Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuus 11.3.2014, tutkimusesittely

1. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
LeadEmo – Edistynyt menetelmäLeadEmo – Edistynyt menetelmä
esimiesten tunneosaamisenesimiesten tunneosaamisen
kehittämiseksikehittämiseksi
-Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Tieto -ja
palvelutalouden laitos, Niklas Ravaja, Mikko Salminen,
Mikael Saarinen
-Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
Synergos Marja-Liisa Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi,
Marjut Manka, Laura Bordi
Tekes, 2011–2013

2. Tunneäly ja tunnetaidotTunneäly ja tunnetaidot
 taustalla tunneälyn käsite:
 Mayerin ja Saloveyn (1997) malli määrittelee tunneälyn kykynä havaita
oikein, arvioida ja ilmaista tunteita; kykynä tavoittaa ja/tai tuottaa tunteita
silloin kun ne edesauttavat ajattelua; kykynä ymmärtää tunteita ja
emotionaalista tietoa; kykynä säädellä emootioita edistääkseen
emotionaalista ja älyllistä kasvua
 ei keskitytty puhtaasti tunneälyyn  käsitteen laajentaminen
tunnetaitoihin ottamalla mukaan elementtejä mm. positiivisen
psykologian alalta
 mm. psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi
 käyttämällä käsitettä ”tunnetaidot” korostetaan myös ko. taitojen
opittavuutta ja harjoiteltavuutta
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

3. Hankkeen kuvausHankkeen kuvaus
 yhtenä tavoitteena toteuttaa oppimisympäristö, jossa esimiehet voivat
ohjatusti harjoitella tunnetaitoja sekä itsenäisesti että työyhteisön jäsenten
kanssa
 osallistujia useilta eri aloilta, esim. kaupanalalta, elintarviketeollisuudesta,
tekniikanalalta, palvelualalta ja sosiaalialalta
 aluksi mittauksia ja kartoituksia (mm. tunne- ja johtamisosaamisen 360°,
tunneälyn itsearviointi SREIT, psykofysiologiset mittaukset, psykologisen
pääoman, sosiaalisen pääoman ja työhyvinvoinnin kartoitukset)
 hyödynnettiin oppimisympäristön tehtävissä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

4. Tuloksia mittauksistaTuloksia mittauksista
 Keskustelu esimies-alainen:
neutraalius yleisintä - silloin ei
synny kontaktia ja dialogin
mahdollisuutta
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
 esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri
yhteydessä esimiehen
tunneosaamiseen
 tunneäly ja vähäisempi stressi/syvempi
rentoutuminen kytkeytyivät yhteen

5. Oppimisympäristön sisältöOppimisympäristön sisältö
 koosteet kunkin osallistujan kartoituksista ja mittauksista
 39 harjoitustehtävää, jotka jakautuivat neljään kokonaisuuteen:
 kartoitustehtävät (5 kpl): omiin kartoituksiin ja niiden tulkintaan liittyvät
tehtävät
 videotehtävät (3 kpl): omiin keskusteluvideoihin liittyvät tehtävät
 pysyvät tehtävät (4 kpl): koko oppimisjakson ajan tehtävät harjoitukset
(esim. tunteiden kirjaaminen, mindfulness-harjoitukset, oma
kehittymissuunnitelma)
 viikkokohtaiset kehittymistehtävät (27 kpl): mm. psykologisen ja
sosiaalisen pääoman kehittämiseen keskittyvät yksilö- ja ryhmätehtävät
 lisämateriaalit (videot, artikkelit ym.)
 palautteet: osallistujat saivat tutkijoilta palautteen jokaiseen
palauttamaansa tehtävään
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

6. Aineisto ja menetelmätAineisto ja menetelmät
 Kuuden viikon harjoitteluaika; 46 esimiestä kahdeksasta
organisaatiosta  23 (50 %) teki oppimisympäristön
harjoitustehtäviä, keskimäärin 14 tehtävää (3-36)
 Aineisto:
 Haastattelut (n=5)
 Kaksi avointa kysymystä lomakekyselystä (n=21)
 Ryhmäkeskustelut (n=10)
 Menetelmä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi
 Suosikit - viikottaiset kehittymistehtävät:
 Unelmaminä, tervehtiminen, kysymyksiä työyhteisöstäsi
 Arvioitiin hyödyllisimmiksi:
 Kartoitustehtävät
 Viikottaiset kehittymistehtävät
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

7. Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?
 tunteiden huomioiminen
 huomion kiinnittäminen omiin ja toisten tunteisiin, tunteista puhuminen
 tunteiden tunnistaminen, tunteiden vaikutus omiin johtamiskäytäntöihin
 työyhteisön huomioiminen
 työyhteisön jäseniin tutustuminen, kuulumisten kysely
 henk.koht. vuorovaikutuksen tärkeys
 yhteisten onnistumisten huomioiminen, palaute
 ongelmatilanteiden ratkaiseminen
 työkaluja ja varmuutta ongelmatilanteiden ratkaisemiseen
 kärsivällisyyden ja ymmärtäväisyyden kasvaminen
 ongelmatilanteisiin liittyvien tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen
”Tietenkin tämmöinen kuulumisten kysely, et kyllä
sitä aina tietyssä mittakaavassa tossa on ollut, ja
ehkä nyt sit välillä osaa jonkun semmoisenkin, jonka
kuulumiset vähemmän kiinnostaa, niin muistaa sitten
niitäkin kysellä.”
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

8. Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?
 tietoinen läsnäolo
 keskittymien
 rauhoittuminen
 järjestelmällisyys
 myönteisyys
 oman ajattelun tietoinen suuntaaminen myönteisiin asioihin
 myönteisten asioiden nostaminen esiin työyhteisössä,
myönteisen ilmapiirin ruokkiminen
”Tavallaan just se pienikin rauhoittuminen, niin
kyllä se just alitajuntaa selvittää sillä tavalla, et ne
asiat, siinä vaiheessa kun niitä rupeaa tekemään
ja muuta, niin ne on vaan sit paljon valmiimpia ja
paketissa.”
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

9. Mikä tuki oppimista?Mikä tuki oppimista?
 aikataulun ja tehtävin muokkaaminen itselle sopiviksi
 tehtävien valikoiminen ja muokkaaminen
 tehtävien itsenäinen aikatauluttaminen, tekeminen omaan tahtiin
 palaute
 ei kokenut harjoittelevansa yksin
 kannustus, tuki
 ohjaus, suuntaviivat, vahvistus omalle toiminnalle
 oma kiinnostus ja motivaatio
 motivaatio kehittyä
 kiinnostus aihepiiriin
 valmius varata aikaa harjoitteluun
”Et sitten on joku siinä, et mikä tavallaan
on sitten jonkun toisen kanta, et
mennäänkö oikeeseen suuntaan vai
olisko joku muu tapa kenties.”
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10. Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?
 ajanpuute
 työnantaja ei varannut aikaa harjoitteluun  joutui aikatauluttamaan itse
 työkiireet, yhteisen ajan puute työntekijöiden kanssa
 tehtävien vaativuus ja kuormittavuus
 liikaa tehtäviä oppimisjakson pituuteen nähden
 tehtävät vaativia, tehtävänannot vaikeita ymmärtää
 aihepiiri vieras, kieli liian tieteellistä
 tehtävien sopimattomuus itselle tai työyhteisöön
 tehtävät ristiriidassa oman toimintatavan tai työyhteisön toimintakulttuurin
kanssa
 koettiin teennäisiksi ja kiusallisiksi
”Ne oli tosiaan monet asiat niin
kaukana siitä mun normaalista
tavasta toimia. Siinä tuli välillä
semmonen fiilis, et meneekö tää nyt
tavallaan ihan teeskentelyn
puolelle.”
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

11. Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?
 oppimisympäristön käytettävyysongelmat
 tekniset ongelmat: videot eivät auenneet, sivusto kirjasi ulos
 aineiston järjestämiseen liittyvät ongelmat: tehtävien jaottelun
epäselvyys, tehtävien näkyminen kerralla
 tuen ja vuorovaikutuksen puute
 liian yksin
 olisi kaivattu tapaamisia ja keskustelua
”Helposti niitä kyllä tekee mekaanisesti. Niitä tekee ja täyttää
mekaanisesti, ja muistijäljet mitä syntyy on aika pieniä. Siihen nähden,
että kun on kunnon keskustelu, kunnon väittely, niin sen muistaa
loppuelämänsä.”
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

12. Lopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiotaLopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiota
oppimisympäristöä suunniteltaessa?oppimisympäristöä suunniteltaessa?
 riittävä aika
 aikaa tehtävien tekemiseen työajalla
 tehtävien määrä ja laajuus suhteessa aikaan
 vuorovaikutus ja tuki
 ohjaajien ja osallistujien välinen, osallistujien keskinäinen ja työyhteisön
keskinäinen vuorovaikutus
 työnantajan tuki
 tehtävien sovellettavuus, tehtävien vieminen aitoihin tilanteisiin
 tehtävien muokkaaminen erilaisiin työyhteisöihin sopiviksi
 harjoitusten tekeminen aidoissa työtilanteissa
 käytettävyys
 tekninen toimivuus
 sisällön järjestäminen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13. LisätietoaLisätietoa
 Loppuraportti Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen,
Marja-Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-
Tammi: LeadEmo Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen
kehittämiseksi, Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto. 2013.
 http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/Ty
%C3%B6nilon-julistus_MikkoSalminen.pdf
 Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013.
Tunnetaitojen kehittäminen verkossa - case-tutkimus esimiehille
suunnatusta oppimisympäristöstä. Työelämän tutkimuspäivät 2013,
konferenssiesitys.
 Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013.
Learning emotional skills online - participants' experiences of an e-
learning program for managers and supervisors. ICERI2013
Proceedings. ICERI2013 - 6th International Conference of
Education, Research and Innovation, Seville 18th-20th November
2013. (Conference presentation)
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14. Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit
 HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous 2014–2015 (TEKESin
Liideri-ohjelman tutkimushanke)
 HYVE 2020 tarkastelee uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen,
työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista.
Tulevaisuuden työssä individualisoitumisen, monipaikkaistumisen ja
moniarvoistumisen trendit asettavat haasteita työelämässä tapahtuvalle,
työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeälle
yhteisöllisyyden rakentumiselle. Hyvän työelämän ehdot ja uudet
työelämän hyveet ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja
menestykselle. Tutkimuskysymykset käsittelevät yhteisöllisyyden
rakentumista uutta työtä koskevissa teorioissa, uudenlaisissa tiloissa ja
työpaikoissa sekä työntekijöiden kokemuksissa.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

15. Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit
 Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada
aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? 2013–2014 (KAKS)
 Tutkimuksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä
työpahoinvoinnin aiheuttamia ongelmia kuten liian varhaista eläköitymistä sekä
kehittää kuntien työpaikkoja entistä toimivammiksi. Toimintatutkimuksen kautta
selvitetään yhdessä toimijoiden kanssa, mitä hyötyä kuntien työyhteisöille on
voimavaralähtöisestä mittaamisesta tähän asti tehdyn ongelmalähtöisen
(sairauspoissolot jne.) mittaamisen sijaan. Tutkimuksessa tuotetaan mittareita,
joiden avulla työyhteisöjen tila ja vahvuudet voidaan osoittaa.
 Psykososiaalisiin tekijöihin keskittynyt työhyvinvointitutkimus
Suomessa 2013–2014 (STM)
 Selvityksessä kartoitetaan vuosina 2005–2013 (pääpaino 2010-luvulla)
toteutettua suomalaista tutkimusta liittyen psykososiaaliseen kuormitukseen
ja työhyvinvointiin sekä niihin liittyvien riskien hallintaan. Selvityksessä
tuodaan esiin myös hyviä ja vaikuttavia keinoja psykososiaalisen
kuormituksen ja työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden vähentämiseksi sekä
annetaan ehdotuksia ja suosituksia liittyen tulevaisuuden tutkimus- ja
kehittämistyöhön.Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

16. Käynnissä olevia kehittämishankkeitaKäynnissä olevia kehittämishankkeita
 Jamit 2012-2014
 Hankkeen päätoteuttaja on Kuntoutussäätiö. Työhyvinvoinnin tutkimus-
ja kehittämisryhmä toteuttaa hankkeessa mm. sosiaalisen pääoman
intervention neljällä työpaikalla ja järjestää kolme psykologisen pääoman
valmennusta osatyökykyisille sekä tekee selvityksen osatyökykyisen
työuran jatkamisen kustannusvaikutuksista. Ryhmä on tehnyt sosiaalisen
pääoman kehittämisen oppaan, joka löytyy osoitteesta
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell
%C3%A4_netti_sivutettu.pdf
 DIGILE – Digital Services – Wellness Services, Tekesin
rahoittama SHOK-ohjelma 2013-2014
 Työhyvinvoinnin tutkimus-ja kehittämisryhmä on partnerina SHOK-
ohjelmassa. Ryhmä toteuttaa mm. selvityksen inhimillisen pääoman
mittaamisen nykytilasta sekä osallistuu uudenlaisen mittarin
kehitystyöhön.
Lisää tietoa http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi.html
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16