyt sitten se alkaa taas tasautua. Mutta kyllä tämä mielestäni on ehkä parasta aikaa tässä, kun alkaa tasautua. Hyperkasvusta romahduksen kautta loivaan nousuun Lähes kaikenlainen digitaaliseen viestintään ja tietoverkkoihin liittyvä liiketoiminta oli yksi nopeimmin kasvaneista liiketoiminta-alueista 1990-luvulla. Suomessa digimedian palvelutuotantoon liittyvä liiketoiminta kasvoi vuoden 1995 lähes olemattomasta toiminnasta, vuoden 2000 arviolta 180-190 miljoonan euron kokonaisliikevaihtoon. Myyntikatteeltaan ala oli tuolloin noin 165-170 miljoonan euron arvoinen. Vuonna 2001 tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti. Alan yritysten liikevaihto putosi ja koettiin ensimmäiset konkurssit. LTT- Tutkimuksen arvioiden mukaan alan liikevaihto putosi kokonaisuudessaan noin 15-20%, joillain yrityksillä myös huomattavasti enemmän. Toimialan myyntikate oli aallonpohjassaan vuonna 2002 alle 140 miljoonaa euroa ja liikevaihto tuolloin noin 150 miljoonaa. Arvioimme digimediatoimialan liikevaihdon hyvin varovaisen kasvun kestävän vähintään vuoteen 2006 saakka ja tuolloinkin toimialan myyntikatteen jäävän alle vuoden 2000 huipputason. Ennuste perustuu tämän tutkimuksen yhteydessä kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon sekä saatavilla oleviin digimediayritysten tilinpäätöstietoihin. Kuluvan vuoden (2003) liikevaihdon uskomme olevan hyvin epävakaasta alkuvuodesta johtuen hieman edellistä vuotta heikompi, mutta esimerkiksi perusteollisuuden ja erilaisten suunnitteilla olevien, mutta lykättyjen, investointien käynnistyvän vuoden 2004 aikana. Julkisen sektorin tietotekniset hankkeet, esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät, voivat olla merkittävä tulonlähde lähitulevaisuudessa alan yrityksille. Laskusuhdannetta alalla voitaneen siten ainakin jossain määrin lieventää myös julkisin hankinnoin. On tärkeä huomata, että alan liikevaihdon suhteellisesta pienuudesta johtuen kasvuluvut voivat suotuisan talouskehityksen käynnistyessä olla merkittävästi suurempiakin kuin tässä ennusteessa esitetyt. Kuvio 14: Digimedia-alan liikevaihto ja myyntikate 1995-2006e 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003e 2004e 2005e 2006e Alan liikevaihto Alan myyntikate Lähde. LTT-Tutkimus Oy, 1997-2003, arviot perustuvat tähän tutkimukseen
  • 29. 27 Haastatteluiden yhteydessä yritysten edustajia pyydettiin kuvailemaan tuntojaan toimialan käännekohdasta. Oheiset suorat kuvaukset kertovat hyvin alan todellisuudesta tuona aikana: Syyskuussa 2001 meillä tuli seinä vastaan. Siihen asti homma toimi aika suhteellisen, meillä oli aika aggressiivistakin kasvua sekä henkilöstössä että liikevaihdossa, siihen asti. Mutta sitten, onko sitten ollut maailmanpoliittisilla tapahtumilla asiaa tai vaikutusta tai ei. Mutta siinä vaiheessa meillä oikeastaan vasta jyssähti. Markkinathan katosivat vuoden 2000 lopussa, meiltä lähti siinä vaiheessa 60% liikevaihdosta leikkaamalla. Palkat olivat nousseet, eivät ne mitään mainostoimistopalkkoja olleet, mutta kuitenkin ihan hyviä, kilpailukykysiä palkkoja alalla. Oli se vaan aika haastava tilanne, kun tosiaan koettiin mieletön pudotus liikevaihdossamme. Tästä johtuen olen lähestulkoon pelastanut hukkuvaa laivaa viimeiset kaksi vuotta Kaikki uskoivat että kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin ne muut. Osin varmaan uskottiin että teknologia mahdollistaa paljon sitä, mikä liittyy mobiiliin. Mutta kuluttajakäyttäytyminen mikä liittyy verkko-ostamiseen tai mobiilipalveluihin, ei ole vielä käytettäviä, ainakaan silloin, että ne olisivat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä. Ja aika useat internetyhtiöt olivat keskittyneet puhtaasti kuluttajamarkkinoille. Sitten kun huomattiin, ettei se maailma muutu niin nopeasti, niin ilman muuta melko räväkät muutokset olivat tarpeen. Liikevaihto on keskittynyt alan suurimpiin yrityksiin Tutkimuksen perusaineistoon pyrittiin kaikkia mahdollisia lähteitä (mm. Kaupparekisteri ja Bluebook) hyödyntäen kokoamaan arvio digimedia-alan yritysten liikevaihdon kokoluokasta. 6%:sta alan yrityksistä ei ollut kuitenkaan saatavilla minkäänlaista tarkempaa tietoa. Alan yrityksiä voidaankin tehdyn analyysin perusteella luonnehtia pääosin mikroyrityksiksi. Aikaisempien ns. uusmediatutkimusten yhteydessä on todettu, että perinteinen liiketoiminnan lainalaisuus, 20% yrityksistä tuo 80 % liikevaihdosta, ei pitäisi paikkansa tällä alalla. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sääntö pitää yhä paremmin paikkansa – alan liikevaihdon pääosa on keskittynyt muutamaan kymmeneen yritykseen. Yli miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä on alalla arviolta noin 40-50 kappaletta. Kuvio 15: Digimediayritysten liikevaihdon jakautuminen 2002 n=269 Ei tiedossa 6 % alle 100t 39 % 101t-200t 25 % 201t-1m 13 % 1m-3m 9 % yli 3mEUR 8 % Kappalemäärä vähenee, ja yhtiöiden koko suurenee. En näe hirveästi tarpeita ja mahdollisuuksia alle 5 hengen firmoilla. Nämä tekijät ovat kuitenkin sitä ikäluokkaa, että ei tätä voi tehdä missään kellareissa, eläkkeen ohella. Niitä ei enää tarvita, sellaisia veljenpojan firmoja, jotka tekevät pk- yrityksen webbisivuja. Ne tekevät ne sitten itse, tai ovat tekemättä, tai käyttävät jotain muuta, en tiedä mistä ne palvelut tulevat saamaan.
  • 30. 28 LTT:n lähes seitsemän vuoden aikana toteuttamissa digimedia-alan seurantatutkimuksissa on tullut joka kerralla esiin, että ala on keskittynyt enemmän aikaisempaan tutkimukseen verrattuna. Näin on jälleen tapahtunut; pienempi määrä yrityksiä tekee suuremman osan liikevaihdosta kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna5. Alan yrityksiltä kysyttäessä tuli selkeästi esiin, että yksikkökoon kasvuun uskottiin vankasti Kuvio 16: Alan yrityskoon kasvu Alan tyypillinen yrityskoko kasvaa konsolidoitumisen myötä 18.7% 14/75 Täysin samaa mieltä 60.0% 45/75 Jonkin verran samaa mieltä 12.0% 9/75 Ei samaa, eikä eri mieltä 4.0% 3/75 Jonkin verran eri mieltä 1.3% 1/75 Täysin eri mieltä 4.0% 3/75 EOS Positiivista uskoa tulevaisuuteen Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan liikevaihtonsa kehittymistä lähitulevaisuudessa. Yleisesti oman liiketoiminnan uskottiin pääosin kasvavan jatkossa. Erityisen positiivisesti tulevaisuuteensa suhtautuivat alan suurimmat yritykset. Kriittisimmin tämän vuoden liikevaihtonsa kehittymiseen suhtautuivat alan pienyritykset. Aikaisempien tutkimusten mukaan digimediayritykset arvioivat lähtökohtaisesti oman tulevaisuutensa noin 10-20% todellista toteutumaa positiivisemmin. On kuitenkin selvää, että vastanneiden yritysedustajien mukaan aallonpohja on todellakin ohitettu ja uuteen, mutta kuitenkin aikaisempaa lievempään nousuun uskovien määrä on selvässä kasvussa. On tärkeää huomata myös, että vastaushetkellä ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset eivät ollut selvillä, ja siten vuoden 2003 näkymiin suhtauduttiin ehkä liiankin positiivisesti. Kuvio 17: Liikevaihdon kehittymisnäkymät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2003 2004 2005 osuus vastanneista yrityksistä, n=76 yli 20 % vähennys -11-20 % 6-10 % 1-5% Pysyvän ennallaan + 1-5 % + 6-10% + 11-20 % yli 20 % lisäys 5 vrt. esim. Kuokkanen ym, 1999 ja Pohto & Wiren, 2001 LisääntyyVähenee
  • 31. 29 Toimialan tunnelmia kyseltiin myös haastatteluiden yhteydessä. Oheiset ajatukset kuvaavat näitä tarkemmin: Me tällä hetkellä ollaan tulorahoitteisia, ja ihan positiiviset fiilikset. Meidän näkökulmasta markkinanäkymä tuntuu olevan aika hyvä. Hyvä on ehkä väärä sana, mutta sanotaan että täällä on ainakin kohtuullisen vilkasta. Että yleinen markkinasentimentti ei varmaan ole mikään häävi, mutta vähintäänkin ok. Kyllä yksi leimaava sana on se tietty kärvistely. Nythän on päällä tällainen nollakasvu, sehän ei auta toimialaa yhtään. Mitkään trendit eivät osoita, että nyt olisi selkeä vahva nousu aluillaan. Mikä tarkoittaa, että kärvistellään, pitää juosta aivan helvetisti että pysyy paikallaan. Ja kyllähän se tulee leimaamaan tätä vuotta aika paljon. Median- ja telecom-sektorin suuret yritykset ovat viime kuukausina havahtuneet, että esimerkiksi ne jutut mitä me ollaan jankutettu koko ajan, nyt ne tulevat. Ne pitää tehdä, että siihen että vuonna 2004 sulla on kuluttajalle jotain kunnollista, niin niitä pitää ruveta nyt tekemään. Ensi vuonna on pikkuisen pirteämpää, ei kauheasti. Asiat ovat lähteneet jollain tavalla eteenpäin. Ehkä alkaa tulemaan nuoria yrityksiä, jotka eivät tajua mihin ne lähtevät, ne alkavat tulemaan taas. Ei tule mitään hypeä. Kyllähän noille kaikille asioille on tarve, kyllähän tänä päivänä painetaan kirjoja ja lehtiä, vaikka on lama –ja uskon, että verkkopalveluilla on laman aikana kysyntää. 2.5 Digimedian liiketoiminta-alueet Leipä tulee verkkosivuista, yritysten verkkosivuista, ja mainostoimistojen kautta tulee jotain kampanjoita, mainostoimistojen kautta verkkosivustoja. Perusliiketoimintaa tuetaan teknologia- ja sisältöoikeuksilla Tutkimuksen tärkeimmän rajauksen (vrt. kuvio 1) mukaisesti haimme yrityksiä, joilla yksi tärkeimmistä liiketoiminta-alueista olisi digitaalisen median palveluiden tuottaminen asiakasyrityksilleen. Tämän rajauksen tarkka toteuttaminen vaatisi erittäin perusteellisen perehtymisen kunkin yrityksen tilanteeseen. Tässä hankkeessa pitäydyttiin kuitenkin pääosin yritysten verkkosivujen kautta välittyvässä ymmärryksessä ja tiedossa yrityksen toiminnasta. Lähes poikkeuksetta kaikilla yrityksillä oli useita eri liiketoiminta-alueita ja ne toimittivat ratkaisujaan myös pääosin monikanavaisesti eli tarpeen tullen kanavaraja-aidat ylittäen. Perusaineistoa analysoimalla havaittiin digimediayritysten tärkeäksi lisätulonlähteeksi erilaisiin oikeuksiin perustuvat korvaukset, erityisesti teknisiin oikeuksiin perustuvat lisenssikorvaukset. Tärkein lisenssitulo taas vastaavasti oli sisällönhallintajärjestelmän käytöstä saatava korvaus. Palveluista muodostuva useimmiten tuntipohjainen korvaus oli kuitenkin ylivoimaisesti yleisin ansainnan perusta alalla: Teemme siis projektibisnestä. Siinä on aika vissi ero esim. ylläpitobisnekseen, tai tuotebisnekseen tai moneen muuhun. Projektibisnesmalli tulee palvelubisneksesta. Tuloksia ristiintaulukoitaessa havaittiin, että yrityksen koolla ja iällä on selkeä vaikutus liiketoimintamalliin. Mitä kauemmin yritys on toiminut alalla ja mitä isompi se on, sitä useammin se soveltaa useita perusansaintamalleja omassa toiminnassaan. Toisaalta, useat suhteellisen tuoreet yritykset panostivat erityisesti ohjelmisto-oikeuksien saamiseen tuotannoistaan palvelutoiminnan rinnalla.
  • 32. 30 Kuvio 18: Digimediayritysten perusliiketoimintamallit 3 89 67 63 1 39 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vainohjelmisto-oikeudet Palveluliiketoiminta+ ohjelmisto-oikeudet Vainpalveluliiketoiminta Palveluliiketoiminta+ sisältöoikeudet Vainsisältöoikeudet Palvelut+ohjelmistot+sisällöt Ohjelmistot+sisällöt Liiketoiminta-alueet Yritystenmäärä Sovellusalueet Jos me jaamme digimediakentän teknologiaorientoituneisiin ja designorientoituneisiin digimediayrityksiin, siinä välissä on iso alue jossa ei kumma kyllä ole vieläkään pelaajia tarpeeksi. Se on palveluorientoitunut digimediayritys. Se tarkoittaa sitä, että me myymme ratkaisuja tai kehitämme uusia sellaisia tai myydään vanhoja. Toimialamäärittelyn yhteydessä digimedia-alan toimintoja luokiteltiin kahdeksan sovellusalueiden mukaan. Yritysten toimintoja analysoitiin juuri tätä matriisia hyödyntäen. Tärkeimpänä tavoitteena oli löytää erilaisia painopistealueita, joilla yritykset toimivat. Havaintoja voitaisiin luonnehtia lyhyesti seuraavalla tavalla: • Tärkeimmät painopiste-alueet ovat markkinointiviestintä, ulkoinen yritysviestintä ja erilaiset yhteisöllisyyttä ja kanta-asiakkuutta tukevat ratkaisut • Yritykset ovat selkeimmin erikoistuneet viihteeseen ja ajanvietteeseen, markkinointiviestintään ja oppimiseen liittyviin ratkaisuihin • Painopistealueita tuetaan lähes poikkeuksetta merkittävällä päätelaitesidonnaisella teknisellä osaamisella sekä useasti joko omalla tai kumppanien kautta saatavilla olevalla julkaisujärjestelmillä • Erilainen liiketoiminnan konsultointi on tärkeässä roolissa erityisesti alan suuremmissa yrityksissä. Kunkin sovellusalueen toiminnan aktiivisuutta luonnehtii ehkä selkeimmin kullakin osa-aluella kilpailevien yritysten lukumäärä.. Kuvio alla esittää perusaineistoon pohjautuvan sovellusalueiden tarjontajakauman. Sen avulla voi ymmärtää ainakin kunkin alueen suhteellista merkitystä koko toimialan toiminnoissa Kuten edellä todettiin, selkeimmin erikoistutaan viihteen ja ajanvietteen, markkinointiviestinnän sekä oppimisen tuotantoihin. Koska kuitenkin suuri osa alan yrityksistä on