Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuus 11.3.2014, tutkimusesittely: "Ammatillinen toimijuus ja identiteetti muuttuvassa työssä"

1. Ammatillinen toimijuus ja identiteetti
muuttuvassa työssä
Anneli Eteläpelto, Katja Vähäsantanen, Päivi Hökkä & Susanna Paloniemi
Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos
www.jyu.fi/proagent

2. PROMOTING PROFESSIONAL AGENCY IN EDUCATION AND
HEALTH CARE WORK
Anneli Eteläpelto, Päivi Hökkä, Katja Vähäsantanen, Susanna Paloniemi, Kaija Collin,
Salme Mahlakaarto, Sanna Herranen, Satu Kalliola
Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos
Rahoitus: Suomen Akatemia , Työsuojelurahasto (TSR), Jyväskylän yliopisto
ww.jyu.fi/proagent
14.3.2014 2

3. 321.11.2012 AE
-Yksilön aktiivisuus, aloitteellinen toiminta - > saada aikaan
tavoitteellista muutosta aikaisempaan nähden
- Omaan tilanteeseen, olosuhteisiin vaikuttaminen
- Rakenteiden, instituutioiden ja vallan rajoittama
- Rajoitteiden ylittäminen, autonomiaa, valtaa (power to), vastuuta
- Oman elämän hallintaa ’oikeiden’ valintojen kautta
Kapasiteettia vai toimintaprosessia?
Tarkoituksellista toimintaa vai tapaa & tottumusta?
Itseen vai ympäristöön kohdistuvaa?
Hetkellistä vai pitkäkestoista?
Kollektiivista vai yksilöllistä?
Tunnetta, tahtoa vai todellista muutosta?
Toimijuus (=agency) Mitä tarkoittaa?

4. Toimijuus vaihtelee: -tilanteisesti
-yksilöllisestä kollektiiviseen
421.11.2012 AE
-Yksilöllistä:
-- Pakotettuja valintoja vähäisten vaihtoehtojen edessä
-- Muutoksesta selviytymistä: sopeutumista tai torjumista
-- Oman identiteetin uudelleen neuvottelua (muutoksessa)
-- Intentionaalinen, tavoitteinen teko, muutos aiempaan
-- Oman tulevaisuusorientaation toteutusta
- Tottumusta, tapaisuutta (nousee menneestä)?
-- Haurasta pientä toimijuutta, sietämistä (kärsimistä)?
-Kollektiivista:
-- Diskursiivisen vallan tiedostaminen & muutospyrkimys
-- Valtarakenteisiin kohdistuvaa kollektiivista vastarintaa
- Käytäntöjen ja kulttuurien uudistamista

5. Toimijuus viranomaispuheessa
- EU:n koulutuspoliittiset asiakirjat: yrittäjyys, aloitteellisuus, luovuus
-Sos. politiikka: elämänhallintaa syrjäytymisvaarassa oleville,
vanhuksille, lapsille, nuorille
-Rajoittunut toimijuus & valta: naiset, maahanmuuttajat, sukupuoliset
vähemmistöt, vammaiset, ym.
- Ohjauksessa ja kuntoutuksessa pyritään toimijuuden vahvistamiseen
(esim. TEM)
- Aikuiskasvatuksessa (elinikäinen oppiminen > toimijuus) uusi avaus.
521.11.2012 AE

6. Työelämän vaatimuksina korostetaan
Työntekijöiden kohdalla:
- Tietojen ja taitojen oppimista työssä ja ammatillista kasvua
- Ammatillisten identiteettien tuunausta ja uudelleen neuvottelua
- Uusien työroolien ja vastuiden ottamista
- Perinteisten ammatillisten rajojen ylittämistä
- Työurien pitkäjänteistä rakentamista
Työyhteisöjen osalta:
- Työkäytäntöjen muokkaamista ja kehittämistä
- Uudenlaisten yhteistoiminnallisten työtapojen kehittämistä
Organisaatioiden tuottavuuden parantamista:
- Rakenteellisten uudistusten kautta
- Uusien työkäytäntöjen ja työ-kulttuurien kehittämistä
- Laadukasta johtamista (hallinnointia ja johtajuutta)

7. Tarvitaan lisääntyvästi (ammatillista) toimijuutta
7
- Työssä oppiminen edellyttää toimijuutta: aktiivista osallistumista, osaamisen
rakentamista, metakognitiivista kontrollia, ammatillista kasvua
-- Työssä oppimista ja osaamisen kasvua ei voida hyödyntää ilman mahdollisuutta
uudenlaiseen ammatilliseen toimijuuteen työssä (esim. laajempi vastuu)
-- Muutokset työssä vaativat ammatillisten identiteettien uudistamista
-- Koulutus- ja työuran rakentaminen mielekkääksi (elämänkulkutoimijuutta)
-- Työuran katkokset (työttömyys) edellyttää ammatillisten identiteettien uudelleen
konstruointia (identiteetti-toimijuutta)
-- Yrittäjyys ja muu yksilön korostuva vastuu selviytymisestä vaatien vahvaa yksilöllistä
toimijuutta ja resursseja siihen
- Luovuus ja innovatiivisuus / oman työn kehittäminen tarve edellyttää toimijuutta
-- Persoonalliset identiteettisitoumukset (eettisyys) ja ammatillinen kasvu edellyttää
- identiteettitoimijuutta erityisesti kasvatus- ja hoitoaloilla, myös johtamisessa
-- Oman elämän hallinta: aatteet, vaatteet, arvot, elämäntapa, ihmissuhteet, perhe

8. Aikuiskasvatuksessa ja alan tutkimuksessa
onkin syytä:
 Toimijuutta koskevaan kriittiseen keskusteluun /
teoretisointiin
 Toimijuutta edistävien käytäntöjen kehittämiseen
työssä
 Toimijuutta vahvistavien oppimisymäristöjen ja
pedagogiikan kehittämiseen

9. 921.11.2012 AE
Toimijuuden idea ei ole uusi
-Valistuksen idea (Kant): kasvatus -> ihmisen järjellinen kapasitetti ->
kyky tehdä itsenäistä arviointia - > perusta autonomialle ja agenttiudelle
-Mezirov (1991): yksilön voimaantuminen (emansipaatio)
-Freire: yhteiskunnallinen/yhteisöllinen valtautuminen (elinolojen
parantaminen)
-Sosiologit (Bauman, Beck, Giddens): Modernissa yksilön rakennettava
oma elämänsä ’minän’ refleksiivisessä projektissa. Yksilöiden tultava
toimijoiksi ja kontrolloitava elämäänsä.
Nykyisessä jälkimodernissa epävarmuus lisääntynyt
>> mahdollisuudet kontrolloida sosiaalisia oloja vähentyneet
>> toimijuus entistä vaikeampi saavuttaa

10. Ymmärretään eri tavalla eri tieteenaloilla: *)
1021.11.2012 AE
-Yhteiskuntatieteissä peruskäsite (Giddens, 1984)
-Antropologiassa ajankohtainen (Ahearn, 2001)
-Gender- tutkimuksessa vahvasti esillä (Gordon, 2005)
-Pykologiassa liitetty minäpystyvyyteen (Bandura, 2006)
-Aikuis/kasvatustieteessä koulutus- & työurien rakentaminen (Biesta & Tedder, 2007)
-Elämänkulku –toimijuus (Hitlin & Elder, 2007)
Ontologia epäselvä (diskursiivinen, praktinen, ruumiillinen)
Teoretisoitu runsaasti, empiiristä tutkimusta niukasti
____________
*) Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing
professional agency at work. Educational Research Review, 10, 45-65.
http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274

11. 1121.11.2012 AE
Esimerkkejä toimijuuden määrittelyistä:
Giddens (1984): Toimijuus ilmenee ihmisen teoissa silloin, kun hän olisi
voinut toimia myös toisella tavalla ja kun se mikä tapahtui, ei olisi
tapahtunut ilman kyseistä tekoa.
-kyvykkyys saada aikaan vaikutus; toimija käyttää aina valtaa (power to)
Banduran ’sosio-kognitiivinen’ teoria
’Toimijuus merkitsee tarkoituksellista vaikuttamista omaan toimintaan
ja elinoloihin’ Toimijuuden eri puolet:
1) tarkoituksellisuus (intentionaalisuus)
2) ennakkosuunnittelu
3) itsesäätely
4) itsereflektio
Tärkein henkilön toimijuutta selittävä tekijä on hänen uskomuksensa
omasta pystyvyydestä (self-efficacy = minäpystyvyys)

12. Toimijuuden muotoja
1221.11.2012 AE
1) Eksistentiaalinen toimijuus: universaali inhimillinen mahdollisuus ja kyky
itseohjautuvaan ja aloitteelliseen toimintaan; vapaus ajatella ja toimia
toisin
2) Pragmaattinen toimijuus: Kun rutiinit eivät toimi, vaaditaan spontaania
käytännöllistä luovaa toimijuutta (esim. päivystyshoitajien työ)
3) Identiteettitoimijuus: esim. hoidon ja kasvatuksen etiikkaan
sitoutuminen (vastuunotto, huolenpito toisesta ihmisestä) motivoi
opettajan ja hoitajan työtä; Identiteettiristiriita syntyy riittämättömyyden
kokemuksesta (resurssit)
4) Elämänkulkutoimijuus: elämänkulun muokkaaminen pitkällä tähtäimellä;
koulutusvalinnat, ammatinvalinta, perhe, asuinpaikka.
(Hitlin & Elder, 2007)

13. 1321.11.2012 AE
Elämänkulku –toimijuus (life course agency)
Subjektin yritys vaikuttaa/muokata omaa elämänkulkua pitkällä tähtäimellä:
1) toiminta, jolla on pitkäkestoiset seuraamusvaikutukset (esim.
koulutusvalinnat) ja
2) uskomukset omasta kapasiteetista saavuttaa elämänkulkuun kuuluvat
tavoitteet
a) Identiteettisitoumuksia
b) Oma-aloitteista toimintaa,
c) Vastarintaa
c) Muutosta ja valintoja elämänkulun siirtymissä ja käännekohdissa
(Hitlin & Elder, 2007)
Henkilön mahdolliset tulevat minuudet motivoivat nykyhetken valintoja

14. Tavoitteet toimijuuden teoretisoinnissa ja
uudelleenmäärittelyssä*)
 Kriittinen katsaus toimijuutta käsittelevään ajankohtaiseen
tieteelliseen keskusteluun ja tutkimuskirjallisuuteen
1. Miten toimijuuden ontologinen luonne ja sen ilmenemismuodot on
ymmärretty?
- Onko diskusiivinen, praktinen ja rumiillinen todellisuussuhde huomioitu?
- Miten intentionaalisuus ja temporaalisuus on huomioitu?
- Onko identiteetin merkitys toimijuudelle otettu huomioon?
2) Miten sosiaalisen ja yksilöllisen välinen suhde on ymmärretty?
(analyyttisesti toisistaan erillisinä, ei erotettavissa olevina,..)
 Ehdotus työhön liittyvän toimijuuden teoriaksi:
Subjektilähtöinen sosio-kulttuurinen lähestymistapa
______
*) Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency?
Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65.

15. Kirjallisuuden etsiminen ja analyysi: Miten?
Aiempaa tutkimusta ja tieteellistä keskustelua jäljitettiin ajankohtaisesta
toimijuuteen kohdistuneesta tieteellisistä julkaisuista kasvatus- ja
yhteiskuntatieteistä sekä psykologian ja gender-tutkimuksen alueilta.
Tunnistimme neljä traditiota, joiden piirissä toimijuudesta on keskusteltu vilkkaasti:
1) Yhteiskuntatieteellinen traditio
2) Post-strukturalistinen naistutkimus
3) Sosio-kulttuurinen lähestymistapa
4) Elämänkulkututkimuksen traditio
- Kullakin näistä erilainen teoreettinen viitekehys ja tradition sisäistä keskustelua,
intertekstuaalista dialogia ja argumentointia, ei juuri alueelta toiselle ulottuvaa.
- Kunkin alueen sisällä hyvinkin erilaisia käsityksiä niin ontologiassa kuin yksilön/
sosiaalisen välisen suhteen ymmärtämisessä
- Kullakin alueella syvempi analyysi keskittyi vaikutusvaltaisimpiin toisistaan
poikkeviin käsityksiin

16. 1) Yhteiskuntatieteiden pitkä keskustelutraditio
toimijuuden ja rakennetekijöiden suhteesta
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN
VÄLINEN SUHDE
Giddens:
Toimijuus
intentionaalisina
valintoina ja
tekoina
seuraamuksineen
Toimijuus yksilöiden intentionaalisina
ja rationaalisina tekoina, joilla on
sosiaalisia seuraamuksia
Korostaa yksilöiden kapasiteettia ja
valtaa (voimaa) agenttisiin tekoihin) –
Temporalisuutta ja identiteettejä ei
oteta huomioon tai tarkastella
Erottamattomuus
> Mahdottomuus tehdä analyyttistä
erottelua ykksilöllisen ja sosiaalisen /
kollektiivisen kesken
Analyyttisesti enisijainen suunta: yksilöstä
sosiaaliseen (mikrosta makroon)
Archerin
realistinen
sosiaalinen teoria
toimijuudesta:
ihmisen
kolmitasoinen
todellisuussuhde
maailmaan
Sosiaalinen, praktinen ja luonnollinen
(natural) todellisuus ja ihmisen näitä
vastaavat diskursiiviset, praktiset ja
ruumiilliset suhteet maailmaan
Agenttiset teot ovat intentionaalisia ja
tavoitteellisia prosesseja
Personallinen identiteetti merkittävä
Temporaalisuus otettu huomioon
Sosiaalinen ja yksilöllinen analyyttisesti
erillisiä.
Sisäinen keskustelu ja emotionaalinen
elaborointi nähdään välittävinä prosesseina
yksilöllisen ja sosiaalisen kontekstin välillä.
+Historiallisesti muuttuvat sosiaaliset
olosuhteet ja yksilön elämänhistoria
nähdään analyyttisesti erillisiä >
mahdollistaa näiden välisen
vuorovaikutuksen analyysin

17. 2) Jälkistrukturalistinen feministinen keskustelu
toimijuudesta, diskursseista, subjektista
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN
VÄLINEN SUHDE
Vahvan jälki-
strukturalismin
käsitys
toimijuudesta
kollektiivisina
diskursseina
Toimijuus on olemassa sosiaalisella ja
kollektiivisella tasolla diskursiivisena
ilmiönä:‘Tekstien ulkopuolella ei ole
mitään’. Toimijuus syntyy kun
subjektipositioista käsin kirjoitetaan
uusiksi hegemonisia diskursseja
(kriittisen dekonstruktion kautta).
Temporaalisuutta ja identiteettejä ei
huomioida eikä tarkastella.
Erottamattomuus: yksilöt redusoidaan
diskursseihin (ovat olemassa niiden
kautta).
Discursiivinen subjekti on alisteinen
vallitseville diskursseille ja
hallintojärjestelmälle.
>> kuvaa, miten näkymätön ja
epävirallinen valta on rakentunut
Välittävän
jälkistrukturalis
min käsitys
yksilöllisestä
toimijuudesta ja
minuudesta
Toimijuus ihmisten elettyinä kokemuksina
sosiaalisista suhteistaan ja kapasiteetista
itsereflektioon ja toimintaan.
Minätunne(sense of self), ruumiillisuuden
ilmenemismuodot, sosiaaliset ja
kulttuurisesti relationaaliset subjektit.
Temporaalisuutta ei tarkastella.
Identiteetti ja subjektius keskiössä.
Materiaaliset, kulttuuriset, taloiudelliset ja
sosiaaliset voimat analyyttisesti erillisiä
yksilöiden kokemuksista, identiteeteistä ja
subjektiudesta.
Diskursiviset ehdot paljastettava
(välttämätön, mutta ei riittävä selitys
toimijuudelle). Intentiot ja reflektiivisyys
tarpeen. Toimijuus keskeinen välittävä
tekijä yksilöllisen ja sosiaalisen suhteessa.

18. 3) Sosiokulttuurisen kehitys- ja oppimis-
tutkimuksen keskustelu toimijuudesta
KÄSITYS ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN
VÄLINEN SUHDE
Objekti-
keskeinen
toimintateoria
ja yksilöllisen
toimijuuden
kieltäminen
Prosessi-ontologia; yksilöllisen ja
kollektiivisen toimijuuden hylkääminen
ja /tai sen alisteisuus työn kohteelle ja
tyävälineille.
Temporaalisuutta ei tarkasteltu.
Identiteetti ja subjektius kiellettiin.
Yksilöllisen ja sosiaalisen erottamattomuus.
Yksilöllisen redusointi sosiaalisiin
prosesseihin.
Kehitykselliset
subjekti-
lähtöiset
käsitykset:
aktiivinen
toimijuus ja
riippuvuus
sosiaalisesta
kontekstista
Yksilöt aktiivisina toimijoina suhteessa
sosiaaliseen maailmaan.
Temporaalisesti rakentuva liittyminen.
Intentionaalisuus ja subjektiivisuus
ilmenevät osallisuutena ja päätöksinä
mihin kiinnittyä.
Yksilökehityksellinen temporaalisuus
sisältää elämänhistorian ja aiemmat
kokemukset .
Identiteetti huomioidaan.
Analyyttisesti erillinen (inklusiivisesti);
keskinäinen riippuvuus ja vastavuoroisesti
toisiaan rakentavat suhteet yksilöllisen ja
sosiaalisen kesken.
Toimijuus nähdään läheisesti henkilöiden
identiteetteihin liittyvänä.

19. 4) Identiteettitoimijuutta ja toimijuutta
elämänkulussa koskeva tutkimustraditio
ONTOLOGIA JA ILMENEMINEN YKSILÖLLISEN JA SOSIAALISEN
VÄLINEN SUHDE
Yksilöiden tavat rakentaa omaa
elämänkulkuaan valintojen ja pitkän
tähtäimen tekojen kautta.
Temporaalisuus huomioitu yksilöiden
elämänkaaren (elämänkulun) mitta-
kaavassa
Identiteetit huomioitu ja nostettu
tarkastelun keskiöön.
Erillinen (poissulkevasti); sosiaaliset ja
taloudelliset olosuhteet ja elinehdot
nähdään mahdollisuuksina ja rajoitteina.
Historiallisesti muuttuvat ja
kulttuurisesti vaihtelevat olosuhteet.

20. • Toimijuus voidaan ymmärtää ontologialtaan hyvin eri tavoin:
•kapeasti pelkästään yksittäisenä rationaalisena ja
intentionaalisena tekona, tai
•laajasta aikaperspektiivistä kattaen ihmisen
yksilökehityksellisen elämänkaaren.
•Kattaen pelkästään diskursiivisen, mutta sen lisäksi myös
praktisen ja ruumiillisen suhteen todellisuuteen
• Yksilöllisen ja sosiaalisen välisen suhteen analyysi paljasti
oletuksia, jotka ulottuivat:
•analyyttisestä erottamattomuudesta
•analyyttiseen erillisyyteen: sosiaalisen kontekstin vaikutus
hyvinkin voimakkaasta heikkoon
Lähestymistapojen vertailu osoitti että

21. Subjektilähtöinen sosiokulttuurinen viitekehys:
…hyödyntää aineksia niin sosiaalitieteellisestä ja post-strukturalistisesta
kuin subjektilähtöisestä sosiokultturisesta ja elämänkulkutoimijuudesta…
Ontologia:
* Ihmisellä on praktinen, diskursiivinen ja ruumiillinen suhde todellisuuteen
* Toimijuus ilmenee muuttuvana ajallisena prosessina
* Persoonallinen identiteetti ja sen jatkuvuus hyväksytty lähtökohta
* Toimijuus ihmisten elettyinä ja kerrottuina kokemuksina (sense of agency)
huomioidaan materiaalisen, sosiaalisen ja ruumiillisen rinnalla
* Identiteetti on kietoutunut vahvasti toimijuuteen
Sosiaalisen ja yksilöllisen suhde:
* Analyyttisesti erillisenä (historiallisesti muuttuva sosiaalinen; yksilön
ainutkertainen elämänkulku tässä kontekstissa)
* Yksilöllinen ja sosiaalinen rakentavat vastavuoroisesti toisiaan
* Yksilöillä ja yhteisöillä mahdollisuus sosiaaliseen toimijuuteen
Metodologisesti: Toimijuus on aina johonkin pyrkivää/kohdistuvaa toimijuutta,
jota harjoitetaan jossakin kontekstissa, sen rajoitteissa ja resurssein
2114.3.2014 21.11.2012 AE

22. Ammatillinen toimijuus
PROAGENT-hankkeessa
2214.3.2014 21.11.2012 AE

23. 2321.11.2012 AE
1) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan (ja se ilmenee) silloin kun
ammatilliset subjektit ja/tai yhteisöt tekevät valintoja, käyttävät vaikutus-
mahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä
ja/tai ammatillisiin identitetteihinsä.
2) Ammatillista toimijuutta harjoitetaan aina tiettyä tarkoitusta varten ja tiettyjen
historiallisesti muotoutuneiden työpaikan sosio-kulttuuristen ja materiaalisten
ehtojen sisällä; nämä sekä rajoittavat että resurssoivat toimijuutta.
3) Ammatillinen toimijuus kietoutuu työntekijän ammatilliseen identiteettiin
(ammatilliset ja eettiset sitoumukset, ihanteet, motivaatiot, kiinnostukset,
tavoitteet).
4) Työntekijöiden työhistoria ja -kokemukset, osaaminen, asiantuntijuus ja
kompetenssit toimivat heidän kehityksellisenä varantoinaan ja yksilöllisinä
resursseina ammatilliselle toimijuudelle.
Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen
lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (1/2)

24. 2421.11.2012 AE
5) Ammatillisen toimijuuden tutkimuksessa yksilöllinen ja sosiaalinen on
syytä nähdä analyyttisesti erillisinä ja toisiaan vastavuoroisesti
rakentavina.
6) Ammatillisilla subjekteilla on sekä diskursiivinen että praktinen ja
ruumiillinen suhde (työn) todellisuuteen; nämä suhteet rakentuvat
ajallisesti kattaen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.
7) Ammatillista toimijuutta tarvitaan erityisesti oman työn ja työolojen
(luovaan) kehittämiseen, työssä oppimiseen ja ammatillisen identiteetin
neuvotteluun.
_______
(Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Paloniemi, S. , 2013)
Subjektikeskeinen sosiokulttuurinen
lähestymistapa ammatilliseen toimijuuteen (2/2)

25. Ammatillinen toimijuus työssä
(Proagent - kyselyssä)
* Vaikutusmahdollisuudet työssä ja työyhteisössä
*Osallisuus ja vuorovaikutteisuus työyhteisössä
*Työssä oppiminen: mahdollisuudet ja tilat
*Ammatillinen identiteetti: tavoitteet, ihanteet, sitoumukset
*Vaikuttamisen alueet (esim. työajat, työtavat, työvälineet)
*Vaikuttamisen ilmeneminen työssä (esim. työtä koskevien
päätösten vastustaminen, aloitteiden teko)
*Resurssoivat ja rajoittavat tekijät (esim. epäviralliset
valtasuhteet ja oma työkokemus)
25

26. Ammatillinen identiteetti
2614.3.2014 21.11.2012 AE
~ elämänhistoriaan perustuva käsitys itsestä
ammatillisena toimijana
~ suhde työhön ja ammatillisuuteen
~ mihin kuulun ja samaistun työssäni
~ mitä pidän tärkeänä ja mihin sitoudun
~ työtä koskevat arvot ja eettiset sitoumukset
~ tavoitteet ja uskomukset työssäni
~ millaiseksi työssä ja ammatissani haluan tulla
’Kuka olen, mihin kuulun ja
mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani’
____
*) Occupational, vocational, professional, work identity

27. 2714.3.2014 21.11.2012 AE
¤ kuvaa laajasti ja monitasoisesti
ihmisen ja työn välistä suhdetta
Työhön liittyvässä identiteetissä kietoutuvat:
- ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja
kulttuurinen käytäntö
- yksilön rakentamiin (ja jatkuvasti muokkaamiin)
persoonallisiin merkityksiin ja
- käsityksiin työn asemasta elämässä sekä
- työhön liittyvistä arvoista ja eettisistä sitoumuksista
Työhön liittyvä identiteetti

28. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen
vahvistamisohjelma; tasot, linkit ja tavoitteet (TSR)
KEHITTÄMISEN
TASOT JA
KOHTEET
AMMATILLISEN TOIMIJUUDEN
MONIKYTKENTÄISEN VAHVISTAMINEN
TAVOITELTU
LOPPUTULOS
ORGANISAATIO;
toiminta ja
strategia
YHTEISÖ;
työkäytännöt ja
työskentelytavat
YKSILÖ;
ammatilliset
identiteetit,
roolit
YHTYHT
Lisääntyvät vaikutusmah-
dollisuudet ja
dialogisuus; uudistunut
toiminta ja visiot
Uudet toimivat
työkäytännöt ja
yhteistoiminnalliset
työskentelytavat
Työssä oppiminen,
uusiutuneet ja
vahvistuneet identiteetit
ja työroolit, lisääntynyt
hyvinvointi
Mirkku
Sylvi
Pirre
YHT
Yksilöllistä ammatillista toimijuutta
vahvistavat työtavat
YKS Yhteisöllistä ammatillista
toimijuutta vahvistavat työtavat
ORG
JOHTO
28ORG Organisaation kollektiivista
toimijuutta vahvistavat työtavat

29. Työidentiteettivalmennus
Työkonferenssi
Johtamiskoulutus
Kysely
Tutkimus- ja kehitystyö
(esim. havainnointi, kenttämuistiinpanot, videoinnit,
haastattelut).
29
Ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma
Ammatillisen toimijuuden monitasoinen
vahvistamisohjema – toteutus (TSR)

30. 3014.3.2014
• Organisaatio-
identiteetti
• Suhde -
identiteetti
• Ammatillinen
identiteetti
• Persoonallinen
identiteetti
Kiinnostukset,
sitoumukset ,
tavoitteet,
ihanteet,
elämäntapa
Ammatilliset
kompetenssit,
ihanteet,
tavoitteet,
sitoumukset
Käytännöt,
säännöt
(selkäranka),
johtajuus,
valtasuhteet
Sosiaaliset ja
kollegiaaliset
suhteet
työyhteisössö
Identiteettipajat PROAGENT- hankkeessa
(Mahlakaarto, 2010)

31. ALUSTAVIA TULOKSIA
INTERVENTIOISTA (1/2)
• Työntekijöiden identiteettivalmennus
o loi tilan kokemusten ja ideoiden jakamiselle ja tutustumiselle,
o loi mahdollisuuden oman uran ja identiteettien työstämiselle,
o vahvisti ammatillista toimijuutta sekä vuorovaikutukseen ja
palautteen antoon liittyviä taitoja
• Johtamiskoulutus
o oli yhteisöllisen oppimisen areena,
o loi tiloja johtajien ammatillisten identiteettien kirkastamiselle ja
kehittymiselle, ja
o antoi välineitä identiteettijohtajuudelle ja työntekijöiden
toimijuuden (osallisuutta ja vuorovaikutusta) vahvistamiselle.

32. ALUSTAVIA TULOKSIA
(2/2)
• Työkonferenssissa
o Kaikki saivat äänensä kuuluviin ja pystyivät osallistumaan
kehitystyöhön, ja
o luotiin toimenpide-ehdotuksia työyhteisö- ja
organisaatiotasolla, esim. organisatoristen ja ammatillisten
raja-aitojen purkaminen.
 Työorganisaatiot ja työntekijät kokivat yleisesti eri
interventiot hyvin tarpeellisina ja hyödyllisinä.
 Yksittäinen interventio ei mahdollista toimijuuden
vahvistamista ja oppimista kaikilla tasoilla: Tarvitaan
muutosta niin yksilön, työyhteisön kuin työorganisaation
tasolla.

33. Lähteitä ja kirjallisuutta, kts. www.jyu.fi/proagent
Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (toim.) (2011). Valta ja toimijuus
aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja
Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint
Eteläpelto, A., Vähäsantanen,K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency?
Conceptualizing professional agency at work. Educational Reseach Review, 10, 45-65.
http://authors.elsevier.com/sd/article/S1747938X13000274
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. Paloniemi, S. (2014; painossa). Identity and
agency in professional learning. In Billett, S., Harteis, C. & Gruber, H. (Eds.) International
Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning, Vol. 2.
Eteläpelto, A. (2007). Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden
ristiaallokossa. [Work identity and subjectivity in the cross-current of structures and
agency]. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (2007) Työ, identiteetti ja
oppiminen. [Work, Identity and Learning]. Helsinki / Porvoo: WSOY, ss. 90-142.
Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) (2006). Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu.
[Promoting professional growth] Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansanvalistusseura
ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Vantaa:Dark.
Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. (2009). Between school and working life:
Vocational teachers’ agency in boundary-crossing settings. International Journal of
Educational Research 48, 395-404.

34. THANKS FOR ATTENTION!
More information:
www.jyu.fi/proagent